torstai 30. syyskuuta 2010

Kummalliset kynnet ja joitain loppuneita

Ai niin, stay tuned, sadannen postauksen kohdalla järjestän arvonnan, palkintoja on kertynyt jo ihan mukavasti. :) Mutta hei, ottakaapa sillä välin osaa Playing with the Polishin arvontaan!

Viime aikoina loppuneita keräsin yhteen postaukseen, vaikken sellaista tarkkaa kuukausittaista loppuneiden yhteenvetoa olekaan jaksanut pitää. Sanon nyt pari sanaa kuitenkin tuotteista, vaikka osa on jo blogissa vilahdellut.


Tigin Rockaholic -sarjan Dirty Secret -kuivashampoo loppui, yli puolen vuoden käytön jälkeen. Ihan hyvä tuote sinänsä, vaikka korkin kanssa täytyi vähän kikkailla että estin tyhjiin vuotamisen. Mitenkään ihan täydellinen tuote ei ole - hintaa on aika reippaasti ja mustissa hiuksissa valkoinen jauhe näkyy kyllä aina jonkun verran. Seuraavaksi testiin lähtee Biozellin kuivashampoo, kun sitä on kehuttu tummahiuksisillekin sopivaksi. Kuivashampoo ideana on kyllä loistokeksintö.

The Body Shopin hamppujalkarasvan olen kehunut jo useaan otteeseen. Hyvin mahdollisesti ostan taas lisää jossain vaiheessa.

Lancômen La Base Pro on tuote, jota ilman en voi elää, blogissa pariinkin otteeseen kehuttu. Tätä on onneksi toinen pullo varastossa, ja seuraavan ostan seuraavalta laivamatkalta - tätä kun ei Suomeen Lorkku tuo. Absoluuttisen parhautta.

Cliniquen Redness Solutions Daily Relief Cream. Ihan hyvä kosteusvoide, tämä on minulle ollut se vähemmän rasvainen, jonka korvaan paksummalla kun kuorin/teen naamioita/muuten jynssään naamaa tehokkaammin. Punaisuutta tuote ei ole mielestäni vähentänyt, muuten sen sijaan ei valittamista. Hintaa on kuitenkin kai laivallakin joku reilu 30 euroa. Siksi tämän seuraajana toimii nyt vaihteeksi Sensai Silk -linjan kosteusvoide, etsiessäni sitä täydellistä tätä en vaihda -tuotetta.

Estée Lauderin Perfectly Clean Splash Away Foaming Cleanser, 5 ml:n minikoko normaalille/sekaiholle. Muuten ok tuote, mutta tämä pääsi pahasti vanhenemaan kuumassa poikaystävän kylppärissä. Tuote oli sellaista mukavan helmiäissävyistä, mutta loppua kohden se alkoi muuttua kokkareiseksi. Syy on ihan minussa, mitäs säilytin iäisyyksiä ja sitten vielä pistin kuumaan. Tuote on yhä myynnissä Lauderin valikoimissa. Näemmä voittanut palkintojakin,
TotalBeauty.com Reader's Choice Beauty Awards, Category Nominated: Cleanser. Ei kovin kallis Lauderiksi kai, virallisten sivujen mukaan hinta olisi 19 dollaria täysikokoisella.

Myöskin Estée Lauderin tuote tämä Body Performance -linjan Slim-Shape -selluliittivoide. Ei näyttäisi olevan enää valikoimissa. Näitä mulla on 30 ml:n minikoossa vielä muutama lisää. Jättää iholle aika voimakkaasti mentholisen tunteen. En tiedä, onko yhdenkään aineen todettu oikeasti vähentävän selluliittia. Wikipedian mukaan ei ole. Kuitenkin uskon, että pintaverenkierron tehostaminen hieromalla voisi mahdollisesti auttaa - ainakaan tätä mahdollisuutta ei ole suljettu pois. Selluliittirasva on hyvä tekosyy muistaa tehdä tätä, mutta varmasti edullisempikin rasva käy ihan yhtä hyvin samaan tarkoitukseen. Ainoa oikea keino, jolla olen oikeasti todistanut voivani vähentää reisiselluliittini määrän käytännössä olemattomiin, on painon pudottaminen. Tässä tosin syynä selluliitin katoamiseen voi olla kuitenkin sekin, että ruokavalioon kiinnittää tällöin erityistä huomiota, ja aineenvaihduntaongelmat nyt varmaan ovat epätodennäköisempiä terveellisemmällä ruokavaliolla.



Sitten kummallisuuslakkaan. En vieläkään tiedä, pidänkö tästä vai en. Jotain siltä väliltä. Huolimaton levitystapa ei ainakaan auta, joten taidan vaihtaa lakat vielä kerran ennen kohta edessä olevaa kynsihuoltoa.

Pohjalla on Chanelin musta lakka, 219 Black Satin. Ostin sen joskus, kun tarvitsin mustaa lakkaa. Lakka sinänsä ei ole superlaadukas, yksi kerros ei riitä peittämään (kuvassa tosin lakkaa on vain kerros, tässä tarkoituksessa kerros riitti). Pysyvyydestä en osaa sanoa, koska on rakennekynnet. Jotenkin kuitenkin musta lakka on ankeaa ja teiniä, ja joskus takavuosina tämän ostaessani ajattelin, että siitä saa edes jotain luksusta kun se on Chanel. Nämä ovat juuri näitä selektiivisen kosmetiikan tapoja saada asiakas ostamaan - ei sitä kukaan huomaa, onko mulla Dependin musta lakka vai Chanel, mutta itsestä tuntuu jollain tapaa paremmalta. Taanoinhan vertasin selektiivistä kosmetiikkaa alusvaatteisiin: vaikkei niitä kukaan näkisi, silti on parempi fiilis jos on kivat alusvaatteet.

Päällä on kerros Lancômen kymmenisen vuotta vanhaa kausilakkaa, Vernis Triple Tenue sävy 12. 5,5 ml:n testeripulloni on kestänyt tähän asti (ja jopa ihan hyvänä), kun en koskaan ole oikein tiennyt pidänkö tästä vai onko se vain suttuisen näköinen. Kuvassa lakan väri toistui itse asiassa aika tarkasti, se on tuollainen öljynvärinen, hiutaleita sisältävä lakka joka on tarkoitettu mustan päälle. En löytänyt lakkaa edes Googlen avulla.

Joku Lancôme-hifistelijä saisi kertoa, mistä kausilookista tämä on. Mielestäni tämä on samasta talvilookista, johon kuului pitsiset kulmakarvat (!!) ja luomivärejä, joissa alle laitettiin mustaa ja päälle valkoista, joka teki tämän öljynvärisen lakan tapaan mustasta jotain aivan muuta. Valkoisia värejä oli erilaisia, yksi sai mustan taittamaan öljynvihreään, yksi vaaleanpunaiseen. Olivat minulle tuolloin aivan liian voimakkaita, mutta aikuisena voisinkin niitä haluta.

tiistai 28. syyskuuta 2010

Masquerade!

Tässä postauksessa sekä hyväksi havaittuja että turhia ostoksia - ja jotain siltä väliltä. Tällä kertaa ei selektiivistä kosmetiikkaa. Aloitetaan kasvonaamioista.


Ihan alkuun todellinen hutiostos. Näitä Montagne Jeunessen kertapakkauksia saa ihan marketeista ja kai joistain ihan ruokakaupoistakin, ja ostin kolme kokeiluun. Plussaa näille eläinkokeettomuudesta, ja siitä, että kertapakkauksessa on todellakin tarpeeksi - jollei jopa liikaakin - yhteen naamioon. Hintaa oli joku euron ja kahden välistä, muistaakseni.

Tämä ensimmäinen, poispestävä mansikkanaamio, oli huono. Ensinnäkin, tavara oli aivan liian vetistä, naamio valui kasvoilta pois. Lisäksi, mitään puhdistavaa tunnetta ei ainakaan ollut. Tämä tosin on minulla yleensäkin kasvonaamioissa ongelmana - en jaksa käyttää, kun en huomaa mitään eroa. Mutta ihan käyttömukavuuden kannalta, en ostaisi enää. Maahantuojan kuvaus: "Geelimäinen puhdistava naamio joka sisältää ihoa kosteuttavia mansikka-uutteita. Syväpuhdistaa ihohuokoset sekä kirkastaa ihon väriä. Sisältää ihoa ravitsevia AHA-happoja." No, jotain hyvää edes, tuoksu ei ollut yhtä huono kuin naamioissa yleensä. Silti, kategoriaan "pettymykset".


