Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dr. Hauschka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dr. Hauschka. Näytä kaikki tekstit

lauantai 22. elokuuta 2015

Tarvitsenko näitä?

Joskus tulee vastaan sellaisia erikoistuotteita, että testaaminen venyy ja venyy. Nämä pari Dr. Hauschkan tuotetta ovat jääneet odottamaan testaamista, koska olen kokenut ne vähän turhiksi itselleni tai liian erikoisiksi. En ole silti halunnut niitä suoralta kädeltä testaamatta tyrmätä tarpeettomiksi.

IMG_1268

Dr. Hauschkan Rosemary Leg and Arm Toner lojui odottamassa vuoroaan, sillä sen kummemmin tutkimatta pakettia luulin sen olevan selluliittituote. Niitä on jonossa useampi, enkä oikein koskaan keksi niistä sanottavaa, kun en tiedä, voiko selluliittituote toimia minkään muun kautta kuin sen inspiroiman ihon hieronnan takia. Toivon joskus saavani selville, onko käsitykseni oikea - olen ymmärtänyt, että kosmetiikka ei sinne asti pääse, missä selluliitti on.

No mutta kun tämä ei olekaan selluliittituote! Silmä käteen, nainen! Dr. Hauschkan tapahtumassa selvisi, että kyseessä onkin tuote, jota voisi vaikka laittaa jalkoihin puuduttavan työpäivän jälkeen. Tuote lupaa elvyttää pintaverenkiertoa ja helpottaa turvotusta. Olettaisin, että sillä hieronnalla on tuo vaikutus, ja oikeastaan väittäisin, että jos tuotteella on luvattu vaikutus, hieronta tekee sen jo itsessään eikä tuotteen ainesosilla välttämättä ole merkitystä tässä. En tiedä, mutta suhtaudun skeptisesti. Toisaalta mikäs siinä, jos tuote motivoi hieromaan. Jalkavirkiste lupaa myös hoitaa ihoa ja siihen kasviöljyt voivat pystyä helpostikin. Virkistävä vaikutus on varmasti myös alkoholilla, joka on tuotteen ainesosalistan ensimmäisenä. Toisaalta alkoholi kuivattaa ihoa. Monet eteeriset öljyt nyt virkistävät ihan aromaterapeuttisesti, mutta saman ajaa sitrustuoksuinen jalkavoide.

Nyt puuttui enää halu ja tarve tällaiselle. Ei minusta koskaan tunnu siltä, että raskaan päivän jälkeen haluaisin hieroa jalkoihini jotain. Saati käsivarsiin. Minun tekee mieleni vain mennä silloin makaamaan. Eivätkä ne jalat tai kädet koskaan tunnu turvonneilta. Miten minä tämän toimivuutta testaan? No, en oikein mitenkään.

Siksipä minä nyt sitten vain otin pitkän valvomisen päätteeksi tuotteen käteeni, avasin sen ja kokeilin. Valvomista oli takana liikaakin, mutta en kyllä mitään turvotusta nähnyt. Tuote tuoksui vähän erikoiselle, mutta niinhän nuo luonnonkosmetiikan tuotteet tuoksuvat. Vähän vehreää ja yrttistä. Jalka käsittelyyn. Hieroin tuotetta toiseen jalkaan vaivihkaa, salaa vastapäätä toisessa tietokonepöydän nurkassa istuvalta poikaystävältäni. En haluaisi vastata kysymykseen siitä, mitä juuri teen. "Öö no tota laitan tällasta jalkavettä..." Puolessa välissä ensimmäistä jalkaa kyllästyin. Tässä ei ollut sitten mitään järkeä, tuotteen tuoksu oli liian voimakkaan yrttinen ja minua väsytti sen verran, että hierominen tuntui turhan työläältä. Lopetin siihen paikkaan, toinen jalka jäi käsittelemättä. Niissä ei tuntunut tai näkynyt mitään eroa, mutta mitä olin odottanutkaan? En mitään. Eihän minulla ollut edes sitä turvotusta.

Ei, tätä minä en tarvitse.


IMG_0026

Dr. Hauschkan Body Silk -vartalopuuteri on toinen pitkään testausta odottanut. Sen luvataan suojaavan, hoitavan ja tekevän ihosta pehmeän. Samalla kerrotaan, että se muun muassa estää hiertymiä, lievittää ihon kutinaa, balansoi pH:n ja deodoroi kevyesti. Tuotetta voisi käyttää myös hiuspuuterina.

Tässä törmäämme taas tietämykseni vähäisyyteen. Mitä näillä tällaisilla tehdään? Mitä vauvatalkilla tehdään, muuta kuin estetään vaipan hiertymiä? Tuntuu siltä, että ihon kuivana ja puuteroituna pitävä tuote olisi oivallinen kevyt deodorantti kuumiin kesäpäiviin tai pitkiin työvuoroihin, mikäli tuo deodoroiva vaikutus pitää myös ihon vähän kuivempana. Toisaalta taas ihmetyttää, eikö tuollainen tuote kuivata ihoa, kun olettaisin, että ihosta imeytyy kosteutta jauheeseen.

Minulla ei ole kutinaa. Hiertymät eivät vaivaa. Kuivashampoita on jo tarpeeksi, myös puuterimaisia. Käytän mieluiten ponnekaasullista. Jos haluan pehmentää ihoani, levitän mieluummin ihan kosteusvoidetta. Ainoaksi tarkoitukseksi tälle minun käytössäni voisin ajatella juuri tuon kevyen deodoroivan vaikutuksen.

Siksi olinkin odotellut päivää, jolloin voisin kokeilla tätä tuossa tarkoituksessa. Ei kuitenkaan tunnu mielekkäältä tunkea puuteria suihkun jälkeen rasvattuun ihoon ja käyttöohjeissa sanotaankin, että tuotetta käytetään suihkun jälkeen puhtaalle ja kuivalle iholle. Kosteusvoide piti siis jättää välistä. Vähän oli myös pelottanut, että tuote jättäisi vaatteisiin jälkiä - en halua mitään valkoista mustiin vaatteisiin. Lisäksi yleensä töihin lähtiessä on kiire, eikä puuteroinnille jää aikaa.

