Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gaya. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gaya. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. tammikuuta 2014

Gaya geelirajaus


Marraskuussa Gayalle tuli valikoimiin geelimäinen eyeliner. Sain testiin metallisinisen sävyn - pisteet Gayalle sävyvalinnasta, on muuten upea ja meikäläisen näköinen vaikken edes itse valinnut sävyä. :D

Dis is mah happy face.

Geeliliner on yleensä aina järjettömän kestävä. Geeli on hyvä valinta niille, joilla rajaukset tuppaavat tuhriintumaan. Kestävä oli tämäkin rajaus. Tihkusateisen päivän se ainakin kesti täysin suttaantumatta, kaatosadetta en jäänyt odottelemaan. Vaikka vähän sekopää meikkijuttuineni olenkin, niin hullu en ole, ettäkö testaisin huvikseni meikkejä seisomalla vesisateessa ilman sateenvarjoa. Ainakaan vielä. Rajaus ei lähde pois nätisti muilla kuin Helena Rubinsteinin silmämeikinpoistoaineellani, muilla saa jynssätä.


Ilahduin siitä, että rajausväri oli lasipurkissa, sillä toivon sen olevan tiiviimpi kuin nämä:


Toivon suuresti, että Gayalleni ei käy samoin kuin Ingloteilleni. Koko viiden geelilinerini kokoelma lentää roskiin, sillä ne ovat kuivuneet. Inglotin geelirajaukset ovat loistavia, toimivat minulla myös sisärajauksessa. Niissä on kuitenkin pakkausvika. Rajaus kuivuu pakkaukseensa, sulki korkin miten hyvin tahansa. Inglotin geelipurkit ovat muovisia. Gayan purkki on lasinen, samoin kuin MAC:in Fluidlinen purkki - ja tuo Fluidline on säilynyt kuivumattomana, vaikka olen jo sen toinen omistaja. Toivottavasti Inglot uudistaa pakkauksiaan jotenkin. Tuollaisina ne eivät käy kuin päivittäisille käyttäjille, joilla ne eivät ehdi kuivumaan. Uusimmat näistä Ingloteista ovat alle vuoden vanhoja.


Gayan geeliliner ja kolme viidestä Inglotin geelirajauksesta saatu blogin kautta.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

I love me -messut 2013 - osa 2

Messut takana. Takana kännykkäni mukaan lähes 42 000 askelta korkokengillä kolmelta päivältä ja edessä jotain, mikä alkoi tänä aamuna kurkkukivulla ja on edennyt nyt siihen pisteeseen, että en pysty nielemään ilman, että nyökkään samalla niskasta kuin pulu kivun takia. Puhuminen sattuu. Ennen nukkumaan painumista vielä vähän lisää juttua messuilta.


Lauantaina palkittiin bodypaintingin SM 2013 -voittajat. Vasemmalla Stellan työ (2. sija), keskellä voittajatyö (Anette Paananen ja Tuula Ropponen) ja oikealla kolmanneksi tullut työ (Frolova Dina).
EDIT: lisätty muiden voittajien nimet ja Stellan uuden blogin osoite.


Max Perttula esitteli tuoksujaan. Max on hyvin erottuva persoona ja omanlaisensa legenda jo eläessään. En ollut ikinä nuuhkinut näitä ja odotin persoonan perusteella, että sieltä saattaa tulla ihan mitä tahansa. Feromonijutut jätin nuuskimatta. Tykkäsin aika paljon sellaisesta kielon tuoksuisesta parfyymistä, mikä lienee Muguet de Finlande.


Tästä kuvasta mulla ei ole oikein mitään selkeää sanottavaa. WTF-hetki. Mä en jotenkin... mä en vaan jotenkin saa yhdistettyä tätä... Mä en tiedä. Mitä? No siis. Ömm. Jotenkin se, mitä tulee ensimmäisenä mieleen Suomi-leijonasta luvulla 1917 varustettuna ei ole sama asia kuin mitä tulee ensimmäisenä mieleen parfymööristä itsestään. Mutta luohan Max tuoksuja naisillekin, ei kaikkea tarvitse yhdistää mieheen itseensä.


