Näytetään tekstit, joissa on tunniste Guerlain. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Guerlain. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Guerlain Lingerie de Peau

Täällä taas! Tammikuussa loppui innostus, blogger's block iski. Blogin kirjoittaminen tuntui lähinnä velvollisuudelta, elämä heitteli, mielenkiintoa ei ollut, itsetuntokin oli jotenkin jäissä. Ajattelin, että palaan takaisin blogin pariin vasta sitten, kun siltä aidosti tuntuu. Tässä on vaihdettu suuntia elämässä edestakaisin, työpaikkaa, vaatekokoa, hiusväriä, sukunimeä ja ties mitä. Viikko sitten tajusin, että minulla on tuote, josta haluaisin haluta kirjoittaa. Tänään tuntui siltä, että haluan kirjoittaa. Valokuvaamisinto on tipotiessään, mutta josko se sieltä heräisi. Käytin nyt brutaalisti hyväksi ulkopuolista kuvankäsittelijää, joka varmisti, että en menetä hermojani heti alkuun. Mutta, uusi rakkauteni Guerlainilta, kiitos blogimasennukseni katkaisemisesta!

Guerlain Lingerie de Peau 2

Kävin heinäkuussa Turkissa vallankumousyrityksen jälkimainingeissa. Vaihdoin väriä niin monta astetta, että kotoa ei enää löytynyt tarpeeksi tummaa meikkipohjaa. Olin ennen matkalle lähtöä rakastunut Guerlain-ostosten kylkiäisenä saamaani Lingerie de Peau -meikkivoiteeseen. Käytin pienen näytepullon loppuun. Olihan tuo meikkivoide minulle takaraivoon jäänyt jo Marin postauksista, mutta tyyriin hinnan takia en ollut sitä testannut. Pikkupullon käytettyäni rakkaussuhde oli jo tiivis. Ruskettumisen myötä tuli vihdoin syy ostaa uusi meikkivoide, joten etsin Lingerie de Peausta minulle sopivan sävyn. 

Lingerie de Peau on erittäin juoksevaa. Se levittyy loistavasti sorminkin eikä vaadi alleen mitään pohjusteita asettuakseen nätisti. Lopputulos on kaikkea sitä, mitä Guerlain lupaa: kuultava, kevyt ja luonnollinen, mutta kuitenkin sopivan peittävä. Selkeästi meikkivoide, eikä mikään sävytetty kosteusvoide tai BB, mutta silti uskomattoman luonnollinen. Puuterointi ei ole aivan välttämätöntä, kiirepäivinä olen käyttänyt tätä ilman puuteria. Kuumina päivinä kuitenkin jossain vaiheessa päivää pohja kaipaa puuterointia kiitelyn takia. Kaksi painallusta on sormin levitettäessä minulle sopiva määrä.

Guerlain Lingerie de Peau 1

03 Beige Naturel oli tähän tummuusasteeseen sopiva. Juuri loman jälkeen jopa hieman tummempi olisi mennyt, mutta tämä valikoitui kuitenkin sävyksi, sillä rusketus kuitenkin hälvenee. Muistaakseni ennen lähtöäni minulla oli näytekoossa 02 Beige Clair, joka sopi hyvin Suomen kesässä jonkun verran päivettyneelle iholle. Saatan muistaa sävyn kyllä väärinkin. Hyvällä tuurilla joku sitä vaaleampi käy minulle talvella. Sävyjä on lukuisia ja eri pohjasävyillä (01, 02, 03, 12, 13, 23, 24, 25...), joten tarvitsin todellakin iholle testaamista ennen ostopäätöstä. En muista, mitä kaikkia Suomessa oli myynnissä, mutta omaani vaaleampia jäi vielä useampi.

