Näytetään tekstit, joissa on tunniste Estée Lauder. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Estée Lauder. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Estée Lauder Pure White Linen

IMG_8890

Estée Lauderin Pure White Linen on Lauderin klassikkotuoksun White Linenin toinen tuleminen. Jotkut tykkäävät originaalista enemmän, itse en osaa verrata, sillä sitä orggista ei toistaiseksi ole ainakaan Suomesta saatavilla, vaikka kyllä huhuja olen kuullut, että tulisi takaisin.

Jo pelkästään nimi ja Fragrantican tuoksukuvaus saivat minut olettamaan, että voisin tästä tykätä, ja siksi kävin nuuhkimassa Stockalla. Ja sehän iski. Floral Aldehyde -tuoksu, jossa dominoivina ovat valkoisten kukkien sointu. Aldehydit parfyymeissä ovat synteettisiä kemiallisia yhdisteitä, joista ihan ensimmäiseksi tulee mieleen Chanelin vitonen, jossa synteettisiä aldehydejä muistaakseni käytettiin tuoksussa ensimmäisen kerran. Häpeällisesti en muista sen lanseerausvuotta. Oisko 1920, plus/miinus pari vuotta? Ei tämä silti siltä tuoksu, aldehydejä on erilaisia.

IMG_8887

Tykkään puhtaista tuoksuista, tykkään valkoisten kukkien tuoksusta hajuvesissä. Voisi silti mennä vikaan, mutta tämä ei mene. Ihan alussa tulee todella hämäävä, hyvin erottuva ja epähajuvesimäinen tuoksu, joka ei vastaa mitään, mikä tuoksukuvauksesta löytyy. Eikä se ole alkoholi. Tunnistan kemiallisen yhdisteen sen takana, joskaan en tällaisessa koko perheen blogissa ( :D ) sitä nyt lähde erittelemään. Kuitenkin, tuo tuoksu häviää nopeasti ja jäljelle jää puhtautta ja raikkautta. Sitä sellaista huuhteluainetta, puhdasta pyykkiä, valkoisia kukkia. Vaikka tuoksukuvauksen alussa on kasa hedelmiä, näitä en haista voimakkaana - mielestäni jo alussa kukat ovat läsnä.

Yllätyin tuoksun kestosta. Mielestäni se on oikein erinomainen kun otetaan huomioon tuoksun tyyli sekä edt-vahvuus.

Tykkään. Paljon. Pure White Lines Linen pomppasi heti top 5 -listalle. Hintaa oli minulle vähän liikaa, mutta kerrankos sitä rakastuu, ja toisaalta, on se teillekin kivempi lukea itse ostamistani tuotteista, vaikka pääpaino alkaa mennä todella vahvasti saatuihin tuotteisiin - sieltä kun pääosa kosmetiikastani tulee. Blogini julkaisisi juttuja yhä vaan harvemmin, jos bloggaisin lähinnä niistä. Mitä enemmän edullista kosmetiikkaa tulee blogiin yrityksiltä, sitä enemmän omat ostokseni painottuvat myös lähes pelkästään selektiivisen kosmetiikan herkutteluun.

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Estée Lauder MagnaScopic ja Double Wear -ripsivärit

En lähtenyt taannoin mukaan siihen blogihaasteeseen, jossa ihmisistä pyydettiin muokkaamattomia, meikittömiä kuvia. Minulla niitä nimittäin vilisee joka tapauksessa välillä, tässäkin taas yksi meikitön silmä pusseineen kaikkineen ja kolme kuvaa pelkällä ripsivärillä. Teemana tänään siis ripsivärit, Estée Lauderin sellaiset.


Estée Lauder MagnaScopic Maximum Volume Mascara lupaa maksimaalista volyymiä. Hinta on siinä vähän kolmenkympin päälle.


Harja on perinteistä mallia, lyhyillä ja paksuilla karvoilla. Harjassa ei sinänsä valittamista, mutta en tiedä, paljonko juuri tuolla harjan mallilla oli tällä kertaa vaikutusta itse ripsivärin massaa enemmän siihen, että ripsiväri oli pettymys, vai johtuiko pettymys pelkästä massasta.

Tämä oli siis huti. Se teki valitettavasti juuri sitä, mitä liian moni volyymiä lupaava maskara minulla tekee - liimaa ripsiä yhteen:

ilman mitään meikkiä
MagnaScopic yläripsissä

MagnaScopic toi ripsiin näyttävyyttä volyymillä, pituuttakin tuli kivasti, mutta volyymi tarkoitti hämähäkkiefektiä. Ripsivärin kerrostaminen pahentaa tilannetta, mutta näin takkuiset niistä tuli, vaikka yritin laittaa vain yhden kerroksen. Joillain tällaisilla on tapana parantua massan hieman kuivuessa, mutta hirveästi en toivoa elättele, kun paakkuisuuskin oli tuota luokkaa.



