lauantai 28. helmikuuta 2015

Dr. Hauschka Rose Day Cream

IMG_8475

Syksyllä ennen blogitaukoani kävin kuulemassa uudistuneesta Dr. Hauschkan ruusuvoiteesta. Uudistuneessa voiteessa on enemmän ruusua: uutena ainesosana on ruusuvesi ja ruusuöljyn määrää on lisätty. Uutena on myös mm. karnaubavaha. Pääasiallinen ruusu tässä on damaskoksenruusu, Rosa Damascena. Olen testannut sitä vanhaa versiota joskus. Käytin tuolloin kuuriluontoisesti pelkkää Dr. Hauschkaa kokeillakseni merkkiä ja tuo testijakso ei ollut kovin miellyttävä, lähinnä tuotteiden tuoksuista johtuen. Ihon kosteutus kerran päivässä ei myöskään testijakson aikana sopinut minulle, pintakuivuus lisääntyi. Silloin kuitenkin minulla oli kolmea eri voidetta käytössä, joista kaksi olivat tätä ilmeisesti kevyempiä.

Tuosta testijaksostani viisastuneena totesin, että kasvojen kosteuttaminen vain kerran päivässä ei riitä minulle, ainakaan pintakuiva sekaihoni ei siihen nopeasti totu, eli olen käyttänyt tätä vaihdellen päivä- ja iltavoiteena Dr. Hauschkan filosofian vastaisesti. Nyt pintakuivuudesta ei ole ongelmaa.

Muutenkin, Dr. Hauschkan myydyin tuote, tämä ruusuvoide, on erittäin tuhtia. Tuote on suunnattu normaalista kuivalle iholle. Kaksi kertaa päivässä pelkkää tätä voisi olla jo liikaa, toinen kosteusvoide on minulla ollut joku kevyempi. Ruusuvoide ei puolessa tunnissakaan ole imeytynyt ihooni vaan jättää selkeän öljyisen pinnan. Siksi tämä olisi parempi yöksi mielestäni, mutta olen käyttänyt myös päivällä. Keksin nimittäin tuhtiin koostumukseen yhden erinomaisen puolen päivävoidekäytössä: meikkipuuteri tarraa ihoon kiinni ja näyttää kauniilta, koska sitä ensinnäkin jää iholle suurempi määrä ja se sulaa rasvaisen ihon kanssa sopivan mattaiseksi. Joskus meikkipuuteri jättää vähän liian jauhoisen pinnan eikä tartu kunnolla esimerkiksi kiiltävään nenääni. Yritänkin tehokuluttaa tässä samalla MACin meikkipuuteriani, joka sävyssä NW20 on kohta minulle taas liian tumma ja sopii vain tähän vaiheeseen, kun rusketusta vielä on. Viime kesänä rusketuin niin reippaasti, että yhä vaan näkyy rusketusraidat.

Tuoksu tässä ei ole epämiellyttävä, muttei kuitenkaan voimakkaan ruusuinen: tuoksuu lähinnä luonnonkosmetiikalle ruusuvivahteella. Olen adaptoitunut aika hyvin pärjäämään luonnonkosmetiikan tuoksujen kanssa testailtuani näitä tässä vuosien aikana, neljä vuotta sitten blogin alkupuolella tuoksut olivat Hauschkalla minusta niin vastenmielisiä, että ne kuvottivat.

Tuote on pakattu metallituubiin. Ymmärtääkseni tämä on luonnonkosmetiikan tapa parantaa säilyvyyttä, mutta minusta se on myös hyvä tapa saada tuote kulutettua viimeistä pisaraa myöten ilman, että täytyy ruveta saksimaan purkkeja auki. Tietenkään tuubi ei sitten säilytä enää muotoaan, mutta ehkei niiden kaikkien purkkien tarvitse olla edustavina rivissä hyllyllä esillä.

Jokin tuotteessa kutittaa minua joskus aavistuksen. En tiedä mikä se on, enkä sano tätä allergiseksi reaktioksi, sillä myös monet tehokkaat ja toimivat tuotteet saattavat hieman nipistellä tai kutittaa.

Sellainen epäkohta omassa testikappaleessani kuitenkin oli, että se ei ollut aivan tasaista. Jokin virhe valmistusprosessissa ehkä, sillä en usko, että kuudennella käyttökerralla tuubista pitäisi tulla sekoittumatonta öljyn näköistä tavaraa voiteen lisäksi. Olen kuitenkin säilyttänyt tuotetta avaamattomana huoneenlämmössä omassa laatikossaan, joten säilytysvirhe ei tule kyseeseen. Vai onko muilla samaa kokemusta tästä?

Hintaa tuotteella on noin kolmisenkymmentä euroa (30 ml).


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

perjantai 27. helmikuuta 2015

DIY-Clarisonic

Clarisonic tulee ja vauhdilla. Blogit kohkaavat ihmelaitteesta, bloggaajat toisensa perään rakastuvat Clarisoniciin ja kertovat, kuinka iho ei ole koskaan tuntunut niin hyvältä. Tämän blogin köyhä osa-aikatyöntekijä-opiskelija ei ole saanut ostettua tuota 150 euron naamanpuhdistushärveliä, edes huomiseen asti kestävällä Stockan kantisalella, vaikka kovasti himottaisi. Kun ei ole tarjottu blogiin testiin eikä varaakaan tuohon ole, on vain mietittävä, tarvitsenko minä sitä oikeasti. Himo olisi kova. Kelataanpa hieman, olisiko minulla jotain vastaavaa? No hitto, onhan minulla! Kaisuli vinkkasi naamakirjassa eräässä keskustelussa sopivasta korvikevaihtoehdosta, minä tutkin testaamattomia PR-kamojani ja kas tässä: DIY-Clarisonic!

IMG_8654-001

Lähdemme liikkeelle RFSU:n järjestämästä Fifty Shades of Grey -elokuvan ennakkonäytöksessä, jossa taannoin olin. Samalla lanseerattiin uusia tuotteita RFSU:n Sense Me -sarjaan:

IMG_8646

No, näistä mikään ei ollut avuksi tähän Clarisonic-asiaan, mutta onneksi goodie bagistä löytyi jotain sopivampaa. Clarisonic ei ole iholla pyörivä harja, vaan se värisee.

IMG_8653

Tämä värisee. Water resistant? Juu, tämän on pakko toimia! Pinkki väri on jopa alkuperäistä Clarisonicia pirtsakampi! Paristotkin tulevat mukana. Kätevä koko, ei liian iso säilytettäväksi kylpyhuoneessa lavuaarin vieressä.

IMG_8667

Mietinkin tätä laitetta tutkiessani, mihin nuo haarukat oikestaan ovat. Aivan! Niihin kiinnitetään vaihdettava kasvosieni!