Kuten Guerlainin meikkituotteet yleensäkin, Lingerie de Peau tuoksuu ihanalta. Ei ehkä kovin ihanaa hajuste-allergikkoja ajatellen, mutta minä tykkään. Tuoksu ei minun mielestäni ole liian voimakas, huomaan sen vain levittäessä. Suojakerroin löytyy UVB- ja UVA-säteilyä vastaan, SPF 20 / PA +.

Hintaa meikkivoiteella on reilut 60 euroa (30 ml), mutta minulle se on jokaisen euron arvoinen. Ostan tästä varmasti myös talvisävyn itselleni. Myyntipaikkoja ovat (mahdollisesti pienempien liikkeiden lisäksi) Sokos ja Stockmann.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Guerlain Rose Aux Joues

IMG_0370

Klik. Se ihana metallinen klik tai naps, joka kuuluu magneetista kantta avattaessa ja suljettaessa. Se tekee selektiivisen kosmetiikan tuotteesta vielä vähän laadukkaamman tuntuisen. Guerlainin poskipunaduo sanoo klik.

Olen aika ujo käyttämään poskipunia. Käytän niitä kyllä, mutta en halua voimakasta pigmenttiä vaan ihan vaan hitusen väriä. Tähän asti olen mennyt kesät talvet yhdellä ja samalla, Narsin sävyllä Orgasm. Siinä on keskipaljon pigmenttiä, sanovat enemmän poskipunia kokeilleet blogikollegat. Sävy on kuitenkin helppo, yliannostus ei tapahdu herkästi ja sävy näyttäisi sopivan minulle sekä kesään että talveen.

Repäisin ja ostin uuden, kun Narsista alkaa jo pohja komeasti loistaa. Guerlainia tällä kertaa.

IMG_9588

Guerlainin poskipunat ovat duoja. Niissä on kaksi yhteensopivaa sävyä, joita voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Omani on sävy 02 Chic Pink. Sävyt voi miksata keskenään tai käyttää vaikka niin, että tummempaa levittää alemmaksi ja vaaleampaa korostuksen tavoin sen yläpuolelle. Esimerkiksi 05-sävyssä on selvästi varjostus- ja korostussävy.

Chic Pinkin korallipinkit sävyt ovat helppoja ja noudattavat tuota samaa hyväksi havaitsemaan hyväksi havaittua sävymaailmaa. Molemmat levittyvät kauniisti ja pehmeästi. Pigmenttiä on mielestäni vähemmän kuin Narsin Orgasmissa, tai sitten nämä vaan sävyinä sulautuvat ihooni helpommin. Kyllä väittäisin, että kyse on pigmentin määrästä, sillä itse asiassa näitä saatan jopa vähän kerrostaakin, riippuen meikistä. Minulle tuo kevyt pigmentti on hyvä, voimakkaan pigmenttiset ujostuttaisivat.

Ylempi sävy on hieman korallisempi ja vähemmän pinkki kuin Narsin Orgasm, mutta aika läheltä sitä. Narsissa on pikkuisen enemmän kimallusta, mutta vain vähän. Alempi sävy taas on vaaleampi ja matta, erittäin kevyt ja todella luonnollinen. Ihan häivähdys poskipunaa vain.

Tuoksu on sama kuin meteoriiteissa, hento orvokki. Pakkaus kuulostaa, tuntuu ja näyttää ylelliseltä, vaikka minä en kullasta niin välitäkään. Tässä suhteessa olen poikkeus, rakastan enemmän mustia, hopeisia tai musta-hopeisia pakkauksia. Tai jotain kylmiä sävyjä. Mutta onhan tuo nyt kaunis kuin koru. Mukana tuleva samettipussukka suojaa kaunista rasiaa kolhuilta. Itse harvemmin kannan poskipunaa mukana, joten minulle tuo pussukka on hyvä vain matkustuskäytössä, mutta monelle muulle varmasti hyödyllisempi.