Löysin kuitenkin aikaa tälle kerran ennen töitä. Pakkaus oli aika vaikea avata, huomasin olevani blondi. Siitä pitikin vain repiä sinettitarra päältä, ei yrittää irrottaa koko kultaista korkkiosaa. Pöhkö minä. Tarran kanssa tappelin aikani, mutta sitten pullo sesamaukesi. Puuteroidessani itseäni totesin, että Body Silk jää iholle näkymään, vaikka sitä ei levittäisi kovin paljoa. Istuin tietokonetuolille kirjoittamaan muistiin kokemuksia tuotteesta, tuoliin jäi puuterointi. Vedin töitä varten sukkahousut jalkaan, tarttui niihinkin. Muutamaan kohtaan ihoa jäi selvät laikut puuterista - niihin oli selkeästi valunut kasvoille levittämistäni tuotteista jotain suihkun jälkeen. Okei, ei voi käyttää töissä, koska sukkahousut. Menin sitten kuitenkin puuterisena töihin, mutta en huomannut mitään eroa normaaliin nihkeännahkeaan työiltaan. Ei deodoroi minua siinä määrin, ettäkö jaksaisin vaivautua.

Ei, tätä minä en tarvitse.


Te, jotka käytätte näitä kahta tuotetta, mihin ihmeeseen te niitä käytätte? Miten? Näitä myydään yhä, vaikka omanikin odottivat testausta kaapissa varmaan... puolitoista vuotta, heittäisin. Joku jossain käyttää näitä ja joku näitä tarvitsee. Kertokaa, mikä on se superkätevä käyttötarkoitus, joka minulta jäi tajuamatta!


TL;DR: Näitä minä en vaan tarvitse.


Tuotteet on saatu blogiin testiin jostain bloggaajatapahtumista vuosien varrelta.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Pakkausviikko: Dr. Hauschkan lasinalunen

IMG_1168

No ei se ole lasinalunen, vaikka siltä se kyllä näyttää, vaan kasvosieni. Tämä lituska paketti on erinomaisen kätevä jollekin vähän pidemmälle matkalle. Se ei vie tilaa juuri yhtään avaamattomana, menee vaikka kuinka ahtaaseen laukkuun. Paksuutta on juurikin sellaisen lasinalusen verran.

IMG_1187

Ensimmäisen kastelun jälkeen sieni turpoaa tällaiseksi normaalia pyöreää perussientä vähän isommaksi kasvosieneksi. Hintaakaan sillä ei kovin paljoa. Jos ei takaisin tullessa tilaa ole yhtään sen enempää (kenellä olisi, kröh), sienen voi sitten jättää sinne, jos muutaman euron sijoittaminen ei haittaa. Sieni on valmistettu selluloosasta, eli se maatuu. Kertakäyttöinen se ei sinänsä ole, sen voi pestä myös pesukoneessa 60 asteessa, mutta hintansa puolesta se käy myös minusta reissusieneksi. Sieniä saa vakiovalikoimasta Stockalta, Sokokselta ja Dr. Hauschka -kosmetologeilta, muilla jälleenmyyjillä (esim. Ruohonjuuressa ja Lifessa) valikoima voi vaihdella myymälöittäin. Sokoksen verkkokaupassa tämän hinta on 3,80 euroa.

Tutustuin tähän Dr. Hauschkan blogitilaisuudessa, jossa kokeilimme sieniä - se palasi mieleeni tätä pakkausviikkoa suunnitellessa ja pyysin avaamattoman blogiini, jotta sain kuvat siitä käyttämättömänäkin. Pakkauksen kätevyys ei oikein olisi tullut ilmi pelkästä jo käytetystä sienestä, koska siitä ei uskoisi, kuinka pienestä lituskasta se on tuollaiseksi kasvanut. :) Olen käyttänyt omaa sientäni kotona naamioiden pesuun kasvoilta, siihen se on ollut mukavampi ja parempi kuin muuten normaalisti kasvojen pesuun käyttämäni Sensain Sponge Chief.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Kevyt arkimeikki kokonaan Dr. Hauschkalla

Kävin toukokuussa Annalassa bloggaajille järjestetyssä tapahtumassa, jossa oli esillä koko Dr. Hauschkan valikoima. Vuonna 1967 Dr. Hauschka julkaisi ensimmäiset tuotteensa - ruusuvoiteen, puhdistusvoiteen ja puhdistusmaidon sekä kasvoveden. 80-luvulla sarja tuli Suomeen. Päivämme oli mukava, teimme erilaisia rastitehtäviä ja söimme kasvisruokaa. Aloitimme kasvojen puhdistuksella ja kosteutuksella, kävimme hemmottelemassa käsiä ja jalkoja, tutustuimme koko ihonhoidon sarjaan ja lopuksi vielä pääsimme kokeilemaan meikkejä itse. Hauschkan ihonhoito on tuttua, mutta meikit olivat minulle vieraita, ja tuo oli reissun paras anti: yllätyin erityisesti silmämeikkien laadusta, vaikken niiltä kovin paljoa odottanut. Kerta toisensa jälkeen olen pettynyt luonnonkosmetiikan meikkeihin, mutta näissä oli ihan oikeasti potentiaalia. Kun minulta kysyttiin, kiinnostaisiko testata jotain kotioloissakin, vastaus oli selvä - silmämeikit. Uusi meikkipohja ei oikein sytyttänyt, en saanut sitä levittymään nätisti. Usittu meikkivoidekoostumus liittyy itse asiassa salvian määrään vanhassa reseptissä. Se luokiteltaisiin jatkossa lääkeaineeksi salvian määrän perusteella, joten koostumusta oli pakko muuttaa. Noh, se uusi koostumus ei ainakaan napannut. Sen sijaan muut meikkituotteet olivat yllättävän hyviä. Jopa se luonnonkosmetiikan suurin kompastuskivi, ripsiväri.

IMG_9029

Tässä tämän aamun väkerrelmässäni ei ole pohjustetta lainkaan. Luomivärit ovat siis ihan normaalin meikkipohjan päällä, demotakseni sitä, miten yllättävän paljon sain näistä pigmenttiä irti. Kulmissa on myös luomiväriä, sillä kulmatuotteita ei sarjaan erikseen kuulu. Rajauskynää ei testiin saamiini tuotteisiin kuulunut, joten rajasin kevyesti luomivärillä ulkonurkan. En ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, siitä lisää kohta, mutta ehdottomasti tämä on paras ja ainoa meikki, jonka olen vääntänyt pelkällä luonnonkosmetiikalla. Katsotaanpa tuotteita lähemmin.

IMG_8755

IMG_8732

Kulmakarvoihin käytin ruskeasävyisen luomiväripaletin toiseksi tumminta väriä. Se oli vähän haastavaa, kauempaa katsoessa kulmat ovat ok mutta lähikuvassa näkee, miten kerrostaminen oli vähän hankalaa. Alempi kerros lähti vähän karkuun kun uutta laittoi päälle, ja siksi tuo meikkikuvani kulman angle-kohta on aivan liian vaalea. En saanut sitä enää korjattua. Normaalikäyttöön kuitenkin jees, ei kukaan muu kuin bloggaaja tutki omia kulmiaan näin suurista kuvista. Kulmaluulle ja häivyttelyyn käytin tuota paletin vaaleinta väriä.

