perjantai 28. helmikuuta 2014

Philosophy Suomeen, vihdoin!

Vähän aikaa sitten sain kuulla, että jenkkimerkki Philosophy tulee Suomeen ihan mantereellekin myyntiin ja merkin fanina olin ja olen aivan innoissani. Vuoden ajan näitä on saanut Viking Linelta, sitä ennen vain ulkomailta. Nyt tuotteet tulevat myyntiin Bernerin maahantuomana Sokoksille ja Sokos Emotioneihin viikolla 11. Tarkempi julkaisupäivä on Helsingin Sokoksella 13.3.2014.

Olin eilen Paloma Communicationsin järjestämässä Kauneus- ja hyvinvointiaamussa, jossa myös Philosophya esiteltiin ennakkoon bloggaajille, toimittajille ja muille median edustajille.

Olen kirjoittanut Philosophysta aiemminkin useaan kertaan, tässä linkki kaikkiin aiempiin kirjoituksiin. Linkitän myös kyseisten tuotteiden kohdalla vanhempiin kirjoituksiini. En siis kertaa uudestaan tässä kaikkea, paljon on jo mainittu sarjan historiasta, mietelauseista, pullodesignista, pienellä alkavista nimistä sun muusta.


Kaksi Philosophyn tuotetta on päässyt Holy Grail -listallenikin, jossa on ylivertaisen hyväksi havaitsemiani tuotteita, joita en ole toistaiseksi vaihtamassa. Ne kaksi ovat nuo kuvassa esiintyvät: The Microdelivery Exfoliating Facial Wash ja Pure Grace -tuoksu. Jälkimmäisen valitsin itselleni vuoden 2013 parhaaksi tuoksuksi. Ensimmäinen taas paikkasi kipeää aukkoa Chanelin lempikuorintani valmistuksen lopettamisen jälkeen ja osoittautui oikein mainioksi. Toinen pullo kumpaakin menossa.


Philosophy on pääasiassa ihonhoitomerkki höystettynä tuoksuilla ja suihkugeeleillä ja muutamalla meikkituotteella. Purity Made Simple on merkin suosittu puhdistustuotelinja. Minulla on ollut testissä One-Step Cleanser ja pieni pulloni on itse asiassa parhaillaankin aktiivikäytössä. Koen sen hyvin perusputsarina. Tuosta lyhyehköön juttuuni aiheesta. En ole ihan varma, onko oma One-Step Cleanserini täysin sama tuote kuin tuo kuvan 3-in-1 Cleanser, mutta oletan niin. Todennäköisesti minipullooni on nimeä vain lyhennetty, kuten tuota tuotteen mietelausettakin.



Microdelivery-sarjasta olen kokeillut tuota mikrorakeista, "perinteisempää" Exfoliating Facial Washia ja kuten sanottua, rakastunut siihen. Minulle on suositeltu lukijoidenkin toimesta myös tuota toista tehokkaampaa Peel-kuorintaa, katsotaan, josko se päätyisi testiin vielä. Se on nimittäin myös Philosophyn suosituimpia tuotteita.


Hope-sarjasta olen testannut Hands of Hope -käsivoiteen (tykkäsin) ja alkuperäisen koostumuksen Hope in a Jar -päivävoiteen. Jälkimmäinen aiheutti pettymyksen, sillä odotukseni olivat suuret hypetyksen vuoksi ja lopulta tuote kirveli silmiäni - se on nimittäin aavistuksen kuoriva. Nyt sain PR-tilaisuudesta testiin voiteen yöversion, se menee kokeiluun seuraavaksi, kunhan testailen yhden Clarinsin minikokoni loppuun. Myös yövoiteessa on AHA-kuorinta, katsotaan, opinko käyttämään sitä niin, etten tuhri naamaan koskemalla sormilla silmiäni kuten päivävoiteen kanssa kävi.


Tuoksuista tulee Suomeen rakastamani Pure Gracen lisäksi suosituin Amazing Grace sekä Living Grace. Amazing Gracestä tulee myös suihkugeeli- ja kosteusvoideversiot. Olisin kovasti toivonut oman tuoksuni suihkugeeliversiota Suomeen, mutta toistaiseksi ei ole tulossa.