Sunnuntai meni suurimmaksi osaksi hetki sitten Suomeen muuttaneen ystävättäreni Leonan kanssa. Meikki Alexandra / Gaya Cosmetics. Leonalle tarttuikin sitten mukaan Gayan mineraalimeikkipohja.


Wild & Mildilla oli aivan täysin identtinen kynsilakkasävy kynsilläni olleen Zoyan Feifein kanssa. Hintaa on aika reippaasti vähemmän kuin messutarjouksesta ostamallani Feifeillä, laadusta ei tosin mitään käsitystä. Thanks for the picture, Leona!


Fracas by Robert Piquet on niche-tuoksu, joka täytti 65 vuotta. Jukka Rintala oli suunnitellut juhlavuoden kunniaksi puvun tuoksulle. Tuoksun maahantuojan Osmantus Oy:n sivuille tästä.


Samallahan tosiaan Messukeskuksessa oli Koru & Kello 2013 -messut. Lumoava koru, mutta ei valitettavasti meikäläisen kukkarolle. Kuningatar-riipuksen on suunnitellut Lumoava-merkin perustaja Eelis Aleksi. Minulle tulee noista piikkilangoista mieleen saman tien ruusun varret.

Läpi valtakunnan,
ylle ihmisten

Jälkeen rakastetuimman,
käy valta pimeyden.

Ja yllättyneitä siitä, että tämä koru oli minusta messujen ihanin, olivat... aa, ei kukaan. Jos joku ostaa ton mulle, lupaan lähteä treffeille. Anyone?

perjantai 4. lokakuuta 2013

Uusia siveltimiä


Siveltimiä on taas kertynyt eri merkeiltä sekä ostettuna että saatuna. Nämäkin ovat odottaneet postausvuoroaan jo pitkään, vihdoin ehdin ne kuvata. Vaikka yleensä pitäydynkin tietyissä siveltimissä, haen koko ajan uusia ja parempia. Myös siveltimenkäyttötottumukseni muuttuvat. Siveltimiä ei vaan voi olla liikaa.


Tämän tyyppisillä siveltimillä levitän yleensä luomivaon varjostukset. We Care Iconin Shader Brush (6,50 euroa) ihastutti väreillään. Valitettavasti kuitenkin tämän hintaluokan siveltimistä ei ole testereitä esillä, joten ostin tämän muovipakkauksessaan kokeilematta ensin. Harmi. Tekisi mieli testata muitakin We Care Iconin pirteän värikkäitä siveltimiä, mutta pitäisi päästä kokeilemaan tuntumaa ennen ostopäätöstä.


Sivellin oli karheampi ja vähemmän taipuisa kuin oletin. Tämä käy hätävaraksi silloin, kun muut ovat pesussa, mutta Inglotin ja MAC:in siveltimeni voittavat tämän kyllä mennen tullen.

Toinen, jota hain, oli karkea vähän suurempi luomivärisivellin.


Duroyn luomivärisivellin paikkaa aukkoa varastossani - minulla ei ollut tuon kokoisia karkeita siveltimiä aiemmin. Tälle ei ole jatkuvaa käyttöä, mutta aina toisinaan olisin tällaista tarvinnut. Nyt sellainen on. Hinta on noin kympin, vähän alle.


Nvey Econ poskipunasivellin on unelmaisen pehmeä. Tykkään tässäkin väreistä. Hintaa tällä on huimat 35 euroa, mutta toisaalta siinä maksetaan myös ekologisuudesta. Musta varsi on kierrätettävä (kompostoitavissa!) ja valmistettu maissitärkkelyksestä. Vihreä metalliholkki on kierrätettyä alumiinia ja kelpaa myös kierrätykseen. Nvey Eco ei käytä missään siveltimissä eläinkarvaa. Tätä sivellintä käytössä parantaisi kuitenkin se, jos sivellin olisi hieman lyhytkarvaisempi, tykkään vähän lyhyemmistä. Näin näitä siveltimiä ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten luonnonkosmetiikkamessuilla, mutta hinta vähän karkoitti.