Estée Lauder Double Wear Zero Smudge Lengthening Mascarasta minulla on vain tällainen näyte, jonka sai Stockalta kantiskortilla ilmaiseksi. Hylsy ei siis ole sen näköinen kuin täysikokoisessa. Hinta on samaa luokkaa tässä kuin MagnaScopicissakin.


Harja oli tässäkin perinteinen karvaharja, suunnilleen samaa kokoluokkaa paksuudeltaan mutta karvat ohuempia ja siten ainakin suhteessa pidempiä kuin MagnaScopicissa.

Double Wear yläripsissä

Tästä sitten taas tykkäsinkin. Pari paakkua onnistuin saamaan sisäkulman ripsiin, mutta muuten ripsiväri pidensi, erotteli ja toi näyttävyyttä.

Ensimmäisellä käyttökerralla lopputulos oli vähän pliisu ja petyin ripsiväriin, mutta minulla saattoi olla silloin vain bad lash day - ripsivärin onnistumiseen vaikuttaa sekin, miten olen yöni nukkunut. Kyljellään nukkuvana saan välillä ripseni nukuttua ihan lyttyyn. Myöhemmin käyttäessä tämä olikin sitten ihan jees. Olisin toivonut lisää - lisää pituutta, lisää volyymiä, mutta perusjees tämä oli kuitenkin. Havaittavissa ei ole samanlaista paakkuuntumista tai hämähäkkeilyä kuin MagnaScopicilla. Tätä tosin saa hetken kerrostaa, että lopputulos on miellyttävä.

Mikäli ripsiväri on hyvä tai ok, se näyttää yleensä kuvassa suunnilleen samalta aina. Siksi ripsiväritestien kuvaaminen on haastavaa: en onnistu kuvassa tuomaan esille sitä, minkä sanoin kerron. Otetaan esimerkki, Yves Rocherin ripsiväri, joka oli yllättävän hyvä.

YR Sexy Pulp yläripsissä

Vertailun vuoksi siis kuva Yves Rocherin Sexy Pulp Ultra-Volume Mascarasta (saatu blogin kautta), joka on tällä hetkellä minulla käytössä olevista ripsiväreistä minulle mieluisimpia. Eroa Estée Lauderin Double Weariin ei juuri kuvasta huomaa. Tämä on kuitenkin mielestäni aavistuksen pidentävämpi eikä vaadi samanlaista kerrostamista, vaan massaa tulee riittävästi jo vähemmälläkin. Siinä on tosin huonompilaatuinen harja hieman sojottavin karvoin.


Huomautuksen sanana, ripsivärit käyttäytyvät hyvin eri tavalla erilaisissa ripsissä. Se, mikä minulla paakuttaa, saattaa toisella olla juuri se oikea. Se, mikä minulla pidentää, saattaa olla toisella aivan turha ja vaatia ennemmin enemmän ja isompia kuituja sisältävää massaa. Minun suosikkiripsivärini eivät varise - mutta minulla ei oikeastaan varise mikään ripsiväri. Double Wear Zero Smudge voisi nimenä kuulostaa siltä, että se pysyy paremmin, mutta tähän minulla ei ole mitään sanottavaa, koska kaikki ripsivärit pysyvät minulla tuhriintumatta. "Lasts 15-hours-without smudging, flaking or wearing away," luvataan Estée Lauderilla. Varmasti pitää paikkansa minulla, mutta niin pysyvät kaikki muutkin. Kaatosateessa, vasten kasvoja tulevassa jumalattomassa lumimyrskyssä ja vollottaessa tietysti leviävät kaikki ripsivärit silmiä hieroessa, tai vähintäänkin liimaantuvat yhteen rumasti, vaikka vedenkestäviä olisivatkin. Tuollaisia tilanteita tosin onneksi harvemmin tarvitsee kestää. Tänä talvena olen onnistunut sotkemaan meikit kunnolla vain kerran, tilanteessa, jossa juoksin kiireessä lumimyrskyssä laivalle, joka oli sitten lopulta talven pahimman myrskyn takia jonkun muistaakseni viitisen tuntia myöhässä. Silloinkin kyseessä oli ihan tavallinen, ei-vedenkestävä ripsiväri. Tämä arvio, kuten arvioni yleensäkään, ei siis ota kantaa tuohon pysyvyyteen, siihen on parempi kertomaan kokemuksiaan joku muu.

maanantai 29. elokuuta 2011

Menneen kesän suosikkihuulipuna

Tiedä sitten, olenko näin 24-vuotiaana mystisesti aikuistunut vai lieneekö syynä joku muu arvostelukyvyn heikentyminen, mutta lempihuulipunakseni arkikäytössä on muodostunut tämä testeripuna:


Estée Lauderin Pure Color Crystal Lipstick, sävyssä 323 Ginger Fizz.



