maanantai 27. huhtikuuta 2015

Rimmel Wonder'full Wake Me Up

IMG_0524

Rimmelin kevään uutuusripsari sisältää kurkku-uutetta. En tiedä, mitä se kurkku-uute siinä tekee, jos mitään, mutta ainakin ripsiväri tuoksuu hyvältä. Monet kokevat tuoksuvat ripsivärit ja muutkin tuoksuvat silmien ympärille laitettavat tuotteet vähän kummallisina, mutta itse totuin jo pienenä Lancômen ripsivärien hajusteisiin, joten minulla ei ole ongelmaa ripsivärien tuoksujen kanssa. Onhan se vähän hassua, että ripsivärissä on tuoksu, mutta kun ei minulla ole taipumusta mihinkään herkkäsilmäisyyteen, why not. Tästä ripsiväristä lehdistötiedotteessa kyllä sanottiin, että sopii herkkäsilmäisillekin.

IMG_0535

Ripsivärissä on kohtuullisen kookas tiimalasimainen harja. Toimi ainakin itselläni hyvin, vähän olisin kyllä koosta ottanut pois. Olen viime ajat tottunut taas käyttämään pienempiä ripsiväriharjoja.

IMG_0573

Tämmöistä minun ripsilläni. Alkuun en tykännyt, koska ripsiväri ei näyttänyt tekevän ripsilleni mitään, värjäävän vain. Sitten tajusin, että tätä on vain kerrostettava paljon ja niin, että antaa ripsivärin hieman kuivahtaa ennen seuraavaa kerrosta. Ei maailman näyttävin juhlaripsiväri, mutta sen verran jees, että pääsi mukana kulkevaan meikkipussiini käsilaukkuun. Kuvassa muuten kulmissa L'Orealin Brow Artist Plumper, jota en aikanaan arviooni kuvannut. Ihme kiirehtijä!

IMG_0529

Kurkkuripsari tulee myyntiin toukokuussa ja sillä on hintaa noin 12,90 euroa.

Ajattelin alunperin somistaa kuvat tuoreella kurkulla. Tein erilaisia viritelmiä, mutta mikään ei oikein näyttänyt fiksulta. Lopetin, kun tajusin piteleväni kädessäni tällaista.


Tuote on saatu testiin blogiin maahantuojalta.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

DIY Moschino Toy eau de toilette

20150416_153608

DIY-projektini jatkuvat. Viimeksi tehtiin Clarisonic, koska alkuperäinen maksaa hunajaa. Tänään tehdään Moschinon uutuustuoksu, Moschino Toy, koska alkuperäinen maksaa hunajaa. Stockalla hinta oli jotain 117 euroa, jos en aivan väärin muista.

kuva lainattu www.cosmopolitan.sg

Idea siis on, että nallen pää revitään irti, jotta sisältä paljastuu tuoksupullo. Mitä tästä tuollaisia maksamaan, kotoa löytyy tarvittavat! Ei kun hommiin!

IMG_0588

Valitaan sopiva nalleuhri. Meet Tebby. Tebby oli rakkain nalleni lapsuudessa. Olen säilyttänyt sen siksi. Tebby sai nimensä heikon lukutaidon ansiosta. Opin lukemaan siinä joskus neljä-viisivuotiaana, mutta b- ja d-kirjaimien erottaminen tuotti hankaluuksia. Luin jostain teddyn tarkoittavan nallea, mutta suussani tuo vääntyi tebbyksi. Tebby-nalle valikoitui tämän Moschino-projektin kohteeksi myös siksi, että Tebby on kuollut jo kerran. Ollessamme lomalla jossain Kanariansaarilla, isoveljeni heitti hotellihuoneessa Tebbyn päin vanhempien sängynlaitaa. Tebbyn niska katkesi. Äiti korjasi Tebbyn, mutta eihän se Tebbyä takaisin tuonut. Tebby kulki mukanani yhä, mutta toisaalta tiesin, että se oli jo kuollut. Näemmä kehitin jo tuolloin jotain käsitystä siitä, että kuolema on pysyvä ja lopullinen. Aistimmeko jo Tebbyn kuolemasta koituneessa surussa aavistuksen nykykäsityksestäni, jonka mukaan fyysisestä ruumiista riippumatonta sielua ei ole? Mene ja tiedä.

Anyway, Tebbyn on nyt aika uhrautua kosmetiikan nimissä. Oli valitsemasi nalle mikä tahansa, jo kuollut tai yhä elävä, suosittelen seuraavaksi avaamaan jonkin alkoholijuoman. Tästä tulee raakaa ja brutaalia. Vanutäytettä ja langanpätkiä.

IMG_0591

Leikataan pää irti. Joku jossain on keksinyt, että on hauskaa, että nallelta irtoaa pää ja sisältä paljastuu tuoksu. Siispä, sakset, skalpelli tai morapuukko käteen ja hommiin.

IMG_0608

Kun nallelta on saatu pää irti, saattaa huolettaa, että nalle lähtee purkaantumaan. Ei hätää, käsitellään nallen ihon reunukset viiltokohdasta Fray-Stayllä, koska kyllähän sitä nyt kaikilta löytyy kotoa, koska Strömsö. No ei, todellisuudessa mulla on Fray-Staytä nukkekotiharrastelua varten. Tätä ennen kannattaa kuitenkin suorittaa nallen ylimääräisten sisälmysten poisto, jotta tuoksu mahtuu sisään. Ylimääräiset sisälmykset voit hävittää kotitalousjätteen mukana. Älä anna niitä lemmikillesi.