IMG_9574

Jotain negatiivistakin - alemman sävyn koko on vähän turhan pieni. Tekisin tämän paletin uudestaan kahdella samankokoisella sävyllä, sillä alempaa on aavistuksen vaikea käyttää, vaikka poskipunasiveltimeni onkin aika pieni. Tuota pakkauksen omaa en ole edes testannut, koska yleensä en käytä pakkausten omia sivetimiä, vaan pitkävartisia.


Kuvausrekvisiittana käytetty koru on kuvauslainassa Glitteristä.

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Guerlain Aqua Allegoria Limon Verde

IMG_0398

Viime aikojen kosmetiikkaostokseni ovat keskittyneet aika vahvasti Guerlainin suuntaan. Syntymäpäivälahjaksenikin ostin Guerlainia, pitkän harkinnan päätteeksi.

Minulla oli viisi vaihtoehtoista tuoksua, joita suihkin paperilapuille. Pitkään himoitsemani Guccin Flora by Gucci Glorious Mandarin oli tarjouksessa Kicksissä. Stockalla taas houkutti tämän lisäksi Guerlainin Aqua Allegorian Mandarine Basilic, DKNY:n jo 90-luvun lopusta myynnissä ollut DKNY Woman sekä Issey Miyaken L'eau d'Issey Eau de Parfum, joka sekin on tullut (tosin silloin vain edt-vahvuisena) myyntiin jo 1992. Annoin tuoksujen seistä paperilapuilla toista tuntia, istahdin alas ja karsin suosikeikseni kaksi. Issey oli minusta parhaan tuoksuinen näistä. Kuitenkaan se ei ollut yhtä erikoinen kuin Limon Verde. Kaipasin virkistystä tuoksuvalikoimaani, mutta pelkäsin, että Limon Verde on silti vähän liian erikoinen. Se on itse asiassa unisex-tuoksu.

Kun karsinta oli käyty ja vaihtoehdot pudonneet kahteen, kävin suihkimassa kumpaakin ranteisiini. Tuoksut eivät mielestäni ihollani muuttuneet havaittavasti, paperilappuvalinta olisi tässä tapauksessa riittänyt. Kuitenkin, kun kyseessä on hintavampi tuoksu, halusin varmistua. Aloin kääntyä yhä enemmän Limon Verden puoleen, koska ajattelin, että tuota Isseytä nyt löytää sitten edullisemminkin laivalta, Guerlainista en ollut varma. Lisäksi tämä saattaa poistua valikoimista aika piankin, kun uutta kevättuoksua Aqua Allegoriaan pukkaa jo. Lopullinen päätös syntyi, kun pyysin poikaystävältä ja kahdelta kaverilta mielipidettä - kaikki valitsivat sen ranteen, jossa oli Limon Verdeä. Sukupuolesta riippumatta se oli kaikkien mielestä parempi kuin minun mielestäni kuitenkin turvallisempi ja helpompi Issey.

IMG_0418

Pari päivää meni, ennen kuin ostin tuoksun, mutta nyt se on tuossa ja olen erittäin tyytyväinen.

Tiesittekö, että Guerlain on yksi vanhimpia parfyymitaloja? Ensimäinen parfymeria avattiin 1928. Guerlainin suku myi yrityksen vasta vuonna 1994, jolloin se siirtyi monialaiselle Moët Hennessy Louis Vuitton -konsernille. Oikeasti se on konglomeraatti, mutta käytetään nyt tuossa termiä "monialainen konserni" koska opin koko konglomeraatti-sanan vasta tähän juttuun taustoja kaivellessani, vaikka yritysoikeuden kurssi onkin käyty ihan menestyksekkäästi. Kuinka moni olisi tiennyt, mikä on konglomeraatti? Nyttemmin Guerlainilla on myös muuta kosmetiikkaa ja vahvoja menestystuotteita kuten aurinkopuuterit ja meteoriitit, mutta merkin juuret ovat hajuvesissä.