Huulipunaan on hauskana yksityiskohtana tehty huurrettu pinta ja siihen tähtikuviot, joista on enää yksi häivähdys jäljellä.

Tästä ei ole kuin reilut puoli vuotta, kun vielä olin vahvasti sitä mieltä, että sävy on aivan liian lämmin ja kultainen makuuni. Nyt se taas on juuri passeli, ja muut omistamani saman sävymaailman enemmän ruskeat punat ovat mielestäni liian tunkkaisia ja nudeja. Voipi myös olla, että tässä vaikuttaa myös rusketuksen sävy, sillä nyt väri sopii mielestäni arkeen työpäivänä aivan passelisti. Kullan sijasta näen tämän nykyään enemmän persikkaisena/korallisena, oikeasti kultaista punaa en halua vieläkään.

Kiilto on helmiäistyyppistä, eli tämä huulipuna ei tee huulista kostean huulikiiltoisen näköisiä. Koostumus on kevyt, ja tällaista sävyä voi levittää huoletta vaikka ilman peiliä. Kesto on aika onneton, kuten haaleille helmiäispunille tyypillistä. Kuitenkin huulipuna kuluu pois ihan nätin näköisesti, ja lisääminen on helppoa. Olenkin kehittänyt huulirasvariippuvuuteen verrattavan pakkomielteen läträtä tätä lisää töissä vähän väliä.


Iholla tästä näkyy vain häivähdys.

Sitten se huono puoli. Tätä sävyä ei enää valmisteta. Mutta eipä se mitään, ainahan voin etsiä vastaavan joltain muulta merkiltä. Tuleeko mieleenne jotain vastaavia?

torstai 18. elokuuta 2011

Poimintoja syksyn lookeista

Kausilookit ovat hienoimpia juttuja ikinä. Joku markkinointinero joskus keksi, että muodin lisäksi myös meikeille kuuluu sesongit. Kausilookien mukana on yleensä vielä se kuva tai pari, joka sitten pyörii vähän joka toisessa lehdessä. Vielä kun asuttiin rivitalossa, meillä oli varastossa niitä julmetun isoja mainostauluja ja mainosjulisteita vino pino. Taitaa olla lentäneet kaikki pääosin roskiin: eipä tainnut äiti arvata, että vaikken hänen kemikalioliikettään jatkakaan, kosmetiikkaintoilu periytyy väistämättä jossain muodossa. Että olisi hienoa päästä selaamaan niitä vanhoja julisteita!

Mutta kurkistetaan tämän syksyn lookeista poimimiini juttuihin.


Armanin syksyn 2011 kokoelma kantaa nimeä Jacquard. Nimen selitys löytyy Wikipediasta kaikille meille vähemmän kankaiden kanssa pelanneille. Minua kiinnosti tässä violetti Eyes to Kill -ripsiväri (kuvassa musta vastaava), koska hamstraan itselleni suunnilleen jokaisen violetin ripsivärin kaikkialta, etsien niitä helmiä. Taitaa mennä vihdoin Armani-neitsyys minultakin, mikäli sävy Night Violet näyttää hyvältä livenä. Pitänee mennä tutkimaan, nämä ovat ilmeisestikin jo tiskillä Stockalla.




Lancômen kausilook on ajaton, ja siksi ehkä vähän tylsä kausilookiksi. Kevään Ultra Lavanden tapaan tässäkin on tuollainen kaunis poskipuna, Maison Lancôme, jota ei raaskisi käyttää ellei hankkisi kahta. Tekee pahaa ajatella, miltä testerit Lancômen tiskillä näyttävät, jos niitä lääpitään miten sattuu... Nimensä (29 St Honoré, Paris)kokoelma saa Lancômen historiassa merkittävän Pariisin myymälän, Maison Lancômen osoitteen mukaan, ja tuosta on haettu inspiraatiota myös poskipunan kuvitukseen.

Minulta löytyy jo klassisen punainen Lancômen huulipuna, samoin punainen kynsilakka (ja mainospullo myös, tuo jumalattoman suuri pänikkä minkä päällä istun blogin bannerissa), Le Crayon Khôleja useita samoin kuin Artlinereitakin, joten syyslookia enemmän innostuin siitä, että Lancôme on nyt avannut nettisivut myös suomeksi.

Mutta kappas, mitä löytyikin toiselta merkiltä, mustista rajauksista puheen ollen...




