Näytetään tekstit, joissa on tunniste Giorgio Armani. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Giorgio Armani. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Rohkeampaa viiniä: Rouge d'Armani

Tänään ruoditaan, miksi en hankkinut MAC:in Heroinea, miksi kuitenkin koin sen tarvitsevani - ja mitä lopulta ostin.

IMG_9845

Olen seuraillut vierestä, kuinka vähän räväkämmät huulipunat ovat kaikkien blogikollegoiden huulilla. Tokihan minäkin seuraan noita, olen tietoinen esimerkiksi siitä, että MAC:in Heroinelle tuli juuri vähän aikaa sitten sopiva rajauskynäkin MAC:iltä. En ole kuitenkaan katsonut tarvitsevani tuota jokaisen bloggaajan must have -punaa, koska onhan minulla jo mielestäni rohkeita värejä. Kuvissani sävyt eivät ihan pääse täysiin oikeuksiinsa, kaikki violettiin menevä on aina vaikea minulle kuvata todenmukaisena.

IMG_9720

Illamasquan Atomic. Tämä on minulle jo aika rohkea. En pistäisi ikipävänä mihinkään konservatiiviseen työpaikkaan, itse asiassa olen tainnut käyttää tätä kodin ulkopuolella vain kerran. Mutta nyt kun katsoo... Eihän se edes ole kovin räväkkä. Onhan se pinkki, eikä mitenkään hillitty kiva tyttöpinkki, vaan rohkea pinkki, puolimatta, tietyssä valossa upeasti sinertävä. Hei, miksi mä en käytä tätä useammin? Varmaan siksi, että yleensä punani on joku hillitty, koska panostan enemmän silmämeikkiin, ja toisaalta siksi, että kun menen vahvemman iltameikin vaativiin juhiin, etiketti yleensä mielestäni edellyttää ennemmin "konservatiivista" ferrarinpunaista punaa tällaisen sijaan. Hitto, nyt jätetään tämä ikuinen pelkkään silmämeikkiin panostaminen, lupaan käyttää tätä useammin jatkossa. Jättää välillä ulos lähtiessä silmämeikin pelkästään mustiin rajauksiin, vaikkapa. Sopivaa rajauskynää Atomicille en omista, siksi menen ilman.

IMG_9737

Rimmelin Apocalips-huulilakka sävyssä 303 Apocaliptic. Ihastuin tähän Heidin huulilla ja ostin oman. Kesto on uskomaton. Kuvassa huulilakkaa on reippaasti, koska nyt haettiin rohkeutta, mutta tosissaankin se on tuollainen todella kiiltävä, huomiota herättävä, rohkea kirkas pinkki. Normaalilevityksellä toki kuivuu luonnollisemmaksi. Kummallista kyllä, tämä pysyy huulilla ikuisuuden nättinä. Vinyylikiiltoisuus tosin vähenee, ensin kuivumisen ja sitten kulumisen myötä, mutta sävy pysyy kuin tauti. Minulle on jo aika rohkeaa käyttää jotain noin kiiltävää, mutta jotenkin tämä on vaan minusta kiva. Rajauskynän se kyllä tarvitsisi. No en omista sopivaa.

IMG_9708

Ai ei tarpeeksi rohkeita? No miten olisi tämä Milani Haute Flash Full Coverage Shimmer Lipgloss, sävyssä 103 In A Flash? Tämä menee jo minulla niin yli, että tätä voisin käyttää vain jossain teemabileissä tai muuten erikoisessa tilanteessa, kun kahta edellistä voisin käyttää baari-iltana. Valitettavasti tämän laatu ei ole kovin hyvä. Sen omalla applikaattorilla saan epätasaista jälkeä, ellen laita todella paksua kerrosta. Applikaattori annostelee niin vähän tuotetta kerrallaan, että siitä siveltimeen siirtäminen on tuskaa ja käytän sitten sitä applikaattoria ennemmin. Kulumat näyttävät rumilta. Ja jos edellinen vaatisi rajauskynää, niin tämä se vasta sitä ehdottomasti vaatisikin. Apocalipsin reunojen epätasaisuutta ei huomaa normaalikäytössä, ei kukaan katso huuliani noin suurena ja tarkkana kuin nämä blogikuvat. Sen sijaan Milanin levittäminenkin on tuskaa ilman rajauskynää ja korjailu samoin. Tulos myös näyttää epätasaiselta vähän kauempaakin.