Guerlainin Aqua Allegoria on alasarja, joka on sinänsä pysyvä osa Guerlainin tuoksuvalikoimaa, mutta uudistuu koko ajan. Neljä tuoksua pysyy valikoimissa, keväisin tulee uusi. Limon Verde on ollut myynnissä viime vuodesta lähtien. Tämä kevään Aqua Allegoria -tulokas on Teazurra. Aqua Allegorian inspiraationa ovat Guerlainin mukaan luonnon ihmeet. Tuoksut näyttävät nojaavan johonkin tiettyyn luonnon raaka-aineeseen tai kahteen, tässä tapauksessa limeen. Pullot noudattavat samaa kaavaa, niissä on tuollainen kultainen verkko, mehiläiskenno, koristeena pullon päällä ja mehiläinen kaiverrettuna korkin päälle.

Citrus Aromatic -perheeseen kuuluva Limon Verde ei silti ole mitenkään yksinkertainen limetuoksu, vaikka lime pääosaa tuoksun imagossa näyttelee. Se on itse asiassa hyvin persoonallinen, minusta selvästi tunnistettava ja mieleenpainuva - ja erittäin vaikea kuvailla. Alku on selkeää limeä, kirpeä ja sitruksinen. Viitisen minuuttia kestää, ennen kuin tuoksu alkaa muuttua kohti sydäntuoksuaan, mutta muutos on erittäin selkeä. Tässä vaiheessa limen kirpeys häviää, tuoksuun tulee nuotteja, joita en tunnista ja tuoksu saa sen persoonallisen, erikoisen tuoksunsa, joka on samalla erittäin vehreä mutta kuitenkin myös vähän makea. Ei silti mitenkään sillä tavalla makea, että sanoisin tätä makeaksi. Ei sillä tavalla makea, kuin floral fruity -tuoksut ovat. Eikä nyt ainakaan missään nimessä gourmand-tyyppisen makea. Sanoisin, että vehreään tuoksuun on heitetty ihan aavistus sokeria makeutusaineeksi.

Guerlain sanoo tuoksua trooppiseksi. Minä en sanoisi. Yhdistän trooppisuuteen aina hedelmät, tämä on vehreämpi kuin trooppiset tuoksut minun mielessäni, eivätkä hedelmät puske sieltä niin kovasti läpi, ettäkö sanoisin limeä lukuunottamatta tuoksua kovin hedelmäiseksi. Etenkin, kun se limen kirpeys sielä katoaa todella pian.

Guerlain on halunnut myös luoda tuoksuun mielleyhtymän brasilialaisesta caipirinha-drinkistä, ja se sieltä kyllä on minustakin löydettävissä (lime, sokeri). Täytyy muuten tunnustaa, että vaikka baarimikkonakin tuli vietettyä useampi vuosi, olen juonut aitoa caipirinhaa vain kerran, Cannesissa Ranskassa. Aidossa käytetään cachaçaa, sokeriruokoviinaa, jota ei Suomesta ihan joka paikasta löydä. Meillä se vastine tuolle on yleensä caipiroska, vodkaa, murskattua limeä, sokeria ja jäämurskaa. Totta puhuen, en tykkää cachaçan mausta, joten siksi tuo kerta jäi yhteen. Juon kyllä mieluusti sitä vodkaversiona caipiroskana.

Alkutuoksu: lime
Sydäntuoksu: vihreät nuotit, trooppiset hedelmät, viikuna, sokeriruoko
Jälkituoksu: tonkapapu

Vaikka tämä on vahvuudeltaan Eau de Toilette, minusta kesto on yllättävän pitkä. Sitrustuoksulta en paljon odota, mutta tämä onkin erilainen. Alun sitrus toki haihtuu, mutta tuoksu pysyy minulla tunteja aivan sellaisena, kuin se sydäntuoksuun asti kehittyessään on. Tuoksu ei ole päällekäyvän voimakas, voin laittaa tätä sen saman kaksi suihkausta kuin tuoksuja yleensäkin laitan. Vielä klo 4 yöllä oli aistittavissa jälkituoksu ranteeltani, vaikka olin laittanut tuoksua 10 tuntia aikaisemmin. Monet muut ovat kokeneet tämän keston huonoksi, mutta minulle se oli positiivinen yllätys. Voi johtua joko siitä, että odotukseni sitrus-edt:ltä olivat todella matalat tai siitä, että tuoksu on sillä tavalla tuoksuvalikoimastani poikkeava, että aistin sen herkemmin.