IMG_8741

IMG_8750

Silmämeikissä minulla oli Hauschkan violeteimmat vaihtoehdot, vaalea 08 ja tummempi 07. Molemmissa reippaasti pigmenttiä. Hieman variseva koostumus kuten nelikkopaletissakin, mutta tämä ongelma hoituu näpäyttämällä liian luomivärit siveltimestä pois ennen luomelle vientiä. Sen jälkeen luomiväri levittyy pehmeänä, mutta jotenkin häivyttelyssä ja kerrostamisessa epäonnistuin. Pistän enemmänkin väsymyksen ja kiireen piikkiin, tai sitten tällä luomivärilaadulla on tapana kasaantua helposti vähänkin märempään kohtaan luomella erityisen tiukkaan. Totta kai olin puuteroinut luomet ennen luomiväriä, mutta ilmeisesti jossain oli kuitenkin vähän kosteampia kohtia, joiden kanssa oli ongelmia. Silti, pigmenttisyys hyvä, koostumus ei yhtään niin jauhoinen kuin joissain kokeilemissani luonnonkosmetiikan luomiväreissä.

IMG_8795

Ja sitten tämä ripsiväri! Tämähän oli yllättäjä kanssa! Ei se missään nimessä pääse normaalin kosmetiikan ripsivärien tasolle, mutta tämä on nyt Laveran Butterfly-ripsarin lisäksi ainoa, joka on saanut aikaan selkeästi jotain muutakin kuin vain ripsieni värjäämisen. Volume Mascara on kokeilemisen arvoinen, jos haluaa pitäytyä luonnonkosmetiikassa. Harja oli makuuni vähän iso, mutta tottumiskysymys.


All in all, tyylikkäitä pakkauksia, yllättävän hyvä laatu. Vaikka tässä rutisenkin siitä, että nämä eivät vedä vertoja tavallisen kosmetiikan tuotteille, nämä ovat jo oikein hyviä luonnonkosmetiikan meikkituotteita. Siitä napsahtaa hyväksi havaitut -tunniste postaukselle. Alan uskoa, että luonnonkosmetiikalla on oikeasti tulevaisuutta perinteisen haastajana myös meikkipuolella, vaikka juuri tuossa on ollut mielestäni luonnonkosmetiikan yksi heikoimpia alueita. Ei vielä, mutta pikku hiljaa.


Tuotteet saatu testiin blogia varten maahantuojalta.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Vartalovoiteiden satunnaiskäyttäjä tässä hei!

Viime postaus oli aika syvällistä settiä kosmetiikkablogiin, palataan takaisin siihen kunnon hömppään. :)

Minun ja vartalovoiteiden suhde on ongelmallinen. En niitä sinänsä tarvitse, ihoni pysyy oikein hyvässä kunnossa ilmankin. Silti kuitenkin esimerkiksi viime kesänä läträsin vartalovoiteilla todella paljon, sillä pakkomielteisesti olin päättänyt hyväkuntoisen, kuoritun ja kosteutetun ihon olevan paras auringonottopohjaksi. Sain käytettyä varmaan enemmän vartalovoiteita kuin pariin vuoteen yhteensä. Uuden tulemisensa vartalovoiteet kokivat nyt talvella, kun epäilin satunnaisen kutinan jossain (tapahtui ehkä noin viisi kertaa) olevan selvä merkki ihon kuivuudesta (tai siitä, että poikaystävän on rasvattava selkäni, koska se tuntuu hyvältä). Noh, vaikken erityisemmin koe tarvetta vartalovoiteille, nyt on ollut testissä useampi.

IMG_8525

Mádara Sculpturing Oil
Ja heti huijataan blogissa, vartalovoidepostauksessa öljy vartalovoiteen sijaan. Tämä on ensimmäinen öljy vartalolle, jota olen ikinä kokeillut. Goodie bagistä saatu tuote meinasi jäädä testaamatta, kunnes hylkäsin ennakkoluuloni vartaloöljyjä kohtaan. Tämä yllätti, vai että öljystä voikin jäädä tuollainen miellyttävä tunne! Sculpturing Oil on tarkoitettu kiinteyttäväksi. Lähinnä kai näiden idea on siinä, että raskausarpien ja lihoamisen/laihtumisen tuomien ihomuutosten ehkäisemiseen ainoa keino lienee ihon pitäminen hyvässä kunnossa. Jaa-a, en ole tarpeeksi asiasta tietävä, ettäkö osaisin sanoa, toimiiko se edes teoriassa saati INCI-listan tasolla. Mutta moniin ongelmiin, rypyistä raskausarpiin, ainoaksi hoitokeinoksi suositellaan yleensä ihon kosteuttamisesta huolehtimista. Madaran öljy ei tuoksu nenääni juuri miltään. Ähäskutti, en annakaan äidille tätä, vaikka niin ensimmäisenä ajattelin!

IMG_8496

Born to Bio Huile Séche Elixir Sublimant
Tämäkin kuivaöljy on luonnonkosmetiikkaa. Monoi-öljy tuoksuu ihanalta, aivan sama oliko kesä tai ei. Jättää iholle aika lailla samanlaisen tunteen kuin Madara. Sokkotestaamalla en ilman tuoksua erottaisi, kumpi on käytössä, sillä tuntuma jää samanlaiseksi. Testasin tätä myös laittamalla toiseen reiteen toista ja toiseen toista. Molemmat imeytyvät yhtä hyvin, molemmista jää samanlainen pieni öljyisyys, mikä ei ole millään tavalla inhottava. Tätä öljyä voisi käyttää myös hiuksiin, mutta hiusöljyjä minulla on enemmän kuin tarpeeksi. Suihkepullo alkaa huveta yllättävän nopeasti, nyt kahden käyttökerran jälkeen öljyn pinta on tuossa Born to Bion logon kohdalla. Se ei minua haittaa, hupenee tuo Madarakin kovaa vauhtia. Tämä pullo on kuitenkin vain 50 ml ja minun käyttötahtini vartalon kosteutustuotteilla hidas. Tuotteessa on suihkepullo, käytän itse tätä kylläkin käden kautta. Tämä on niin kiva, että se sai hyväksi havaitut -tagin. Pullo on kiva, sisältö on kiva, tuoksu on kiva, kaikki toimii.