Sokerina pohjalla, Philosophyn suihkugeelit. Nämä ovat aivan ihania! Jokaisessa on resepti joko juomaan tai jälkiruokaan. Minulla on ollut Senorita Margarita ja Melon Daiquiri. Ensimmäisen pullon ohjeen mukaan tein drinkinkin silloiseen postaukseen. Nämä käyvät myös kylpyvaahtona ja valmistajan mukaan myös shampoona, mutta itse käytän shampoona mieluummin jotain täsmällisemmin hiuslaadulleni tarkoitettua tuotetta.


Philosophy myy myös lahjapakkauksia, näistä tulee Suomeen Thank You ja Birthday Girl. Lahjapakkauksissa on mukana huulikiilto ja suihkugeeli. Huulikiiltoja en ole testannut, mutta suihkugeelit ovat niin ihania, että todellakin uskallan suositella näitä. Thank Youssa tulee mukana Raspberry Sorbet -suihkugeeli (240 ml) ja -kiilto, Birthday Girlissä Vanilla Birthday Caken vastaavat.


Kämp Spassa ja hotelli Glossa järjestetyssä tilaisuudessa ihastuin kovasti tuotteiden esillepanoon Glon sviitissä. Kuvissa olevat lapset ovat Bernerin työntekijöitä, kuvia heidän omista arkistoistaan. Philosophyn kuvituksissa on usein lapsi, joista ainakin yksi on muistaakseni sarjan perustajan oma lapsuudenkuva. Lehdistötiedote tiesi kertoa seuraavaa: "Sarjan materiaaleissa näkyvät lasten kuvat ovat philosophyn tapa tuoda esiin ja korostaa rakkautta perheeseen ja ystäviin. Lapset kannustavat luovuuteen, iloisuuteen ja hetkessä elämiseen. He auttavat meitä uskomaan taikuuteen, olemaan välittämättä vaikka värit värittäessä menisivätkin hieman yli rajojen ja uskomaan ihmeisiin."


Postauksessa mainittujen lisäksi olen testannut myös Be Your Best -BB:n, Kiss Me -huultenkuorinnan ja testauksen alla (yhä) on Keep the Peace -seerumi. Nämä eivät ole toistaiseksi saatavilla Suomesta ainakaan alkuun.


Tässä vielä muutaman erityisesti mainitsemani tuotteen suositushinnat Suomessa. Hinnat eivät yllätyksekseni ihan hirveästi Viking Linen hinnoista nähdäkseni eroa:

purity one step cleanser 240 ml - 21,40 euroa
purity one step cleanser 90 ml - 10,70 euroa
microdelivery exfoliating facial wash 240 ml - 26,70 euroa
microdelivery exfoliating facial wash 120 ml - 18,45 euroa
hope in a jar 60 ml - 42,80 euroa
hands of hope 120 ml - 18,45 euroa
hands of hope 30 ml - 10,70 euroa
suihkugeelit 480 ml (siis megapulloja!) - 18,15 euroa
lahjapakkaukset - 32,10 euroa
pure grace edt (samoin kuin muut tuoksut) 60 ml - 42,80 euroa


Kaikki postauksessa mainitut jo testaamani tuotteet olen ostanut omilla rahoillani.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Ripsivärejä testissä: Sensai, Make Up For Ever, Clinique


Olen saanut testiin blogin kautta lyhyen ajan sisään kolme selektiivistä ripsiväriä minikoossa. Näissä minikokoisissa on sama massa ja sama harja kuin täysikokoisissakin, hylsy vaan on pienempi. Testissä olivat Sensai Mascara 38 °C Volumising, Make Up For Ever Smoky Extravagant ja Clinique High Impact Mascara. Arvaako joku jo tässä vaiheessa, mikä muodostui ylivoimaiseksi suosikiksi?



Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minulla ei ollut aiempaa kokemusta yhdestäkään Sensain 38-ripsiväristä. Minulla ei ole pysyvyyden kanssa ongelmia, joten erityinen 38-asteisella vedellä lähtevä koostumus ei ole ollut tarpeen. Sensain 38:t ovat olleet kuitenkin monelle ratkaisu tuhriintuviin ripsiväreihin, moni vannoo näiden nimeen. Pitäisi kestää kyyneleet, sateen ja hien ja niin kuulemma kestävätkin.

Kaareva harja on normaalikokoa, ei mainittavan pieni tai suuri. Sisäkaarella levitetään ripsiväri, ulkokaarella siistitään.