IMG_8654

Kas tässä DIY-Clarisonicin osat! Konjac-sieni mukaan, valitsemassasi laadussa. Olin jo aiemmin kokeillut sienen sekaiholle tarkoitettua versiota, joten tämä goodie bagistä (juu ei ollut sama RFSU:n bägi) saatu aloe-sieni herkälle, kuivalle ja allergiselle iholle odotti testaustaan. Aidon Clarisonicin Sensitive-harja voi joillekin olla hieman liian voimakkaasti kuoriva. Jopa Delicatea suositellaan, vaikkei iho erityisen herkkä olisikaan. Tässä surruttimessa siis tuollainen hellävarainen voi olla hyvä, vaikka minulla onkin pintakuiva sekaiho eikä varsinaisen kuiva tai herkkä iho.

IMG_8661

Kuinka kätevää! Konjakkisienessä on valmiiksi kiinnitysmekanismi surrutinosaan! Jos ei tuolla meinaa onnistua, kätevä tyttöhän ompelee tilalle kuminauhaa, jotta irrotettava vaihtopää pysyy tarpeeksi hyvin kiinni surruttimessa.

IMG_8674

Kas tässä valmis DIY-Clarisonic! SURSUR! Kokeilemaan vaan! Itse en vielä uskaltanut. Kun on nyt noita muita tuotteita testissä.


Postauksen tuotteet saatu blogiin testattavaksi. Eivät tainneet arvata, mitä niille teen. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan.

torstai 26. helmikuuta 2015

Sampar Equalizing Foam Peel

IMG_8482

Samparin Equalizing Foam Peelin sain täysikokoisena aiemmin Samparin lanseerauksen PR-tilaisuudesta, kuvan minikoko tuli Ilonan miitin goodie bagissä syksyllä. Ilonan postaukseen tuotteesta pääset tästä. Olisin laittanut sen täysikokoisen postauksen ykköskuvaksi, mutta...

IMG_8484

Täysikokoinen näyttää tältä, olen hajottanut omani jossain tapaturmassa näköjään.

Ranskalainen selektiivinen kosmetiikkamerkki Sampar oli tuttu siis jo lanseerauksen PR-tilaisuuden johdosta, mutta en ollut saanut vielä mitään kirjoitettua tuotteista, sillä purkkimereni keskellä nämä hukkuivat jalkoihin ja suurin osa saamistani tuotteista oli jotain, joka ei ollut aivan minun tarpeisiini suunnattu. Tämä kuitenkin oli se tähtituote testiin saamistani, vaikkakin varsinainen testaus venyi talveen asti.

Samparin rakeeton kuorinta levitetään joko kuivalle tai kostealle iholle, annetaan vaikuttaa 2 minuuttia ja pestään hieroen pois. Ihon pitäisi tuntua ja tuntuukin pehmeämmältä.

Yllätyin kovasti siitä, että tasapainottavaksi mainostettu kuorinta oli yllättävän tehokas puhdistamaan mustapäitä minulta. Nenän seudun mustapäille tapahtui jokin kumma katoamistemppu. Ajattelin, että se ehkä oli useamman tuotteen yhteisvaikutusta, mutta seuraavalla kerralla viikon päästä testasin ilman erikoiskomboja - ja sama selvästi näkyvä tulos tuli. Yleensä saan saman aikaan vain savipohjaisilla tuotteilla. Tätä ei luvattu missään, mutta näin vaan kävi! En myöskään keksi INCI:stä, mikä tuon teki, kun en INCI-analyyseissä mitenkään erityisen pro ole.

Tuoksu on kyllä ihan hirveä ja tuotteen maku jäätävän hirveä. Aika juoksevaa, kellertävää tuotetta valuu väkisinkin hieman huulille, ainakin, jos käyttää suihkussa kostealle iholle. Silti, huolimatta tuosta tuote saa hyväksi havaittu -tagin, koska teho oli minua yllättävä ja minulla silmin havaittava. Suosittelen levitettäessä ehkä sitä kuivaa ihoa ennemmin, valumisen estämiseksi. Itse kuitenkin tykkään yhdistää kuorinnat hiustenpesupäiviin suihkuun, kun tulee lutrattua suihkussa kauemmin parin hoitoaineen vaikutusaikoja odotellessa.

Samparin pakkaukset ovat pastellipinkkejä, eivät niin minun tyyliä väriltä, mutta sen sijaan tykkään yksinkertaisuudesta ja Pariisin siluetista tuossa.

Ensimmäisen kuvan tuote on minikoko, 15 ml, toisen kuvan 50 ml:n tuote maksaa Viking Linella noin 63 euroa. Viking Linen lisäksi Samparia myydään myös joillain yksityisillä kosmetologeilla.


Tuote on saatu testiin blogiin blogimiitin goodie bagista.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Biozell Kosteuttava Kiiltosuihke

IMG_8409

Tämä tuote tuli Hennan blogimiitin kassissa syksyllä Halloweenin aikaan. Siinä oli muutakin Biozelliä, suolasuihke -> skipattu, jotain muuta -> skipattu... Mutta sitten. Jo INCI-listan lukemalla tiesin, että tämä on minun juttuni: silikoni, silikoni, arganöljy, jojobaöljy... Silikonit kärjessä, satavarmasti meikäläisen tuote.

Ja sitähän se onkin. Kiiltoa tulee niin, että minä, joka olen tottunut lutraamaan kaikkia kiiltotuotteita hiuksiini kilokaupalla, joudun rajoittamaan itseäni ja pitäytymään maltillisena. Toimii siihen, mihin ensisijaisesti käytän, eli hiusten suoristamisen jälkeiseen silottamiseen, että myöskin näköjään hiuslakkakäsitellyn ja lettikiharretun hiuksen pinnan muuttamiseen kiiltäväksi.

Sonia tykkää. Ja hinta on törkeän matala. Eihän Biozell maksa juuri mitään, jotain ihan diipadaapaa verrattuna moniin merkkikampaamotuotteisiin.

Suosittelen varauksetta minun kaltaiselleni karhealle, käsitellylle ja luonnonkiharalle/-kierolle hiuslaadulle. Erityisesti plussaa tuosta hintapuolesta, jota nyt en saanut mistään käsiini, mutta suhteutettuna halpaahan tämä on kuin saippua.


Tuote saatu maahantuojalta blogitapaamisen goodiebagissä.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Corioliss The Straightening Comb

IMG_8195

Ostin joskus viime vuonna jostain feeluniquelookfantasticista tällaisen kampahärvelin, joka on tarkoitettu hiusten suoristamiseen föönatessa.

IMG_8202

Idea lienee selvä sen kummemmitta käyttöohjeitta, kampaa yhteen puristaessa hiukset jäävät erotellummin tuonne väliin. Tietenkään ei ole tarkoitus litistää kampaa aivan kiinni.