IMG_8558

Dr. Hauschka Lemon & Lemongrass Body Moisturizer
Lisää luonnonkosmetiikkaa! Dr. Hauschkan tuoksumaailma on yleensä ollut minulle vähän nihkeä, mutta tämän tuoksu on jees. Sitruunainen, jää aika voimakkaasti leijumaan levityksen jälkeen ympärille. Koostumus sellainen, että sekottamistarpeen näkee pullosta. Ei siis pysy ihan homogeenisenä, tiettekönää. Vaikka voide onkin aika lirun tuntuista, riitti se minulle ihon kosteutukseen oikein hyvin. Nätimpään pulloon pakattuna ja voiteen värin toisenlaiseksi muuttamalla tämä myisi mullekin. Voiteen likaisenkeltainen väri ei nimittäin ole mitenkään houkutteleva. Lasipullo on kyllä kiva sinänsä, tuo arvokkuutta. Ymmärtääkseni lasipullo taitaa liittyä luonnonkosmetiikan säilömiseen pakkausratkaisuilla säilöntäaineiden sijaan? Enivei, taas nähdään, että luonnonkosmetiikka onnistuu minun mielestäni parhaiten tällaisissa tuotteissa, kun taas meikit monesti ovat pettymyksiä. Kolmas luonnonkosmetiikkatuote postauksessa, eikä vieläkään pettymystä. Lupaukset ovat vähän turhan hienoja, mutta eipä niitä voi kieltääkään: virkistää (no totta kai, sitruunaisena), ihon sävyä kirkastava (samaa tosin voi sanoa mistä vaan kosteutustuotteesta). Kiinteyttävä? Hmm, no viittaan Mádaran tuotteesta sanomaani.

IMG_8536

Lumene Kosteuttava Vartaloemulsio
Tämän pikkuruisen purtilon otin toiselta bloggaajalta jostain vaihtarikasasta blogimiitissä, koska tykkään käyttää loppuun asioita. Tämä itse asiassa loppui juuri. Minusta kaikki vartalovoiteet saisivat olla matkakokoja, jotta saisin vaihdella niitä usein. :D Lumenen vartaloemulsio oli kevyt, mutta kuitenkin minulle riittävä. Tuoksu oli miellyttävä. Ei oikein muuta huonoa kuin pakkaus, tosin tämä lienee jostain matkasetistä. Eipä näy Lumenen sivuilla, poistunut tuote tai joku kausijuttu.

IMG_8808

The Body Shop Cranberry Joy Body Butter
Hei, kuka täällä haisee karpalolonkerolta? Aa, se on vaan Sonia, ei sit mitään. The Body Shopin karpalo(lonkero)n tuoksuinen vartalovoi oli koostumukseltaan sitä, mitä TBS:n vartalovoit yleensäkin: imeytyy se aikanaan, mutta ehkä vähän turhan tuhtia minun iholleni. Menee kuitenkin. Tästä joku kanssabloggaaja luopui jossain blogimiitin vaihtarikasassa, syystä "Ei hitto kun tulee karpalolonkero mieleen." Otin tämän vaihtarikasasta syystä "Ei hitto kun tulee karpalolonkero mieleen," ja vältin tuotteen käyttämistä töissä, sillä pelkäsin oikeasti tuoksuvani karpalolonkerolta kilometrin päähän. Miellyttävä pikkukoko, loppui jo aikaa sitten.

IMG_8506

Korres Coconut Milk Bodymilk
Ostin tämän kesällä Kreikka-huumassani matkan jälkeen tuosta viereisestä rapusta Korresin liikkeestä. Erittäin suuret kiitokset pakkauksesta, upea. Toiset kiitokset tuoksusta, tykkään. Saisi olla tosin voimakkaampi. Sitten se kosteutusteho. Jos ostaa bodymilkiä, saa bodymilkiä, eli eipä siinä kuulu olla valitettavaa. Erityisen kosteuttava tämä siis ei ole, mutta nätisti imeytyvä ja minun kosteutustarpeisiini yleensä riittävä. Kuitenkaan turha odottaa mitään superkosteutusta. Bodymilk on bodymilk, lutraan tällä oikein mielelläni. Hintakin oli tällaiselle satunnaiskäyttäjälle kohtuullinen jopa Suomessa, joskin Kreikassahan nämä eivät olisi maksaneet juuri mitään. Itse asiassa ostettuani tämän Korresin omasta liikkeestä, huomasin, että olisin saanut sen edullisemmin Sokokselta... Mutta sainpahan palvelun, henkilökohtaisen minulle suunnatun palvelun, juttuseuraa ja kasan näytepusseja Korresin tuotteista. Niin, tuo kuosi... Oh. Tällaiset asiat nyt vaan ovat sellaisia, mitkä tekevät siitä vartalon rasvaamisesta vähän ylellisempää ja miellyttävämpää. Kyllä minä nyt vaan tätä lätkin mieluummin keholleni kuin vaikkapa ylempänä mainittua Dr. Hauschkaa, vielä, kun tuoksukin on parempi.


Madara, Born to Bio ja Dr. Hauschka saatu blogin kautta, Lumene ja TBS saatu bloggaajakavereilta, Korres ostettu itse.

lauantai 28. helmikuuta 2015

Dr. Hauschka Rose Day Cream

IMG_8475

Syksyllä ennen blogitaukoani kävin kuulemassa uudistuneesta Dr. Hauschkan ruusuvoiteesta. Uudistuneessa voiteessa on enemmän ruusua: uutena ainesosana on ruusuvesi ja ruusuöljyn määrää on lisätty. Uutena on myös mm. karnaubavaha. Pääasiallinen ruusu tässä on damaskoksenruusu, Rosa Damascena. Olen testannut sitä vanhaa versiota joskus. Käytin tuolloin kuuriluontoisesti pelkkää Dr. Hauschkaa kokeillakseni merkkiä ja tuo testijakso ei ollut kovin miellyttävä, lähinnä tuotteiden tuoksuista johtuen. Ihon kosteutus kerran päivässä ei myöskään testijakson aikana sopinut minulle, pintakuivuus lisääntyi. Silloin kuitenkin minulla oli kolmea eri voidetta käytössä, joista kaksi olivat tätä ilmeisesti kevyempiä.

Tuosta testijaksostani viisastuneena totesin, että kasvojen kosteuttaminen vain kerran päivässä ei riitä minulle, ainakaan pintakuiva sekaihoni ei siihen nopeasti totu, eli olen käyttänyt tätä vaihdellen päivä- ja iltavoiteena Dr. Hauschkan filosofian vastaisesti. Nyt pintakuivuudesta ei ole ongelmaa.