Miinusta annan aavistuksen huonosta kerrostettavuudesta. Minusta tuotetta ei ihan hirveästi voi kerrostaa ilman, että ripset liimaantuvat vähän yhteen. Jokaisella kokeilukerralla ongelmia on ollut erityisesti tuolla silmän ulkonurkassa. Volyymiä tulee kyllä, mutta ei ihan toivomaani määrää pituutta. Ihan nättiä tulosta silti saan aikaan, mutta tämä ei hyppää tulokseltaan ripsivärieni parhaimmistoon.


Varsinaiseksi ongelmakseni muodostui kuitenkin ripsivärin poisto. Suihkussa, vanulapuilla ja vedellä, silmämeikinpoistoaineella... Millään en saa tätä kunnolla hinkkaamatta irti, vaikka kuinka yrittäisin säätää veden lämpötilaa. Suosittelen tätä ennemmin niille, joilla on ongelmia ripsivärin pysyvyyden kanssa tai kestävät hermot. Minun hermoilleni poistaminen on työlästä. Poistaessa ripsiväri lähtee muuten sellaisina palasina, ei kunnolla liukenemalla. Jonkin verran se liukenee Rubinsteinin All Mascaras -poistoainesuosikkiini, mutta ei siihenkään kokonaan. Eikä sen kuuluisikaan, siinä poistoteho perustuu käsittääkseni lähinnä öljyyn ja 38:n ei kuulukaan olla rasvaliukoista. Kuulin vinkkiä, että tätä kannattaa vähän nyppiä/vetää lopuksi sormilla pois ripsistä. Ei kuulosta hyvältä, kuten ei yltiöpäinen hinkkaaminenkaan. Jätän kolmekasit tästä lähtien muille. Tämä lähtee testiin seuraavaksi äidilleni, katsotaan, miten hänen kohdallaan käy. Toim. huom. älä lainaa ripsivärejä kaverillesi. Älä myöskään ota käytettyä ripsiväriä vastaan, jos haluat olla varma siitä, ettet saa silmätulehdusta. Ripsiväriä ei saa putsattua bakteerittomaksi toisen jäljiltä. Äiditkin voivat pöpöjä saada, mutta äiti teki valinnan.

Olen Sensai-fani, mutta tämän tuotteen kohdalla täytyy sanoa, että en tykännyt.

Täysikokoisen hinta on 29,50 euroa (sekä Sokoksella että Stockmannilla).



Erityisesti ammatilaiskäyttöön suunnitellun Make Up For Everin tuotteet ovat hintavia, mutta laadukkaita. Marraskuun 2013 uutuusripsiväri Smoky Extravagant lupaa dramaattista lopputulosta graafisella tarkkuudella - siis näyttävyyttä ilman paakkuja tai hämähäkkiefektiä.


Tykkäsin paljon tämän lopputuloksesta. Pituutta tulee nätisti. Ei erityisemmin paakkuisuutta, mitä nyt silmän sisänurkkani töhrin tuossa ylemmässä kuvassa vähän liiallisella määrällä ripsiväriä, alempaan kuvaan siistin sen harjalla.

Kerrostettavuus on ok, voi ja kannattaakin kerrostaa ripsivärin vielä ollessa märkää, mutta kuivana kerrostaminen ei toimi - kuten ei minusta yleensäkään käytännössä millään ripsivärillä, tulee yhteenliimautumista. Tätä ei mielestäni joudu kerrostamaan edes hirveästi silloin märkänäkään.

Ripsivärin harja on todella massiivinen. Harja on kuitenkin kartion mallinen, eli kapeammalla päällä pystyy työskentelemään tarkemmin. Ottaisin koosta hieman pois, mutta kyllä tuo harja silti käteeni sopi. Pienisilmäisille ei ehkä olisi niin hyvä, minulla on keskikokoiset silmät. Tai no, ehkä jopa vähän isommanpuoleiset, en tiedä. Ei ainakaan pienet.