Gayan synteettistä karvaa oleva rajaussivellin b1 on tarkoitettu sekä silmien rajaamiseen että kulmakarvoille. Minusta se on liian paksu ja leveä millekään teräväpiirtoiselle nestemäiselle eyelinerille tai geelirajaukselle, mutta kostutettuna luomivärirajaukseen alaluomelle oikein mainio. Toimisi varmasti myös luomivärirajauksessa yläluomella, mutta siihen en ole vielä kokeillut - en juuri koskaan tee ylärajausta luomivärillä, teen teräväpiirtoista ja häivyttämätöntä tummaa linjaa. Kulmakarvoille ehkä vähän pehmeä, riippuu mausta, mutta siihenkin tämä passaa. B1 on Gayan edullisin sivellin, 20 euroa.


Gayan luomivärisivellin b2 oli kuitenkin tämän porukan yllättäjä. Hintava se on (25 euroa), mutta uusi hyvä ystäväni. Minulla se on omimmillaan levittämään vaaleaa sävyä silmäluomen sisänurkkaan ja siitä kohti ulkonurkkaa. En omistanut aiemmin yhtään tuon mallista sivellintä, mutta kappas, tämä olikin oikein hyvä tapaus. Sivellin on synteettistä, pehmeää karvaa. Hieman epäilytti nuo harottavat karvat tämän hintaluokan siveltimessä, mutta ne eivät vaikuttaneet käytössä mitenkään.


Edellä mainituista ainakin Gaya, Nvey Econ maahantuoja Competition & Sales CS Oy ja Duroy löytyvät I love me -messuiltakin näytteilleasettajista. Sokoksen We Care Icon -merkistä en tiedä, se on kyllä aiemmin ollut siellä, mutta nyt en bongannut sopivaa näytteilleasettajaa. En ole varma myöskään siitä, onko CS:llä Nvey Ecoa messuilla, ainakin vegaanista SpaRitualia on.


Gayan siveltimet ja Nvey Eco saatu blogin kautta, toiset kaksi ostettu itse.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Kesä 2013

Nyt sen kesän kai voi virallisesti sanoa olevan ohi, kun ulkona ei tarkene ilman kaulahuivia. Paljon kaikkea ehti tapahtua ja vain osa pääsi blogiin asti. Pääosin mulla ei koskaan ollut kameraa mukana, tai jos olinkin, otin tylsät pari-kolme kuvaa, joten kuvat kesästä ovat harmittavan vähissä.

Kesään kuuluivat kaverit, joita tuli nähtyä mukavan tiheästi erilaisissa kissanristiäisissä ja muutenkin:

Arska (ja Rosa ja Reiska ja Kissis)


Arskan jalka
Panda Le Bonkissa ACO:n kutsuilla
Shiny Suomenlinnan miitissä, taustalla Pauliina
Heidi Suomenlinnan miitissä, me molemmat Marin tekemissä silmämeikeissä

Suomenlinnan miitti oli tosiaan piknik, jonne lähdettiin mutustamaan omia eväitä vailla sponsoreita. Itse järjestetyt miitit ovat kivaa vaihtelua PR-tapahtumiin.

Kuokkavieraita Suokkimiitissä

Myös Turussa treffattiin kosmetiikkabloggaajaporukalla, mutta sieltähän ei tietenkään tullut otettua yhtä ainutta kuvaa. PR-tapahtumiakin riitti, varsinkin keväällä. Suurimmasta osasta niistä on tullut jo juttukin blogiin, mutta kaikista ei. Maahantuoja IDHairilla kävimme tutustumassa Sexy Hair -sarjaan:


...jonka tuotteista arviota myöhemmin. Kiireinen kesä, kun ei ehdi edes kaikkea testata ajallaan! Myös Gaya Cosmetics järjesti tapahtuman LeBonkissa...


...jossa samassa paikassa ehdittiin käydä jo ACO:n tuotteita ja Inglotin kynsilakkoja tutkimassa vähän aiemmin:

Heidiä lakattiin

Blogimaailman ulkopuolellakin tapahtui kaikenlaista. Kävin Basson lempijuoma-no-v****-arvaa-bileissä Kuudennella Linjalla...