Hintaa tuoksulla on paljon, mutta niin on kokoakin. Pullo on iso hajuvesipulloksi, 75 ml. Tuoksut ovat havaitakseni useimmiten meillä maissa 30 ml:n pulloissa, vähän kalliimmalla (ja laivoilla peruskokona) on monesti saatavilla 50 ml pulloja - tämä on siihen nähden jättikoko. Guerlainin Limon Verde maksaa Stockmannilla 71,90 euroa.

Tsekkaa myös postaukset tuoksusta näistä blogeista: Keyword: Love, Sinistä pintaa, ViilankantolupaLazy Dynamite ja Neiti kameleontti.

Koska tämä on näitä Aqua Allegorian vaihtuvia tuoksuja ja uusi kevättuoksu on jo tullut, käy nuuhkimassa tämä heti-nyt-tänään jos kiinnostuit. On näitä vielä hyvin, mutten voi tietää, miten kauan.

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Guerlain Météorites Baby Glow

IMG_9366

Useimmille tutut Guerlainin meteoriitit eli hohdepuuterikuulat eivät ole vielä saaneet minua innostumaan. Monet ovat kuitenkin rakastuneet ja niinpä Météorites-nimikkeellä on tehty muitakin tuotteita. Tämä Baby Glow -meikkipohja oli heräteostos. Muistin nähneeni kuvan siitä jossain jollakin, mutta en ollut edes avannut postausta luettavakseni. Geokätköilyreissun välipysähdyksellä (kyllä, geokätköilyreissun välipysähdyksellä, kosmetiikkaa voi shopata geokätköillessäkin) kokeilin kuitenkin kämmenselälleni tätä ja koostumus tuntui upealta - mukaan vaan. Osasin arvioida sävyn täydellisen nappiin kokeilematta kasvoille. Kun on testannut tuhat miljoonaa meikkipohjaa, alkaa aika hyvin osaamaan oman värityksensä.

Baby Glow on valoa heijastava, kevyt meikkivoide. Sävyni on 2 Clair/Light. Sen lisäksi, että se on oikean sävyinen, se myös blendautuu ihoon niin loistavasti, että paniikkia kaulan meikkivoiderajasta ei ole. Peitto on kevyt, mutta tuote ei ole lirua vaan kermaista. Suojakerroin löytyy myös, joten minulle ei ole väliä, onko kosteusvoiteessa alla suojakerrointa.

Olen testannut tuotetta sekä ilman puuterointia että irtopuuterin kera. Molemmilla tavoilla pysyvyys on erinomainen. Baby Glow jättää kasvot puolimataksi, puuteria ei välttämättä tarvita mattaamaan pintaa. Näköjään sitä ei tarvita myöskään kiinnittämään meikkiä paremmin, ainakaan minun ihollani. Eräänkin käyttökerran testasin tätä hikisenä lauantaiyön baarityövuorona, ilman puuteria, ja kotiin tullessa meikkipohja oli yhä loistavassa kunnossa. Olenkin todennut, että puuteroinnin tarve on minulla vain silloin, jos laitan myös poskipunaa tai varjostuksia, sillä ne tarraavat puuteroimattomaan pintaan liian vahvasti eivätkä häivyty samalla tavalla.