Kunnollista sadetta MUFE:n ripsiväri ei kestä. Kävelin töistä kotiin yöllä ilman sateenvarjoa ja vettä tuli aika paljon. Ripsiväri oli muuten pysynyt nättinä pitkän illan, mutta tuota se ei enää kestänyt. No, ei sen luvattukaan olevan vedenkestävä, tuossa sateessa minulta valui kaikki muukin meikki kasvoilta. Ei valitettavaa, yleensä en käytä vedenkestäviä muutenkaan. Olen monesti havainnut vedenkestävien massan olevan lopputulokseltaan ripsissäni huonompi kuin normaaliversioiden.

Ripsivärillä on täysikokoisena hintaa noin 38,80 euroa.

MUFE:a saa jälleenmyyjiltä (esim. Helsingin keskustan Villi Vanilja -kampaamo) ja omasta noutotukusta/liikkeestä Helsingistä Kalliosta Helsinginkadulta. Nettisivuille tästä.



Cliniquen High Impact Mascarasta on myös lämpimällä vedellä poistettava versio, mutta tämä ei ole se. Tämä perusversio High Impactistä lupaa volyymiä ja pituutta. Valitettavasti joudun lyttäämään tämänkin, sillä se ei tuo juurikaan kumpaakaan. Toivoisin, että tämä miniversioni on joku maanantaikappale, tämä oli nimittäin aika onneton minun ripsissäni. Kokemukseni ripsiväristä on aika identtinen Pinkahtavaa punaa -blogin kanssa. Tästäkin tosin googletuksen perusteella moni on tykännyt, kertonee ripsien erilaisuudesta.


Harja on ihan peruskokoa, niin peruskokoa kuin olla voi. Kerrostaminen toimii hyvin paakkuuntumatta, siitä plussaa.


Cliniquella lienee hintaa joku himpun vajaa 30 euroa, nyt en löytänyt mistään infoa tarkistaakseni.


Pisimmän korren veti siis MUFE, aika suvereenisti. Moniko arvasi?


Kaikki kolme ripsiväriä saatu testiin blogin kautta.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Zoya Zenith-kokoelma: Payton


Zoyan talvikokoelman lakka Payton odotteli hieman esittelyvuoroaan, sillä hologrammiefekti vaatii kuvaa auringonvalossa. Payton on scattered holographic -lakka, samaan tapaan kuin Zoyan ihana Dream sekä viime talven Ornate-kokoelman Blaze, Storm ja Aurora. Oih, tulisipa seuraavaksi joku kiva vihreä tällainen koostumus Zoyalta!


Payton on tumma viini, mielestäni kuvassa oikein tarkkaan oikean värinen. Tässä on vähemmän hologrammia kuin saman kokoelman Dreamissä, tämä on mielestäni tummana sävynä hillitympi yleisilmeeltään muutenkin.


Tykkään Zoyan laadusta, pullomallista, pullodesignista, sudista ja värikirjon laajuudesta. Olen ostanut näitä itse kasan, pyytänyt testiin uudempia ja saanut kaveriltakin muutaman. Zoyaa minulla on ehdottomasti eniten kynsilakkahyllyssäni (tällä hetkellä 40 pulloa) ja määrä tulee kasvamaan. Zoyassa ei ole mitään muuta vikaa kuin saatavuus, kauppakeskuksista näitä ei nimittäin löydä.

Maahantuojan sivuilta löytyvät Suomen jälleenmyyntipaikat. Suoraan maahantuojaltakin ostaminen onnistuu laittamalla mailia osoitteeseen info@nailcity.fi, lakkojen kappalehinta on 15,50 euroa. Laajat valikoimat niin vanhaa kuin tuoreempaakin Zoyaa löytyy livenä hypisteltäväksi Pretty Nailsiltä Espoosta ja ainakin Helsingin Ruoholahteen Calytte-kauneushoitolaan tulevat myös aina kaikki uusimmat kokoelmat heti Suomeen saavuttuaan.


Kynsilakka saatu testiin blogin kautta.

torstai 20. helmikuuta 2014

Yves Saint Laurent Le Teint Touche Éclat

YSL:n kulttimaineen valokynä Touche Éclat on minunkin suosikkilistallani ja nyt kokeilin vihdoin saman nimen alle lanseerattua meikkivoidetta. Le Teint Touche Éclat onkin jo herättänyt monissa ihastusta.


Le Teint Touche Éclat on lupaustensa mukaan kevyt ja valoa heijastava. Meikkivoidemakuni ja meikkipohjamakuni ylipäätään on mennyt yhä kevyempään suuntaan, joten keveys sopii minulle hyvin. Luvatun kevyt se olikin, erittäin kevyt jopa. Epätasaisen värisiin kohtiin lisäsin toisen kerroksen.