Muutenkin, Dr. Hauschkan myydyin tuote, tämä ruusuvoide, on erittäin tuhtia. Tuote on suunnattu normaalista kuivalle iholle. Kaksi kertaa päivässä pelkkää tätä voisi olla jo liikaa, toinen kosteusvoide on minulla ollut joku kevyempi. Ruusuvoide ei puolessa tunnissakaan ole imeytynyt ihooni vaan jättää selkeän öljyisen pinnan. Siksi tämä olisi parempi yöksi mielestäni, mutta olen käyttänyt myös päivällä. Keksin nimittäin tuhtiin koostumukseen yhden erinomaisen puolen päivävoidekäytössä: meikkipuuteri tarraa ihoon kiinni ja näyttää kauniilta, koska sitä ensinnäkin jää iholle suurempi määrä ja se sulaa rasvaisen ihon kanssa sopivan mattaiseksi. Joskus meikkipuuteri jättää vähän liian jauhoisen pinnan eikä tartu kunnolla esimerkiksi kiiltävään nenääni. Yritänkin tehokuluttaa tässä samalla MACin meikkipuuteriani, joka sävyssä NW20 on kohta minulle taas liian tumma ja sopii vain tähän vaiheeseen, kun rusketusta vielä on. Viime kesänä rusketuin niin reippaasti, että yhä vaan näkyy rusketusraidat.

Tuoksu tässä ei ole epämiellyttävä, muttei kuitenkaan voimakkaan ruusuinen: tuoksuu lähinnä luonnonkosmetiikalle ruusuvivahteella. Olen adaptoitunut aika hyvin pärjäämään luonnonkosmetiikan tuoksujen kanssa testailtuani näitä tässä vuosien aikana, neljä vuotta sitten blogin alkupuolella tuoksut olivat Hauschkalla minusta niin vastenmielisiä, että ne kuvottivat.

Tuote on pakattu metallituubiin. Ymmärtääkseni tämä on luonnonkosmetiikan tapa parantaa säilyvyyttä, mutta minusta se on myös hyvä tapa saada tuote kulutettua viimeistä pisaraa myöten ilman, että täytyy ruveta saksimaan purkkeja auki. Tietenkään tuubi ei sitten säilytä enää muotoaan, mutta ehkei niiden kaikkien purkkien tarvitse olla edustavina rivissä hyllyllä esillä.

Jokin tuotteessa kutittaa minua joskus aavistuksen. En tiedä mikä se on, enkä sano tätä allergiseksi reaktioksi, sillä myös monet tehokkaat ja toimivat tuotteet saattavat hieman nipistellä tai kutittaa.

Sellainen epäkohta omassa testikappaleessani kuitenkin oli, että se ei ollut aivan tasaista. Jokin virhe valmistusprosessissa ehkä, sillä en usko, että kuudennella käyttökerralla tuubista pitäisi tulla sekoittumatonta öljyn näköistä tavaraa voiteen lisäksi. Olen kuitenkin säilyttänyt tuotetta avaamattomana huoneenlämmössä omassa laatikossaan, joten säilytysvirhe ei tule kyseeseen. Vai onko muilla samaa kokemusta tästä?

Hintaa tuotteella on noin kolmisenkymmentä euroa (30 ml).


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Minikokoisia tuotteita testissä

Samplekokoisista tuotteista ei hirvittävän laajaa kokoemuspohjaa saa, mutta keräsin tähän taas yhteen kokemuksia kasasta näytekokoisia purkkeja ja purnukoita.

Clarins Gentle Facial Peeling levitetään kuiville kasvoille ja poistetaan pyörivin liikkein. Minä en tykkää tämän tyyppisistä kuorinnoista. Kuoriessa sormien alla tuntuu samanlaista muhjua kuin silloin, kun ei ole pitkään aikaan kuorinut vartaloaan ja erehtyy hieromaan reittänsä saunassa. Vaikka suihkuttelisin vielä pitkän tovin, en saa tätä myöskään poistettua kasvoilta kokonaan ilman toista puhdistustuotetta. Ei jatkoon. En varmasti saa edes tuota samplea käytettyä loppuun.

Lancôme Hydra Zen Neurocalm (kuivalle iholle) ja YSL:n Hydra Feel (normaalista kuivalle iholle) olivat molemmat oikein mukavia, mitä nyt tuon pienen purkin käyttöajan ehdin testata. Kumpikin kelpasi sekä päivä- että yövoiteeksi pintakuivalle sekaiholleni, eikä kumpikaan lähtenyt rullaamaan meikin alla. Kosteutusteho oli juuri sopiva molemmissa. Lancômessa oli ihana tuoksu, YSL:ssäkin ihan kiva.

Mä olen haukkunut lyttyyn Hauschkan tuotteita jo niin moneen otteeseen, että tyydyn tässä toteamaan vain, että tämä Kasvovoide Quitte on Hauschkan tuotteeksi ihan kelpo, eli siedettävä.

Lancômen Rénergie Morpholift Yeux R.A.R.E. -silmänympärysvoide oli minulle tarpeeksi kosteuttavaa - yllätyin tosin, että tällainen anti-age-tuote saattoi olla näinkin vähärasvaisen tuntuinen. Jotenkin tuo keveys on ajanut käyttämään tätä suuremman määrän kerralla kuin mitä silmänympärysvoiteita yleensä annostelen. Silmänympärysvoiteissa nämä samplet ovat hyviä, sillä näissäkin kestää ikuisuus käyttää loppuun - olen hyvin laiska silmänrasvaaja.

Nämä kaksi luonnonkosmetiikkasamplea tulivat blogimiitin goodiebagista. BeSave! Shampoo Nourishing Dry and Damaged Hair sekä K Pour Karite Gentle Shampoo Normal to Very Dry Hair. Valitettavasti, kummastakaan en pitänyt, ja minusta ne olivat molemmat samanlaisia. Molemmissa samat viat: eivät erityisen peseviä, vaativat pesun kahdesti peräkkäin. Koostumus on ällö keltainen töhnä, tuoksu luonnonkosmetiikkamainen. Ehkä jonain päivänä luonnonkosmetiikasta saadaan minuakin houkuttelevaa.

Laveran kosteusvoiteista tuo keskimmäinen on blogimiitin goodiebagistä, reunimmaiset kertakäyttösamplet luonnonkosmetiikkamessuilta. Vasemmalta oikealle kuvassa ovat Faces Luomu-Villiruusu (kuivalle ja ikääntyvälle iholle), Faces Luomu-Kehäkukka (tasapainottava, normaalille ja sekaiholle) sekä Basis Sensitiv -linjan Luomujojoba & luomu-aloe vera (kaikille ihotyypeille). Kaikissa kolmessa oli sama ongelma: voide ei meinaa imeytyä ihoon, sitä pitää imeyttää tovi käsin. Heikoin imeytyvyys oli Basis-voiteessa, se ei meinannut imeytyä sitten millään. Luomu-Villiruusu tuoksui inhottavasti luonnonkosmetiikalle (en tykkää, erityisesti en tykkää luonnonkosmetiikan "ruusun" tuoksusta) ja rullasi meikin alla. Keskimmäinen Luomu-Kehäkukka oli näistä paras, ja se oli itse asiassa jopa ihan hyvä. Tuntui kosteuttavalta, vaikka yleensä kaipaan kuivan ihon kosteusvoidetta eikä sekaiholle tarkoitettu riitä pintakuivalle sekaiholleni. Kaiken lisäksi Luomu-Kehäkukassa oli jopa miellyttävä tuoksu! Onneksi juuri tätä näistä parasta minulla on eniten, ja noista kahdesta huonommaksi toteamastani vain kokeilupussit.