Tuoksustakin plussaa, aika hento, puuterinen tuoksu. A delicate violet fragrance, inimitable and totally addictive, sanotaan Guerlainin nettisivuilla. En havaitsisi, ellen erityisesti kiinnittäisi huomiota. Voisin lisätä vielä vaikka mitä ylisanoja, mutta otetaan jotain negatiivistakin: tämä on ihan pirun kallis. Tuubi on pieni, 30 ml pumppupullo ja maksaa jotain lähes 60 euroa. En enää edes muista tarkkaa hintaa, koska hävitin kuitin heti ostomorkkiksen välttämiseksi. No en morkkistele, loistava ostos!

maanantai 7. tammikuuta 2013

Minkälainen on täydellinen luomiväripaletti?

MAC Wonder Woman Valiant

Luomiväripaleteissa on aina joku vika. En ole vielä törmännyt täydelliseen. Toisaalta en sellaista tarvitsekaan, koska yleensä teen silmämeikin kotona ja minulta löytyy kyllä ne kaikki tarvitsemani värit ja välineet kotoa. Niinpä en ole sitä täydellistä palettia hirveästi etsinytkään. Olen kuitenkin pohdiskellut, minkälainen olisi se minusta täydellinen luomiväripaletti, jos sellainen olisi.

Dior Misty Mauve

Ensinnäkin, täydellisessä luomiväripaletissa on mukana peili. Näin sen voi ottaa mukaan myös vaikka töihin tai junaan, eikä erillistä peiliä tarvita. Peilin pitää olla riittävän suuri. Esimerkki erinomaisesta peilistä on Diorin viisikoissa. Viisikkojen paletti on juuri sopivan kokoinen - mahtuu mukaan, mutta peilikin on riittävän iso.

Clarins Colour Quartet 80 So Sublime

Luomivärin levitykseen tarvittavat työkalut eivät voi millään mahtua palettiin. Hyvässä siveltimessä on tarpeeksi pitkä varsi, mutta hyvä paletti ei voi olla järjettömän suuri. Tarvitsen yleensä perusmeikkiin neljää eri levitintä: suuri häivytyssivellin/sivellin vaaleille, suurille alueille, vaahtomuoviapplikaattori varjostuksiin, sivellin varjostuksiin ja litteä sivellin rajauksiin. Jos on valittava, millä näistä sitten pärjää hätätilanteessa, vaahtomuoviapplikaattorilla pääsee aika pitkälle. Sitä voi kääntää, jolloin samalla päällä voi levittää kahta eri väriä. Optimaalisessa sellaisessa on myös terävämpi pää, jolla saisi ne alaripsen tyven rajaukset aikaan. Applikaattoreita saa mieluummin olla kaksi kaksipäistä, kuten Diorin viisikoissa. Täydellisessä setissä olisi yksi normaali applikaattori, jossa on kaksi samanlaista suurta päätä ja toinen, joka on ylläolevan Clarinsin nelikon applikaattorin kaltainen. Clarinsin applikaattorissa on meinaan mainio tuo terävä pää, sillä oikeasti saa hyvät luomivärialarajaukset matkassakin ja materiaali on tarpeeksi napakkaa. Diorin applikaattorissa on leveämpi ja terävämpi pää, mutta terävä ei ole tarpeeksi terävä. Leveäpäinen puoli on oikein hyvä.

Lancôme Color Design mini: Visionary, Daylight, Statuesque ja Snap

Dior Stylish Move mini

Minipaletit ovat aivan ihania, mutta niistä ei ole täydelliseksi paletiksi. Ne ovat enemmänkin keräilyesineitä ja sellaisia, joita on helppo ottaa mukaan täydentämään matkalla mukana kulkevaa palettia. Esimerkiksi tuosta Lancômen minipaletista löytyy musta ja valkoinen, joita itse tarvitsen usein meikissä häivähdyksen jossain. Stylish Movessa taas on aivan upea alakulman vasen sävy, jolle kuva ei tee oikeutta.