Suomessa viikolla 34 YSL julkaisee syyslookin ohella New Blacks -nimisen kokoelman. Kokoelmasta löytyy tussieyeliner, EyeLiner Effet Faux Cils Shocking. Tussirajauksiin rakastumisen jälkeen dipattavat sivellinlinerit ovat jääneet minulla historiaan, tussi on parasta! Tussia tulee vain tuo yksi perusmusta, mutta se jää kokoelmaan pysyvästi, eikä ole one shot. Siveltimellä käytettäviä purkkimaisia cremerajauksia ja ripsivärejä tulee myös mustan eri sävyissä. Kuulostaako jotenkin tutulta? Niin minustakin. Lancôme ehti ensin, Hypnôseahan myytiin vähän aikaa sitten erilaisina mustan sävyinä, ja muistaakseni luomiväritkin tuohon kuuluivat. No, mutta YSL otti tähän mukaan myös kynsilakat, sävy Black Bronze (kuvassa vikana) näyttää mielenkiintoiselta. Tuo mieleen China Glazen Wagon Trail -sävyn.



YSL:n varsinainen syyskokoelma on Midnight Garden.





Inspiroiduin tuosta luomiväripaletista, ja tein oman versioni samankaltaisilla sävyillä.

Hämmästyneen näköinen silmäni hämmästelee siinä, että minulla ei ole paletin tummanvihreää vastaavaa sävyä kokoelmissani, joten korvasin sen Estée Lauderin Pure Color -luomivärillä, sävyllä 31 Ivy. Muut käyttämäni luomivärit mintunvihreä Inglot Matte 345, vaaleanlila DS 493, tummempi violetti Pearl 439 sekä Grimasin pearl-koostumuksen omaava munakoiso sävynumerolla 761. Pohjusteena Gosh Love That Cool Mint ja Love That Violet. Alarajauksessa luomivärin lisäksi myös Lancôme Crayon Khôl vihreänä.

Lookin paletti on oikein toimiva kokonaisuus värejä, violetilla ja vihreällä saa minun silmääni miellyttäviä yhdistelmiä ja viidellä eri luomivärillä aika reippaasti erilaisia meikkejä.

Pumpulipupulta tulossa myös tuosta YSL:n kausilookista, odotamme innolla.

(Edit: kuvat olivat vähän aikaa rikki ja tämä postaus poissa näkyvissä, sillä koska kyseessä ei ole omat kuvani vaan viralliset mainoskuvat, en voinut lisätä niitä Flickrin kautta kuten yleensä. Lisäsin kuvat ensin avopuolison nettisivujen kautta, mutta siellä kaatui hostserveri, ja vahingosta viisastuneena laitoin nämä nyt Dropboxiini ja julkaisin sitä kautta. En viitsinyt käyttää Bloggerin omaa kuvanlatausta, sille se pilaa hienot ja terävät kuvat pakkaamalla ne sumuiseksi mössöksi.)

torstai 11. elokuuta 2011

Testeripalikoita ja depottausta

Kuten tyypillistä, kosmetiikka-alalla työskentelevät kantavat kotiinsa hirveän määrän testereitä tuotteista, joita ei enää ole myynnissä. Näin teki myös äitini, ja niitähän riitti. Luomiväreistä hyväksyin itselleni vain harvat ja valitut, sillä en uskonut koskaan laajentavani värivalikoimaani mukavuusalueeni ulkopuolelle. Toisin kävi. No, suuri osa luomiväritestereistä on mennyt tutuille tai jopa roskiin, mutta kyllä niitä itsellenikin jäi. Ainoa vaan, että nämä palikat ja irtonapit ovat niin hankalia säilyttää, etten jaksa niitä koskaan kaivaa esiin. Toisin on asian laita Lancômen luomivärieni kanssa, jotka menevät sopivasti Lancômen myyntitelineestä irrotettuun osaan - kuva esim. tässä postauksessa.

Mutta sattuipas sitten niin, että päätin depotata (irrottaa luomivärinapin hylsystään) nuo vanhat testerit ja siirtää ne Z-Paletteen. Näin tällaisen useammassa blogissa (Sensaisti, Lazy Dynamite ja Tintti Alanko) ja tilasin omani.

Lähtötilanne oli siis tuo, mikä tuossa ylimmässä kuvassa on. Depottauksen (josta ohjeita voi lukea edellä linkkaamistani postauksista) jälkeen roskiin lensi kasa tyhjiä hylsyjä...