Levittyvyys on erinomainen, tämä toimii mielestäni niin sormin kuin siveltimelläkin. Puuterinhan Le Teint Touche Éclat tarvitsee kuitenkin päälleen, mutta niin meikkivoiteet yleensäkin. Kuivaihoinen voisi jättää puuteroimattakin, mutta puuteri myös kiinnittää meikin paikalleen.

Omani on sävyssä B20. Sävy on aavistuksen väärän värinen minulle - hieman liian keltapohjainen. Keskitalvella se saisi olla myös aivan aavistuksen vaaleampi. Voi olla, että pinkkipohjainen BR20 menisi paremmin, mutta sitä en ole testannut.


YSL kun on kyseessä, hinnat ovat tietysti selektiivisen kosmetiikan hintoja. Le Teint Touche Éclat maksaa noin 55 euroa / 30 ml.

Kaiken kaikkiaan tykkäsin, mutta sävy oli hieman väärä. Oikeassa sävyssä olisin varmaan ihastunut kunnolla.

Tässä vielä linkit Heidin ja Pumpulipupun postauksiin meikkivoiteesta:
Mustaa Kajalia
Pumpulipupu


Tuote on saatu ystävältä.

tiistai 18. helmikuuta 2014

Uusi kasvojen varjostuksen suosikkini: Bobbi Brown Eye Shadow

Mulla on usein tapana käyttää tuotteita sellaiseen, mihin niitä varsinaisesti ei ole tarkoitettu. Uusin tällainen väärinkäyttökohteeni (tai no, toisinkäyttökohteeni) on Stockmannille jo hetki sitten rantaututeen Bobbi Brownin luomiväri.


Edelliset kasvojen varjostukseen käyttämäni tuotteet olivat aurinkopuutereita. Teen hyvin harvoin aurinkopuuterilla perinteistä aurinkopuuterointia, pääasiassa käytän niitä tarkempaan kasvojen varjostukseen. Tähän kuitenkin kaikki aurinkopuuterini ovat talvisaikaan liian lämpimiä tai punertavia. Minulla oli haussa siis harmaampi ruskean sävy.

Varjostusväri on sellainen, jota tulee käytettyä koko ajan, katseltua päivittäin. Lähdin etsimään sopivaa Stockmannilta. Hylkäsin kokonaan markettipuolen tarjonnan ja kävin läpi vain selektiivisen, sillä tiedän, että jos ostan markettituotteen, himoitsen jossain vaiheessa kalliimpaa. Selektiivisellä on minulle psykologinen vaikutus - jotenkin tartun herkemmin siihen kalliimpaan tuotteeseen ja kehitän siihen vahvemman rakkaussuhteen, vaikken väitäkään selektiivisen olevan läheskään aina markettimerkkejä parempaa eikä kukaan muu kasvoiltani huomaa, onko siinä Dioria vai Maybellineä.


Kiertely seleosastolla myyjän kanssa ei tuottanut tulosta aurinkopuuteri- ja puuterihyllyillä. Siispä sanoin, että minulle käy myös luomiväri, kunhan nappi on riittävän iso. Sitten tärppäsikin.

Bobbi Brownin luomivärit ovat aika isoja. Varjostusväriksi nappi saisi olla vielä vähän isompi, mutta tämä on jo aika hyvä.


Sävy, jonka valitsin, oli Blonde 21. Täydellisen värinen varjostuksiin minun iholleni. Sävy on myös aika vaalea, kevyeksi tarkoitettu eikä mitenkään megahyperpigmenttinen, joten se toimii tarkoitukseeni oikein hyvin.

Luomivärillä oli hintaa vähän yli 20 euroa. Luomiväriksi se ei ole halpa, mutta ei onneksi superkalliskaan. Jos olisin ostanut oikeasti meikkipohjalle tarkoitetun varjostustuotteen, tuon halvemmalla en olisi päässyt varmastikaan, selektiivisellä tai semiselektiivisellä puolella.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Camparia ja koruja


Tänään hypätään vähän aiheen ohi kosmetiikasta koruihin, kalentereihin, asuihin - ja alkoholiin. Jo tovi sitten kävin Mildh Pressin järjestämässä Camparin tilaisuudessa. Campari on aperitiivi, tarkemmin ottaen katkero, jolla on jo yli 150 vuoden historia.