...ja muissa musiikki- tai puhelaulupitoisissa tapahtumissa:

Ameeba @ Korjaamo
Blockfest
Bajamaja-view Tampereelta Blockfesteiltä
Eurocrack @ Blockfest

Kesän paras levy oli Paperi T & Khid - Ex ovis pullus non natis serò fit ullus, jonka ansiosta tuli käytyä kaksikkoa katsomassa kolmeenkin kertaan keikoilla. Eurocrackin näin viidesti. Hämärissä underground-bileissä vailla virallisia järjestäjiä tuli käytyä kahdesti. Kesän paras uusvanha harrastus on ollut geokätköily, josta innostuin uudestaan parin vuoden tauon jälkeen. Jopa Turun blogimiitistä tuli lähdettyä seuraavana aamuna - syntymäpäivänäni - kätköilemään. Kesän paras päätös taas oli tupakoinnin lopettaminen ja sähköröökiin siirtyminen. Nyt polttamatta on jäänyt sen takia jo yli 2000 savuketta.

Kuului siihen kesään toki huonompiakin juttuja - yksissäkään kesähäissä en ollut, mutta yhdet kesähautajaiset tulivat yllättäen. Terveys reistaili itselläkin, mutta kaiken kaikkiaan, oikein mieleenpainuva, tapahtumarikas ja jopa ehkä vähän liiankin kiireinen kesä! Ajattelin kieltäytyä ajattelemasta syksyä negatiivisena asiana: onhan tässä tulossa vaikka mitä blogimiittiä ja kauneusmessuja sun muuta.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Gaya Cosmetics

Mineraalimeikkipohjat nousivat aikanaan jo suureen suosioon ennen kuin suostuin lähtemään hypetykseen mukaan. En enää edes muista, miksi olin niin vastahakoinen edes kokeilemaan. Sittemmin mineraalimeikkipohja on noussut sellaiseksi tuotteeksi, minkä valitsisin, jos pitäisi elää mahdollisimman minimaalisella määrällä meikkituotteita.


Gaya Cosmetics ei välttämättä sano monelle mitään. Kun sanoo taikasanan Kamppi, ihmiset muistavatkin, että merkki on tuttu. Näin kävi minullekin: sain kutsun Gayan bloggaajatapahtumaan, enkä alkuun muistanut kuulleenikaan sarjasta, ennen kuin minulle kerrottiin kyseessä olevan tuo merkki. Gaya lähti Suomessa liikkeelle ständikojuilta, mutta tarkoituksena olisi tulevaisuudessa avata oma liikekin. Monelle suomalaiselle myyntitapa kauppakeskuksessa on ehkä jopa ärsyttävä, mutta merkistä kiinnostuneelle taas Gayan pisteellä on suuri etu: ei tarvitse ostaa sikaa säkissä, vaan palvelua todellakin saa ja meikkauksen ilman mitään kustannuksia. Tuotteet siis testataan halutessasi ihollesi ständillä ja myyjät ovat enemmän kuin iloisia päästessään esittelemään tuotteiden käyttöä kädestä pitäen. Englannin puhuminen on ainakin omien havaintojeni mukaan toistaiseksi pisteillä tarpeen, mutta suomalaisilla on jo peruskoulutason takia kohtuullisen hyvä englanti.

Merkin imago on luonnonläheisempi kuin vaikkapa mineraalijätti bareMineralsilla, joka nojaa taas enemmänkin graafisempaan, selkeälinjaiseen mustaan, valkoiseen ja puhtaisiin väreihin. Mainosmateriaali, pakkaukset ja pisteiden esillepano on Gayalla yhdistetty kuumaan hietikkoon ja vuoristomaisemaan. Minulle ehkä nappaa enemmän nuo bareMineralsien paketit, mutta toisaalta Gayan ulkoasu sopii paremmin myös vanhemmillekin bareMineralsin brändin ollessa minusta vahvasti nuorille/nuorekkaille suunnattu.