...ja sitten tuli valkeus... (tai siis siirryin huonosta valaistuksesta ikkunan eteen kuvaamaan aikaansaannoksiani, sori aiempien kuvien tummuudesta)


...ja luomivärit olivat yhdessä kivasti paletissa, tilaakin vielä jäi. Z-Palette on siis magneettinen levy, johon luomivärinapit tarttuvat, jos ovat tarttuakseen. Tuosta kasastani valmiiksi irtonaiset IsaDoran napit eivät olleet magneettikelpoisia, eikä myöskään hopeanharmaa pyöreä Estée Lauder eikä neliskanttinen ruskea Almay, mutta jälkimmäiset kaksi tartutin kevyesti palettiin omalla liimallaan ensin liimaa lämmittämällä. Ovat niin kevyesti kiinni, että saan ne tarvittaessa helposti irti, mutta pysyvätpähän tuossa kuitenkin. Kolme surullista IsaDoraa jäi silti ilman kotia, kaipa lykkään ne jollain kaksipuolisella teipillä tuonne sekaan tai jotain.

ylärivin ruskeat: Max Factor 106 Terra Firma, Clarins 18 Auburn Shimmer, Clarins 11 Bronze, Almay 40 Bronzed, Clinique 81 Clay.

alemmat: Estée Lauder Pure Color Eyeshadow 01 Pink Ice sekä 31 Ivy, Clarins 22 Thunder Gray ja 26 Vibrant Violet, Estée Lauderin pyöreä nappi vähän rivistä ylhäällä sävy nro 18, Almay Watercress, Clinique Color Surge 304 Crystal Berry.

Lajitelmani on epämääräisen ruma, joka on vääjäämätön seuraus Z-Paletten käyttämisestä. Jostain syystä minulle ei nappaa lainkaan tällainen sillisalaattiluomivärien paletti, mutta onhan tuo kätevä verrattuna irtonappien esiinkaiveluun, jota en koskaan jaksa. Puolen vuoden aikana ainoa noista, jonka olen vaivautunut kaivamaan esiin, on alaoikealla oleva Cliniquen Crystal Berry.

Hintaa tälle lystille tuli postikuluineen 33,95 dollaria eli noin 23,75 euroa. Tilasin suoraan Z-Palettelta itseltään, ja nopeasti tuli perille. Yllättävän jykevä tämä on pahviseksi, se oli mukava yllätys. En kuitenkaan keksi mitä ihmettä tällä tekisin, jollei minulla noita rumia testeripalikoita olisi, sillä mitään arvokkaampia luomivärejä en lähtisi depottaamaan, tykkään kyllä yksittäisistäkin luomiväreistä kunhan ovat jossakin älykkäässä paketissa. Depottaus on erityisen suosittua MAC:in luomivärien hamstraajien keskuudessa, mutta minä pidän omani mieluummin alkuperäispakkuksissaan. Varoituksen sanana, MAC:in luomivärinapit eivät sitten tartu magneettiin ilman, että niihin laittaa magneettitarraa tms. taakse ensin.

Mutta jessus tuolla on seassa vanhojakin luomivärejä! Almay, koskahan sitä on viimeksi myyty Suomessa?

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Huuliasioita - kullansävyiset

Olen äärimmäisen huono käyttämään huulipunia, mutta vielä enemmän minulla tökkii huulikiillot. Ensinnäkin värivalikoimani on nirso: nudet, pehmeät violetit, punaiset, tummanpunaiset ja hieman kultaan taittavat ovat pääasiassa niitä, mitä käytän. Haalea pinkki, oranssi tai ruskea ei mene ollenkaan. Huulikiilloissa minulla on joku periaatteellinen kammo, sama tavara nimettynä liquid lipstickiksi menee paljon helmpommin. Vihaan ylikiiltäviä huulia (itselläni siis). Lancôme-fanina täytyy sanoa, että Juicy Tubes on sarjan kamalin tuote. Jotenkin mielessäni yhdistän huulikiillot vain teini-ikäisten meikiksi, vaikka vallitseva trendi on, että huulikiillot ovat nyt _se_ juttu.

Mutta katsotaanpa vähän näitä punia mitä multa sitten löytyy, ensimmäiseen postaukseen keräsin kullansävyisiä.

Tässä kuvassa näkyy ihanasti, kuinka huultenhoito, kuorinta ja rasvaaminen ei minulla ihan pysy talven kylmenemisen tahdissa. Tämä puna on Estée Lauder Pure Color Crystal Lipstick sävyssä Ginger Fizz. Ok, mutta liian lämmin kultainen sävy. Plussaa kestosta, tämä on lojunut vuosikaudet ilman korkkia. Käyttömukavuus ja levittyvyys hyviä. Estée Lauderin Pure Color Crystalia valmistetaan vielä, muttei enää tässä sävyssä.