Sitten seuraava, savinaamio. Tämä sentään jo tuntui joltain, aavistuksen kiristelevältä, mutta en tiedä, johtuuko puhdistavuuden tunne vain tuosta pienestä nipistelystä vai puhdistiko tämä oikeasti. INCI voisi jotain kertoakin, mutta minä arvioin tässä vain silmämääräisesti. Puhdistava tunne jäi, joka tapauksessa, vaikkei silminnähden mitään eroa ihossa. Koostumus oli kuitenkin hyvä levittää, perinteisen kasvonaamion tuoksu. Maahantuojan kuvaus: "Syväpuhdistava savinaamio joka sisältää tehokkaita Kuolleen meren mineraaleja. Kirkastaa ihon väriä ja syväpuhdistaa ihohuokoset. " Jäi vähän mitäänsanomaton olo, en odottanut juuri mitään enkä saanut juuri mitään, mutta enpä pettynytkään suuremmin.

Mutta tämä Avonin Clearskin-sarjan naamio. Oho, kerrankin jopa huomasin jotain eroa ihossa! Mustapäät nenässä eivät enää naamion jälkeen näyttäneet yhtään siltä, että tuosta jos nappaisi kiinni niin varmasti saisi rutistettua inhoja matoja ulos. Syväpuhdisti ihohuokosia - jättäen tosin kyllä nenän sitten samalla aivan kiiltäväksi. Tehokkaampi kuin edelliset, hinnaltaan jopa halvempi - purkista kun riittää monen monta kertaa. Tuoksu taas perinteistä naamiotuoksua, koostumus levittäessä miellyttävä. Tämä levitetään kasvoille, annetaan sinisen aineen kuivua vaaleaksi ja pestään pois. Negatiivista palautetta poispesuvaiheesta: tämä lähti murusina irti, ja peseminen oli aika hankalaa. Vähän kuin yrittäisi pestä peel off -naamiota vedellä pois. Saa anteeksi huonon poispestävyytensä yllättävän tehonsa ansiosta. Hintaa normaalihinnalla 7 euroa, mutta Avonilla mikään ei juuri koskaan ole normaalihinnassa. Lokakuussa, kampanjassa 14 hintaa on 5,90 euroa.


Sitten muihin kuin kasvonaamioihin, ja suoraan varsinaiseen aarteeseen - Avon Planet Spa Thailand Lotus Flower -hiusnaamio. Tämä pääsi suoraan sarjaan "hyväksi havaitut". Halpaa kun on, Avoniin en ensimmäisenä yhdistäisi adjektiivejä "ylellinen" tai "hienostunut", mutta tässä oli jotain niin ihanaa, että voisin ostaa uudestaankin. Tuoksu oli jotain ylellistä, ja se jää pysymään hiuksiin suihkun jälkeenkin. Nuuhkin hiuksiani vähän väliä. :D En tiedä, viekö tämä väriä pois, mutta tuskinpa harvoin käytettynä tekee hallaa hiusvärilleni. Sitten siihen varsinaiseen tarkoitukseen, eli hoitavuuteen: tämän jälkeen sain harjattua hiukset auki ilman selvityssuihketta, joka yleensä ei onnistu pelkästään Paul Mitchellin värjättyjen hiusten shampoon ja hoitoaineen jälkeen.

Planet Spa on Avonin hintaluokassa ainakin olevinaan vähän kalliimpi sarja, normaalihinta 11 euroa, kampanjassa 14 hintaa on kuitenkin vain 5,50 euroa. Kokeilemisen arvoinen tuote, pitää tarkkailla etteivät ehdi lopettamaan tuota ennen kuin ehdin ostaa seuraavan.

Sitten Avonin parafiini-jalkanaamio, jonka ostin vain siksi, että jalkanaamio kuulosti hassulta. Olen kokeillut tätä kerran, ja sen perusteella en ainakaan ostaisi toiste. Ohjeen mukaan levitetään jalkoihin, kääritään lämpimään pyyhkeeseen ja odotetaan 3-5 minuuttia, kunnes pyyhitään pois. Laitoin ehkä liian vähän, kun tästä ei jäänyt juuri mitään pois pyyhittävää - jalkani imaisivat lähes kaiken. Tuoksu oli epämiellyttävä. Kosteuttiko? No kosteutti kyllä, mutta en nähnyt tälle tuotteelle mitään eroa normaaliin jalkavoiteeseen - jalkanaamion saisin varmaan mistä tahansa jalkavoiteesta levittämällä sitä reippaammin, hauduttamalla pyyhkeen sisällä ja pyyhkimällä ylimääräiset pois. Ei jatkoon, ei tosin turhakaan tuote. Muutaman hassun euron hinnalla tämän ostin, kyllä tämä loppuun tulee käytettyä, mutta uutta en osta. Pääsee kategoriaan "pettymykset."

maanantai 27. syyskuuta 2010

Violetit luomivärit

Tässä on nyt ne kuvat, mitä minun pitäisi tuijotella, kun taas näen jonkun kivan violetin luomivärin, joka muka on pakko saada. Ylimmässä kuvassa swatchit kello viiden kylmässä ikkunanvalossa, keskellä salamalla ja alimmaisena kylppärivaloissa. Näissä ekoissa swatchit ovat tahallaan ilman pohjustetta - pohjusteen kanssa saa niin paljon aikaan, ja eri pohjustetavat ja -aineet vaihtelevat, mutta kaikki tietävät kuitenkin suunnilleen, miltä mikäkin näyttää puhtaalle iholle swatchattynä. Siksipä sävyt ovat hailakampia kuin pohjustettuna.



Vasemmalta oikealle:
- Inglot DS 494
- Inglot DS 491
- Lancôme Color Design 602 Quartz Purple
- Clarins 26 Vibrant Violet
- Clarins 22 Thunder Grey
- Make Up For Ever 92
- Lancôme Color Focus 308
- Lancôme Color Focus 330
- Make Up Store Microshadow sävy Inspiration
- Clinique Colour Surge Eye Shadow 262 Royal Rush
- Chanel Irréelle Duo sävy 72 Star Dust -duon violetti
- H&M Hello Kitty-paletin violetti

Sitten samat pohjusteella keinovalossa, tällä kertaa Clarins Instant Light Eye Perfecting Base (jota en muuten ole vielä luomille koittanut, löytyi äidin roskakasasta - josta löytyi vaikka mitä muutakin, kuten Lancômen Potion of Love -lipstain). Järjestys sävyillä sama.


Ja kun mulla on jo täydellinen violetti. Se on tuo MUFE:n 92. Jos yhden vain valitsisin, se olisi tuo. Tosi sävy on matta, mutta minun silmääni vain ihanin ikinä.

Viikon 38 valikoidut

Jatketaan tätä suomalaisten kosmetiikkablogien ajankohtaiskatselmusta nyt sitten tälläkin viikolla, kun kuitenkin tulee tuntikaupalla blogeja luettua viikottain.

Se, mikä sisältää mainoksessa ylistettyä tehoainetta, ei välttämättä sisällä sitä lainkaan. Edes nimeksikään. Hups, Aussie ja Australian Balm Mint. Tästä kertoi Karkkipäivä.

China Glazen Mummy May I? päätyi himotuslistalleni Charming Nailsin näytettyä sitä blogissaan. Halloween voisi minun puolestani olla vaikka joka päivä. Mansikka (Meikkileikkejä) taas kertoi valitettavasti saman lakan vaativan reippaasti päällyslakkaa, kun koostumus on muhkurainen. Haluan silti!

Edullisesta kosmetiikasta kiinnostuneille, Cosmetic Land aloitti ELF-tuotteidensa arvioinnit (tässä ja tässä) ja puolestaan kohtuullisen uudelta bloggaajalta Lebeniltä löytyy lähiaikoina kirjoitetuista postauksista muutama ELF-arvio lisää.