Gayalta löytyy mineraalimeikkipohjan lisäksi tuotteita ihonhoidosta meikkeihin ja siveltimiin. Hintatasoltaan sarja on aika korkea. Verrattuna Suomesta ostettuun bareMineralsiin hinnat ovat nähdäkseni aika tarkalleen samaa tasoa.



Mineraalimeikkisarjan kulmakivi on tietysti mineraalipohja, Mineral Foundation. Omani sain vaaleimmassa sävyssä MF 1. Sävy on aika keltapohjainen mutta vaalea - minulle valittiin oikea sävy keväällä, nyt ruskettuneena se on hieman liian vaalea. Merkiltä löytyy siis aika vaaleitakin sävyjä, jotka suomalaisille ovat tarpeen. Ihan jäätävää vaaleaa ei löydy. Gayan pisteellä määritellään sopiva sävy ja mikäli oikeaa sävyä ei ole valmiina, se voidaan sekoittaa asiakkaalle pisteellä.


Pakkauksissa reiät ovat Gayan logon muodossa

Tuotteen hinta on noin 50 euroa (8 g). 8 g on sama koko kuin bareMineralsilla. Meikkipohjan riittoisuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka peittävän lopputuloksesta haluaa. Itselläni mineraalipohjat kestävät hieman vähemmän aikaa kuin useilla muilla, sillä käytän tuotetta enemmän. Silti kyllä kesto tuollaisessa määrässä on erittäin pitkä.

Peittävyyteen vaikuttaa käytetty kabuki. Kuten kaikissa mineraalipohjissa, myös Gayalla samaa tuotetta voi käyttää peitevärinä pientä sivellintä apuna käyttäen. Pohja sulaa hieman päivän mittaan, kuten mineraalipohjan on tarkoituskin. Aluksi pohja näyttää minun makuuni hieman turhan puuteriselta, mutta pohjasta tulee luonnollisemman näköinen sen sekoittuessa ihon omaan öljyntuotantoon. Ilmiö on tuttu kaikille mineraalimeikkiä käyttäneille. Omasta mausta riippuu, alkaako pohja kiillellä liikaa päivän mittaan ja vaatiiko se siten uutta, kevyttä kerrosta päälleen vai onko kuulaampi lopputulos juurikin se, mitä halutaan.

Gayan meikkipohjan INCI: mica, titanium dioxide, zinc oxide (may contain: ci 77019, ci 77891, ci 77492, ci 77491, ci 77891). Suluissa olevat CI-numerot ovat titaanidioksidia myös, väriaineita.



Siveltimistä sain testiini kabukin (b7) ja viiston poskipuna-/varjostussiveltimen (b5).

Mineraalimeikkipohjaa käyttäessä sopiva levitysväline on välttämätön. Normaalit puuterisiveltimet tekevät minusta aivan liian ohutta jälkeä. Parempi on tiheä ja pehmeä kabuki, jolla meikkipohjan saa pyöriteltyä ja hierottua iholle. Kabuki Gayalla (n. 45 euroa) on miellyttävän pehmeä. Karkeat siveltimet tai kabukit eivät ole makuuni mineraalipohjan kanssa, vaan minulla kabukin pitääkin olla todella pehmeä. Kaipaisin kuitenkin hieman lisää tuuheutta, jotta lopputuloksesta tulisi vielä peittävämpi. Jos taas haluaa kevyempää lopputulosta, tiheämpi kabuki syö vähän liikaakin jauhetta. Gayan kabuki on synteettistä karvaa.

Poskipunasivellin (n. 30 euroa) on karkeampaa luonnonkarvaa, vuohta. Vaikka vuohta ei kasvatetakaan sivellinmateriaaliksi, olen enemmän synteettisten karvojen ystävä. Tässä on vähän kahta koulukuntaa, osa pitää luonnonkarvaisia parempina, osa taas synteettisiä. Minusta molemmista saadaan hyviä, mutta valitsen ostaessani mieluummin synteettisen. Sivellin on aika samanlainen kuin toinen ennestään omistamani, jo hieman elämää nähnyt Duroyn vuohenkarvainen viistosivellin. Koko on sopiva sekä poskipuna- että varjostuskäyttöön, mutta tottumussyistä tämä on minulle juurikin varjostusvärisivellin. En oikein osaa sanoa tälle muuta syytä kuin tottumus- ja makuasia, jotenkin poskipään varjostukset onnistuvat paremmin minulla juuri tällaisella vähän karhealla viistosiveltimellä.