IMG_8187

Idea on hyvä ja toimiikin muuten, mutta ongelmaksi jäävät käyttäjän laiskuus (tyydyn useimmiten haromaan hiuksia vain sormin niitä kuivatessani) ja se, että minun kaltaisellani hiuslaadulla tämä kyllä vähän repii hiuksia. Kampa on sen verran tiheä, että omat hiukseni ehtivät mennä hieman takkuun föönauksen aikana ja takkujen repiminen ei ole kivaa. Siispä alla pitää olla todella silikonisen sileäksi tuotteilla käsitelty ja tarkkaan kammattu tukka. Silloin tämä tehostaa suoraksi föönausta, ainakin verratuna äärimmäisen epäkampaajamaiseen käsinharomissysteemiini.

Kampaa voisi käyttää myös suoristusraudan kanssa, mutta se menisi minusta kikkailuksi ja lisäksi kuivassa hiuksessa tämä nyt vähintäänkin repii hiuksiani. Ne kun menevät takkuun kun päätä vähän heilauttaa.

Hmh, pitäisi ottaa enemmän käyttöön, mutta laiskuus voittaa yleensä.

lauantai 21. helmikuuta 2015

Philosophy Purity Made Simple Cleansing Gel

IMG_8154

Purity Made Simple -putsarista olen kokeillut sekä perusversiota, 3-in-1 Cleanser for Face and Eyes -emulsiota, puhdistusöljyä sekä nyt tätä vaahtoavaa geeliä. Foaming 3-in-1 Cleansing Gel on tarkoitettu enemmänkin sekaiholle tai rasvaiselle iholle kuin emulsiomainen vastaava, eli siis enemmän minun sekaiholleni. Olen tästä aika lailla samaa mieltä kuin emulsioputsaristakin - perustuote, peruskiva. Ei kuitenkaan pese ihoa natisevan puhtaaksi, joka olisi kiva asia minulle. Koostumus on enemmän mieleeni kuin emulsiossa. Tämä on itse asiassa aika paksua, pienempi määrä riittää kuin mitä sitä alkuun yrittäisi hölvätä. Tuote on jo pidempään ollut minulla suihkussa perusputsarinani. Paksun meikkikerroksen kanssa poistan mieluummin meikit kaksoispuhdistuksella ja silmämeikissäkin olen aina tykännyt käyttää ennemmin varsinaista silmämeikinpoistoainetta, eli tavallaan vähän väärinkäytän tätä unohtaen 3-in-1-puolen. Tai no, käytän sitä vaan minulle parhaiten sopivalla tavalla.

Hintaa Purity Made Simplen geeliputsarilla on Sokoksella 21,90 euroa.


Tuote on saatu testiin blogiin maahantuojalta.

perjantai 20. helmikuuta 2015

Shokkihiusväriä ja meikittömyyshaaste

Se oli taas sen aika. Miljoonannen kerran vaihdoin väriä tummasta ja konservatiivisesta shokkiväriin.

IMG_8459

Tällä kertaa miksailin värin kahdesta Crazy Colorin väristä, suurin osa sävyä Cyclamen ja joku neljäsosa Burgundyä.

Tämä on toinen värjäyskerta samalla setillä, tammikuussa laitoin kaksi värinpoistoa ja värjäsin ruokakaupanviolettini pois. Nyt blondasin vain tyven. Tai no, poikaystävä tuon kaiken hoiti. :)

IMG_8428

Tuommoista sitten. Kuva vääristää, en saanut sävyjä kohdalleen. Juuri värjättynä tämä on tummempi, aika lailla OPI:n The One That Got Awayn värinen. Muutamien (viisi-kuusi) pesukertojen jälkeen se on kyllä tuon värinen kuin kuvassa. Tuolta kuvan oikealta hiusten tyvestä varjossa olevasta kohdasta saa aika hyvän käsityksen sävystä. Latvat toki ovat niin moneen kertaan värjätyt, että niissä on tummempaa ja rusehtavampaa/lämpimämpää väriä, mutta äkkiäkös tuo kasvaa pois.

Ei meikkiä kuvassa. Kello oli aamulla jotain mitä lie 9, olimme värjäilleet hiuksia koko yön. EVVK joku meikki silloin. Ja mun mielestä on kiva julkaista välillä meikittömiäkin kuvia, tältä mä näytän kauppaan lähtiessä, kiireellä jonnekin lähtiessä, kotona ollessa ja monesti jopa ihan ihmisten ilmoilla ihan vaan siksi, että meikkaminen on kivaa, muttei pakollista. Ihokin voi nyt ruokavalion johdosta oikein hyvin, ei ole sen kummempaa peitettävää kuin epätasainen sävy ja ylähuulen arpi.

Jonkun aikaa sitten blogeissa pyöri meikittömyyshaaste. Heitänpä sen uudestaan ilmoille, tarttukaa, ken haluaa: käsittelemätön (värejä toki saa korjata ja kontrasteja, mutta ei mitään smudgetyökaluja) kuva itsestänne. Jokainen kosmetiikkabloggaaja käyttää kaikkien luomustensa pohjalla sitä omaa pohjaansa, mutta meikittömyys on piristävää kosmetiikkamaailmassa!

torstai 19. helmikuuta 2015

Jane Iredale Puregloss Sangria

IMG_8349

Jane Iredalen Puregloss-huulikiillon sävy Sangria näytti siltä, että en olisi siihen ensimmäisenä kyllä kaupassa tarttunut. Rusehtava sävy pelotti. Mutta kappas, mitä se olikaan huulilla:

IMG_8383

Tästä mitään ruskeaa tullut. Kultainen kimallus, pohjaväri hukkuu jonnekin huuliini jättäen vain aavistuksen väriä. Lähinnä tästä huomaa kimalluksen ja kiillon. En yleensä juurikaan käytä huulikiiltoja, koska ne kiiltävät liikaa makuuni, mutta silloin kun käytän kiiltoa, käytän mieluusti kimaltelevaa.

IMG_8352

Sangriaa väri ei tuo kyllä mieleeni millään, ei putkilossaan eikä huulilla, mutta ei anneta sen häiritä. Sangriahan nyt on helposti sellainen juoma, mihin punaviinin (tai valkoviinin!) ja appelsiinimehun mukaan voi heittää pitsatyyppisesti vähän mitä vaan.

Tuoksu tuotteessa oli makean hedelmäinen, aika voimakas. Tykkäsin, mutta tuoksu oli yllättävä Iredalen käyttäjäkunnasta saamaani mielikuvaan verrattuna. Iredaleahan myydään kauneushoitoloissa.


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Jotain muinaista: Tigi Oatmeal & Honey, se alkuperäinen

IMG_8174

Kyllä, minulla kesti vuoteen 2014 kunnes hankin oman pulloni tätä paljon rakastettua, kauan sitten lopetettua ja itse asiassa jo uudelleen aloitettua Tigin Oatmeal & Honey -hoitoainetta. Kaisuli oli hamstrannut näitä jättipulloja useita kun tuote lopetettiin ja pelkäsi, ettei ehkä sittenkään saa kulumaan kaikkea loppuun. Minähän sitten ostin häneltä yhden itselleni ja tuo kuluu kyllä vauhdilla.