Kuitenkin, plussaa luonnonkosmetiikan sertifikaateista vaikken luonnonkosmetiikkafani olekaan, sekä erityisesti minulta plussaa vegaanisuudesta.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Loppuneita tuotteita

Tällä kertaa mukana ei ole yhtään tuotetta, josta en olisi kertonut jo aiemmin, blogissani, joten jätän kommentoinnin hyvin lyhyeksi.

Dr. Hauschka on voittanut kärkipalkinnon inhokkimerkeissäni. Syitä voi hakea Dr. Hauschka -tagin alta. Kosteusvoide oli ihan ok. Näiden minikokojenkin loppuunkuluttaminen oli yhtä tuskaa.

Avon Planet Spa Thailand Lotus Flower -hiusnaamio. Ylistän kaikkea muuta paitsi sitä, että Avon lopetti tämän.

Ralph Lauren Rocks -suihkugeeli. Tästä en ole tainnut kirjoittaa. Kiva tuote, rakastan tuoksujen suihkugeliversioita kun niitä ostaa hurjalla alennuksella. Tuoksu on niin Soniaa.

Clarinsin deo, maailman paras.

Biotherm Biocils -silmämeikinpoistoaine. Limainen koostumus alkoi loppua kohden inhottaa, vaikkei tämä kirvellytkään.

The Body Shopin minttujalkakuorinta. Tykkäsin, vaikkakin näissä on se huono puoli, että tulee samalla kuorittua kädet, ja käsien kuorintaan tämä on vähän liian karkeaa.

BareMineralsin Original-mineraalimeikkipohja kesäsävyssäni, Medium Beige. Tämä 2 gramman minikoko on saatu ilmaiseksi blogissa arvosteltavaksi, nyt on töissä käytössä ostamani vastaava täysikokoisena.

Lancômen Liner Design, pettymyksen aiheuttanut tussirajaus. Tussirajauspostauksessa parin päivän takaa lisää tästä.

Kasa ripsivärejä. Käytin loppuun purkinjämiä ja puoliksi loppuneita. Tuossa meni muuten ainoa vedenkestäväni, Hypnôse Waterproof Lancômelta. Kahta ylimmäistä en osta enää ikinä.

In short: A bunch of empty products. I liked all the others except Dr. Hauschka products, Biotherm Biocils, Lancôme Liner Design and two of the mascaras, Maybelline The Colossal and Artdeco.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Loppuneita tuotteita kommentein

Näitä on jokunen taas kertynyt.

Biozellin kuivashampoo sai uuden ilmeen pakkaukselle, mutta valitettavasti loppui taas alta aikayksikön. Hermostuin jo viimeksi näiden pieneen kokoon, mutta tämä yksilö tuli ostettua joku kerta tien päällä ollessa. En jaksaisi olla ostamassa koko ajan uusia, valitettava puoli muuten kivassa tuotteessa.

The Body Shopin satsumakuorinta vartalolle oli normaalia TBS-laatua: herkullinen tuoksu, sopivan karheat jyvät. Lempikuorintani (Clarins) löydettyäni tämä tosin ei tunnu enää missään, mutta muuten voisin ostaa näitä TBS:iä lisääkin. Monta purkkia olen käyttänyt elämäni aikana.

Paul Mitchellin Color Protect -linjan jättipönikkä shampoota loppui myös, onneksi uusi on matkalla luokseni. Väliaikana täytyy tyytyä muihin. Luottotuote kyllä, pitää värin päässä ja hiukset sopivan sileänä. Pesee silti ihan tehokkaasti, koska tämä ei ole sulfaatiton.

Tigin Bed Head Masterpiece -lakka oli oikein kiva, mutta aavistuksen verran liian pitävä arkikäyttöön. Pitänee olla kaksi lakkaa, toinen lettikiharoille ja arkeen ja toinen juhlakampauksiin, sillä korkkiruuvikiharat tämä kyllä piti hyvin ja on siihen passelimpi kuin kevyet lakat.

Pari Yves Rocherin suihkugeeliä loppui, tuon vasemmanpuoleisen tuoksusta en pitänyt mutta oikea taas oli kiva. Vasen oli shower cream, joka ei tunnu pesevän yhtään mitään - tottumiskysymys. Geeli sen olla pitää, ja oikeanpuoleinen olikin ihan peruskelpo.



Sitten nämä murheenkryynit. Kirjoitin aiemmin Dr. Hauschka -kokeilustani. Ei ollut hauskaa, eikä mielipide tai ihon kunto muuttunut pidemmälläkään kasvojen ihonhoidon luonnonkosmetiikkakuurilla. Puhdistusvoide oli hirvittävä, siis aivan kaamea, sillä tuoksusta meinasi oksentaa. Puhdistusemulsio oli herkemmälle ja kuivemmalle iholle tarkoitettu, se oli sentään siedettävä. Kasvovesi oli blaah, sitä oli kahta erilaista ja molemmat ankeita. Huono tuoksu ja ihon kunto ei parane, miksi käyttää (no siksi, kun piti itsepintaisesti jatkaa kuuria loppuun asti, kun hetkessä ei voi tuloksista mitään sanoa)... Hauschkalta kuitenkin ihan mukavia tuotteita ovat kosteusvoiteet, joskaan niiden käyttäminen vain aamuisin ei minulla riittänyt ihon kosteuttamiseen. Ensimmäisenä loppui tietysti tuo yksi Melissa-testeripussi, muita minulla vielä on.


Dermalogican Multivitamin Hand & Nail Treatment oli peruskiva, mieto tuoksu ei häirinnyt, joskaan se ei ollut mikään tuoksullaan houkuttelevakaan. Kosteutustehoa riitti tarpeisiini. Hintava kylläkin.