SH24, SH22 ja SH3. Pohjusteena Too Faced Shadow Insurance.
Mineral Shimmerit (n. 20 euroa / 4 grammaa) ovat luomivärijauheita, joita toki voi käyttää muuhunkin tarkoitukseen - esimerkiksi sekoittaa huulikiiltoon. SH24 on sävy, jonka olisin helposti valinnut itsekin. Juuri tällaisista sävyistä olen tykännyt indie-mineraalimeikkisarjoillakin. Kulta-oliivivihreä, nätti sävy. SH22 on nätti sävy sekin, metallinen sininen. SH3 sen sijaan on sävy, jota itse en olisi valinnut. Pinkit eivät ole minun juttuni. Sitten taas kun katsotaan omistamieni luomivärien määrää, en tarvitsisi enää yhtään vihreää, mutta pinkkejä ei koin montaa ole. :D Meinasin ensin laittaa tämän sävyn kiertoon kunnes muistin ne hetket, kun epätoivoisesti yritän etsiä pinkkiä johonkin meikkiin osaksi, eikä mikään sävy oikein ole sopiva.


Jauhemaiset luomivärit ovat hieman totuttelua vaativia. Helpoiten niillä onnistuu kokematonkin silloin, kun valitsee sävyiksi sellaisia, jotka ovat sen verran vaaleita, että pieni siveltimestä variseminen ei haittaa. Jauhemaista väriä levittäessä siveltimeen tulee ottaa hyvin pieni määrä väriä. On helpompi lisätä väriä kuin poistaa varisseita ja itse ainakin tuppaan aina ottamaan väriä vähän liikaa. Jauhemaisista mineraaliluomiväreistä tulee muuten aina mieleen Nea, jonka blogissa minäkin olen aikanaan oppinut ymmärtämään, että mineraaliluomiväreissä on käsittämättömät määrät upeita, hohtavia sävyjä. Onhan noita vaikka kenellä muullakin, mutta Nean blogista ne aikanaan minulle tutuksi tulivat.

Luomiväreissä on vain kahta raaka-ainetta, hohtavaa micaa ja väreinä titaanidioksidia. Suosittelen kyllä näiden alle luomivärinpohjustetta, väri tulee paremmin esiin.



Makeup Remover on kaksifaasinen meikinpoistoaine, lähinnä siis silmämeikille ja huulimeikille. Sen luvataan olean hellävarainen eikä sen pitäisi jättää öljyistä tunnetta - nämä molemmat allekirjoitan. Silmiäni ei kirvele, koska puhdistusaine ei ole hirvittävän öljyinen. Nyt kesällä en ole käyttänyt kertaakaan vedenkestävää meikkiä, joten siihen en ole tätä testannut. Hintaa tällä on 40 euroa (145 ml). Hyvä tuote, jossa tosin hinta voi kirpaista. Viimeksi silmämeikinpoistoainetta ostaessani maksoin itse asiassa kyllä saman verran pienemmästä määrästä tavaraa (Helena Rubinstein).


Kilometripostaus tässä tältä erää, palaan asiaan vielä muiden Gayalta testiin saamieni tuotteiden osalta myöhemmin. Loppukevennykseksi vielä epäonnistunut kuvaustuokio yhdeltä päivältä. Sisu ei oikein ole kanssani samaa mieltä siitä, onko ikkunalauta tarkoitettu tylsän sisäpihan tuijottamiseen kissan käyttöön vaiko Sonialle meikkien kuvauspaikaksi.




Postauksen tuotteet on saatu testiin blogia varten Gayalta. Kissa kuvausrekvisiittaa.