Tämä sävy on ehkä lähinnä omaa makuani tästä kuvasarjasta. Vähemmän kultaa, enemmän ruskeaa, mutta silti kullan vivahde havaittavissa. Estée Lauder Re-Nutritiv Lipstick sävy R 15 Wild Fawn. Tämän voisin ottaa aktiivikäyttöön. Kuvasta näkyy hyvin tapani levittää huulipuna - yritän pienentää massiivista alahuultani punaamalla sen hieman vajaaksi. Feikkaaminen toimii kauempaa katsottuna, läheltä toki näkee, että punaa ei ole levitetty huulten rajaan asti. Taas plussaa kestosta, tämäkin on iäkäs kuin mikä. Re-Nutritivia ei enää valmisteta. Täytynee säästää tästä puikosta jämät, kun joskus lähtee arkipunaa ostamaan.

Isadoran ikivanha kiilto/nestemäinen puna, josta en saa selvää enää edes nimestä, kun on kulunut pois. Sävy on kuitenkin 44, Rhinegold. Tämän postauksen nestemäisistä punista/kiilloista oma suosikkini, jollei jopa kaikista nestemäisistä punistani. Taittaa hieman pinkkiin, mutta on kuitenkin kultainen persikka. Ei valmisteta enää. Harmi, jännä väri - vaikka onkin kiilto!

Ollakseen huulikiilto, tämä Youngbloodin Lipgloss sävyssä Brilliance oli ihan miellyttävä, vaikka huulikiiltoja vihaankin. Ei tämä silti kestä kovin kauaa huulilla, huulikiilto kun on. Valitettavasti kuva näyttää otetun vähän eri valossa kuin muut, mutta sävy toistuu tästä mielestäni kyllä aivan oikeana. Oranssimpi kuin muut, kuparisempi. Tätä valmistetaan yhä.

Tämä ällötys lähtee roskiin. Koostumus on tahmaista, paksua ja siksi inhottavaa, kamala huulikiillekalvon tunne huulilla. Lancôme Star Gloss sävyssä 220. Onneksi tätä ei valmisteta enää. Siis mikä tämä limanuljaska huulillani on? Oiskohan tää mennyt vaikkapa vanhaksi...

torstai 30. syyskuuta 2010

Kummalliset kynnet ja joitain loppuneita

Ai niin, stay tuned, sadannen postauksen kohdalla järjestän arvonnan, palkintoja on kertynyt jo ihan mukavasti. :) Mutta hei, ottakaapa sillä välin osaa Playing with the Polishin arvontaan!

Viime aikoina loppuneita keräsin yhteen postaukseen, vaikken sellaista tarkkaa kuukausittaista loppuneiden yhteenvetoa olekaan jaksanut pitää. Sanon nyt pari sanaa kuitenkin tuotteista, vaikka osa on jo blogissa vilahdellut.


Tigin Rockaholic -sarjan Dirty Secret -kuivashampoo loppui, yli puolen vuoden käytön jälkeen. Ihan hyvä tuote sinänsä, vaikka korkin kanssa täytyi vähän kikkailla että estin tyhjiin vuotamisen. Mitenkään ihan täydellinen tuote ei ole - hintaa on aika reippaasti ja mustissa hiuksissa valkoinen jauhe näkyy kyllä aina jonkun verran. Seuraavaksi testiin lähtee Biozellin kuivashampoo, kun sitä on kehuttu tummahiuksisillekin sopivaksi. Kuivashampoo ideana on kyllä loistokeksintö.

The Body Shopin hamppujalkarasvan olen kehunut jo useaan otteeseen. Hyvin mahdollisesti ostan taas lisää jossain vaiheessa.

Lancômen La Base Pro on tuote, jota ilman en voi elää, blogissa pariinkin otteeseen kehuttu. Tätä on onneksi toinen pullo varastossa, ja seuraavan ostan seuraavalta laivamatkalta - tätä kun ei Suomeen Lorkku tuo. Absoluuttisen parhautta.

Cliniquen Redness Solutions Daily Relief Cream. Ihan hyvä kosteusvoide, tämä on minulle ollut se vähemmän rasvainen, jonka korvaan paksummalla kun kuorin/teen naamioita/muuten jynssään naamaa tehokkaammin. Punaisuutta tuote ei ole mielestäni vähentänyt, muuten sen sijaan ei valittamista. Hintaa on kuitenkin kai laivallakin joku reilu 30 euroa. Siksi tämän seuraajana toimii nyt vaihteeksi Sensai Silk -linjan kosteusvoide, etsiessäni sitä täydellistä tätä en vaihda -tuotetta.