Oatmeal & Honey tuoksuu järjettömän ihanalta. Siis jopa Tigiksi poikkeuksellisen ihanalta. Voisiko tästä tehdä hiusparfyymiversion? Itse sarja on tarkoitettu vahingoittuneille, käsitellyille hiuksille - siis juuri minulle. Oikein erinomainen tämä onkin, mutta toivoisin enemmän silikonista sileyttä, jopa siis vähän raskaampaa tuntua hiuksille.

Catwalk-sarjaan tuli viime vuonna uusi versio Oatmeal & Honeystä. Olin uutisesta innoissani, mutta kuulemma tuote on reformuloitu. Tigin kouluttajan Mikko Vainion eli kosmetiikkabloggaajien piireissä kulttimainetta saaneen Tigimiehen puheista muistan, että hän sanoi uuden koostumuksen olevan "vähemmän latistava" tai jotain muuta, siis päinvastaista kuin minä toivoisin. Sen sijaan uusi versio varmaan passaa paremmin niille, jotka eivät halua suoristaa hiuksiaan littanaksi.

Ai niin ja tsekatkaa Mikon Instagram myös, @2pintaa. Tigimies on ihq.


Postauksen tuote ostettu itse. Tigimies tavattu useampaan kertaan blogin kautta.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Joe Blasco Cherry-huulipuna

IMG_8319

Tällainen puna on jäänyt esittelemättä, ensimmäinen kokeilemani Joe Blascon huulipuna. Velvet-laatuinen sävy Cherry oli syksyn uutuuspuna, en ole aivan varma löytyykö tätä enää. Joistain nettikaupoista näytti ainakin saavan.

IMG_8381

Riippuen vähän näytön säädöistä, tämä joko toistuu tässä oikein tai ei. Toistuu liian lämpimänä kakkosnäytöltäni, liian kylmänä läppärini näytöltä ja oikeana kännykältä. Lienee siis ihan fine keskiarvona. :D Sävy on nimittäin ihan aavistuksen oranssiin taittava, tässä kuvattu talvisessa päivänvalossa. Pehmeä punainen. Rajauksena ikivanha Cliniquen automaattirajauskynä Quickliner sävyssä 35 Rich Red. Mulla on järjetön määrä ikivanhoja huultenrajauskyniä, tälle punalle tuo oli juuri sopiva. Normaalisti käyttämilleni punille Rich Red on aavistuksen liian lämmin.

Huulten kuivat kohdat piilottuvat kohtuullisen hyvin, kaukaa niitä ei huomaa mutta tuollaisesta lähikuvasta toki.

IMG_8324

Blascon huulipuna on pakattu tällaiseen hylsyyn, joka tuo mieleeni jonkun klassikkohajuveden, mutten saa millään mieleeni, minkä. Keksisikö joku lukija?

IMG_8328

Kesto oli hitusen parempi kuin odotin. Minulla kaikki punat kärsivät rasitusta: töissä juon vähän väliä limua, kotona höyrytän sähkötupakkaa. Tätä postausta kirjoittaessa sähkötupakkaa meni lähes tauotta, mutta loppuun asti päästessäni puna näyttää yhä freesiltä, tosin vähän sitä kyllä lisäisin jos ulkona olisin.

Blascon punat maksavat pikkuisen vaille 30 euroa.


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Lookfantastic Beauty Box

Kun suomalainen LivBox eli kuukausittain tuleva, yllätyssisällön kosmetiikkaboksi ei enää riitä, on etsittävä vaihtoehtoja ulkomailta. Tämä Lookfantasticin Beauty Box helmikuulta on jo useammassa blogissa nähty, mutta nyt vasta sain omani haettua postista. Oli joutunut jostain syystä osoiteselvitykseen, vaikkei minulla koskaan aikaisemmin ole LF:n tilaukset samalla osoitteella ole mönkään menneet. Mutta, tässä tämän kuun sisältö:

IMG_8453

Lookfantasticin bokseja saa tilattua sekä etukäteen (nyt useamman kuukauden putkissakin) että myös jo boksin ilmestyttyä, jos niitä on jäljellä. Itseäni kiehtoi boksissa se, että sieltä tulee vähn muutakin kuin Suomen markkinoilla tällä hetkellä mainostettavaa - LivBoxin kanssa monesti olin saanut samat tuotteet jo blogin kautta aiemmin. Hintaa on 15 puntaa per boksi, pidemmällä tilauksella hinta tietysti on pienempi. Aion tehdä pidemmänn tilauksen, mutta näköjään vielä se ei ole ihan mahdollista, ensimmäinen toimitettava boksi olisi helmikuun boksi, joka siis tuossa minulla jo on. Boksissa on aina 6 tuotetta, eivät tietenkään kaikki täysikokoisia.

Arvostan paljon sitä, että paketit tulevat kunnollisessa, paksusta pahvista tehdyssä laatikossa, joka varmasti jää säilytyskäyttöön eikä lennä roskiin. Sen päällä tietysti on postituslaatikko, joka kyllä lentää roskiin.

Mutta, siihen sisältöön!

Moroccanoil, 25 ml. Testattu ja hyväksi todettu, mutta en tykkää tuoksusta niin hirveästi, että käytän ennemmin muita hiusöljyjäni loppuun ja siirrän tämän jollekin muulle käyttöön. Kivan iso tämä, LivBoxissa tuli paljon pienempi näytekoko aikanaan.

Dr. PAWPAW, Tohtori TASSUTASSU, aivan uusi merkki minulle. Sieltä tuli 10 ml:n näytekoko Multipurpose Soothing Balmista. Minulla on vastaavia tuotteita useampia, siis rauhoittavia kosteusvoiteita kuiville kohdille, mutta testiin menee kyllä. Luvataan sopivan huulille, iholle (kuiviin kohtiin), kynsinauhoille ja jopa hiuksille. Aloe tulee toisena INCI:ssä. Kokeilin huulilla, aika tuhtia tavaraa. Pawpaw tulee papaijasta, ei sittenkään sisällä tassu-uutetta.

Korresin matkakokoinen Citrus Little Body Milk oli juuri jees minulle. Olen oppinut käyttämään vartalovoiteita viime vuonna, mutta kovin paljoa ei silti kulu. Minikoko (50 ml) sopii juuri minulle ja tulee käytettyä loppuun ennen kuin kyllästyn. Korresista pidän merkkinä, tulee aina Kreikka mieleen. :) Tuoksu on aavistuksen taas minulle jotenkin unisex/perushotellituotemainen, kokonaista tällaista en ostaisi, tuoksun takia. Body Milk -tasoa paksuudeltaan, imeytyi hyvin kunhan ei laittanut liikaa.