Meikkistudion Gloss jatkoi jo kymmenenteen meikkivoide-/meikkipohjapostaukseensa - huh huh, onpahan laaja kirjo eri meikkipohjia arvioinnin alla! Vieläköhän niitä tulee lisää? :O Mukana sekä päivittäiskosmetiikkaa että selektiivisiä merkkejä.

Ostolakossa-Virve kokeili suht hintavaa poronpallerojäkälää. Jaa mitä ihmettä? No tällaista. Taitavat jäädä meikäläiseltä porot kokeilematta tuon hinnan kera, mutta onpahan hassuja tuotteita.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Off with his head!

Hämäläis-Osakunnan kaudenavajaisissa sai ihan luvan kanssa näyttää tyhmältä. Pukeutumisteemana oli satuhahmot. Versioni Tim Burtonin Alice in Wonderlandin Red Queenistä ilmeisesti kuitenkin onnistui jotain huomiota herättämään, koska lykkäsivät minulle illan parhaan asun palkinnon. Burtonin Red Queen on yksinkertaisen ruma, mutta niin yksinkertainen meikata, että valitsin sen. Olemattoman ompelutaitonikaan eivät haitanneet, kun askartelin pelikortit hameeseen huovasta liimaamalla.


Jossain blogissa (Jangsara?) näinkin jonkin aikaa sitten tutorialin tähän meikkiin, mutta enpä sitä sitten enää eilen löytänyt, joten menin ihan omin neuvoin: liian vaalea meikkipohja, omat kulmat mahdollisimman piiloon ja mustalla kajalilla viirut tilalle, överit vaaleansiniset luomivärit kulmien rajasta rajaan (Inglot AMC Shine 20), pilkku poskeen eyelinerilla, sydämen malliset huulet ja irtoripset.

Oli muuten elämäni ensimmäinen kerta, kun edes kokeilin irtoripsiä. Ajattelin, että nyt on hyvä aika harjoitella - Pykälän spexissä saatan niitä joutua laittamaan muille.


Että tällaista. :D Ihan kiva oli ilta, mutta halppiskorsetin jäljiltä kylkiluiden päällä on mustelma. Auts. Toisaalta halppiskorsettini on kestänyt jo 5 vuotta menoa, joten ihan riittävä laatu minulle harvoin käytettäväksi.

Ja nämäkin kuvat ovat niin järkyttäviä, että taistelin taas itsetuntoni kanssa, että uskalsin ne tänne laittaa, mutta kai se itsetuntoa kasvattaa kun opettelee ottamaan vastaan kritiikkiä (ks. edellisen postauksen kommentit). Halusin pitkään perustaa blogin, mutta en uskaltanut, liian heikon itsetuntoni kanssa. Lopulta ajattelin, että hitot siitä, opetellaan sitä itsetuntoa sitten ja pistin blogin pystyyn ja vieläpä siten, että en pysy kasvottomana. Että antaa tulla vaan haukkumiskommentteja, otetaan niistäkin hyöty irti. :) Vaikka eipä tuollaiset kommentit nyt kovin iloiseksikaan tee...

perjantai 24. syyskuuta 2010

Antakaa määkin huudan, määkin täytän kyselyjä!

Tylsä meikkikysely lukijan kannalta, mutta kyselyihin on aina kiva vastata. :) Pöllitty Vanity Diariesilta, joka pölli sen 2buyornot:ilta. :) Ideana ruksia tuotteet, mitkä omistaa.

[x] tuoksuva vartalovoide
[x] kosteuttava vartalovoide

[ ] itseruskettava voide
[ ] itseruskettava suihke
[ ] erillinen itseruskettava tuote kasvoille

En ole ikinä omistanut itseruskettavia, enkä edes kokeillut.

[ ] karvanpoistovaha
[ ] epilaattori
[x] teriä karvojen poistoon
[ ] voide karvojen poistoon

Voidetta ja kylmävahaa on kokeiltu myös, mutta kyllä se Gilette Venus on näppärin.

[x] jalkavoide
[x] jalkaraspi

[ ] rintojen hoitovoide
[x] kuorintavoide vartalolle
[x] kuorintavoide kasvoille
[ ] auringonsuojavoide kasvoille
[ ] after sun - voide
[x] auringonsuojavoide vartalolle
[x] yövoide
[x] päivävoide

[ ] kasvoöljy
[x] hoitotuote finneille
[x] silmänympärysvoide
[ ] tehohoitoseerumi
[ ] taikatipat
[x] kasvovesi
[ ] puhdistusmaito
[x] puhdistusvoide
[x] puhdistusöljy
[ ] puhdistusgeeli
[ ] mustapää-laput

[x] parfyymi päiväkäyttöön
[x] parfyymi iltakäyttöön
[x] deodorantti
[x] antiperspirantti

[x] hiuslakka
[ ] muotovaahto
[ ] hiusgeeli
[ ] tyvisuihke hiuksille
[x] hiusväriä kotivärjäykseen
[x] hiusvaha
[x] "bile"hilesuihke hiuksille
[ ] muotoiluvoide hiuksille
[x] suoristusvoide / lämpösuojatuote hiuksille
[x] latvasuoja
[ ] silkkitipat hiuksille
[x] hoitosuihke hiuksille
[x] hoitovoide hiuksille

[x] kosteuttava shampoo
[ ] rasvoittumista hillitsevä shampoo
[ ] hilseshampoo
[x] rakennekorjaava/ vaurioituneiden hiusten shampoo

[x] kosteuttava hoitoaine
[ ] hilsettä hoitava hoitoaine
[x] rakennekorjaava/ vaurioituneiden hiusten hoitoaine
[x] hoitava hiusnaamio

[x] hiustenkuivaaja
[x] suoristusrauta
[x] kiharrin
[ ] kreppirauta
[ ] monitoimi-muotoilulaite hiuksille
[ ] lämpörullat
[ ] muotoilupatukat hiuksille

[x] meikkivoide
[x] peitevoide/ -puikko /-puuteri
[x] valokynä
[ ] valovoide
[x] valopuuteri
[ ] mineraalimeikkipohja
[x] meikkivoidesieni
[x] meikkipuuterisivellin

[x] tumma luomiväri
[x] värikäs luomiväri
[x] vaalea, korostava luomiväri
[x] luomivärisivellin (harjakset)
[x] luomivärilevitin (vaahtomuovi)

[x] puuteri
[x] aurinkopuuteri
[x] poskipuna

[x] silmänrajauskynä
[x] kajal-kynä
[x] huultenrajauskynä
[x] ripsiväri
[x] kulmaväri

[x] kulmakarvageeli
[ ] automaattipinsetit
[x] tavalliset pinsetit

En nypi kulmakarvojani, koska hoidan sen mieluummin kulmakarvaterällä. Tulevat takaisin nopeammin, mutta on kivutonta.

[x] värillinen kynsilakka
[x] väritön/ neutraali kynsilakka
[x] aluslakka
[x] päälyslakka
[x] kynnenkovettaja
[ ] kynsinauhavoide
[ ] kynsiöljy
[x] käsivoide
[ ] lasinen kynsiviila
[x] hiekkapaperinen kynsiviila
[x] kynnenkiillottaja
[x] kynsisakset

Lasiviila on turha rakennekynsissä, koska kynsiä saa viilata myös sahaavin liikkein. Öljyjä vältän, sitä parempi mitä hitaammin oma kynsi kasvaa, ettei huoltoväliä tarvitsisi tihentää.

[ ] kosmetologikäyntejä vuosittain
[x] kampaamokäyntejä vuosittain
[x] auringonpalvomista vuosittain
[ ] solariumia vuosittain

Solariumia en ole edes kokeillut. Rusketun tarpeeksi jo ihan luonnostaan, ja talveen rusketus ei minusta sovi.

[ ] piilolinssit
[x] rakennekynnet
[ ] permanentti
[x] värjätyt hiukset
[x] vaalennetut hiukset
[ ] suoristuskäsitellyt hiukset

Kai sen voi laskea vaalennetuksi, kun shokkivärin takia täytyy ensin vaalentaa täysin vaaleaksi joka kuukausi.

torstai 23. syyskuuta 2010

Syyskauden avajaiset


Pykälän Syyskauden avajaiset olivat eilen, ja päätin hylätä totaalisesti säännön "älä käytä vahvaa huulimeikkiä vahvan silmämeikin kanssa". Syyskauden avajaiset olivat myös otollinen hetki vaihtaa meikkipohjan väriä - miksasin kivan pienen pullon Lancômen Color Ideal -meikkivoidetta sävyistä 010 ja 01. Otin myös käyttöön astetta vaaleamman puuterin.