IMG_0611

Valitaan sopiva tuoksu ja insertoidaan se nalleen. Minun valintani oli Kiehl'sin iloisen pirskahteleva mutta lopulta kuitenkin lämmin Orange Flower & Lychee. Pidä huolta, että tuoksu on eau de toilette -vahvuinen, kuten alkuperäisessä. Ei kai sitä nyt yli satasella parfyymivahvuutta vielä saa. Iloiset, pirskahtelevat tuoksut ovat erinomaisia tähän, oikein ilolla sitten suihkitaan tuoksua irrotetun pään alta. Makeanpehmeä pohjatuoksu jättää lopulta kuitenkin hyvän, seesteisen mielen.

IMG_0613

IMG_0619

On se hieno. Tebby 2.0. Jos olisin lapsena tiennyt, että Tebby saavuttaa vielä kuolemansakin jälkeen kuuluisuutta, olisin ollut vähemmän surullinen. Nyt Tebby on päässyt nettiin. Tämänkin Tebbyn kuvan näkee sen julkaisupäivänä arviolta 500 ihmistä. Go Tebby! Pakko heittää Instagramiin kanssa, Tebbystä Insta-famous.

IMG_0626

Kyllähän se jotenkin pysyisi kasassa tuo nalle ihan asettelemallakin, mutta kätevän hakaneulakiinnityksen ansiosta voit ottaa nallen myös luontevasti käsilaukkuun ilman huolta, että pää irtoilee itsekseen. Jos lähdet matkalle, nalle toimii myös unikaverina. Omassa versiossani on vielä yksi etu verrattuna alkuperäiseen: voit ottaa tämän käsimatkatavaroihin lentokoneessa, sillä pullo on irrotettava! Ajattele nyt tuota alkuperäistä, millä helkutilla sen tunget yhden litran vetoiseen, läpinäkyvään ja uudelleen suljettavaan muovipussiin, ei se sinne mahdu. Ehdotan myös käytännön pilana laittamaan nallen sisään esimerkiksi irtopuuteria kätevässä minigrip-pussissa sillä välin, kun itse hajuvesipullo majailee siellä käsimatkatavaroiden nesteiden pussissa. Ne ilmeet lentokentän turvatarkastuksessa!! No ei, älkää oikeasti tehkö niin. Myöhästytte vielä lennolta.

IMG_0634

Paita vielä ja valmista tuli! Paitakin on tuollainen vaihdettava - lentomatkalle lähtiessä voit tuunata nallelle vaikkapa "Tämä ei sisällä huumeita"-paidan.


Kiitos Tebby, palvelit hyvin vielä kuolleenakin.


Kiehl'sin tuoksu saatu blogin kautta.

Katy Perry Killer Queen's Spring Reign

IMG_0515

Katy Perryn Killer Queen -perhe sai tänä kevänä neljännen jäsenensä, Spring Reignin. Spring Reign on oriental floral -tyyppinen kukkaistuoksu. Tuoksu yllätti minut: olisin olettanut jotain alkuperäisen Killer Queenin kaltaista, mutta tämä olikin ihan jotain muuta. Kevyt, raikas, keväinen, hento. Siinä missä alkuperäinen Killer Queen on voimakastahtoinen, vahva iltatuoksu minulle, tämä taas on helppo, jokapäiväinen arkituoksu, kiltti ja herkkä.

Alussa tuoksuvat pinkki freesia, orvokki ja mustaherukan kukinto, sydäntuoksussa ruusu, gardenia ja davana-öljy, jälkituoksussa seetripuu, cashmeran (synteettinen hajuvesissä käytetty yhdiste, jolle en löytänyt suomennosta) ja bentsoiini.

IMG_0508

Alkuperäinen Killer Queen oli floral fruity gourmand -tyyppinen, todella makea, makea ja hedelmäinen ja paljon raskaampi kuin tämä. Minulle tämä kukkainen Spring Reign on paljon mieluisampi. En löydä näistä kahdesta paljoakaan yhteistä pulloa lukuun ottamatta, eli jos tykkäsit alkuperäisestä, et välttämättä tykkää tästä tai toisin päin.

IMG_0521

Ruusukulta on päivän sana. Sitä on alkanut ilmestyä kaikkialle. Spring Reignin korkki on myös selvästi ruusukultainen, sopii myös tuoksuun hyvin. Pullo noudattaa samaa linjaa originaalin kanssa, mutta tätä saa vain 30 ml:n versiona. Tuoksulla on hintaa noin 34 euroa.


Tuoksu on saatu blogiin testiin maahantuojan Bernerin kevätuutuuksien esittelytilaisuudesta.

lauantai 25. huhtikuuta 2015

La Roche-Posay Rosaliac AR Intense

IMG_0336

La Roche-Posay'n Rosaliac AR Intense on seerumi, joka on tarkoitettu ihon punoittaville kohdille. Rosaliac-sarja on couperoottiselle iholle, jossa ihon pienet verisuonet näkyvät ihon läpi aiheuttaen punoitusta. Varsinaista couperosaa ei minulla ole, joskin jossain Dermalogican ihoanalyysissä minulla sitä aavistus havaittiin. Rosaliacin kuitenkin sanotaan sopivan myös punoittavalle iholle noin muuten, ja siksi testasin tätä. Lähes koko pullo on käytetty, joten testijakso on varmasti ollut tarpeeksi pitkä voidakseni sanoa, että minun ihoni punoitukseen tällä ei ole ollut vaikutusta. Ihoni punoittaa T-alueelta, tai pikemminkin I-alueelta - punaisempi sävy on leuassa, nenässä ja nenäpielissä sekä otsan keskellä, otsan alaosassa. Ei mitään sellaista, mihin tarvittaisiin mitään punaisuuden neutraloijaa: hyvin kevyt meikkipohjakin tasoittaa ihoni värin.