Entisenä baarimikkona halusin päästä tekemään itse drinkkini. Mojitoa Camparista. Varmaan ensimmäinen mojitoni, jota en ravistanut. Aiemmin olen aina ravistanut ne, mutta nyt menin kiltisti baarimestarin ohjeen mukaan. Hihittelin itsekseni baarimestarin opettaessa minulle, kumpi viinamitoista oli 4 cl, sillä kerroin vasta drinkin tehtyäni tehneeni baarihommia useamman vuoden. Edellisen mojiton tekemisestä onkin vierähtänyt jo jokunen vuosi!


Varsinainen syy vierailuun oli kuitenkin Camparin vuosittaisen Design Calendarin ilmestyminen. Oletin sen sopivan väritykseltään puna-musta-valkoiseen olohuoneeseeni ja niinhän se sopikin.


Saimme mukaamme kalenterit, joita on tehty rajattu painos, kuulemma 9999 kpl. Kalentereita ei ole valitettavasti myynnissä. Kalenterin teemana on matkustaa ympäri maailman festivaalien näyttelijä Uma Thurmanin kanssa Campari-tunnelmissa. Yllä toukokuun kuva: Feria de Sevilla, Sevilla, Espanja. Asu Vicky Martin Berrocal.


Suosikkini kuvista oli tämä. Marraskuun kuva, Melbourne Cup, Melbourne, Australia. Asu Versace.


Kalenterin sisäsivun kuva, muotia maailmankartalla.


Lokakuun kuvassa juhlistetaan meksikolaista kuolleiden päivää (Aguascaliente, Meksiko, asu Zac Posen). Tämän tiimoilta dj/meikkitaiteilija/designer Miia Magia oli saanut kasan kalloja maalattavakseen.


Miia teki niistä vähän vähemmän riemunkirjavia, mikä sopi minulle paremmin kuin hyvin. Saimme nimittäin omat mukaamme. Sanoinko jotain olohuoneeni värityksestä?

Miia Magia Design for Campari, kuva Behi Assadi

Miia on tehnyt Camparin kanssa yhteistyötä ennenkin. Syksyllä hän suunnitteli Camparille korun. Koru julkistettiin I love me -messuilla. Pyörin siellä kolme päivää ja kävin Camparin baarissakin, mutta missasin tämän ihan kokonaan! En ole erityisesti kristallien fani, mutta punaisena ja hopeasomistein tykkään.

Tästä päästäänkin sitten siihen koruaiheeseen, joka menee enemmän blogini aihepiiriin. Laitoin Miialle viestiä tilaisuuden jälkeen, sillä olin jo aiemmin katsellut erästä korua, mutta vasta nyt kahden työn myötä minulla oli varaa ostaa se.

Going Nuts! - Bracelet #1. Kuva Behi Assadi

Going Nuts -rannekorulla on hintaa 45 euroa. Ei siis mikään halpa, mutta hinta ei lopulta ole paljoakaan, kun muistaa, että kyseessä on suomalainen käsityö, suomalainen pienyrittäjä ja suomalainen verotus. Eihän tuosta paljon tekijälle tuntipalkkana mitattuna jää. Kaiken lisäksi tämä kyseinen yksilö tehtiin ihan minua varten lyhyellä varoitusajalla, koska Miialla ei näitä varastossa ollut. Sarjaan kuuluu myös toisenlainen rannekoru ja kaulakoruja.


Korun mutterit ovat - no, muttereita tietysti, sinkittyä terästä. Muut osat ovat hopeitua korumetallia.


Tykkään ihan järjettömästi tuosta. Se on minulle sopivan rock muttei silti överi. Miia Magian korudesignissa on paljon androgyynisyyttä, mutta minä hain tästä androgyynin sijaan sitä vähän rockimpaa otetta. Tietynlaista karuutta, ei hempeää tyttöilyä.


Kivana yksityiskohtana myös korun päässä säätövaran perässä on minikokoinen mutteri.