Silmämeikissä luomilla Inglotin DS 491 (kimalteleva violetti), Inglot AMC 65 (musta hopealla kimalteella), Lancôme Color Design 501 Silver Shines sekä toinen, tummempi hopea Lancômen jonkun kausilookin Palette for Eyes and Cheeks - 01 - Le Carnet De Velours -nelikosta. Häivityksessä käytetty hyväksi myös Lancôme Color Designin sävyä 202. Rajauksessa Sensai Liquid Eyeliner mustana ja Lancôme Le Crayon Khôl, sävy Violet Intense, sisänurkassa rajausta hopeisella Guerlainin automaattilinerilla, Retractable Eye Pencil, sävy Silver 02.


Eri kulmasta ja vähän eri valaistuksella. Pääsin myös korkkaamaan monessa paikassa hehkutetun Max Factorin False Lash Effectin ripsarin. Alkufiilis oli blaah, ei näyttänyt tekevän juuri mitään. Sitten tajusin ripsivärin pointin: sillä kuuluu tehdä miljoona kerrosta, ja johan alkaa tehota. Tämä on, täytyy myöntää, lähes Lancômen L'Extrêmen veroinen. Lancômen ripsivärillä tosin teen noin 40 liikettä per silmä, tällä Max Factorilla vetojen määrä menee varmaan lähemmäs sitä 160:tä, jonka L'Oréal tutkimuksissaan totesi naisten keskiverroksi. Ihan siksi, että kuulosti niin hämärältä, laskin omat tulokseni, ja tosiaan L'Extrêmellä noin 40 vetoa minulla riittää. Max Factorin FLE:lle suuri plussa siitä, että tätä voi kerrostaa todella paljon ilman pahempaa hämähäkkiefektiä.


Huulimeikkikin oli Max Factoria. Rajauskynästä en tykkää, se on niin kova, että tarkkaa ja symmetristä jälkeä on vaikea saada. Sävy tässä Max Factorin Lip Linerissa on 12 - Fire, huulipuna 820 Intensely Red. Näköjään ihan huulipunasta puhtaana tuo Rapalan koukun alapallo ei pysynyt, mutta ei sitä nähnyt kuin kymmenen sentin etäisyydeltä katsoessa.

tiistai 21. syyskuuta 2010

Ah, sinä ihana marjapuurohologrammini

Kynsilakka piti vaihtaa, kun huomenna on Pykälän (yliopiston ainejärjestömme) Syyskauden Avajaiset, jossa pukukoodina on pikkumusta. Örkkivihreä ei ihan sovi sinne, ja juurikasvukin oli aika paha, katsokaahan. Lakat olleet kynsissä tuossa kuvassa 16 päivää. Nättinä itse lakka säilyy, mutta juurikasvu... Lähti muuten yllättävän hyvin, kolmella pumpulilla pois tuo lakka, vaikka käytänkin mietoa asetonitonta lakanpoistoainetta. Lakkahan oli se Orlyn Cosmic FX:n It's Not Rocket Science.



No mitäs tulikaan tilalle? Ihanan ihana China Glazen QT. Metsästys päättyi Itäkeskukseen, ja sain rakkaan omakseni, vaikka myyjä ei ymmärtänytkään, kun väitin tätä hologrammilakaksi. Mikä tämä sitten on? Kynsihifistelijät, eikö tämä olekaan holo?


Peittävyys oli parempi kuin edellisissä kokeilemissani China Glazeissa, osassa kynsistä on vain yksi kerros! Kynsinauhat jätän suosiolla siistimättä, saavat putsaantua yön aikana suurimmilta tuhruilta ja huomenna loput. Oli kiire esittelemään lakkaa silti jo tänään. :)

Mun hologrammilakkavillitys ei mene koskaan ohi. Ei koskaan.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Viikon 37 valikoidut

Okei, tämä ei ole oma ideani, vaan plagioin törkeästi Get Lippieltä idean. Tässä siis viime viikon huomionarvoisia postauksia muista suomalaisista kosmetiikkaan liittyvistä blogeista. Meitä kosmetiikkabloggaajia ei ihan älyttömästi vielä ole Suomessa, mutta kuten huomaa, sain kerättyä aika listan huomionarvoisia juttuja. Ei missään paremmuusjärjestyksessä nämä tässä, ihan sekaisin vain.

ASIAAN!

Tahman (Girly Rituals) postauksen ansiosta sain tietää, että Kauneusstudio Pinkki Itäkeskuksessa myy laajalla valikoimalla China Glazen lakkoja . Kyseisessä studiossa omistajatar kertoi maahantuoneensa lakkoja jo kymmenen vuotta! Hän kuitenkin ihmetteli, kun nimitin OMG-sarjaa hologrammilakoiksi, sitä ne eivät hänen mielestään olleet. Hyvää asiakaspalvelua, mahdollisuus tilata lisää jonkun sävyn loppuessa, ja hinnatkin OK: 9,50 per lakka taisi olla. Jos ei halua tilata netistä, tuolla pääsee ihan hypistelemään käsissään niitä ennen ostopäätöksiä ja katselemaan sävyä muutoinkin kuin valokuvissa.

Sensaisti teki hyvillä kuvilla ja ohjeilla varustetun postauksen siitä, kuinka monella tavalla huulia voikaan muokata punalla eri näköiseksi. Ja oih, tuo puna!

Charming Nails vietti 100% violet weekiä - kun tuo sattuu olemaan lempivärejäni, tästä oli paljon silmäniloa Ei pelkästään lakkoja, vaan myös koristeluja violettien kera. Ostoskoriini tarttui tässä postauksessa esitetty Color Clubin Wild At Heart, aivan ihana!

Sugarpill on vilahdellut viime aikoina eri blogeissa - Fashioned in Finlandilla esittelyssä muutama. Lisää swatchejä näistä aina niin taitavalla Jangsarallakin löytyi blogista viime viikolta.

Isadoran graffitilakat ovat tulleet kauppoihin - tässä Lazy Dynamiten Nekun taidonnäyte. Ihana musta-hopeainen lakkaus! Omani odottaa vielä kokeilua. Isadora teki uudestaan sen, mitä tehtiin jo 1990-luvulla, mutta tämä ysäriltä tuttu halkeileva lakka on hauska piriste eikä pahan hintainen.

Nonnukin on ihastunut Sensain Sponge Chiefiin - lue hänen kommenttinsa tästä .

ChoCo löysi hänen kokemuksensa mukaan ihohuokosia oikeasti pienentävän tuotteen. Oho!

Panda totesi, että Biozellin kuivashampoo toimii tummissakin hiuksissa - täytyypä kokeilla toimiiko minun pikimustassakin!

Playing with the polish pääsi testaamaan China Glazen uusia Halloween-lakkoja - tahtoo tahtoo!

Ami Revolutionary Redistä antaa vinkkejä siihen, miten räiskyvä punainen hiuksissa pysyy räiskyvänä. Shokkivärit <3

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Mies testaa: Biotherm Facial Exfoliator

Tällainen tuote löytyy koehenkilömme Miehen suihkukaapista. Kuorinta on ostettu vuodenvaihteessa 2009-2010, joten kokeilukertoja on ollut riittämiin. Tätä Mies ostaisi toistekin, tämäkin on itse asiassa hänen itse ostamansa.

Biotherm on mulle merkkinä vähän jäänyt huonolle mielikuvalle, etenkin, kun naisten tuotteiden putkilot tuppasivat hajoilemaan tuossa ainakin vielä 1990-luvun lopussa. Muutosta on varmaan tapahtunut. Mutta annetaan Miehen kertoa omasta, tähän mennessä parhaasta kuorinnastaan.

Ylipäätään, mitä Mies haluaa kuorinnalta? Kuulemma rakeiden pitää olla isoja ja kuorinnan sen verran siis rouheaa, että puhdasta tuntuu tulevan. Kuorinnan pitää viedä kuollut iho pois naamasta, koska sen hilseily ei ole kivaa. Sitä toivottavaa tämä Biotherm on ollut: isot rakeet, tehokkaasti toimiva.