Guerlain Divinora

Laatu on tietysti tärkeä. En tiedä, miltä vuodelta Guerlainin Divinora-paletti on, mutta se laadultaan järkyttävä. Oikea yläkulma ja vasen alakulma ovat ihan hienosti käyttäytyviä, mutta vasemman yläkulman pinkki on järkyttävän hileinen ja oikean alakulman tumma luumu aivan mahdoton käyttää hileisyytensä vuoksi. Luomiväripaletin sävyjen pitää olla sillä tavalla tasalaatuisia, että vaikka ne eivät kaikki olisikaan samaa koostumusta, jokaista pitää olla mahdollista käyttää. Paletissa voi olla mattaa ja helmiäistä, glitteristäkin sävyä, mutta ei mitään noin järkyttävää, että sävy jää täysin turhaksi - tai kuten tässä paletissa, kaksi neljästä jää täysin turhaksi.

Dior Electric Lights

Yleensä se, mikä eniten häiritsee on sävyjen kokonaisuus. Electric Lightsista puuttuu neutraali, kermainen häivytyssävy. Paletin violetti on luomilla hyvin tumma ja samea, tästä puuttuu myös sävy, jota voisi käyttää varjostuksen pääsävynä. Violetti käy mainiosti varjostuksen tummimpiin kohtiin lisäsyvyyttä luomaan, mutta ainoaksi kunnolliseksi varjostussävyksi se ei riitä. Käytännössä paletissa on neljä hyvin vaaleaa sävyä ja yksi liian tumma.

Dior Twilight

Twilightissa sävykokonaisuus on parempi yhdessä käytettäväksi. On tummaa ja vähemmän tummaa, koko luomelle levitettävää ja varjostusta, hohtavaa ja ihan kunnon helmiäistä sekä mattaisempaa mustaa (glitter ei tuossa sävyssä juuri luomella näy). Silti tästäkin puuttuu se kermainen, neutraali häivytyssävy.

Lancôme Color Focus L'Amente du matin

Lancômen L'Amente du matin on minulla vakiokäytössä töissä. Sen sävyt ovat oikein hyvät arkimeikkiin, kun niitä laittaa vain aavistuksen. Jos tekee vahvempaa meikkiä, valkoinen on liian valkoinen ja hohtavat pinkki ja violetti liian hohtavia. Vaihtaisin pinkin kermaisempaan ja vähemmän hohtavaan sävyyn ja lisäisin palettiin yhden violetin sävyn, joka olisi keskitumma. Todennäköisesti tästä paletista kuitenkin näkyy jostain napista pohja vielä tämän vuoden aikana, jos ei paristakin.

Make Up For Ever Black Tango

Ulkoisesti täydellinen paletti näyttää omistajaltaan. Minulle se näyttäisi tältä MUFE:n paletilta.

Mikä sitten painaa tekijöistä eniten? Loppujen lopuksi minulla se on sävyjen yhdistelmä ja laatu. Kaikista omistamistani paleteista ykköseksi kiilaa postauksen ensimmäisessä kuvassa oleva MAC Wonder Woman -paletti, sillä vaikka se onkin väärän mallinen (liian pieni peili), siinä ei ole applikaattoreita lainkaan enkä erityisemmin tykkää sen ulkomuodostakaan, siinä on aika erinomainen sävy-yhdistelmä laadukkaita värejä. Löytyy häivytyssävy ja sävy kulmaluulle (paletin ensimmäinen), liikkuvalle luomelle ja erityisesti sisänurkkaan vaaleahko mutta silti värillinen sävy (paletin toinen, hohtava vihreä) ja tummemmat, samaan värimaailmaan sopivat varjostusvärit (mattainen tumma vihreä ja hohtavampi neljäs ruskeanvihreä). Paletista vaihtaisin viimeisen värin vähemmän ruskeaan sävyyn, mutta muuten sävynelikko on oikein hyvä. Siksi se pääsi postauksen ykköskuvaksi, sillä se hipoo sävykokonaisuudeltaan täydellisyyttä.