Estée Lauderin Perfectly Clean Splash Away Foaming Cleanser, 5 ml:n minikoko normaalille/sekaiholle. Muuten ok tuote, mutta tämä pääsi pahasti vanhenemaan kuumassa poikaystävän kylppärissä. Tuote oli sellaista mukavan helmiäissävyistä, mutta loppua kohden se alkoi muuttua kokkareiseksi. Syy on ihan minussa, mitäs säilytin iäisyyksiä ja sitten vielä pistin kuumaan. Tuote on yhä myynnissä Lauderin valikoimissa. Näemmä voittanut palkintojakin,
TotalBeauty.com Reader's Choice Beauty Awards, Category Nominated: Cleanser. Ei kovin kallis Lauderiksi kai, virallisten sivujen mukaan hinta olisi 19 dollaria täysikokoisella.

Myöskin Estée Lauderin tuote tämä Body Performance -linjan Slim-Shape -selluliittivoide. Ei näyttäisi olevan enää valikoimissa. Näitä mulla on 30 ml:n minikoossa vielä muutama lisää. Jättää iholle aika voimakkaasti mentholisen tunteen. En tiedä, onko yhdenkään aineen todettu oikeasti vähentävän selluliittia. Wikipedian mukaan ei ole. Kuitenkin uskon, että pintaverenkierron tehostaminen hieromalla voisi mahdollisesti auttaa - ainakaan tätä mahdollisuutta ei ole suljettu pois. Selluliittirasva on hyvä tekosyy muistaa tehdä tätä, mutta varmasti edullisempikin rasva käy ihan yhtä hyvin samaan tarkoitukseen. Ainoa oikea keino, jolla olen oikeasti todistanut voivani vähentää reisiselluliittini määrän käytännössä olemattomiin, on painon pudottaminen. Tässä tosin syynä selluliitin katoamiseen voi olla kuitenkin sekin, että ruokavalioon kiinnittää tällöin erityistä huomiota, ja aineenvaihduntaongelmat nyt varmaan ovat epätodennäköisempiä terveellisemmällä ruokavaliolla.



Sitten kummallisuuslakkaan. En vieläkään tiedä, pidänkö tästä vai en. Jotain siltä väliltä. Huolimaton levitystapa ei ainakaan auta, joten taidan vaihtaa lakat vielä kerran ennen kohta edessä olevaa kynsihuoltoa.

Pohjalla on Chanelin musta lakka, 219 Black Satin. Ostin sen joskus, kun tarvitsin mustaa lakkaa. Lakka sinänsä ei ole superlaadukas, yksi kerros ei riitä peittämään (kuvassa tosin lakkaa on vain kerros, tässä tarkoituksessa kerros riitti). Pysyvyydestä en osaa sanoa, koska on rakennekynnet. Jotenkin kuitenkin musta lakka on ankeaa ja teiniä, ja joskus takavuosina tämän ostaessani ajattelin, että siitä saa edes jotain luksusta kun se on Chanel. Nämä ovat juuri näitä selektiivisen kosmetiikan tapoja saada asiakas ostamaan - ei sitä kukaan huomaa, onko mulla Dependin musta lakka vai Chanel, mutta itsestä tuntuu jollain tapaa paremmalta. Taanoinhan vertasin selektiivistä kosmetiikkaa alusvaatteisiin: vaikkei niitä kukaan näkisi, silti on parempi fiilis jos on kivat alusvaatteet.

Päällä on kerros Lancômen kymmenisen vuotta vanhaa kausilakkaa, Vernis Triple Tenue sävy 12. 5,5 ml:n testeripulloni on kestänyt tähän asti (ja jopa ihan hyvänä), kun en koskaan ole oikein tiennyt pidänkö tästä vai onko se vain suttuisen näköinen. Kuvassa lakan väri toistui itse asiassa aika tarkasti, se on tuollainen öljynvärinen, hiutaleita sisältävä lakka joka on tarkoitettu mustan päälle. En löytänyt lakkaa edes Googlen avulla.

Joku Lancôme-hifistelijä saisi kertoa, mistä kausilookista tämä on. Mielestäni tämä on samasta talvilookista, johon kuului pitsiset kulmakarvat (!!) ja luomivärejä, joissa alle laitettiin mustaa ja päälle valkoista, joka teki tämän öljynvärisen lakan tapaan mustasta jotain aivan muuta. Valkoisia värejä oli erilaisia, yksi sai mustan taittamaan öljynvihreään, yksi vaaleanpunaiseen. Olivat minulle tuolloin aivan liian voimakkaita, mutta aikuisena voisinkin niitä haluta.

lauantai 7. elokuuta 2010

Sisustusta kosmetiikalla ja yksi loppuun kulutettu tuote


Tämän piti olla vain kuvausjärjestely, jotta saisin kaikki kynsilakkani kuvaan, mutta jollain perverssillä tavalla tuo näytti niin kivalta, että taidanpa jättää paikalleen tuohon nuo lakat. Huomaa kyllä, että jotkun värit loistavat poissaolollaan. Lämpimiä sävyjä ei juuri ole, vaan violetteja, viininpunaisia, vihreitä, sinisiä ja jokunen hopea, valkoinen, musta ja harmaa. Suurin osa halpiksia, rakennekynsissä kun lakan laadulla ei ole niin väliä, kun kestää kuitenkin lohkeilematta.