Tuoksusta tuli kommenttina vain "miellyttävä". Lumenen vastaavaan verrattuna ainakin hyvä, Lumene tuoksuu kuulemma koivuvihdalta - ei sekään kuulemma paha, muttei niin hyvä, varmasti hyvä vientituote ja sopii toisaalta miehille, joille kemikaliotuoksut eivät ole miehekkään oloisia. Biotherm hakkasi Lumenen myös kaikilla oleellisilla mittareilla, kuulemma - hintahan toki on kalliimpi. Toisin kuin Lumenen tuotteessa, tämän kuorinnan korkki ei päästä vettä sisäänsä vaikka seisookin suihkukaapin hyllyllä.

Miehen kokeilujen mukaan kuorinta on hyvä partaa höylällä ajaville - ennen kuorintaa käyttäessä pehmentää karvoja ja nostaa ne pystyyn sekä kuorii turhan kuolleen ihosolukon tieltä pois. Mies tosin käyttää pääasiassa parranajokonetta, mutta silloin hän käyttää kuorintaa sen sijaan joko parranajon jälkeen tai muuten peseytyessä.

Biothermin brändistä Mies sanoi sen verran, että miesten linjan tuotteiden ulkonäkö ei ole kovin houkuttava - luulisin tämän olevan vähän samaa kantaa kuin minulla: laadukkaammissa ja kalliimmissa tuotteissa, ylipäätään selektiivisillä merkeillä pakkaukset ovat kovin simppeleitä. Tähän tosin voi tulla muutos - kun miesten tuotteet yleistyvät, aletaan ehkä selepuolellakin tehdä nuoria miehiä ajatellen houkuttelevampia pakkauksia? Nythän linjat ovat pääsääntöisesti kaikenikäisille miehille.

Miten Mies alunperin osti tämän tuotteen? Mies oli saanut kokeilupakkauksen Biothermin tuotteista aikaisemmin, ja totesi tämän hyväksi. Näin siis, näytteiden jakaminen kannattaa miehillekin (vink vink, kosmetiikkaketjut ja kempparit).

Ai niin, ja muistakaahan Fashioned In Finlandin giveaway: http://fashionedinfinland.blogspot.com/2010/09/giveaway-finally.html

Inglot-swatchit, Prinsessa ja Reindeerspotting

Lupasin laittaa swatchit kaikista omistamistani Ingloteista, kuvissa samassa järjestyksessä kuin eilisen postauksessa paleteissaan.


Sävyt vasemmalta oikealle rivi kerrallaan:
Matte 382, AMC 51, AMC 60, Matte 384, AMC 58
DS 494, DS 491, DS 483, DS 504, AMC Shine 20


AMC Shine 31, AMC 43, Pearl 409, DS 465, DS 500
AMC 72, Pearl 434, Matte 376, Matte 348, AMC 65


Sitten vähän vakavampaan asiaan. Pinnallinen hömppäblogini saa tällä kertaa vastapainokseen vähän leffa-arvioita, eikä mitenkään kevyestä komediahömpästä. Prinsessan kohdalla en kerro juonesta juuri mitään, mutta Reindeerspotting saattaa sisältää juonipaljastuksia.

Prinsessa

Kävin eilen katsomassa Prinsessan. Sivuilla muuten myös traileri. Olin jo aikaisemmin kuullut Nikkilän ja Kellokosken kauhutarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, ja tiesin, että haluan nähdä elokuvan. Jokainen meistä tuntee jonkun jollain tasolla psyykkisesti häiriintyneen, ja on mielenkiintoista nähdä siihen maailmaan sisään.

Tämä siis perustuu tositarinaan "Kellokosken Prinsessasta", skitsofreenisestä naisesta. Tapahtumat alkavat jostain 1940-luvun lopusta. Juoni ei sinänsä tässä ole se pointti, vaan tuon ajan mielisairaalamaailman kuvaus. Siksi tässä elokuvakommentissani ei olekaan yhtään juonipaljastuksia. Mielisairaaloiden oloja kritisoidaan nykypäivänäkin, mielenterveyshuolto ei pelaa, mielenterveystyön resurssit loppuvat kesken, vanhukset lääkitään vanhainkodeissa hiljaiseksi kun ei vanhustenhoitokaan ihan pelaa. Tämä elokuva pistää muistamaan, että loppujen lopuksi asiat ovat jo paljon paremmin - joskin kehityksen sijaa on aina ja tulee aina olemaan. Järkyttävää kuitenkin, että tällaisesta "parannusideologiasta" on aikaa vasta viitisen-kuutisenkymmentä vuotta.

Erityisen ikävästi silmään pisti hoitajien asennoituminen potilaisiin ei-ihmisinä, alempiarvoisina, halveksuttavina. Lisäksi menetelmät olivat arveluttavia (erit. lobotomia), joskin lepositeet ja sähköhoito taitavat olla vieläkin mielisairaaloissa käytössä. Pakkolääkitys nyt vähintäänkin, mutta se ei välttämättä ole moraalisesti arveluttavaa, paitsi harvoissa tilanteissa.

Toisaalta elokuva herättää paljon ongelmallisia kysymyksiä. Onhan myönnettävä, että jotkut ihmiset ovat pakkohoidon tarpeessa. Skitsofreenikon sairaudentunnottomuus saattaa haitata hänen suostumistaan hoitoon. Mutta missä menee se raja, kuka meistä pystyy sanomaan, kuka on toisten tai itsensä terveydelle vaaraksi ollessaan avohoidossa, kenet pitää ihan syystäkin lukita sisään? Tämähän riippuu aivan lääkäreiden arvioista, ja hutiarvioita varmasti tulee. Olisiko Kellokosken Prinsessa ollut haitaksi itselleen tai muille ulkona? Ei ehkä ainakaan nykypäivänä, kun ihminen voidaan julistaa holhouksen eli eduvalvonnan alle.

Tästä nousee myös kysymys sairaalahoidon motiivista. Onko/oliko mielisairaaloiden tarkoitus edes yrittää parantaa pitkäaikaisesti sairaita, vai onko sairaala heille vain vankila, jolla heidät saadaan syrjään pois haittaamasta muiden elämää? On vielä jossain määrin ymmärrettävää, jos ihmisellä on lievempi mielen toiminnan häiriö, masennus, traumakokemus tai muuta - tällöin voi olla ehkä hyväkin, että sairaala käytännössä estää akuutin itsemurhan riskin ja huolehtii siitä, että ihminen edes saa syötyä päivittäin. Mutta mikäli kyseessä on pitkäaikainen sairaus, jossa paranemisennuste on heikko - kuten skitsofreniassa - eikö silloin sairaalahoidon tulisi yrittää siitä huolimatta parantaa?

Pakkouskonnollisuus sairaalassa elokuvassa sai itseni kavahtamaan, mutta toisaalta sitä ei nykypäivänä enää taida olla. Onhan se hienoa, jos ihminen paranee uskon avulla, mutta sen yrittäminen kaikkien kohdalla ei missään nimessä ole järkevää.

Potilas sairaalassa on kuitenkin täysin hoitajien armoilla. Mikäli omaisia ei ole, lääkärit saavat tehdä päätöksensä kuten parhaaksi katsovat - ja näin kyseenalaiseen hoitokeinoonkin on alistuttava. Kuka nyt muutenkaan hullua uskoisi, kokevat sairaalan teot väärinä vain, kun ovat niin hulluja (sarkasmin tajua, kiitos).

Elokuva näyttää myös sen, etteivät senkään ajan hoitajat pahuuttaan tehneet nykyihmisen mielestä kamalalta kuulostavia hoitojaan. He luottivat ajan tietoon, ja psykologiassa tieto on vieläkin lapsenkengissä. Pienin askelin eteenpäin.

Nyt täytyy kyllä vähän äyskäistä leffakatsojien käyttäytymisestä. Minua ei haittaa popcorn-mässytys, ei rapina, ei muu, mutta en ymmärrä, miten edessäni istuneet tytöt pystyivät nauramaan vähän joka kohdassa elokuvaa. Toki elokuvassa oli muutama kevennykseksi tarkoitettu kohta, mutta itse itkin noin puolesta välistä loppuun hyvin vuolaasti. Tämä ei ole leikin asia, eivätkä tytöt varmaan itsekään enää paljoa naurelisi, jos toinen heistä sairastuisi skitsofreniaan.