Tätä kynsilakkatesteriä minulla oli kaksi, nyt pulloissa oli jäljellä sen verran, että sain ne yhdistettyä. Lancômen Vernis Triple Tenue sävyssä 128, tuollainen helmiäisvalkoinen. Vihaan helmiäisvalkoista lakkaa. Yksi pullo vähemmän, jipii. Lähinnä ranskalaisen manikyyrin kärkiin olen näitä käyttänyt, joskus johonkin juhliin.



Pari ripsiväriä päätti päivänsä myös, molemmat hyviä. Max Factorin FLE ja Lancômen Flex FP, Flextencilsin vedenkestävä versio. Vedenkestävien Lancômen ripsivärien koostumukset ovat jotenkin erilaisia (no ylläri), ja en pidä niistä yhtä paljon kuin tavallisista. Minulla ripsiväri pysyy ihan hyvin normiversionakin arjessa, jos taas vollottaa tai taivaalta tulee kaatosadetta, edes vedenkestävä ei pysy.



Paula's Choicen lähettämien tuotteiden mukana tuli testeripussi Moisture Boost One Step Cleanseria. Näin pienen näytteen pohjalta osaan vain sanoa, että ihan perushyvältä vaikutti.


Sitten tämä sankari. Se ei loppunut, kuten huomaa, mutta se lähti myös roskikseen. Yves Rocherin Lavande-sarjan jalkadeo ei enää tuoksunut laventelilta vaan kummalliselta, joten luotin nenääni ja heitin menemään. Parasta ennen -päiväyskin oli mennyt jo viime vuoden puolella. Tämä ei erityisemmin toiminut, raikasta oloa ei kyllä koko päiväksi saanut, joten siksi käyttöastekin jäi vähäiseksi.

lauantai 7. toukokuuta 2011

Ei sitten yhtään hauschkaa.


Mun on tällä kertaa tehtävä oikein työtä, jotta keksin jotain positiivistakin sanottavaa. Viikon verran kokeilussa ovat olleet luonnonkosmetiikkamessuilta ostamani Dr. Hauschkan matkasetit normaalille ja rasvoittuvalle iholle. Ilman tätä blogia lopettaisin testaamisen tähän paikkaan, pelkästään tuotteiden epämiellyttävyyden takia, mutta haluan nyt kuitenkin testata loppuun asti.

Hauschkan ihonhoitofilosofiaan kuuluu se, että kasvoja ei kosteuteta yöllä. Olen noudattanut tätä. Pintakuiva sekaihoni on todellakin nyt pintakuiva.

Kamalin tuote koko satsissa on Puhdistusvoide, joka on sama Hauschkalla kaikille muille paitsi herkimmälle iholle, jolle suositellaan Puhdistusemulsiota. No minullahan tuota Puhdistusvoidetta on sitten kaksin kappalein, kun se on tämän kaiken kulmakivi. Suurin ongelma on, että se haisee oksennukselle. Nyt sitä oikein pelkää aamua ja iltaa, kun on taas hierottava tuota oksennusta naamalle. Se on ruskeaa ja ryynistä, se sekoitetaan tippaan vettä. Silloin siitä tulee vähän juoksevampaa ruskeaa ja ryynistä pahanhajuista tavaraa.

Illalla pesun jälkeen levitetään kasvoille kasvovesi, jota ei pyyhitä pois. Normaalisti se tulee spraypullossa, matkaseteissä se tulee vain pullossa, josta kaadetaan kädelle ja levitetään siitä. Seteissäni on sekä normaali Kasvovesi että rasvaisemman ihon Kasvovesi Spezial. Näistä ei ole oikein mitään sanottavaa toistaiseksi. En ole vielä oikein perillä siitä, mitä tuo normaali Kasvovesi tekisi. Virkistää ja antaa kasvoille vahvistuksen, kertoo Hauschkan esite, mutta minusta se ei tarkoita mitään. En muutenkaan ymmärrä ihon puhdistamiseen tarkoitettuja kasvovesiä, jos ne jätetään kasvoille. Tuo rasvaisemman ihon tuote voisi ehkä sisältää jotain, joka tappaa bakteereita, mutta normaali kasvovesi sitten...?

Päivällä iholle levitetään kosteusvoide. Minulla on neljää: Kosteusvoide, Kasvoöljy, Ruusuvoide, Kasvovoide Quitte. Ensimmäiset päivät menin tuolla rasvaisimman tuntuisella Kasvoöljyllä, joka on sananmukaisesti öljyä, mutta tarkoitettu rasvaiselle iholle. Esitteissä kehotetaan ymmärtämään, että vaikka alkuun voi tuntua oudolta levittää rasvaiselle iholle lisää rasvaa, se rauhoittaa ihon omaan talintuotantoa. Tämän ymmärrän täysin, ja Kasvoöljy tuntuukin ihan mielekkäältä. Siltikin, ensimmäisistä päivistä lähtien ihoni on ollut huomattavan pintakuiva. Kunpa sarjan myydyin tuote, Ruusuvoide, olisi edes tuoksunut ruusuilta... Kosteusvoiteessa on miellyttävin tuoksu, mutta se on ihmeellistä lirua ja hieman epämiellyttävä levittää.

Ennen Savinaamiota, jota mukana tuli yksi pussi, höyrytin kasvot keitetyllä vedellä ja Kasvohöyrykylpytiivisteellä. Kasvojen höyryttäminen jo itsessään avaa ihohuokosia, kunpa sitä jaksaisi tehdä useamminkin ennen kasvonaamioita (katos vaan, jotain hyödyllistä jäi tästä kokeilusta mieleen!). Savinaamio tehdään itse jauheesta ja vedestä lisäten tippa Kasvovettä mukaan. Koostumus oli vesimäinen, siitä ei saanut millään sopivan kermaista, vaikka vettä olisi lisännyt kuinka vähän. 15 minuutin jälkeen naamio oli kuivunut kiristeleväksi, pesin sen pois. Se teki jotain näkyvää, mutta vähän väärällä tavalla: mustapäät ja muut epäpuhtaudet tulivat pieninä kohoumina ihon pintaan näkyville sen sijaan, että olisivat poistuneet, kuten monissa tehokkaaksi kokemissani (esim. Avonin) naamioissa.

No, kaiken tämän seurauksena ihoni, joka on pintakuiva sekaiho, on nyt viikon jälkeen tosissaan sitä. Hyvillä tuotteilla saan yleensä ihoni pidettyä kosteutettuna ja näppylättömänä (viitsimisestä riippuen vaikka täysin näppylättömänä), mutta nyt iho on pintakuiva ja epäpuhtaudet rellestävät. Tänäkin aamuna oli kolmisen uutta pientä näppylää. Tuotteet ovat epämiellyttäviä, pahimmassa tapauksessa oksettavia, brändin imago ei iske, pakkaukset ovat rumia. Hammasta purren jatkan, koska luonnonkosmetiikkamessuilla sanottiin ihon monesti reagoivan näin alkuun. Tiedän, että iholla kestää hetki adaptoitua uusiin tuotteisiin, mutta on tämä harvinaisen ärsyttävää, kun ongelmat vain korostuvat. Etenkin, kun tiedän, etten tule käyttämään Hauschkan ihonpuhdistusta jatkossa - ihon totuttamisessa tähän ei siksi ole muuta hyötyä kuin empiirinen tutkimustulos siitä, toimiiko sarja minulla.