Testiaikana lopetin myös Cliniquen Clarifying Lotionin käytön. Ajattelin, että sen lopettaminen vähintäänkin vaikuttaisi ihon punoitukseen, mutta ei. Seuraavaksi palkkapäivän tullen siirryn Clarisonicissa Cashmere-harjaspäähän, katsotaan, jos sillä olisi vaikutusta.

Jaa-a. Mitähän sitä sitten kokeilisi. Suunnitelmissa olisi tehdä testijakso Paula's Choicen tuotteilla tai Paulan suosittelemilla tuotteilla niin, että ärsyttäisin ihoani mahdollisimman vähän millään. Paula kun tuntuu olevan niin vakuuttunut siitä, että suurin osa kosmetiikkavarastostani ärsyttää ihoa. Paula-kuuri saa kyllä hetken odottaa, se kun vaatii rahaa. En saa loputtomista varastoistanikaan koottua sellaista ihonhoitosettiä, joka saisi pelkkiä hymynaamoja Paulalta, tiukka täti. Sillä välin testailen varmaan jonkin toisen seerumin, niitä kun on jonossa kai kolme tai neljä ja kaikille vaadin mieluiten kuukauden testiajan...


Tuote saatu testiin maahantuojalta.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Lookfantastic Beauty Box huhtikuu

Kolmas LF Beauty Boxini, aion jatkaa tilausta tämänkin jälkeen. Joka boxissa on ollut sekä iloa että pettymyksiä, mutta sehän näissä bokseissa on välttämätöntä.

IMG_0562

Huhtikuun Lookfantasticin Beauty Box näytti tältä. Vähän mentiin kauaksi kosmetiikasta parin tuotteen osalta, mutta eipä tässä mitään.

Okei, yhdyn niihin valituksiin, että boksissa on liikaa silmänrajauskyniä. Jokaisessa kolmesta boksistani on ollut yksi musta kajal. Mutta kuitenkin, kuten viime boksista kommentoin, musta kajal on tuote, jota en ostaisi kokeilumielessä muuten, joten tätä kautta tulee testattua muitakin. Viime kuun Lord & Berry oli erinomainen. Tässä kuussa tuli Inika Eye Pencil, luonnonkosmetiikkaa. Jokin sertifikaatti sillä on, en ottanut sen enempää selvää. Luonnollisuus, joko mahdollisimman sertifioituna tai edes mainoslauseena on pop. Tässä kuitenkin on yksi tuttukin sertifikaatti: Vegan Societyn auringonkukka. Vegaaninen, minä annan siitä pisteitä aina. Kokeiltaessa kädelle kajal tuntui upean pehmeältä, mutta waterlinella (/sisärajauksessa) se ei liu'u eikä pysy yhtään niin hyvin kuin viime boksin loistava Lord & Berry. Samoin yläluomelle tehty rajaus ei tule yhtä tummana kuin Lord & Berryssä. Terottelin tuosta päällikerrokset pois testaukseni jälkeen ja pistän kiertoon, jos joku haluaisi.

Korresin tuotteista tykkään, joten minua ei yhtään haittaa, että sitä tuli boksissa taas. Vaihtoehtoina oli kaksi eri palasaippuaa ja matkakokoinen shampoo, minulle tuli palasaippua, kuten olin toivonutkin. Korres Milk Soap for Stressed Skin lupaa olla hellävarainen sekä kasvoille että vartalolle. Tulee käyttöön. Uskallan kokeilla kasvoillekin, etenkin, kun näytin wannabe-kemisti-kihlatulleni INCI-listaa: "No eihän täs oo niinku mitään normaalisaippuan ainesosia." Tällä hetkellä Clarisonic estää minulla kaikkien tällaisten testailun, sillä haluan ainakin puolitoista kuukautta mennä pelkällä Clarisonicilla. Sen jälkeen tämä pääsee kuitenkin jonoon. Jos ei kasvoille, niin sitten vartalolle.

Tulevaisuuden kemistin käyttöön päätyi myös minikokoinen Tigin Bed Head Manipulator. Hänellä on aiemmin ollut käytössä Bed Headin Manipulator Matte, josta tämä eroaa paljon. Ensireaktio oli jotain puklun kaltaista: Manipulator ei avopuolison mielestä ollut vaha eikä geeli, vaan jotain siltä väliltä, liisterimäistä. Kutsui minut oikein vessaan katsomaan peilikaapin eteen. :D Kuitenkin, kuivuttuaan pitää erinomaisesti, hiuksia ei enää sen jälkeen siitä muokkailla mihinkään toiseen asentoon vaan siinä ne pysyvät. "Käyttömukavuudeltaan kuitenkin epämiellyttävä?" tiedustelin minä. "No en mä nyt sanois. Erikoinen." Jää kuulemma käyttöön. Tiedustelin vielä epäuskoisena, eikö hedelmäinen Tigi-tuoksu haittaa. "Jaa, en mä oo mitään haistanut." Tungin purkkia nokan alle ja käskin haistamaan. "No kaikkihan ne tuolta haisee." Ok, eli uskottakoon, että minusta kovin kiva hedelmätuoksu, jonka uskoisin olevan miehelle vieras, ei sitten kuitenkaan haittaa. Ei tässä eikä Manipulator Matte -versiossa.