Täydellisessä myös kodin ulkopuolelle käyttöön sopivassa paletissa olisi:
- MUFE:n tyylinen kansi, vaihtaen sävymaailma paletin väreihin sopivaksi
- Diorin viisikon koko ja peili
- kaksi applikaattoria, joista toinen Clarinsin applikaattorin kaltainen ja toinen Diorin applikaattorin kaltainen mutta niin, että Diorin applikaattorissa olisi molemmat päät isoja
- MAC:in Wonder Woman -paletin sävykokonaisuus ja laatu vaihtaen kuitenkin viimeinen sävy ruskeammasta vihreämpään hohtavaa sävyyn.

Vaihtoehtoisesti vihreän sävymaailman sijaan sävymaailma voisi olla minulla violetti, jonka jälkeen MUFE:n kansikin sopisi ihan tuollaisenaan.


Paleteista MUFE on saatu ilmaiseksi blogin kautta. Neljä on saatu/vaihdettu tuttavilta, yksi on testeri äidin liikkeestä ja loput olen ostanut.

Mitä teidän täydellisessä paletissanne olisi?

torstai 23. syyskuuta 2010

Syyskauden avajaiset


Pykälän Syyskauden avajaiset olivat eilen, ja päätin hylätä totaalisesti säännön "älä käytä vahvaa huulimeikkiä vahvan silmämeikin kanssa". Syyskauden avajaiset olivat myös otollinen hetki vaihtaa meikkipohjan väriä - miksasin kivan pienen pullon Lancômen Color Ideal -meikkivoidetta sävyistä 010 ja 01. Otin myös käyttöön astetta vaaleamman puuterin.



Silmämeikissä luomilla Inglotin DS 491 (kimalteleva violetti), Inglot AMC 65 (musta hopealla kimalteella), Lancôme Color Design 501 Silver Shines sekä toinen, tummempi hopea Lancômen jonkun kausilookin Palette for Eyes and Cheeks - 01 - Le Carnet De Velours -nelikosta. Häivityksessä käytetty hyväksi myös Lancôme Color Designin sävyä 202. Rajauksessa Sensai Liquid Eyeliner mustana ja Lancôme Le Crayon Khôl, sävy Violet Intense, sisänurkassa rajausta hopeisella Guerlainin automaattilinerilla, Retractable Eye Pencil, sävy Silver 02.


Eri kulmasta ja vähän eri valaistuksella. Pääsin myös korkkaamaan monessa paikassa hehkutetun Max Factorin False Lash Effectin ripsarin. Alkufiilis oli blaah, ei näyttänyt tekevän juuri mitään. Sitten tajusin ripsivärin pointin: sillä kuuluu tehdä miljoona kerrosta, ja johan alkaa tehota. Tämä on, täytyy myöntää, lähes Lancômen L'Extrêmen veroinen. Lancômen ripsivärillä tosin teen noin 40 liikettä per silmä, tällä Max Factorilla vetojen määrä menee varmaan lähemmäs sitä 160:tä, jonka L'Oréal tutkimuksissaan totesi naisten keskiverroksi. Ihan siksi, että kuulosti niin hämärältä, laskin omat tulokseni, ja tosiaan L'Extrêmellä noin 40 vetoa minulla riittää. Max Factorin FLE:lle suuri plussa siitä, että tätä voi kerrostaa todella paljon ilman pahempaa hämähäkkiefektiä.


Huulimeikkikin oli Max Factoria. Rajauskynästä en tykkää, se on niin kova, että tarkkaa ja symmetristä jälkeä on vaikea saada. Sävy tässä Max Factorin Lip Linerissa on 12 - Fire, huulipuna 820 Intensely Red. Näköjään ihan huulipunasta puhtaana tuo Rapalan koukun alapallo ei pysynyt, mutta ei sitä nähnyt kuin kymmenen sentin etäisyydeltä katsoessa.