Niin. Siis minulla on mielestäni muutama rohkea väri. Mutta, Illamasqua on saisi olla violetimpi, Apocalips on liian pinkki ja saisi olla... helkutisti violetimpi. Ja vähemmän vinyylikiiltoinen. Milani on överidiskopallo, epätasainen, vaikea ylläpitää ja mahdoton ilman rajauskynää. Eli ajattelin, että tarvitsisin sen MAC:in Heroinen rajauskynineen. Hitto.

No, astelin Stockalle. Tutkin huulipunia, ensiksi sitä Heroinea.

IMG_9768

Kuvassa nuo kolme saman sävymaailman punaa ovat vasemmalla rajauskynien alapuolella Rouge Dior 786 Mauve Mystere, oikealla ylhäällä MAC Violetta ja sen alla MAC Heroine. Heroine oli kuin olikin aivan liian pastellinen minulle, ei jatkoon. Sen sijaan tuo Dior oli upea! Epäilen, että se täytyy hankkia vielä.

Siinä punia tutkiessani minulle ehdotettiin kuitenkin jotain aivan muuta enemmän minun näköistä - ja sehän ihastutti. Sitä se teettää, kun sävymaailmasi tunnetaan liikkeessä entuudestaan... ;) Saatava. Ei se nyt ollut Heroinea nähnytkään, eikä edes samaa sävymaailmaa, mutta minun näköinen ja sopivan rohkea!

IMG_9834

IMG_9793

Puikossa Rouge d'Armani Lasting Lip Color sävyssä 604 Plum näyttää tylsältä rusehtavalta viiniltä. Iholla onkin jo toinen totuus:

IMG_9808

Oho, tämähän on kaunis viini! Vieressä myös huultenrajauskynä - pitihän punalle kynäkin etsiä. Kynän löytäminen oli yllättävän vaikeaa, mutta lopulta Forumin Kicksin myyjä keksi sopivan: bareMinerals Marvelous Moxie -automaattikynä sävyssä Electrified. En olisi ihan äkkiseltään lähtenyt tutkimaan bareMineralsin valikoimaa, kun kaikkien muiden merkkien kynät olivat liian ruskeita tai liian punaisia. Electrified on täysi nappi.

IMG_9839

Kynä levittyy oikein pehmeästi ja nätisti, tykkäsin. En pidä liian kovista kynistä. Uskomattoman hyvin löytyi täysin sopiva kynä, yleensä huultenrajauskynät ovat vain vähän sinne päin, jos eivät ole juuri kyseiselle punalle tehtyjä tai ferrarinpunaisia.

IMG_0058

Tämmöinen puna. Ja vieläpä myös harvinainen naamakuva meikäläisestä blogissa. Siinä vaan toistuu sävy ainakin minun näytölläni tasan oikeana, joten pakko oli laittaa, vaikka ujostutti.

IMG_0069

Vähän täytyy valittaakin. Kesto ei ole niin hyvä, kuin tuon hintaluokan punalta odottaisin, ja koostumus on hieman läpikuultava. Ongelma poistuu värittämällä huulet alta pidemmältä matkalta rajauskynällä, mutta hieman kyllä miinusta tulee tästä syystä. Lähikuvasta näkyy tuo epätasaisuus.

IMG_9822

Armanin punat maksavat jonkun vähän reilun 40 euroa, niitä myy Suomessa vain Stockmann ja Stockmanneistakin vain jotkut - viime tsekkauksella Itis, Helsingin keskusta, Tampere ja Oulu. BareMineralsin kynä maksoi Kicksissä vähän yli 20 euroa, myydään niitä Stockallakin.

perjantai 16. elokuuta 2013

Giorgio Armani Sì -tuoksulanseeraus


Harvemmin olen astunut bussiin tietämättä, minne olen matkalla. Sain L'Oréalilta kutsun Giorgio Armanin uuden Sì-tuoksun lanseeraustilaisuuteen, mutta itse kutsussa ei kerrottu, missä tilaisuus pidetään. Pumpulipupun kanssa bussissa matkalla kohti tuntematonta arvuuttelimme, minne ihmeeseen meitä oltiin viemässä. Ensimmäinen olettamani oli, että pyörimme hetken verran bussissa harhautusreittiä ja palaamme takaisin Helsinkiin, mutta väärässä olin. Tapahtumapaikaksi paljastui Hirvihaaran kartano Mäntsälän tienoilla. Eipä olisi tänne tullut eksyttyä muuten!

kuva: Pumpulipupu

Jo bussiin mennessä meistä pidettiin erittäin hyvää huolta. Kuinka sitä enää tämän jälkeen osaa mennä normaalilla Express-bussilla? Eihän siellä ole edes herrasmiehiä tarjoilemassa Moët & Chandonia. 