Tapetti on muuten Tapettitalon Herraskartano, joka tosin koki inflaation, kun Lauri Tähkä keksi käyttää samaa levynkannessaan. En halua ajatella Tähkää makuuhuoneessani. No, onneksi vain mainoksissa tapetin erottaa selvästi, levynkannessa se on vähän modattuna. Hiton Tähkä, mulla oli toi ensin, älä pilaa sitä. Kampin Spirit Storessa on muuten sama tapetti punaisena. Seinähyllykkö on ostettu Kodin Anttilasta kolmisen vuotta sitten. Korokkeina toimivat Clas Ohlsonilta ostetut lokerot, jotka kai alunperin on tarkoitettu ruuveille ja muttereille työkalupakkiin, mutta minä pidän näillä luomivärejä järjestyksessä meikkipöydän laatikossa - ja nyt näköjään myös korotan kynsilakkoja, kun olivat juuri oikeita mitoiltaan.

Huomaatteko, sinne mahtuu selkeästi ainakin kolme lisää! Hassua sinänsä, ettei minulla ole enää jäljellä yhtään Lancômen kynsilakkaa, joka olisi tuon mallinen kuin tuo jättikokoinen mainospullo bannerissani.



Tämä loppui, onhan sitä jo pieni ikuisuus nurkissa pyöritelty. Estée Lauderin Uncircle. Valmistaminen ilmeisesti lopetettu, mutta todetaan nyt kuitenkin parilla sanalla, että koostumus oli ihan ok, mutta mitään näkyvää vaikutusta en huomannut tummiin silmänalusiin. Eiköhän oikeastaan terveet elämäntavat kuitenkin olisi se halvin ja paras tehokeino... Tuo on muutenkin vähän ikävä tuo pumppupullo, koska aina sinne kuivui se pieni kokkare putkeen, vaikka olisi käyttänyt ihan joka aamuin ja illoin. Toisaalta tuo on kyllä hygieenisempi kuin purnukka, jos ihan sormin ottaa.

Seuraava nyt loppuneen sijasta kunnon aktiivikäyttöön tuleva tuote on varmaan tuo ensimmäinen, Lancôme Absolue Yeux Premium SSX, koska sitä on vain purkinpohjallinen jäljellä muutenkin. Se on noista oikeastaan se, joka ei ole tehty nuorta ihoa ajatellen, vaan tämä on, kiertoilmaisten, tarkoitettu häivyttämään jo syntyneitä juonteita - siis ihan näin härskisti suomeksi ryppyrasva. Testeripurkki on pelastettu äidin hoitolan lopetuksesta, vaikkei purkissa juuri mitään enää ollutkaan. No, eipä tuo purkinpohjallinen varmaan pahaakaan tee, vaikken ihan vielä ryppyjä olekaan hankkinut. Kolmenkympin kriisi kuitenkin on jo iskenyt, onhan siihen enää alle 7 vuotta! Aion ennaltaehkäistä vanhenemiseni käyttämällä ihmeitä lupaavia aineita. Yeah right. No, ainakin yritin, voin sitten sanoa. Näemmä tällaiseen kalliimpaan ryppyrasvaan on sitten pitänyt lisätä jotain shimmeriä mukaan, ihan söpön näköistä tavaraa, persikanväristä ja kimmeltävää.

Mutta toisaalta, tässä voi piillä vaara. On tätä nyt ainakin kahden viikon käytön verran purkissa, kun ei näitä tarvitse laittaa kerrallaan kuin pieni pisara - entä jos tämä ihme-eliksiiri nuorentaakin minuakin vaikka kymmenen vuotta? Pääsenkö enää baariin henkkareillani? Saanko matkustaa junassa juniorilipulla? Voiko poikaystäväni enää olla kanssani, vai onko se tuomittavaa rikoksena? Menetänkö ajokorttini?

No joo, vitsit sikseen, kosmetiikka on vakava asia eikä mitään kevyttä tyttöhömppää. ;)

Lancômen Hydra Zen Neurocalm ja Cliniquen All About Eyes ovat olleet käytössä jo nyt ja ihan ok molemmat, mutta nyt tekee mieli käyttää vihdoin yksi jämäpurkki taas loppuun. Siitä saa jotenkin niin hyvän olon, kun purkkeja tyhjenee. Ainakin valinnanvaikeus helpottaa...