Erno Laszlon Sea Mud Deep Cleansing Bar -saippuan 17 gramman minikoko oli superpieni ja söpö. Merkki on taas aivan tuntematon. Tuotteen kuvaus LF-boksin lehtisessä ei suoraan sano, että tämä olisi kasvoille, mutta antaa ymmärtää: kuorii, poistaa meikin, vie pois mustapäitä... Lupaa kuitenkin olla viemättä ihon luonnollisia rasvoja pois. Testiin ehdottomasti. Tuotteen INCI:
Sodium Palmate, Sodium Palm Kernelate, Water (Aqua/Eau), Silt (Dead Sea Mud), Charcoal Powder, Parfum (Fragrance), Sodium Chloride, Glycerin, Tetrasodium Edta, Tetrasodium Etidronate, Evernia Prunastri (Oakmoss) Extract, Benzyl Cinnamate, Benzyl Benzoate, Ci 77489 (Iron Oxides), Ci 77289 (Chromium Hydroxide Green), Ci 77891 (Titanium Dioxide).

Monu on taas ihan tuntematon merkki minulle. Sieltä tuli Illuminating Primerin näytekoko 20 ml. Hohto tulee micasta, aurinkosuojaa luvataan SPF 15. Testiin, joskin tuskin pääsee suosikkeihin. Pinta jää tahmaiseksi, siis auttaa meikkiä tarttumaan, mutta toisaalta lempipohjustajani on silikonisekoitus, joka hälventää iholta kuivia kohtia ja auttaa meikkivoidetta liukumaan ennemminkin kuin tarraamaan kiinni.

BelláPierren huultenrajauskynä on paketin ainoa täysikokoinen tuote. Sarja on tuttu, mineraalipohjaisia meikkejä. Sain ruskean sävyn 01. Sävy on niin ventovieras minulle, että tämän lähtee saman tien eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan tykkäsin boksista, naputtelen tilauksen uusiin heti kun se on mahdollista. Nämä tuntemattomat merkit ja tuotteet ovat eritysen kivoja, ei tulisi kokeiltua muuten.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Lavera Butterfly Effect Mascara

Luonnonkosmetiikasta kirjoittaminen muuttui tuossa blogitauon aikana mielestäni hyvin haastavaksi. Olen kirjoittamassa tässä arviota tähän mennessä parhaasta kokeilemastani luonnonkosmetiikan ripsiväristä, mutta silti pelkään, että jokunen lukija ottaa herneen nenään. Mutta palataan siihen postauksen lopussa.

IMG_8304

Sain Laveralta jo aikaa sitten testiin Butterfly Effect -ripsivärin. Minulla ei ole ollut järin hyviä kokemuksia luonnonkosmetiikan ripsiväreistä ja samaa ongelmaa on ollut muillakin bloggaajilla. En siis odottanut juuri mitään.

Tämähän sitten yllätti positiivisesti! Kauniin pakkauksen lisäksi tämä jopa teki muutakin kuin värjäsi ripset mustaksi! Pituutta tuli hieman, volyymiä hieman. Eihän Butterfly Effect nyt paini missään nimessä samassa sarjassa vaikka viimeksi arvioimani Lancômen ripsivärin kanssa, mutta omassa kategoriassaan tämän oli yllättävän hyvä.

IMG_8288

Tuollaista tulosta sillä tuli. Ripsiväri kesti myös ihan nätisti koko työyön. Jos tässä olisi luomivärit myös, ripset hukkuisivat aika paljon sinne, joten otin tahallaan kuvan muutoin meikkaamattomasta (höhö, ja väsyneestä) silmästä. Tässä näkyy selkeimmin, mihin ripsiväri minulla pystyy. Kerrostusta on aika paljon, mutta näköjään Butterfly Effect kestää ainakin kosteana kerrostamista paakkuuntumatta.

IMG_8308

Harja on kumiharja, aika terävä- ja pitkäpiikkinen. Se oli kuitenkin ihan oikeaa kokoa ja sillä oli helppo työskennellä, kunhan ei sohi ihan ihoon.

Laveraa myyvät muun muassa Ruohonjuuret, siellä hintaa näkyy olevan 24 euroa. Myös Helsingin Sokokselta saa ainakin.

Upeaa nähdä edistystä luonnonkosmetiikan ripsiväreissä!


Mutta niin, takaisin siihen ongelmaani: lukijan kommenttiin, joka sai minut pohtimaan luonnonkosmetiikasta kirjoittamista. Sain kommentin, jossa pahastuttiin siitä, että minulla näyttää olevan asenneongelma luonnonkosmetiikkaan. Kyseinen lukija ei enää halunnut lukea minulta luonnonkosmetiikka-arvioita. Minusta tuntuu, että luonnonkosmetiikasta on tullut joillekin sillä tavalla pyhä, että toteamus "noh, luonnonkosmetiikan meikkituotteet eivät yleensä vedä vertoja normaalikosmetiikan vastaaville" ei ole sallittu minulta - vaikka tätä aivan samaa ovat sanoneet monet luonnonkosmetiikan puolestapuhujat. Niinpä minusta tuntuu, että jos sanon, että tämä ripsiväri on hyvä luonnonkosmetiikaksi, joku pahastuu taas. Harmi. Minä haluaisin jatkossakin esitellä luonnonkosmetiikan tuotteita, koska aina sieltä löytyy parempia ja huonompia - ilman, että minut koetaan asenneongelmaisena. Jotenkin vain jäi tuntumaan, että ainoastaan luonnonkosmetiikkafaneilla on oikeus sanoa tällaisia asioita ilman, että joku hermostuu. No, toivottavasti joku luonnonkosmetiikasta kiinnostunut löytää tämän arvion, lukee sen hermostumatta ja katsoo, että kappas, tämähän on kokeilun arvoinen, kun luonnonkosmetiikan ripsiväreihin kerta toisensa jälkeen pettynyt ihminenkin koki tämän positiivisena yllätyksenä. Tällä kertaa kävi jopa niin, että luonnonkosmetiikkaa Suomen kartalla tuonut Sanni taas ei tykännyt tästä ja kirjoitti aivan erilaisen arvion kuin minä: ripsivärit toimivat eri lailla eri ihmisillä, kuten kuvista huomaa. Virven arvioon taas yhdyn täysin.


Tuote on saatu blogiin testiin maahantuojalta.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Kaikki vuoden 2014 loppuneet

IMG_8285

Kuten vuonna 2013, säästin viime vuonnakin kaikki loppuneet kosmetiikkatuotteet ja kirjasin ne taulukkoon ylös. Tänään oli kassin tyhjennyksen aika. Jokunen listattu puuttuu kuvasta, sillä Kreikassa loppuneet purkit jätin sinne ja muutama muukin on syystä tai toisesta muualla. Fudgen shampoo kului loppuun vasta tammikuussa ja on erheellisesti ja vääristyneesti kuvassa mukana hämäämässä minua. Tilastoissa alla se ei ole.