Lanseeraustilaisuus oli hyvin loistelias. Meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin illallinen juomineen, minulle vielä kasvisversiona.


kuva: Pumpulipupu



Pöytäkoristelu mukaili pullon teemaa. Värimaailma, tuoksun korkki ja kivet...


...ja kultaiset lautasliinarenkaat. Kultainen rengas on pullossa sekä korkissa että pullon lasin alareunassa.


Sì on chypre-tuoksu mustaherukalla, kartanonruusulla, patsulilla ja vaniljalla. En voi olla käyttämättä sanaa elegantti. Pumpulipupu piti tuoksusta enemmän sen kypsyttyä kun taas minä jäin kaipaamaan alun raikkautta - kuten yleensäkin, sillä tuoksumakuni on ennemmin hieman kirpeä kuin pehmeän makea. Kovin vaikea tuoksu Sì ei ole, mutta ei silti kuitenkaan helppo ja kevyt kesätuoksu, vaan vaatii hieman persoonaa. Armanin mukaan se persoona, jota tässä haetaan, on kuvaukseltaan tämä:

Mikään hänessä ei ole vaatimatonta... Hänen häpeämätön kevytmielisyytensä; hänen voimansa ja pehmeytensä; hänen täydellisen elegantti aistillisuutensa; hänen vapauden janonsa.
 

Hän ilmaisee itseään nyanssien kautta: hän tasapainottelee mustan ja vaalean, todellisen ja näennäisen, syvyyden ja keveyden välillä.
 

Sì-nainen on vapaa sielu, ja hän osaa tuoda ilmi oman näkemyksensä maailmasta. Hän edustaa rauhallisen voimakasta naisellisuutta ja rohkeutta. Rohkeutta sanoa painokkaasti Sì – kyllä!

Eli ei mikään seinäruusu, vaan ennemmin vaikka se kartanonruusu. Pidän kovasti siitä, että tuoksulle haetaan tarina, vaikka ei se mikään välttämättömyys ole. Tuoksuista tulee mielikuvia ja tuoksuille saa luoda mielikuvia.


Koen itselleni Sì-tuoksun ehdottomasti ennemmin iltatuoksuna, kuten aina kaikki voimakkaat, huumaavat, makeat tai vaniljaiset tuoksut. Tuoksukokemus on hyvin henkilökohtainen ja kaiken lisäksi vielä samat parfyymit tuoksuvat hieman erilaiselta eri ihmisillä. Tämän saimme huomata myös Pumpulipupun kanssa. Tuoksuista on oikeastaan hyvin vaikea kirjoittaa juuri sen takia - jonkun toisen mielestä tämä voi olla erittäin helppo jokapäiväiseen käyttöön sopiva tuoksu. Sì on ehdottomasti tuoksu, joka kypsyy iholla, joten ensituoksusta ei vielä oikein osaa sanoa mitään. Hajuvesiostoksilla odottelisin sen ainakin puoli tuntia, ennen kuin tekisin ostopäätöstä.

Tuoksu on EdP ja sitä saa kahdessa koossa: 30 ml maksaa noin 65 euroa, 50 ml 89 euroa. Myyntiin se tulee Suomessa viikolla 35 eli elokuun viimeisellä viikolla.

Ai niin, kannattaa katsoa mainoskin. Se nimittäin tuotti Cate Blanchettille 7,5 miljoonaa euroa.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Giorgio Armani Eyes to Kill Silk Eyeshadow


Vähän väliä yllätän itseni laajentamasta värimaailmaankuvaani**. Zoyan Faye-kynsilakalla oli mielenkiintoinen vaikutus, se sai minulle aikaan fiksaation päästä yhdistämään lisää kultaa ja purppuraa. Sävy-yhdistelmä ei kyllä ole yhtään minua, kun vieroksun kultaa. Silti, jotain outoa on tapahtunut, ja ennen minusta liian kultainen huulipuna onkin sopiva. Nyt tämä väriyhdistelmä löi itsensä läpi niin pahasti, että Armani-neitsyyteni meni violetti-kultaisen luomivärin muodossa.