Pieni, mutta sitäkin ärsyttävämpi asia brändin imagossa on yhdys sana virheiden käyttäminen tarkoituksella tyylikeinona. Kaikki on jaettu kahdelle riville pakkauksen kyljessä:

Voide
naamio

Puhdistus
voide

Kosteus
voide

Keksitään nyt sitä jotain hyvääkin. Matkakoon tuotteista suurin osa on pakattu metallisiin tuubeihin. Näissä tuubeissa on se etu, että niistä saa puristettua viimeisenkin tipan ulos. Muistakaa vaan niin sinapin, lääkevoiteiden kuin näiden kosmetiikan sinappipakkausten kanssa se, että kerran rullattua pakkausta ei saa avata. Rullatessa metallituubiin tulee helposti reikiä, ja jos rullaa avaa, rei'istä pääsee tuubiin ilmaa. Tämän voi helposti todeta käytännössä, jos joskus lapsena on erehtynyt leikkimään sinappituubilla. Sinne tosiaan tulee niitä reikiä.

Hammasta purren odottelen joko ihmettä tai tämän kokeilun loppumista.

Ai niin, arvatkaas mihin suuntaan kohta? Hampaiden laservalkaisuun. :)

torstai 16. syyskuuta 2010

Avon Foot Works Heel Softening Cream ja Dr. Hauschka voidenaamio


Avon-neitsyyteni meni, tämä on ensimmäinen kokeilemani Avonin tuote. Tämähän olisi tarkoitettu kantapäille nimensä mukaan, mutta miksipä ei myös muille karheille kohdille jalkapohjissa. Avonin tuotteethan eivät käytännössä maksa juuri mitään, joten näitä tuotteita uskalsin tilata kokeiluun. Pari euroa taisin tuosta maksaa. The Body Shopin hamppujalkavoide loppui, joten otin käyttöön tämän.

Erityisen kuivista jaloista en näemmä kärsi - kyllä ne siedettävinä pysyvät kunhan vaan muistaa rasvata. Valitsin kuvastosta kuitenkin sellaisen tuotteen, joka olisi oikeasti edes kuvaukseltaan tehokas, koska jalkarasva ei voi olla liian kosteuttava. Verrattuna tehokosteuttaja-hamppuun, tämä oli kahdella tapaa mukavampi: voide imeytyi oikeasti hyvin nopeasti (jätti kuitenkin jalat selvästi rasvaisiksi) eikä tämä tuoksunut minun flunssaiseen nenääni yhtään miltään. Pakkaushan tässä on ruma kylläkin.

Kosteutusteholtaan tämä riittää minulle, kunhan muistan käyttää. Siitä en tiedä, auttaisiko tämän ihan kunnolla lohkeileviin kantapäihin, mutta uskoisin ihan näin keskivertokuluttajalle kosteutuksen riittävän. Ei hukkaan heitettyjä euroja, hinta-laatu kohdallaan. En kyllä välttämättä uskaltaisi saman sarjan laimeampia kosteuttajia ostaa, paitsi päiväkäyttöön mikäli haluaa, että voide imeytyy kokonaan heti. Itse kun laitan rasvaa mieluiten iltaisin ja laitan sukat jalkaan tehostamaan kosteutusta.

Avonilla on se kiva puoli, että tulee oikeasti selattua eri vaihtoehdot ja tuotekuvaukset läpi, joten ostopäätös tuotteesta ei tule ihan hetken mielijohteesta kuten kaupan kassalla. En minä sieltä meikkivoidetta lähtisi ostamaan minkään kuvaston perusteella, mutta vartalotuotteita ihan helposti.


Tämä on sitten taas tuotemerkki, joka löytyy sieltä Animalian listaltakin. Hauschkasta olen kuullut ihan hyviä kokemuksia merkkinä. Ensimmäinen kokeiluni myös tältä merkiltä tämä oli, ja aika hassu tuote, täytyy sanoa. Luonnonkosmetiikkaan yleisesti ottaen en ole juurikaan perehtynyt, mutta sitähän tämä on. Karkkipäivästähän löytyy rutkasti tietoa luonnonkosmetiikasta ideana ja ylipäätään, sinne ohjaisin ottamaan tarkemmin selvää.

Ensinnä huomio kiinnittyi tuohon Voide naamioon, mutta onneksi se olikin vain tyylikeino - näytteen mukana tulleessa tuoteohjeessa se oli ihan Voidenaamioksi kirjoitettu. Näemmä käyttävät samaa tyylikeinoa muissakin tuotteissaan. Ja taas mä valitan pakkauksista, mutta tää on ruma.

Mullahan on naamioiden kanssa vähän se ongelma, että en oikein aina tiedä tekevätkö ne mitään. Tässä oli sama homma. Sen tiedän, että naamio käyttäytyi aivan erilailla kuin mikään näkemäni aikaisempi: laitoin tavanomaisen naamion verran tuota ainetta, ja sehän ihan imeytyi kasvoille. Kasvot hörppäsivät koko naamion eikä poispestävää juuri nähnyt.

No mitä tämä sitten lupaisi tehdä? Virkistää, kosteuttaa, uudistaa, tasoittaa ihoa - ylipäätään "hoitaa". Jaa-a. Paha sanoa näin pelkän näytteen perusteella, oikea testaaminen pitäisi tehdä verraten ihoani kaudella, jolloin käytän naamiota orjallisesti ja jolloin en. Selviä kosteuttavia ainesosia tässä ainakin on, mutta tekeekö tämä jotain muutakin? Tekevätkö kvitten, masmalo ja kamomilla ihmeitä? Tekevätkö ne juuri minulle ihmeitä?

Sitäkin mielenkiintoisemmaksi kävikin sitten naamion toinen funktio: Vähän tuota vielä jäi tuonne näytetuubiin, ja olen niillä rajoilla, uskallanko kokeilla tätä ohjeessa mainittuun kakkostarkoitukseensa: ohuesti meikin alle pitkäaikaisia iho-ongelmia (esim. laajentuneet ihohuokoset) korjaamaan, kuuriluontoisesti. Voisin harkita läträäväni tuon lopun nenääni.