Läträttyä tuli muun muassa:
Shampoot: 1170 ml / 1 litra 170 ml (2013: 1200 ml)
Hoitoaineet: 1000 ml / 1 litra (2013: 2030 ml)
Suihkugeelit: 1100 ml / 1 litra 100 ml (2013: 1280 ml)
Vartalonkuorinnat: 350 ml (2013: 150 ml + 200 grammaa)
Vartalovoiteet: 470 ml + 25 g (2013: 50 ml)
Hajuvedet: 30 ml (2013: 45 ml)
Kasvopesutuotteet: 585 ml (2013: 527 ml)
Kasvojen kuorinnat: ei yhtään loppunutta (2013: 165 ml)
Silmämeikinpoistoaineet: 300 ml (2013: 225 ml)
Silmänympärysvoiteet: 8 ml (2013: 21 ml)
Kynsilakanpoistoaineet: 75 ml (2013: 200 ml)
Kynsilakat: ei yhtään loppunutta (2013: 30 ml)
Päällyslakat: 14 ml (2013: 14 ml)
Käsivoiteet: 20 ml (2013: 205 ml + 8,5 grammaa)
Ripsivärit: 2 kpl (2013: 11 kpl)
Deodorantit: 150 ml (2013: 200 ml)
Hiuslakat: 720 ml (2013: ei yhtään)
Aurinkorasvat: 200 ml (2013: ei yhtään)
Peitevoide: 1 kpl (2013: 1 kpl)
Meikkipohjat: 2 kpl (2013: 2 kpl)
Kosteusvoiteet kasvoille: 83 ml (2013: 23 ml)

Aika suurta heittelyä on joissain tuotteissa. Deodoranteista minulla loppui juuri tämän vuoden puolelle siirryttäessä tammikuussa yksi, joten se on pysynyt aika vakiona: kulutan Clarinsin deodorantteja yhden kolmessa kuukaudessa. Hoitoaineiden määrä on pienempi kuin shampoiden, mutta tämä on vain harhaa - minulla vaan on ollut useampi auki. Kulutan hoitoainetta määrällisesti enemmän kuin shampoota. Tokihan olen käyttänyt hajuvesiäkin enemmän kuin pullollisen, mutta noin 40 avatun pullon joukossa harvemmin mikään loppuu. Samoin kaiken maailman kuorintoja ja kasvovoiteita on auki useita. Ripsivärejä minulla on juuri loppumassa kasa, säästelin niitä vaan siihen, että ehdin ostamaan uusia hyviä.

Aito muutos on tapahtunut vartalovoiteissa. Lätkin niitä puoli litraa itseeni tänä vuonna, erityisesti keväällä ja kesällä. Halusin hyväkuntoisen, kuoritun ja kosteutetun pohjan rusketukselle, oikeasti olen muuten erittäin laiska käyttämään kosteusvoiteta ja tuo viime vuoden 50 ml oli ihan normaali lukema.

Erityisesti loppuneista jäi mieleen ihastuminen Crabtree & Evelyniin, Korresiin ja Ritualsiin. Crabtree & Evelynin purkit eivät lähde edes roskiin, ne ovat liian kauniita siihen.


Osa kuvassa näkyvistä tuotteista on saatu blogin kautta.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Suihkussa käytettävistä vartalovoiteista

IMG_8159

Viime vuonna tuli useampaakin eri sorttia suihkussa käytettäviä vartalovoiteita, joiden ideana siis on, että iho pestään ensin normaaliin tapaan, sen jälkeen levitetään tämä tuote ja huuhdellaan se kevyesti pois. Nämä ovat vaikeita. En oikein tiedä, mitä mieltä olla. Toimivatko ne?

Minulla on ollut kahta tällaista. Nivean In-Shower Body Milk tuli blogin kautta saamastani LivBoxista, Lemon Juice & Glycerinen Lime & Jogurtti In-Shower Vartalovoide taas blogimiitin goodiebagista. Nivean tuote on jo vuoden 2013 juttuja.

Yhdestä samankaltaisesta tuotteesta minulla on kokemusta aiemmin, nimittäin jalkakuorinnasta, jossa oli samassa kosteusvoide. Se jätti selkeän liukkaan kalvon iholle. Vastaavaa selkeän liukasta kalvoa ei kumpikaan näistä vartalovoiteista jätä, mutta Nivean tuote kuitenkin selkeämmin jättää iholle pehmeämmän tunteen. Lemon Juice & Glycerine tuntuu huuhtoutuvan iholta pois kokonaan helpommin.

Ideana tuo on kuitenkin juuri minulle tehty. En kovasti jaksa hillua alasti suihkun jälkeen kylmässä rasvailemassa itseäni, joten tällainen suihkussa käytettävä on yksinkertainen vaihtoehto. Lisäksi ihoni ei juuri kuivu eikä tarvitse erityiskosteutusta. Toisaalta taas olen huono arvioimaan kosteutustehoa, kun erityiseen kosteutukseen ei ole tarvetta. Joka tapauksessa näitä olen läiskinyt ainakin tatuointien päälle, jos vaan aikaa on ollut. Niitä kun pitäisi aina rasvata parantumisen jälkeenkin, enkä koskaan meinaa sitä muistaa.

Toisaalta mietityttää, kuinka paljon näitä jää pyyhkeeseen. Jos taputtelee ihonsa kuivaksi, kyllähän sitä kosteusvoidetta siihen jää. Tällöin pyyhkeiden pesuväliä pitäsi tihentää aika paljon verrattuna siihen, että suihkusta tullaan suihkunraikkaan puhdistettuina.

Ideana kuitenkin niin kätevä, että jos tuohon Niveaan lisäisi vielä vähän kosteutusta, hajustaisi sen miellyttäväksi, pakkaisi nätimpään purkkiin, vaihtaisi merkin selektiiviseen ja lykkäisi hintaan nollan perään, meikäläinen varmaan innostuisi ihan kotispa-luksuksena.

Pumpulipupun kirjoitus Nivean tuotteesta on lukemisen arvoinen.

Näistä on kokemusta varmasti monella, mitenkäs lukijat, miten teillä on toiminut?

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Tigi Manipulator Matte

Tämä postaus on julkaistu ilman asianosaisen testaajan lupaa, joka tekee arviosta samalla yhä luotettavamman, mutta hasardimman minulle. Otan riskin. (Katso kuitenkin myös viimeinen kappale...)

Pressikassista Warehousen kevään pressipäivältä mukaan tarttui Tigin Manipulator Matte. Minähän en sillä mitään tee - tai osaa tehdä. Sen sijaan jo vuorokauden kuluessa tuo purkki karkasi käyttöön.