Seuraava tuote olikin sitten minulle erittäin suuri pettymys. Forza Multivitamin for Dieters. Miksi pettymys? Koska a) se ei ole kosmetiikkaa, b) se ei edes liity mitenkään kosmetiikkaan kuten esimerkiksi hiuksille tai kynsille suunnatut ravintolisät voisivat enemmän liittyä, ja c) en pysty nielemään kapseleita. Siispä, poikaystävälle syötän nämäkin. Sisältö sinänsä on ihan jees, tämä on ihan vitamiinivalmiste eikä mikään höpötuote. Pitoisuuksista voidaan olla montaa eri mieltä, sehän nyt riippuu ihan siitä, minkälainen ravinto on pohjalla. Kapselit ovat söpön värisiä, helmiäisvärisiä lohenpunaisia - ja ihan järjettömän isoja minulle. En saisi noin isoa kapselia nieltyä millään. Duactin kapselit ovat aika pieniä, saan ne alas mehukeiton tai jogurtin kanssa, kerran sain historiallisesti yhden nieltyä ilman mitään. Yleensä kuitenkin joudun avaamaan ne ja kaatamaan sisällön kurkkuuni veden kera. Nämä ovat Duactia paljon isompia. Tuollaista kahden sentin kapselia en saa alas millään. Tämä ei ole pelkästään halusta kiinni, vaan pillerit oikeasti juuttuvat kiinni kurkkuuni. Jokin saa minut tahdosta riippumatta pistämään niellessä vastaan alitajuisesti niin, että kaikki e-pilleriä isompi saattaa jäädä ikävästi puolitiehen ja aiheuttaa tukehtumisfiiliksen tai oksennusrefleksin. Minäpä sitten syötän nämä ihan suosiolla tuolle kihlatulle. Yksi kiva lohenpinkki vitamiini- ja hivenainekapseli silloin tällöin, kaipa siitä voi olla vain hyötyä.

CB12-suuvesi ei myöskään ole mielestäni kosmetiikkaa, mutta tästä tuotteesta olin iloinen. Taas jotain, jota en olisi vaivautunut ostamaan ja kokeilemaan muuten. Mainoksia tästä olen kyllä nähnyt. Tästä erinomaisen teki se, että tämä on käsilaukkukoko. Tämä menikin ensitestauksen jälkeen käsilaukkuun, sinne kivasti kätevän Insjö-sisälaukkuni taskuun. Välihuomiona, olen yhä erittäin iloinen tuosta Insjö-ostoksestani. Mutta niin, suuvettä! En ollutkaan tajunnut, kuinka matkakokoinen suuvesi kaiken mahdollisen sisältävästä laukustani vielä puuttuikin. Purukumit ja kurkkupastillit kun tulee mässyteltyä johonkin makeannälkään, eikä niitä silloin ole kun niitä tarvitsisi.

Viimeisenä vielä boksista löytyi Balance Me Revitalising Hand & Body Wash. Sitruksinen tuoksu, sulfaatiton. En ole vielä päättänyt, menisikö tämä käsi- vai vartalokäyttöön - todennäköisesti nestemäinen käsisaippua loppuu ensin, joten pistän tämän täyttöpullooni siinä vaiheessa, käyttäen ensin testissä suihkun kautta.

Että semmoinen paketti. Erityinen vahvuus LF Beauty Boxilla on kyllä se, että tuotteet eivät välttämättä ole niitä samoja, joita tulee blogiini testiin muutenkin PR-tarkoituksessa, vaan merkkejä, joita ei Suomessa myydä.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Picture Polish Escapades

IMG_0257

Kävin CesarsShopin avajaisviikolla uudessa liikkeessä Helsingin Kaisaniemessä Vuorikadulla. Olin aiemminkin käynyt tukkumyymälän puolella bloggaajatapahtumassa ja itse asiassa jo aikanaan Liisankadulla Cesarsin kynsihoitola-tukkumyymälässä, Nailfixissä. Liike on oikein tuttu jo ajalta, ennen kuin Cesars alkoi keskittyä lähinnä maahantuontiin ja yksityisille myyntiin verkkokaupan kautta. Aikanaan tilaukset haettiin Liisankadulta, sittemmin Vuorikadulta. Jossain vaiheessa myymälä alkoi pitämään myös avointen ovien päiviä. Nyt on saatu ihan oikea myymälä säännöllisillä aukioloajoilla, Vuorikadulle vanhojen tilojen viereen. Osoite on Vuorikatu 22 ja liike on auki tiistaista lauantaihin. Tämä oli loistava homma mielestäni, sillä netistä tilaaminen on aina paljon ikävämpää kuin livenä ostaminen. Vaikka toki googlaankin miljoona swatch-kuvaa ennen nettiostopäätöstä, ei se koskaan ole yhtä hyvä kuin lakan livenä tutkiminen.

IMG_0404

Annoin itselleni luvan yhteen kynsilakkaostokseen. Sorruin, ostin kaksi, kun bloggaajana sain hieman alennusta. Picture Polish saa toimittaa ensimmäisten indielakkojeni asemaa, jos A-Englandia ei lasketa. En ole hirveästi syttynyt indielakoille, mutta Picture Polishin kokoelmat olivat upeat. Myös F.U.N:in lakkoja on ostoslistalla, mutta niillä on aika korkea lähes kahdenkympin hinta ja avajaisviikolla varastotilanne oli kehno siinä vaiheessa, kun minä liikkeeseen torstaina astuin.

IMG_0263

Picture Polishin lakat olivat jotain muuta kuin ne iänikuiset jellypohjaiset glitterhökötykset, jotka minulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun indielakoista puhutaan. Niille tai sandwich-lakkauksille en ole koskaan oikein lämmennyt. Picture Polishin lakoista löytyy sävyjä laidasta laitaan.

IMG_0477

Valinnanvaikeus oli suuri, mutta päädyin kahteen hologrammilakkaan, Oceaniin ja Escapadesiin. Ensimmäisenä kynsille pääsi Escapades. Kuvailin sitä useasta suunnasta, koska lakka on mielestäni vaikea kuvata. Yläpuolella olevassa kuvassa sävy toistuu parhaiten. Kuva on otettu varjossa, joten hologrammisuus ei sitten taas näy. Kyseessä on tumma, aavistuksen sinertävä tummanvihreä. Minulta jo aiemmin löytyvä A-Englandin Saint George on aika samanlainen, mutta Escapadesin hologrammi on enemmän scattered, Saint George lineaarisempi. Escapades on myös vähän metsänvihreämpi.