Ja kaiken lisäksi, se on lasipurkissa. En yleensä tykkää myöskään voidemaisista koostumuksista, olen perinteisen nappiluomivärin ystävä. Näin voimakasta kimallusta ei yleensä kyllä saa prässätyillä, tavallisilla luomiväreillä aikaan ilman inhottavaa varisemista - Eyes to Kill -luomivärissä kimallus sen sijaan pysyi. Ja hyvin pysyikin, pysyi kuin tauti. Lopputulos ei ole glitterinen, vaan nimensä mukaisesti luomiväri on iholla enemmän silkkinen kuin rasvainen, ja sen metallihohto upea.

Sävyn numero on 3, Purpura nimeltään.




Tässä käytin myös Urban Decayn Deluxe-kokoelman keltakultaista Honey-luomivärisävyä sekä Maybellinen mustaa Master Precise -eyelinertussia. Sisärajauksessa Urban Decay 24/7 Glide-On -kajalkynä sävyssä Stash (metallinen, kultainen oliivi).

Häivyttäminen oli helppoa verrattuna siihen, kuinka vaikeaksi sen yleensä koen purkkiin pakatuissa luomiväreissä. Voidemainen on väärä sana kuvaamaan tätä, kun tämä oli jotain voidemaisen ja jauhemaisen väliltä. Se sai minut tämän mukaani ottamaankin, yllätys siitä, että tämän näköinen tavara olikin niin pehmeästi levittyvää kämmenselällä- Silti, vaikka koostumus olikin yllättävän hyvä, ei tämä ihan yhtä helpolla häivyty mielestäni kuin perinteisemmät kaverinsa. Eipä tällaisella sävyllä kai hillittyä arkimeikkiä moni lähdekään hakemaan.

Mutta huh hintaa. Reilut kolmekymppiä. En lähtisi ihan heti suosittelemaan tämän ostamista ilman jotain alennuskuponkia. Voin vedota siihen, että Nea osti aikoinaan myös saman sarjan luomivärin, ja en pidä Neaa tyhmänä vaan erittäin fiksun oloisena tyyppinä, joten johtopäätöksenä minunkaan ostokseni ei voinut tehdä minusta ihan täysin tyhmää. No joo. Käyttäkää niitä alekuponkeja. Tämän hintaisissa tuotteissa ne jo tuntuvat.



** Osaan myös muita hienoja kolmoisyhdyssanoja, joita olisin kovasti halunnut kirjoitella teille, mutta ajattelin, että jätän välilihapullat, väkisinmakuupussit sun muut pois tästä tekstistä kuitenkin. No en pystynyt. Tänne loppuun piti lisätä pari. Ah, tätä vapaan bloggaajan arkea, saan rauhassa sanoa siemennestekaasu ja Giorgio Armani samassa lauseessa.

torstai 18. elokuuta 2011

Poimintoja syksyn lookeista

Kausilookit ovat hienoimpia juttuja ikinä. Joku markkinointinero joskus keksi, että muodin lisäksi myös meikeille kuuluu sesongit. Kausilookien mukana on yleensä vielä se kuva tai pari, joka sitten pyörii vähän joka toisessa lehdessä. Vielä kun asuttiin rivitalossa, meillä oli varastossa niitä julmetun isoja mainostauluja ja mainosjulisteita vino pino. Taitaa olla lentäneet kaikki pääosin roskiin: eipä tainnut äiti arvata, että vaikken hänen kemikalioliikettään jatkakaan, kosmetiikkaintoilu periytyy väistämättä jossain muodossa. Että olisi hienoa päästä selaamaan niitä vanhoja julisteita!

Mutta kurkistetaan tämän syksyn lookeista poimimiini juttuihin.


Armanin syksyn 2011 kokoelma kantaa nimeä Jacquard. Nimen selitys löytyy Wikipediasta kaikille meille vähemmän kankaiden kanssa pelanneille. Minua kiinnosti tässä violetti Eyes to Kill -ripsiväri (kuvassa musta vastaava), koska hamstraan itselleni suunnilleen jokaisen violetin ripsivärin kaikkialta, etsien niitä helmiä. Taitaa mennä vihdoin Armani-neitsyys minultakin, mikäli sävy Night Violet näyttää hyvältä livenä. Pitänee mennä tutkimaan, nämä ovat ilmeisestikin jo tiskillä Stockalla.