IMG_8397

Mieshenkilöt ilmeisesti käyttävät tällaisia enemmän. Kertomatta, että kirjoitan tämän Interwebziin, sain seuraavat kommentit (vertailukohtana näköjään L'Oréal Studio Line Texture Styling Molding Paste):

Arvon arvioitsija: "Tää on silleen löysempää, helpompi levittää. Pitää kyl hyvin, ehkä hieman paremmin kun toi toinen. Sit tää ei jää näkyviin samalla tavalla, näyttää vähemmän siltä et ois laittanu jotain."
Meikäläinen: "Niin no se on varmaan se kun se on matta."
Arvioitsija: "No mut on se mun toinenkin matta!"

Tässä vaiheessahan kosmetiikkabloggaaja katsoi Lorkun sivuja, koska Lorkun purkissa ei ole mitään mattaan viittaavaa. Ko. tuote on poistunut/uudistunut, ainakaan samalla pakkauksella en löydä, joten en osaa sanoa mitään siitä, oliko sekin mattaa lupaava.

IMG_8401

Näin, tällaisella salakavalalla piiloarvioinnilla, avaamme jälleen Mies testaa -kategorian. Otsassani pitäisi olla kyltti: "Älä puhu tälle tai sun sanas menee nettiin kosmetiikka-arvioina."

Mitäs mä itse sanoisin? No eihän mulla ole ole muuta sanottavaa, kuin että tuoksuu fructismaisen hedelmäiselle (ihme, ettei miehenkilö valittanut tuoksusta :O) ja kiva tigimäinen pakkaus.


Jälkeenpäin lisättyä:
Niin, tämä postaus oli tulossa ulos kun kerroin asianomaiselle testaajalle, että olen ehkä luvatta tehnyt jotain tuhmaa ja julkaisen sen Interwebzissä. Paljastin. No eipä se suuttunutkaan - vaan käski lisäämään juttuja! Manipulator Matte tuo kuulemma enemmän volyymiä hiuksiin kuin normaalivaha ja on enemmän jälkimuokattava. Jälkimuokattavuudessa on sitten toisaalta se puoli, ettei tuote kuivu vaan jää vähän tahmaiseksi.

Tostahan kuoriutui melkein kosmetiikkabloggaaja. "Osaan minäkin näitä arvioida," se sanoi. :D


Tuote on saatu testiin blogiin maahantuojalta.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Kampaongelma!

Minulla on tasan yksi hyvä kampa. Se on ainakin 15 vuotta vanha ja sen näköinenkin. En ota siitä kuvaa tähän, koska hiusväripinttymät eivät lähde pois valkoisesta kammasta millään. Kyseessä on Cliniquen oheishärpäkekampa, mikä lie lahjustuote, jonka olen aikanaan äidiltä saanut äidin silloisen kemikalion kautta. Se näyttää suunnilleen samalta kuin tämä (ja monet muut vastaavat):

IMG_8269

Mutta se on ihan erilainen. Cliniquen kampani ei revi hiuksia. Sillä saa selvitettyä takut. Se on yleiskampa kaikkeen tarvitsemaani enkä voi elää ilman sitä. Se käy kosteille hiuksille ja kuiville hiuksille. Joudun kampaamaan karheat ja luonnonkierot hiukseni kaikkien hiustaiteen sääntöjen vastaisesti märkänä, koska jos en niin tee, pahat takut ovat taattuja.

Yhdellä kammalla on aika nihkeää elää. Kun lähdet matkalle, et voi pakata kampaa ajoissa laukkuun, koska tarvitset sitä kuitenkin ennen matkaa. Siksi olen etsinyt sille kaveria. Kauan. Tuloksetta.

Uusin kokeilemani on tämä, netistä tilaamani Michael Van Clarken 3 More Inches. Mikähän lie feeluniquelookfantastic tämän minulle myi.

IMG_8272

Mahtipontiset lupaukset kuulostavat aivan päättömiltä: "naturally rebuilds every strand..." Itkenkö vai nauranko? Aivan sama, en minä tuommoisen väitteen takia tätä ostanut. Kampa vaikutti laadukkaalta, se näytti sopivalta, siinä luvattiin, että se on käsintehty ja käsin vielä kiillotettu, jottei karheuksia olisi. Ja mitä vielä, en tiedä karheuksista, mutta se repii hiuksiani.

Miksi tilasin netistä? Siksi, että kampojen ostaminen on ihan sikaa säkissä, ainakin alle parinkympin hintaluokassa. Kammat on pakattu muoviin, niitä ei voi hipelöidä kaupassa. Saatikka että haluaisin edes testata jotain tuhannen muun ihmisen testaamaa kampaa omiin hiuksiini kaupassa. Siksi vaan yritän ja yritän.

Joku ehdottaisi Tangle Teezeriä tähän pehkooni. En ole valmis sijoittamaan siihen penniäkään, koska Glitterin vastaava, joka monen molemmat omistavan mielestä on ihan alkuperäisen veroinen, repii hiuksiani.

Miten voi olla, että maailmassa on tasan yksi hyvä kampa? Jos niitä Cliniquen mainoskampoja saisi vielä, maksaisin hunajaa.

torstai 5. helmikuuta 2015

Marc Jacobs Daisy Dream

IMG_8253

Olen tykännyt aika monesta Marc Jacobsin tuoksusta. Floral Fruity -kategoriasta ne minun tuoksuni yleensä löytyvät, ja sinne tämäkin viime kesänä julkaistu Daisy-alasarjan EdT Daisy Dream uppoaa. Jos olisin ollut aktiivinen bloggaaja enkä tauolla tämän ilmestyessä, olisin pyytänyt tätä testiin jo ihan tuoksukuvauksen perusteella, mutta onneksi satuin saamaan tämän Hennan blogimiitin arvonnassa syksyllä.

Marc Jacobsin tuoksujen pullot ovat leikitteleviä, vähän ehkä lapsenomaisia, ehkä vähän tarkoituksella kitsch. Mielipiteitä kahtia jakavia. Daisy Dreamin pullo on itse asiassa mielestäni tätä taustaa vasten jopa aika hillitty.

IMG_8256

Aivan ensinuuhkaisun alkutuoksusta erotan greipin sitruksisen vivahteen, jonka jälkeen nopeasti tuoksu muuttuu makeammaksi ja sitruksisuus vähenee hyvin nopeasti. Marjainen makeus tulee seuraavaksi. Melkein aina minulla näissä alkutuoksu on se paras. Sydäntuoksuun päästäessä tuoksu kukkaistuu, minulla itse asiassa hieman reilun viiden minuutin jälkeen kukkaisuus alkaa puskea sieltä, kymmenen minuutin kuluttua selvästi. Jälkituoksussa en erota mainittavasti mitään erityistä vivahdetta, mutta tuoksu selkeästi pehmenee.

IMG_8260

Valmistajan tuoksukuvauksen mukaan alkutuoksussa ovat mustaherukka, greippi ja päärynä, sydäntuoksussa jasmiini, litsi ja sininen wisteria sekä jälkituoksussa valkoiset puut, myski ja kookosvesi.