IMG_0451

Auringonvalossa hologrammiglitterisyys tulee esiin, mutta lakka näyttää kuvassa tummemmalta, lähes mustalta, jota se ei luonnossa ole. Tuo nimettömän efekti ei muuten ole kuvankäsittelyssä lisätty, se tuli kuvaan ihan aidosti.

IMG_0469

Joo, tykkään! Holokausihan avataan aina keväällä, hologrammilakat pääsevät talviuniltaan kimmeltämään auringossa. Hologrammi-innostus ei näytä menevän ohi minulta koskaan.

Picture Polish on australialainen merkki, joka tekee yhteistyötä myös bloggaajien kanssa. Toinen ostamistani sävyistä, Ocean, on tehty yhteistyössä vuonna 2013 australialaisen Kelly's Kolors -blogin kanssa. Escapades taas on vuonna 2014 tehty yhteistyö tanskalaisen Nail Escapades -blogin kanssa.

Escapades peittää kahdella kerroksella, jopa kynsilläni olleet akryylimaalaukset. Lakoissa on oikein hyvä sivellin, tykkään. Näitä lisää!

Pieniä tuoksuarvioita: Robert Piguet ja Hannele

IMG_0410

Minulle kertyneistä tuoksunäytteistä löytyi myös kasa muotisuunnittelija Robert Piguet'n tuoksuja.

IMG_0413

Chai. Tästä olen haistavinani vaikka mitä, ison kasan erilaisia tuoksuja. Siellä on jokin todella tuttu häivähdys välissä, josta en saa millään kiinni. Loppujen lopuksi Chaí on kaikessa sekavuudessaan mielenkiintoinen, ei paha, vähän unisex. Citrus aromatic on kategoria. Kuvauksen mukaan alkuun bergamotin lehtiä ja appelsiininkukkaa, sydäntuoksussa valkoista teetä ja hunajaa. Lopussa pitäisi tuoksua mate, jota en kyllä löydä, vaikka itse juoma on tuttu. Kuitenkin, tämä on minulle ehkä jopa vähän liian unisex.

Fracas-tuoksun nuoremmille suunnattu helpompi Petit Fracas on niin tyttömäinen kuin olla voi. Jos tätä pistäisi jonnekin metallikeikalle päälle, uskottavuuspisteet laskisivat noin 100 prosentilla. Sen sijaan tämä tuoksu kuuluu piknikille kesäpäivään, tytölle, jolla on kukkia hiuksissaan, puinen eväskori ja vaaleanpunainen piknikhuopa. Eikä tämä ole ollenkaan huono asia. Tykkäsin. Floral Fruity ja white floral, totta kai mä tykkäsin. Alkuun hedelmiä, sitrusta, bergamottia, keskelle valkoisia kukkia, loppuun myskiä ja santelipuuta - eikös melkein kaikki minusta hyvät tuoksut noudata tätä kaavaa? Ja kuten yleensäkin tällaisissa, toivoisin alun raikkauden kestävän pidempään.

Chain kanssa samaan Pacific Collectioniin kuuluvat myös Jeunesse ja Blossom. Jeunesse on herkullinen, marjais-hedelmäinen makean kirpeä tuoksu, minulle hyvin helppo. Alussa vadelmia, mustaherukkaa ja macaron-leivoksia, sydäntuoksussa granaattiomenaa ja aavistus kukkaisuutta, lopussa myskiä. Helppo kuin mikä, tämä voisi olla jonkin vuoden Escadan kesätuoksu.

Blossom onkin vähän jo aikuisempi kahteen edelliseen verrattuna. Alussa nerolia ja mandariinia, sydäntuoksussa appelsiininkukkaa, sitten vielä appelsiinin lehtiä ja myskiä pohjalla. Tämä ei ole niin kevyt, mutta silti kohtuullisen raikas ja pirteä. Minulle tulee jokin lomamatka mieleen jostain tuntemattomasta syystä.

IMG_0420

Sitten mennäänkin Suomeen. Hannele on ei-minulle-ikinä-tuoksu. Erittäin voimakas päänsärkytuoksu. Toisin sanoen klassinen, puuterinen kukkaistuoksu. Minä sanoisin, että tuoksuu varmaan samalta kuin äitini kemikalion asiakkaat vuonna 1985. En löydä tästä mitään nuorekasta, kyseessä on ehdottomasti minun nenääni vanhemman väen tuoksu. Laventeli, juhannusruusu ja sireeni mainitaan nettisivuilla, tuoksunäytteessäni taas sireeni, ruusu ja jasmiini. Pohjaksi mainitaann molemmissa sama santelipuu ja vanilja. Tässä on tuoksu, jota en yksinkertaisesti pysty käyttämään. Tuoksun kolme ensimmäistä käyttäjää olivat nimeltään Hannele. Väestörekisterikeskuksen mukaan Hannele-nimen suosio romahti 80-luvulle tultaessa, ja todennäköisimmin Hannele on syntynyt vuosien 1960 ja 1979 välillä tai jopa sitä ennen. Hannele-buumi ajoittuu kuitenkin 1940-80-lukujen väliin. Väestörekisterikeskus laskee mukaan myös ne nimet, joissa Hannele on yhtenä etunimistä. Hannele on tälle tuoksulle mielestäni oikein hyvä nimi. Voihan se nuoremmallekin käydä ja tiedän ainakin yhden minua nuoremman Hannele-nimisen ihmisen, mutta ennemmin miellän tuoksun ja nimen vanhemmalle. Pumpuli-blogissa tämä ostettiin juurikin Hannele-äidille. Logosuunnittelu menee myöskin sinne samaan maailmaan: logo näyttää tuoksulta ja itse näytepakkaus kokonaisuudessaan sopii tuoksuun.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Pieniä tuoksuarvioita: Philosophy, Korres, Lush, Crazylibellule and the Poppies