Kävin itse hakemassa koruni Miia Magian työhuoneelta Punavuorenkadulta, mutta koruja myydään myös Design Forum Shopissa, Kiasma-Kaupassa, Non-Boutiquessa (Oulu) ja Palonilla, joka tosin lopettaa kohta toimintansa. Palonilla on parhaillaan loppuunmyynti. Koko valikoimaa saa tietysti parhaiten Miialta itseltään, sähköposti palvelee.

Miialta löytyy koruja mm. kristalleista, pitsistä, kierrätetyistä discopalloista ja vetoketjuista. Discopallosta tehty Sibelius-koru nähtiin Emma Gaalassa vuonna 2012 juontajalla päällä.

Miia Magian sivuille pääsee tästä, Facebook-sivulle tästä.


Rannekoru ostettu itse, kalenteri ja pääkallo saatu blogin kautta.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Living Proof - sileää silikonitta?

Living Proof on amerikkalainen hiustenhoitosarja, jonka keulakuvana toimii merkin osaomistaja, Frendeistä tuttu Jennifer Aniston. Itse asiassa Jenniferiä enemmän minulle toimi kyllä mainospuheeksi se, että sarjan kerrotaan juontavan juurensa Cambridgen ja MIT:n tutkijoiden työpöydiltä.

Living Proofin Se Juttu on öljyttömyys ja silikonittomuus sekä kaksi patentoitua molekyyliä: OFPMA ja PBAE. OFPMA:n idea on toimia vähän kuin silikonit toimivat, mutta kuitenkaan latistamatta hiusta. PBAE taas liittyy tuuhentavien tuotteiden toimintaan.

Silikonirakastajana pelkäsin pettyväni pahasti, kun tuotteet olivatkin silikonittomia. Yleensä silikoni on se ainoa, jolla minun pörröhiukseni saa kuriin. Minulle silikoni ei ole mikään ongelma, monet sitä haluavat kuitenkin välttää. Minulle se on enemmänkin elinehto. Annoin kuitenkin Living Proofille mahdollisuuden.


Pyysin testiin Living Proofilta Satin Hair Serumin. Hiusseerumin luvataan tekevän hiuksista sileämmät, kiiltävämmät ja vähemmän pörröiset. Näitä tämän tyyppisiä tuotteita käytän aina suoristuksen yhteydessä, mutta en koskaan silikonittomia. Yleensä niissä on aina silikonia, mahdollisen öljyn lisäksi. Living Proofin seerumissa ei ole öljyjä eikä silikoneja, joten olin aika valmis pistämään pääni pantiksi, että tuote on hiuksilleni liian kevyt.

Että on mukava kirjoittaa tuotteista, jotka yllättivät. Satin Hair Serum tekee, mitä lupaa.

Minua varoiteltiin yliannostuksesta. Pyh pah, ajattelin. Kaksi pumpullista suoristuksen jälkeen oli kuitenkin jopa siinä rajoilla, että se oli melkein liikaa! Puolitoista on aika oikea määrä latvoihini. Silläkin tulee jo todella kiiltävää ja sileää, joku voisi pitää jopa sitä määrää liiallisena. Minä kuitenkin haluan todella, todella sileää. Kaksi pumpullista menisi, jos laitan suoristamattomaan, pelkästään föönattuun hiukseen, mutta silikonisella suihkeella suoristettuun latvaan tuo pumpullinen tai puolitoista minulla riittää. Tuotetta voi käyttää joko ennen föönausta tai kuivaan hiukseen, minä käytän tämän tyyppisiä aina kuivaan hiukseen suoristuksen jälkeen viimeistelijänä.

En olisi ikipäivänä ostanut omilla rahoillani kokeiluun mitään tällaista. Silikonittomuus on minulle niin no-no, että en olisi uskaltanut laittaa rahojani sellaiseen. Olen äärimmäisen iloinen, että pääsin testaamaan tätä, sillä vannoutunut silikonirakastajakin voi näköjään löytää jotain silikonittomia salarakkaita.

Pullo on nättiä huurrelasia. Designiltaan ehkä aavistuksen miehekäs, mutta minä tykkäsin tuosta minimalistisuudesta. 45 ml:n seerumin hinta on noin 29,90 euroa.

Living Proofia myy ja maahantuo Salonshop Baltic As, nettikauppaan tästä. Jälleenmyyjänä toimii myös Enkelinkihara Lönnrotinkadulla.

Tuote saatu testiin blogin kautta.