Kaiken kaikkiaan Daisy Dream on kevyt ja helppo, yhdyn valmistajan kuvaukseen tuoksusta ilmavana. Ei mitään päänsärkytavaraa, mutta kukkaisuutensa takia riittävän aikuismainen verrattuna hedelmäpommeihin. Minusta kahden suihkauksen tuoksu, se on juuri sopiva määrä.

Hintaa tuoksulla on noin 57 euroa / 50 ml tai 42 euroa / 30 ml.


Tuote on saatu blogimiitin arvonnassa maahantuojalta.

tiistai 3. helmikuuta 2015

Fudge Colour Lock

IMG_8146

Nämä Fudgen värjätyille hiuksille tarkoitetut shampoo ja hoitoaine tarttuivat mukaani viime kesänä Ilonan blogimiitin goodie bagistä. Shampoo on kulutettu loppuun aikoja sitten. Blogitaukoni aikana juuri se on ollut sellainen, mistä on ollut hinku kirjoittaa.

Minulla oli tuohon tammikuun alkuun asti aika haastava hiusväri, ruokakaupan violetti, muutama erilainen mutta lopulta useampaan otteeseen Scw... Schw... *googlaa* ...Schwarzkopfin Live Mystic Violet. Ruokakaupan violeteista häviää violettisuus ja sinisyys aina hyvin nopeasti, mutta tämä shampoo piti värin yllättävän hyvin. Jopa Heidin kanssa ihmeteltiin kerran, miten pitkä väli edellisestä värjäyskerrasta oli ollut ja silti väri näytti aika freesiltä. Syy on helppo löytää: shampoo ei ole kovin pesevä. Se on sulfaatiton, siitä jo pystyy aavistelemaan, että väri säilyy tavisshampoota paremmin. Ja hei, Fudge on tunnettu räväköistä hiusväreistä, olisihan se nyt häpeä jos värinsuojashampoo ei tehtäväänsä hoitaisi.

Hoitoaine sitten taas... No, se oli aika perus. Sitä en omilla rahoillani ostaisi, sillä se ei ollut supersilottava tai muuta kaipaamaani, vaan sellainen, jonka laitan vaikka lettikiharan alle.

Molemmissa oli makeat, hyvät tuoksut. Nyt kun hiukseni ovat shokkivärjätyt, on pakko siirtyä taas suojaamaan väriä sulfaatittomilla shampoilla. Tämä on aika vahva ehdokas ostoslistalleni, kun edelliset loppuvat.

Tässä vielä Minnan hieman eri näkökannalta kirjoitettu arvio tuotteista - Minna tykkäsi hoitoaineesta, muttei ottanut sen kummemmin kantaa tuohon värinsäästöpuoleen.


Tuotteet on saatu blogiin goodie bagistä maahantuojalta.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Pariksi vuodeksi suihkugeeliä

Viime vuosien tilastojen valossa näyttää siltä, että minulla on suihkugeeliä pariksi vuodeksi varastossa. Kuvaamista varten olen jättänyt avaamatta jokusen, nyt saan vihdoin avata nämä ihanuudet:

IMG_8218

Victoria's Secretin Love Spell on ensikosketukseni koko merkkiin. Ostin tämän laivalta koska a) Siljalla tulee käytyä niin harvoin, b) en ollut koskaan omistanut yhtään VS:n tuotetta ja c) kun nyt piti vaan ostaa jotain siltäkin reissulta, vaikka mitään ei tarvinnut. Tämä tuoksuu joltain herkulliselta drinkiltä. Näköjään minussa on suihkualkoholistin vikaa, sillä olen käyttänyt loppuun jo yhden Philosophyn suihkugeelin, jossa on drinkkiohje kyljessä (Senorita Margarita) ja toinen lähti käyttöön nyt:

IMG_8223

Philosophyn Melon Daiquirissä ei onneksi ole sitä vesimelonin tuoksua, jota vihaan. Tämä ei tuoksu samalta kuin se yksi Biothermin huulirasva, joka traumatisoi minut vuosiksi. Kävin pyytämässä eräässä kantakapakassani Lady Moonissa tämän mukaista drinkkiä, mutta ei heillä hittolainen ollut vesimelonia. Lady Moon saa sen anteeksi, kun on muuten kovin mukava paikka ja henkilökunta on kivaa.

IMG_8220

Philosophyn Raspberry Sorbetin ohje ei vaikuta kovin vaikealta. Miksi olen näin laiska kokki? Noh, onneksi tuonkin voi nauttia suihkussa. Raspberry Sorbetin tuoksu on todella makea, sanoisin, että jopa aavistuksen lapsekkaan oloinen. Ei haittaa. Namia.

IMG_8233

Philosophyn Cinnamon Buns on myynnissä läpi vuoden, mutta jotenkin kanelipullat yhdistyvät mielessäni silti talveen. Vaikka tehdäänhän meillä korvapuusteja läpi vuoden... Tämän tuoksu on nimensä mukainen, jostain ihmeestä sinne on saatu myös lievä voin tuoksu. Tuoksuu niin epäterveelliseltä kuin olla voi, saatan ehkä lihota jokusen kilon ihan tätä käyttämällä.

IMG_8237

Ensimmäisen Philosophyn suihkugeelini, sen Senorita Margaritan, ostin itse. Se voittaa tuoksullaan nämä kaikki, mutta kyllä nämäkin herkkua ovat. Nämä on saatu blogiin testattavaksi maahantuojalta, paitsi tuo Melon Daiquiri. Pullot ovat jättimäisiä puolen litran mötkäleitä, hintaa on 18,50 euroa / 480 ml. Sokokselta löytää. Kävisivät myös kylpyvaahtona, mutta joku unohti asunnostani kylpyammeen.

Miksi minusta joskus tuntuu, että tarvitsisin pienen kylpylän suihkuosaston kokoisen suihkuhuoneen, että mahdun sinne kaikkien pullojeni keskelle? Vaikkei siellä suihkukopissani ole kuin aktiivisessa käytössä olevat!


Philosophyn suihkugeeleistä Cinnamon Buns ja Raspberry Sorbet on saatu blogiin maahantuojalta.

Pienet yksityiskohdat

IMG_8140

Kävimme minilomalla hotelli Tornissa, joka kaikin puolin on lempihotellini Helsingissä. Loistava aamiainen ja yläkerran kattoravintola houkuttelevat sinne silloinkin, vaikkei olisikaan majoittumassa. Tällä kertaa yllätyin positiivisesti jopa hotellihuoneen kylpyhuoneen saippuoista: Thierry Mugleria kaikki! Vaikka en tykkääkään Muglerin tuoksuista, onhan tämä nyt yksityiskohtana jotain luksusta. Mitäänsanomattomien diipadaa-merkkisten bulkkituotteiden sijaan muotisuunnittelija-parfumöörin tuotteita. Tuoksut olivat aika neutraalit, unisex, hotellisaippuamaailmaa, mutta silti, pisteet Tornille tästä.