Leffaan en ollut meikannut, koska tiesin itkeväni draamoissa. No, sen jälkeen lähdin kuitenkin Tigerin VIP-puolelle poikaystävä duunikavereiden kanssa hetkeksi. Olipahan hupaisaa olla VIP-puolella ilman meikkiä, Converseissa ja farkuissa. :D

Reindeerspotting

Tämä dokumenttielokuva on herättänyt laajaa mediajulkisuutta, etenkin kun päähenkilöä Jani kuoli tänä kesänä, ja lehdissä oli siitä paljon juttua. Tämänkin katsoin siksi, että on mielenkiintoista kurkistaa itselle täysin vieraaseen maailmaan.

Reindeerspotting, jonka nimi on väännös Trainspotting-huume-elokuvasta, kuvaa Rovaniemeläisen Janin ja hänen kaveripiirinsä Subutexintäytteistä elämää. Tästä löytyy arvioita vaikka mistä, mutta muutaman sanan haluan sanoa nousseesta keskustelusta.

Elokuvaa on toisaalta ylistetty hyvänä huumevalistuksena, toisaalta sen on väitetty ihannoivan huumeidenkäyttöä liikaa. En ymmärrä, miten dokumentista - ja sen jälkeisestä Janin kuolemasta - saa irti huumeihannoivan kuvan. Huumevelkojien katkaisemat sormet, jatkuva rahanpula, ystävät, joihin ei voi luottaa, vieroitusoireet aineen loputtua, vankilaan joutuminen... Kuinka tämä on huumemyönteistä? Jos tästä saa sellaisen kuvan, että nistin elämä on siistiä, vika ei ole dokumentissa vaan jo katsojalla syvemmällä.

Jani aloitti huumeet 14-15-vuotiaana. Koska elokuva on hyvää huumevalistusta mielestäni, K-18-luokitus on huono asia. 14-15-vuotiaat tarvitsevat oikeaa valistusta, ei mitään drugs are bad, mmkay? -valistusta. Liian herkät ihmiset voivat jättää halutessaan elokuvan katsomatta. Ylipäätään jonkun jutun leimaaminen tabuksi saa sen kiinnostamaan teinejä yhä enemmän.

Mielenkiintoinen keskustelu on myös se, kuinka todellisesti elokuva oikeasti kuvaa nistin arkea. Joillain foorumeilla Jani kavereinensa on leimattu jopa wannabe-nisteiksi - anteeksi mitä? Ei ole true-nisti jos on jopa kämppä ja kämpässä on matot lattiallakin? En itse tiedä tai osaa arvioida, kuinka syvällä huumemaailmassa Jani on, mutta selkeästi kokeiluvaiheesta on menty yli.

Mielestäni elokuva näyttää hyvin myös sen, että se, mikä kuulostaa ehkä monesta kokeilunhaluisesta teinistä coolilta - tokkuraolo ja päihtymys, satunnainen euforia joillain aineilla - kääntyy hyvin pian elämän suurimmaksi ongelmaksi. Euforiaa saa muualtakin, vaikka rakkaudesta, vaikka nyt ehkä kliseiseltä kuulostankin.

Janin lähipiiri pöyristyi julkisuuteen valuneista kuvista Janista kuolleena Phnom Penhissä. Valitettuaan JSN:lle, he varmistivat, että yhä useampi lähtee uteliaana etsimään näitä kuvia netistä. Ymmärrän omaisten harmituksen, mutta tässä kohun nostattaminen sai aikaan vain lisää hallaa.

Dokumentissa oli mielestäni silti kuitenkin liian vähän kuvattu vieroitusoire-tuskaa ja Janin itseanalyysiä huumeidenkäytöstään olisin kuunnellut enemmänkin. Suoneen piikittämistä taas oli liikaakin, ei se sinänsä edes näyttänyt loppuvaiheessa karmivalta ollenkaan. Elokuvan kamalin kohta on (spoiler-alert!!) mielestäni hetki, jolloin Janin huumekaveri hyppää kerrostalosta kadulle ja joutuu sairaalaan - aivan out of the blue tämä tyyppi keksii kiivetä kaiteen yli, ja kamera kuvaa tämän vahingossa. Toisena sijoittuu otos, jossa Jani meinaa ajaa jalankulkijan yli. Kamalinta kaikista on kuitenkin se kuva, joka päättää tämän kaiken - se kuva, jonka sitten tietenkin minäkin netistä etsin.


Suosittelen molempien katsomista. Tulipahan pohdintaa tässä, mutta kai täällä omassa blogissani saan välillä olla vähemmänkin pinnallinen ja turhamainen kosmetiikkafriikki. :)

lauantai 18. syyskuuta 2010

Mavala Eye-Lite ja vähän lisää alevinkkejä


Tämän tuotteen pullon perusteella tästä voisi kuluttaja luulla saavan apua pidempiin ripsiin. Ostin tämän aiemmin kesällä, suunnilleen koko blogin pitämisen ajan olen tätä käyttänyt ja nyt voin antaa tuotteesta oman arvion. Olen käyttänyt tätä 1-2 kertaa päivässä, joskin monesti unohtanut, mutta tarpeeksi silti, että vaikutuksen pitäisi jo näkyä, jos sellaista olisi.

Tämähän on sinänsä vain ravitseva ja kosteuttava, joten tältä on turha odottaa ripsien tuplaantumista, tuuheutumista tai muutakaan - ellei sinulla ole ongelmana hauraat ripset. Sellaisiin tämä voisi toimiakin, hoitoaineena. Omille ripsilleni tuote ei tehnyt yhtään mitään, mutta minulla onkin kuitenkin suhteellisen pitkät ripset eikä niin huonokuntoisetkaan, kun en niitä edes taivuta. Ainoa huomaamani ero tähän mennessä oli se, että nykyään harvemmin menee ripsi silmään, koska puoliksi irtoamassa olevat, elinkaarensa päähän tulleet ripset lähtevät tämän mukana pois.

Käyttömukavuus 10+, ei mitään ongelmaa sinänsä. Tuote on valkoista, ripsillä väritöntä, helppo applikaattori (ripsväriharjan mallinen). Ei tällä ripsiään varmaan pahentaakaan voi, mutta muutoksia on turha odottaa, ellei omat ripset syystä tai toisesta (värjäys, permanenttaus tms.) ole hyvin hauraat. Jos haluaa ripsiään ravita, tämän voi toki ostaa, mutta toista en lähtisi ostamaan. Kyllä tämä silti loppuun tulee käytettyä.

Erikseen on sitten nämä aineet, jotka oikeasti toimivat pidentämisessä. Jenkeissä reseptillä saatava Latisse, Botoxin firmalta, on ihan oikeasti suurella osalla toimiva. Vaikuttava aine on bimatoprost (en tiedä suomennosta), joka siis on glaukoomalääke, jonka sivuvaikutuksena huomattiin ripsien kasvamista. Uskon tämän tehoon ihan täysillä, mutta sivuvaikutukset ovatkin sitten pelottavammat. Vaikka tämä jenkeissä suosittu onkin, en silti haluaisi pysyviä pigmenttimuutoksia iiriksiini (ks. esim. em. artikkeli wikipediasta jossa tästä mainitaan) - eriväriset silmät olisivat liian suuri riski ripsien pidentämisestä. En tiedä bimatoprostin saatavuudesta Suomessa, mutta olettaisin sen olevan reseptiä vaativa, ainakin suurissa pitoisuuksissa.

Mutta vielä niihin muutamiin alennuksiin, mitä tässä bongasin:

Lookfantasticilla on kesäalen loppuhuipennus. Hirveä läjä tuotteita alehintaan. Täällä tosin postikulut lisätään vielä hintaan päälle.

Coastal Scentsillä on meikkisiveltimet -50% vielä vähän aikaa, näitä on kehuttu vaikken ole itse kokeillut. Tsekkaa samaan tilaukseen huippusuositut 88-paletit, jos olet vähän kenho Ebay:n kanssa etkä halua etsiä halvemmalla sieltä.

Fragrancenet
tyrkyttää ainakin minulle jo heti suoraan etusivuille mentäessä -15% -alekoodia, en tiedä kauanko voimassa, kurkista.