IMG_0309

Philosphyn Loveswept oli ensinuuhkaisusta lähtien selvästi minun tuoksuni. Raikas, helppo, kevyt. Floral Fruity -kategoriaa. Enimmäkseen sitruksinen eikä niin kukkainen alkuun, säilyy mielestäni myös sellaisena. Alussa on tuoksukuvauksen mukaan juurikin sitrushedelmät ja bergamotti, sydäntuoksussa jasmiini, lootus ja passionhedelmä, meripihka ja myski jälkituoksussa. Päänuotit Fragrantican mukaan ovat citrus, fresh ja white floral, ja yleensä tuolla yhdistelmällä ei minun kohdallani voi mennä pieleen. White floral on se, mihin makuni on yllättäen alkanut yhä enemmän mennä, mitä vanhemmaksi tulen. Kesäescadat ovat yhä erinomaisia, mutta oln alkanut kaivata sinne jotain kukkaisuutta sitrus-marjais-makeiden tuoksujen lisäksi. Usein juuri tuo valkoisten kukkien kukkaisuus käy minulle olematta liian voimakas ja raskas.

IMG_0386

Korres Paeonia/Vanilla/Amber Pear ei noin lähtökohtaisesti kuulostanut minun tuoksultani, mutta olikin parempi kuin miltä nimi kuulosti. Alku on jotenkin hyvin voimakkaan alkoholinen ja outo. Olen tottunut alkoholiin tuoksujen alussa, mutta tämän tuoksun alku oli vain yksinkertaisen kummallinen ja ei-hajuvesimäinen. Hetken päästä sieltä tulikin makea tuoksu. Tuoksu on kuitenkin hitusen liian makea minulle ja aika voimakas. Alkutuoksussa on kuvauksen mukaan päärynä, omena ja bergamotti, sydäntuoksussa pioni, jasmiini, ruusu, patsuli, salvia ja persikka, jälkituoksussa myski, santelipuu, meripihka ja vanilja. Jotenkin koko tuoksu on minulle liian raskas ja liian hienostunut, jos niin voin sanoa. Iltatuoksu mielestäni, mutta miellän helposti kaikki vähänkin liian raskaat tuoksut sellaisiksi.

IMG_0388

Lushin Imogen Rosesta minulla on tällainen kiinteä parfyymipuikko. Tätä saa myös ihan normaalina nestemäisenä. Imogen Rose on hyvinkin vehreä, alkuun vehreämpi ja siihen totuttuani lopuksi ruusuisempi. Ruusu tuoksuu siinä samalla tavalla kuin hetki sitten arvioimissani luonnonkosmetiikan ruusutuotteissa: Dr. Hauschkan ruusuvoiteessa ja Urtekramin ruusutuotteissa. Siitä joko tykkää tai ei, minulle kelpaa. Jakaa kyllä mielipiteitä varmasti enemmän, jopa tuo Korresin tuoksu on helpompi varmaan noin yleisesti. Omituista tässä kiinteässä parfyymissä oli se, että se jättää aavistuksen pinkkiä iholle. Tämä on kylläkin todella helppo tuoksu kuvailla: damaskoksenruusu, piste. Onhan sieltä joku jotain muutakin tonkapavuista basilikaan löytänyt, mutta minä löydän vain ja ainoastaan tuon tutun damaskoksenruusun.

IMG_0397

Tämä upeassa pakkauksessa oleva kiinteä tuoksu on varsinainen nimihirviö. Valmistaja on Crazylibellule and the Poppies. Alasarja on Les Divines Alcoves ja tämä tuoksu on Tout Oublier - Letting Go. Tuoksukategoria on floral woody musk. Tuoksussa on myskiä, iiristä, ylang ylangia, metsää, vähän keijuja, sellaisia metsässä asuvia luonnonläheisiä hippikeijuja. Ei mitenkään paha. Itse asiassa mitä kauemmin tätä haisteli, sitä paremmaksi se muuttui, vaikka tuoksu sinänsä ei muuttunut. Periaatteessa voisin käyttää silloin tällöin, mutta hyvin hentoisessa määrin. Ei kuitenkaan niin hyvä, ettäkö hyppäisi esille tuoksuarmeijastani - todennäköisesti turvautuisin johonkin tutumpaan. Mutta kyllä tämän voisi jättää esille, että joskus vaihtelunhalusta käyttäisin.


Tämän satsin selkeä voittaja on Philosophy. Ostaisin, jos ei minulla tuoksuja olisi jo hurja määrä. Saatan ehkä jopa sortua silti, jos saan jonkun kulutettua loppuun. Pakkausdesignissa voitti Crazylibellule and the Poppies Les Divines Alcoves Tout Oublier Letting Go, joka yllättäen voitti myös kummallisimmat nimet vähään aikaan -kilpailun.


Muut paitsi Korres saatu blogiin testiin.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Clarisonic Aria: välikatsaus

IMG_0313

Clarisonicini on nyt ollut käytössä 12 päivää. Lupasin kirjoitella välikuulumisia tässä vaiheessa, kun iholle jotain muutoksia yleensä on ihmisillä ilmestynyt.

Tuossa kuvassa puhdistusaineet, joita olen Clarisonicin kanssa käyttänyt. Pääasiassa olen pessyt kasvot Sensailla ja selän Clarisonicin omalla Refreshing Gel Cleanserillä, mutta välillä käyttänyt Philosophya kumpaankin. Olen käyttänyt Clarisonicia pääosin kahdesti päivässä, selän ja kasvojen iholle.