Lancômen kausilook on ajaton, ja siksi ehkä vähän tylsä kausilookiksi. Kevään Ultra Lavanden tapaan tässäkin on tuollainen kaunis poskipuna, Maison Lancôme, jota ei raaskisi käyttää ellei hankkisi kahta. Tekee pahaa ajatella, miltä testerit Lancômen tiskillä näyttävät, jos niitä lääpitään miten sattuu... Nimensä (29 St Honoré, Paris)kokoelma saa Lancômen historiassa merkittävän Pariisin myymälän, Maison Lancômen osoitteen mukaan, ja tuosta on haettu inspiraatiota myös poskipunan kuvitukseen.

Minulta löytyy jo klassisen punainen Lancômen huulipuna, samoin punainen kynsilakka (ja mainospullo myös, tuo jumalattoman suuri pänikkä minkä päällä istun blogin bannerissa), Le Crayon Khôleja useita samoin kuin Artlinereitakin, joten syyslookia enemmän innostuin siitä, että Lancôme on nyt avannut nettisivut myös suomeksi.

Mutta kappas, mitä löytyikin toiselta merkiltä, mustista rajauksista puheen ollen...




Suomessa viikolla 34 YSL julkaisee syyslookin ohella New Blacks -nimisen kokoelman. Kokoelmasta löytyy tussieyeliner, EyeLiner Effet Faux Cils Shocking. Tussirajauksiin rakastumisen jälkeen dipattavat sivellinlinerit ovat jääneet minulla historiaan, tussi on parasta! Tussia tulee vain tuo yksi perusmusta, mutta se jää kokoelmaan pysyvästi, eikä ole one shot. Siveltimellä käytettäviä purkkimaisia cremerajauksia ja ripsivärejä tulee myös mustan eri sävyissä. Kuulostaako jotenkin tutulta? Niin minustakin. Lancôme ehti ensin, Hypnôseahan myytiin vähän aikaa sitten erilaisina mustan sävyinä, ja muistaakseni luomiväritkin tuohon kuuluivat. No, mutta YSL otti tähän mukaan myös kynsilakat, sävy Black Bronze (kuvassa vikana) näyttää mielenkiintoiselta. Tuo mieleen China Glazen Wagon Trail -sävyn.



YSL:n varsinainen syyskokoelma on Midnight Garden.





Inspiroiduin tuosta luomiväripaletista, ja tein oman versioni samankaltaisilla sävyillä.

Hämmästyneen näköinen silmäni hämmästelee siinä, että minulla ei ole paletin tummanvihreää vastaavaa sävyä kokoelmissani, joten korvasin sen Estée Lauderin Pure Color -luomivärillä, sävyllä 31 Ivy. Muut käyttämäni luomivärit mintunvihreä Inglot Matte 345, vaaleanlila DS 493, tummempi violetti Pearl 439 sekä Grimasin pearl-koostumuksen omaava munakoiso sävynumerolla 761. Pohjusteena Gosh Love That Cool Mint ja Love That Violet. Alarajauksessa luomivärin lisäksi myös Lancôme Crayon Khôl vihreänä.

Lookin paletti on oikein toimiva kokonaisuus värejä, violetilla ja vihreällä saa minun silmääni miellyttäviä yhdistelmiä ja viidellä eri luomivärillä aika reippaasti erilaisia meikkejä.

Pumpulipupulta tulossa myös tuosta YSL:n kausilookista, odotamme innolla.

(Edit: kuvat olivat vähän aikaa rikki ja tämä postaus poissa näkyvissä, sillä koska kyseessä ei ole omat kuvani vaan viralliset mainoskuvat, en voinut lisätä niitä Flickrin kautta kuten yleensä. Lisäsin kuvat ensin avopuolison nettisivujen kautta, mutta siellä kaatui hostserveri, ja vahingosta viisastuneena laitoin nämä nyt Dropboxiini ja julkaisin sitä kautta. En viitsinyt käyttää Bloggerin omaa kuvanlatausta, sille se pilaa hienot ja terävät kuvat pakkaamalla ne sumuiseksi mössöksi.)