Nonpareilboutiquella saa koodilla sale30 -15% alennuksen mm. NYX-tuotteesta. Ks. sivustolta lisää.

Strawberry.netissä postikulut sisältyvät tuotteen hintaan, joten niitä ei tarvitse miettiä. Nyt siellä on vielä pari päivää hiustenhoitotuotteet -10%. Alennettu hinta lasketaan vasta kassalla.

Head2Toe:lla on myös -5% ale, koodilla SEP05, voimassa kuun loppuun. Paljon kivoja lakkoja huomattavan edulliseen hintaan. Postikulut toki päälle, mutta silti lakat ovat naurettaan halpoja. Nettipuoti hieman tyylitön, mutta toimiva - olen ostanut aiemmin ja hyvin pakattuina tulivat nopeasti perille China Glazeni viime kuussa.

Nettiostamisesta on monessa blogissa vinkkejä, joten en niitä tähän nyt kertaa, kun tarkoitus on vain kertoa tarjouksista. Muista kuitenkin Euroopan Unionin ulkopuolelta tilatessasi tulliraja 45 euroa. Tilaa alle sen, jos et halua joutua maksamaan tulleja. Euroopan Unionin sisällähän tulleja ei ole, sehän on yksi EU:n kivijaloista.

Vielä perään pari huomaamaani päivittäiskosmetiikan tarjousta:
-Citymarketista kuun loppuun asti Plussakortilla L'Oréal Paris Studio Secrets meikinpohjustus 11,50 (tästä olen kuullut muutamia kehuja myös, itse en ole kokeillut)
-Anttilassa 28.9. asti monia päikkärimerkkejä 3 kahden hinnalla -merkkejä: Lumene, Rimmel, IsaDora, Maybelline, Nivea. Plussakorttia ei nähdäkseni tarvita.

Ai niin, ja mä menin haukkaamaan ehkä liian suuren palan. Lupauduin Pykälän, oikiksen ainejärjestön Spexiin maskeeraustiimiin. Spex on siis normaalia koulunäytelmää massiivisempi produktio, joka kiertää myös muissakin kaupungeissa. Liput on aina Helsingissä myyty loppuun. Spexejä on myös muilla tiedekunnilla. Juontahan en tietenkään saa paljastaa (enkä vielä tiedäkään), mutta ennen joulua saattaa tulla joitain mainintoja tästä touhusta...

Valikoituja shoppailuvinkkejä tälle viikonlopulle ja vähän myöhemmäksikin

Niille, joiden rahat eivät ole loppu (toisin minulla, joka tässä parhaillaan suunnittelee työhakemuksien rustaamista), keräsin pari mielenkiintoista vinkkiä - toivottavasti jollekin hyötyä. Tulee käveltyä keskustassa niin paljon, että osuu silmään tarjouksia, joita ei itse juuri tarvitse kun rahatilanne on heikko, mutta huomio kiinnittyy silti hyvään tarjoukseen. Nämä lähinnä Helsingin suunnalla liikkuvia ajatellen.

Kuten jo mainittua, Paul Mitchelliä myyvissä kampaamoissa on laajasti ainakin Helsingin keskustassa tuotteet -40%. Keskustassa ei voi kävellä huomaamatta näitä mainoksia. Suositan sarjaa, ja sitä kannattaa tarjouksista ostaa.

Sokoksella (ainakin Helsingin) on vielä tämän ja huomisen ajan -15% kanta-asiakaskortilla, siis S-Etukortilla. Tämän lisäksi paljon tarjouksia, ja jopa tarjoustuotteista (ainakin pääosin) saa silti sen -15% vielä lisäalennusta. Erityisesti suosittelen Sensain puhdistuspakkauksia, jossa on sekä ykkös- että kakkosvaiheen putsari, hintaa oli joku kolmisenkymppiä alennuksen jälkeen. Molemmat tuotteet 75 ml.

Ihan tuossa Hietalahden torin vieressä olevassa LI Style -hoitolassa oli ikkunassa kasa koristelulakkoja lukuisissa väreissä 2 euroa kappale. Merkki Nail Star.

Kauppakeskus Jumbossa on Pyöreät Päivät vielä tänään ja huomenna. Inglotilla tarjouksessa joka päivä eri tuote, eilen oli kaikki rajaustuotteet.

Kicksissä on törkyhalpaan hintaan Cliniquen kokeilukokoisia kasvojenhoitosettejä. Samoja settejä myös Stockalla ja Sokoksella suunnilleen samaan hintaan. Pakkauksia on erilaisia, eri tarpeille, ja kaikki olivat alle kahdenkympin. Kicksissä hinnat olivat jotain 13-18 euroa per setti, ihan tarkkaan en muista.

Kicksissä myös vielä tänään ainakin olivat kaikki Make Up Storen tuotteet -20%, en huomannut katsoa kauanko tarjous jatkuu.

Tämä ei sinänsä ole alevinkki, mutta laitan kuitenkin. Zoyan kynsilakkoja saa muualtakin varmasti halvemmalla, erityisesti tilaamalla, mutta Hietalahdenkadulla niitä voi käydä hypistelemässä paikan päällä. Sinne on juuri avattu vastikään kynsisalonki, Anna Bouzo, avoinna vähän sopimuksen mukaan mutta kyllä siellä aika usein ovi näyttää auki olevan. Hietalahdenkatu 10. Zoyan lakat 14,50/kpl.

Forumissa on hintasirkus vielä tämän ja huomisen, paljon tarjouksia mm. The Body Shopilla, Yves Rocherilla, Stockmann Beautyssä Orlyn minilakat 5 euroa/kpl, Stockmann Beautyssä myös poistuvia tuotteita (mm. Diorin viisikoita) -30%.

Myös kauppakeskus Sellossa tapahtuu, Sembalot vielä tämän ja huomisen. The Body Shopin vartalovoi (tosi kosteuttavia ja herkullisen tuoksuisia) 25€/2 kpl. Sama tarjous näkyi olevan myös Forumissa ja Jumbossa. Suihkugeelejä saa 10 €/2 kpl, tästä en muista ihan varmaan oliko myös Forumissa ja Jumbossa vielä tämän viikonlopun mutta uskoisin. Helena Rubinsteinin Nudit -deo Sellossa 16,90, antiperspirantti. Sellon Eve-myymälässä (5. krs) tänään ja huomenna Diorin ihonhoitotuotteet -30%, Dr. Hauschkaa -25%, Diorin maskara ruskeat 15, mustat 25 euroa (mm. Iconic, Diorshow).

Inglot-ostoksia ja Sensai-kokeilun väliaikatiedotetta



Puolet näistä olen ostanut jo aiemmin, mutta saadessani tänään valita 10 luomiväriä lisää (poikaystävän kaksivuotispäivälahja, nämä 10 ja geelirajaus), järjestelin napit uuteen uskoon. Koetan saada swatchiä aikaiseksi joku päivä. Itse kyhäsin noihin tuollaiset nimitarrat, jotta näen sävyn nimen jo suoraan tästä, eikä nappeja tarvitse irroittaa joka kerta. (Poikaystävän kommentti: "Höh, pilaat noiden palettien designin tolla!" Minä: "No noi palettien kannet on jo valmiiks rumia." Poikaystävä: "Jaa, mä oon jo tottunut.")

Inglotin napithan ovat magneettikiinnityksellä levyssä, ja ne saa nostettua kätevästi ylös paletin kannen magneetilla.

Jumbon Inglotissa käydessäni tiedustelin, joko Helsinkiin ollaan liikettä pian saamassa, mutta kuulemma vielä ei ole löytynyt sopivaa toimitilaa tarpeeksi keskeiseltä paikalta sopivaan hintaan. Tulossa kuitenkin on tulevaisuudessa. Selloon Espooseen ollaan jo avaamassa liikettä aivan näillä näppäimillä - helpottaa toistaiseksi, koska se on sentään junaradan varressa.