Ensimmäisillä kerroilla ihon kiilto oli selkeästi suuri ero normaaliin puhdistukseen. Kolmannella käyttökerralla ja sen jälkeen suurempi ja kilometrin päästä havaittava ihon kiilto jäi pois, mikä on sinänsä hyvä asia. En kaipaa superkiiltoa. Kiiltoa ei myöskään tullut enää uudestaan parin käyttökerran väliin jäätyä, vaikka Clarisonic jäi kotiin itseni huidellessa muualla. Tänään kiilto kuitenkin tuli takaisin, vaikkei rutiineissa ollut eroa. Huomasin, että tuo kiilto ilmestyy, jos annan ihon kuivua kokonaan ennen kosteusvoiteen levittämistä. Mitä enemmän odotin ennen kosteusvoidetta, sitä kiiltävämmäksi iho muuttui kuivuessaan.

Neljännellä käyttökerralla (kolmantena käyttöpäivänä) nenänpieltä toiselta puolelta alkoi nipistellä epämukavasti ja se jäi kuumottamaan. Sama toistui viidennellä käyttökerralla, joten päätin jättää sen ihoalueen hetkeksi rauhaan. Se oli selkeästi ärtynyt. Ehkä olin painanut liian kovaa tai harja on sittenkin iholleni liian karhea, ajattelin. Tämän jälkeen tulikin tuo yllättävä reissu pois kotoa, johon Clarisonic ei tullut mukaan. Eipä tulleet meikinpoistoaineetkaan. Kyllä, samoilla meikeillä mentiin. Vaikka ihonhoito onkin tärkeää, minusta sen ei kuulu tuoda hirveää stressiä. Ja stressihän vaikuttaa ihon kuntoon myöskin. En suosittele kenellekään nukkumista meikit kasvoilla tai kasvojen puhdistuksen skippausta, mutta ei siihen nyt ihan oikeasti kuole, jos niin silloin tällöin käy. Sanokaa yök vaan, elämässäni on vakavampiakin asioita. Mutta sitten otettiin taas skarppaus kotiin tullessa. Kotiin päästyäni tuo ihon ärtynyt kohta oli jo parempi, uskalsin surrutella siitäkin päältä nopeasti. Ei kipua tai ärsytyksen tunnetta. Karkeaksi se oli kyllä muuttunut, kuin parantumassa oleva ihottuma, eli selvästi jotain hallaa tuolle nenänpielustalle kävi. Ihoni tosiaan kestää yleensä mitä tahansa alkoholipommikasvovesistä kovarakeisiin kuorintoihin, joten olin aika yllättynyt tästä ärsytysreaktiosta. Minulla ei ole ollut minkäänlaista ihottumaa kasvoissa naismuistiin. Ei allergioita, ei mitään. Ainoan kunnollisen ärtymisen olen iholleni saanut aikaan itse tehdyllä aspiriinikuorinnalla muutama vuosi sitten. En pysty muuta kuin väittämään Clarisonicin olleen tämän ihottuman kaltaisen ärsytyksen syy, koska mitään muuta ei ollut ihonhoidossani eroa. Silti, syy saattaa olla myös minussa ja kovissa otteissani, joten tuon jälkeen vaihdoinkin oikeasti kevyempään painamiseen - ei itse asiassa edes paineta, annetaan liukua kasvoilla.

Jokusen kerran jälkeen ihoärsytys silti palasi, tosin lievempänä, mutta kuitenkin sellaisena, että nenänpielet tuntuivat ikävän pisteliäiltä. Tähän auttaa minulla selvästi se, että vaihdan otteita hellempiin, mutta aion joka tapauksessa hankkia sen pehmeimmän Cashmere-harjaspään, kun en osaa näköjään tarpeeksi hellävarainen olla tai sitten harjaspää on vain yksinkertaisesti nenänpielilleni liian karhea. Muualla ihossa tuota ei ole tapahtunut tai mitään nipistelyä tai ärsytystä tuntunut.

Hartioiden ihoon ilmestyi heti jo kahden päivän jälkeen kaksi normaalia finniä. Yleensä niitä ei noin tiheään tule, kahta eri puolille kerrallaan. Tämä jatkuu yhä, sinne tänne yläselän alueelle tulee näppylä kerrallaan. Odottelen, sillä selkäni ei ole tottunut jatkuvaan tehojynssäykseen kasvojen puhdistukseen tarkoitetulla aineella. Kuitenkin noita näppyjä lukuun ottamatta selän iho on selvästi kuulaampi, paremmassa kunnossa kuin yhdenkään kuorinnan jälkeen. Selässä olen havainnut selkeän eron, siis.

Kasvojen iho oli viikon jälkeen huonommassa kunnossa kuin aloittaessa. Se pelkäämäni finniräjähdys ei kuitenkaan tullut. Kasvoille on ilmestynyt tänä aikana kaksi pientä näppylää, kumpikin meni pois päivässä. Viikon päästä käytön aloittamisesta kasvojen iho kuitenkin erityisesti otsasta ja poskipäiltä näytti epätasaisemmalta kuin normaalisti: pieniä näppylöitä, joita ei voi kuitenkaan edes finneiksi kutsua. Näin ne vain itse epätasaisuutena, pieninä kohoumina ihon pinnassa. Ne menivät pois ennen kuin niitä ehdin sen kummemmin murehtia. Tällä hetkellä iho on taas aika lailla tismalleen samassa kunnossa kuin ennen käytön aloittamista - eli siis ihan hyvässä kunnossa.

Eräs merkittävä muutos on tapahtunut. Olen lopettanut tyystin Cliniquen Clarifying Lotionin käytön. Minulla on ollut rakkaussuhden tuohon alkoholipommiin esiteini-iästä, enkä ole suostunut jättämään sitä pois kokonaan, koska vaikka millä pesisin, vanulappuun jää melkein aina likaa tuolla kasvovedellä. Clarisonic saa kuitenkin ihon niin puhtaaksi, että ei tee mieli enää varmistella millään alkoholilla. Tämä on äärimmäisen hyvä, sillä tiedostan, ettei alkoholi kuitenkaan kasvojen iholle mitenkään hellävarainen ole, ja pintakuivuus sekä T-alueeni epätasainen väri voivat varmasti olla osittain myös liian vahvan puhdistusaineen tulosta.

No mutta kaiken kaikkiaan, en siis huomaa kasvojeni ihon tänä aikana parantuneen, selän ihon kyllä. Olen poikkeuksellinen tässä, sillä useimmat ovat jotain huomanneet ihollaan yleensä melkein heti, vaikka ihon kunto olisi ollut ihan hyvä jo valmiiksi kuten minulla. Minä huomasin vain hetkellisen pienen ihon kunnon huononemisen, nenänpielen ärsytyksen ja lopulta ihon palautumisen takaisin samaan. Väitän, että syy voi olla osittain siinäkin, että ihonpuhdistukseni on tuon Cliniquen ansiosta ollut aina aika syväpuhdistavan tehokasta - joskin tosin samalla olen tietoisesti sitä alkoholia iholleni lutrannut. Minulla kun se on toiminut.

Jatkan testailua, palaan asiaan tuossa varmaan kuukauden päästä - tai aiemmin, jos raportoitavaa tulee. Cashmere-harja menee kyllä ostoslistalle heti, se saattaa aiheuttaa myös postaustarvetta. :)


Philosophyn Purity Made Simple 3-in-1 Cleansing Gel saatu blogiin testiin.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Tatuoinnin hoitoa

Otin tatuoinnin maaliskuun alussa, kolmannen sellaisen. Lupasin viime postauksessa palata tatuoinnin hoitoon.

Ihan alkuun tatuointini muhi kelmun alla, lillutellen omassa kudosnesteessään. Tämä oli jotain uutta kelmutyyppiä, joka olisi saanut olla paikallaan parikin päivää, mutta minulla se lähti vuorokauden jälkeen reunasta irtoamaan päästäen nesteet pois. Kun kelmu alkoi irrota, konsultoin tatuoijaani. Jenni käski ottamaan sitten etuajassa pois, kun ei enää pitänyt kosteutta. Tämän jälkeen hoidin pelkällä vedellä pesten ja rasvaten.

IMG_0232

Perinteisesti tatuoinnin hoitoon neuvotaan jotain Helosania tai Bepanthenia, riippuen tatuointistudiosta. Helosania kai enää nykyään harvemmin. Bepanthenin ostoon en lähtenyt, sillä minulta löytyi jo mielestäni tähän käyttöön sopiva apteekin perusvoide: La Roche-Posayn Cicaplast Baume B5. Kuvasta näkyy, että tuubi pyöri mukana laukussa koko ajan. Se alkaa jo osoittaa vähän loppumisen merkkejäkin.

Cicaplastia olen käyttänyt aiemminkin juuri arpiin ja ihottumiin. Se on niin perusrasvaa kuin olla voi, tai siis perusrasvaa ihovaurioille ilman kummempia krumeluureja, ja ajoi taas asiansa erinomaisen hyvin. Aivan alkuun käytin vain ja ainoastaan tätä sekä Eucerinin Aquaphoria, sen jälkeen aloin laajentaa valikoimaa rohkeammin. Aquaphor on töhnää, tahnamaista ja paksua. Tätä laitoin, kun tatuoinnin täytyi selvitä vähän pidempi aika rasvaamatta, sillä Aquaphor jää paksuksi imeytymättömäksi kerrokseksi aika pitkäksi aikaa.

Täytyy kyllä kiitellä tuota Cicaplastia. Se sopii jos vaikka mihin ja toimii hyvin ihovaurioissa. Kyllä tämä saa hyväksi havaitut -tunnisteen, vaikka sille harvoin käyttöä onkin. Se auttoi minua myös pari vuotta sitten tärveltyäni koko naamavärkkini törmättyäni asfalttiin. Hammasta se ei pelastanut, mutta naaman ruvet menivät nopeasti pois.

IMG_0239

Myöhemmin valikoima laajeni näillä. Jos tatuointi joutui olemaan tai oli jo ollut pidempään ilman kosteutta, laitoin jompaa kumpaa kahdesta ensimmäisestä paksusta tökötistä: Decubalin Lips & Dry Spots Balmia tai Dr. Pawpawin Soothing Balmia. Ne ovat aivan liian paksuja normaalirasvailuun, parhaita siellä huulilla, minne ne on tarkoitettukin. Tuo Flow Kosmetiikan hamppuvoide jatkaa vielä tällä hetkellä tatuoinnin jo parannuttua käsilaukussa satunnaisia rasvailuja varten ja toimii siinä erinomaisesti. Voide on keskipaksua.

Tatuointini parani uskomattoman nopeasti. Kaikki aikaisemmat ovat kutisseet jossain vaiheessa paranemista - kuuluu normaaliin tatuoinnin paranemisprosessiin, ei saa raapia! Tähän tatuointiin muodostuin vain sellainen pehmeä rupikalvo, joka tuli jonkun muutaman päivän tai korkeintaan viikon jälkeen tatuoinnin ottamisesta ja irtosi itsekseen noin vuorokaudessa. Sen jälkeen tatuointi näytti ihan parantuneelta. Yhtenä päivänä tunsin hieman kutinaa, muuten kutinaa ei ollut lainkaan. Pääsin uskomattoman helpolla.


Cicaplast, Decubal ja Flow Kosmetiikan Hamppu saatu blogin kautta.