Sitten siitä Sensaista. 6.9. aloitin uudenlaisen menetelmän ihonpuhdistuksessa Sensain kokeilupakkauksien kera. Nyt rutiinia on jatkettu melkein kaksi viikkoa. Putkilot eivät ole vielä loppu, etenkään ykkösvaihe, jota menee vain meikinpuhdistukseen, kakkonen taas alkaa pikku hiljaa loppua. EDIT: No ei se ala loppua, mutta alkaa siinä olla jo puristuksen jälkeä. :)

Kakkospuhdistus nipisteli ihoani sen kolme ensimmäistä kertaa, mutta sen jälkeen nipistely lakkasi. Uskon yhä, että se oli jollain tasolla jotenkin vaikuttavaa, kun kerran tuollainen poikkeuksellinen tunne siitä tuli ei niin kovin herkälle iholleni.

Ykköspuhdistus on jännän öljymäinen, ja puhdistaakin meikkiä ihan kivasti, meikki rullaa nätisti ja valuu käytännössä sulana pois kasvoilta, mutta vesiliukoista silmämeikkiä en silti silläkään ole saanut poistettua. En tiedä mistä on kyse, kun muut saavat sillä silmämeikkinsä puhdistettua (ks. esim. edellisen Sensai-postauksen kommentit), mutta minulla yhä edelleen Sensain + silmämeikinpoistoaineen jälkeen johonkin jää aivan hitunen meikkiä, joka lähtee irti vasta pitkässä suihkussa tai silmänympärysvoiteen myötä. Ehkä se on vakioripsivärini, vaikkei se vedenkestävä olekaan? Enempää en kuitenkaan Sensain ykkösvaiheella uskaltaisi hinkatakaan silmiäni, koska se tuntui epämiellyttävältä, jollei suorastaan kirvelevältä. Tästä en kyllä antaisi miinusta tuotteelle, koska kaikki muutkin 2-in-1 kasvo+silmäputsarit käyvät minun kokemukseni mukaan minulla vain kasvoille.

Kasvoveden (Cliniquen kakkosen) käytön koen kyllä tarpeelliseksi: vaikka puhdistaisin meikit kahdessa vaiheessa Sensain Sponge Chiefin kanssa huolella, saan silti kasvoveteen kostutettuun vanulappuun irtoamaan vielä likaa kasvoilta.

Mutta, mitenkäs nämä ovat sitten vaikuttaneet? Ensinnäkään, minulle ei ole tullut yhtään finniä tämän vajaan kahden viikon aikana. Ihoni ei silti ole hirveästi puhdistunut, ihan pientä näppylää ja mustapäitä on entiseen malliin - nämä siis kuitenkin sellaisia, joihin ei tarvitse ohuen meikkivoiteeni kanssa edes peitevoidetta päälle. Mikä kuitenkin hassua, en ole joutunut kuorimaan ihoani kertaakaan tänä aikana, ja sekaihoni tyypillinen pintakuivuus ei ole lainkaan näkynyt.

Iho siis voi selkeästi paremmin. En tiedä, onko syy itse Sensain tuotteissa vaiko rutiinini monimutkaistamisessa - tämähän tuo kaksi puhdistusta lisää normaaliin verrattuna, aiemmin puhdistin meikittömän naaman pelkällä kasvovedellä, nyt käytän siihenkin varsinaista putsaria kasvoveden lisäksi. Jatkamme kokeilua Sensain kanssa, toivottavasti noita pieniä epäpuhtauksiakin alkaisi vähenemään. Unelmaiho olisi lisäksi vielä niin tasavärinen, että missään ei punottaisi eikä meikkivoidetta tarvitsisi. Sellainen tuskin koskaan on saavutettavissa. :)

torstai 16. syyskuuta 2010

Avon Foot Works Heel Softening Cream ja Dr. Hauschka voidenaamio


Avon-neitsyyteni meni, tämä on ensimmäinen kokeilemani Avonin tuote. Tämähän olisi tarkoitettu kantapäille nimensä mukaan, mutta miksipä ei myös muille karheille kohdille jalkapohjissa. Avonin tuotteethan eivät käytännössä maksa juuri mitään, joten näitä tuotteita uskalsin tilata kokeiluun. Pari euroa taisin tuosta maksaa. The Body Shopin hamppujalkavoide loppui, joten otin käyttöön tämän.

Erityisen kuivista jaloista en näemmä kärsi - kyllä ne siedettävinä pysyvät kunhan vaan muistaa rasvata. Valitsin kuvastosta kuitenkin sellaisen tuotteen, joka olisi oikeasti edes kuvaukseltaan tehokas, koska jalkarasva ei voi olla liian kosteuttava. Verrattuna tehokosteuttaja-hamppuun, tämä oli kahdella tapaa mukavampi: voide imeytyi oikeasti hyvin nopeasti (jätti kuitenkin jalat selvästi rasvaisiksi) eikä tämä tuoksunut minun flunssaiseen nenääni yhtään miltään. Pakkaushan tässä on ruma kylläkin.

Kosteutusteholtaan tämä riittää minulle, kunhan muistan käyttää. Siitä en tiedä, auttaisiko tämän ihan kunnolla lohkeileviin kantapäihin, mutta uskoisin ihan näin keskivertokuluttajalle kosteutuksen riittävän. Ei hukkaan heitettyjä euroja, hinta-laatu kohdallaan. En kyllä välttämättä uskaltaisi saman sarjan laimeampia kosteuttajia ostaa, paitsi päiväkäyttöön mikäli haluaa, että voide imeytyy kokonaan heti. Itse kun laitan rasvaa mieluiten iltaisin ja laitan sukat jalkaan tehostamaan kosteutusta.

Avonilla on se kiva puoli, että tulee oikeasti selattua eri vaihtoehdot ja tuotekuvaukset läpi, joten ostopäätös tuotteesta ei tule ihan hetken mielijohteesta kuten kaupan kassalla. En minä sieltä meikkivoidetta lähtisi ostamaan minkään kuvaston perusteella, mutta vartalotuotteita ihan helposti.


Tämä on sitten taas tuotemerkki, joka löytyy sieltä Animalian listaltakin. Hauschkasta olen kuullut ihan hyviä kokemuksia merkkinä. Ensimmäinen kokeiluni myös tältä merkiltä tämä oli, ja aika hassu tuote, täytyy sanoa. Luonnonkosmetiikkaan yleisesti ottaen en ole juurikaan perehtynyt, mutta sitähän tämä on. Karkkipäivästähän löytyy rutkasti tietoa luonnonkosmetiikasta ideana ja ylipäätään, sinne ohjaisin ottamaan tarkemmin selvää.

Ensinnä huomio kiinnittyi tuohon Voide naamioon, mutta onneksi se olikin vain tyylikeino - näytteen mukana tulleessa tuoteohjeessa se oli ihan Voidenaamioksi kirjoitettu. Näemmä käyttävät samaa tyylikeinoa muissakin tuotteissaan. Ja taas mä valitan pakkauksista, mutta tää on ruma.

Mullahan on naamioiden kanssa vähän se ongelma, että en oikein aina tiedä tekevätkö ne mitään. Tässä oli sama homma. Sen tiedän, että naamio käyttäytyi aivan erilailla kuin mikään näkemäni aikaisempi: laitoin tavanomaisen naamion verran tuota ainetta, ja sehän ihan imeytyi kasvoille. Kasvot hörppäsivät koko naamion eikä poispestävää juuri nähnyt.

No mitä tämä sitten lupaisi tehdä? Virkistää, kosteuttaa, uudistaa, tasoittaa ihoa - ylipäätään "hoitaa". Jaa-a. Paha sanoa näin pelkän näytteen perusteella, oikea testaaminen pitäisi tehdä verraten ihoani kaudella, jolloin käytän naamiota orjallisesti ja jolloin en. Selviä kosteuttavia ainesosia tässä ainakin on, mutta tekeekö tämä jotain muutakin? Tekevätkö kvitten, masmalo ja kamomilla ihmeitä? Tekevätkö ne juuri minulle ihmeitä?

Sitäkin mielenkiintoisemmaksi kävikin sitten naamion toinen funktio: Vähän tuota vielä jäi tuonne näytetuubiin, ja olen niillä rajoilla, uskallanko kokeilla tätä ohjeessa mainittuun kakkostarkoitukseensa: ohuesti meikin alle pitkäaikaisia iho-ongelmia (esim. laajentuneet ihohuokoset) korjaamaan, kuuriluontoisesti. Voisin harkita läträäväni tuon lopun nenääni.