Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jane Iredale. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jane Iredale. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. syyskuuta 2015

Vegaanikosmetiikkaviikko: Jane Iredale PurePressed Base

IMG_1744

Meikkipohja, aika oleellinen juttu. Aloitetaan vegaanikosmetiikan teemaviikkoni siis sillä. Vaikka karsisin tuotteet minimiin, kaksi asiaa meikissä ovat minulle välttämättömät: meikkipohja ja ripsiväri. Viikon pärjään vaikka ilman mitään muuta, mutta nuo kaksi on oltava. Vegaanikosmetiikkaviikolla testiin pääsi ensimmäisenä Jane Iredalen PurePressed Base, kiinteä mineraalimeikkipohja.

Jane Iredalen tuotteet eivät ole sieltä edullisimmasta päästä. Sarja on jo pitkään markkinoilla ollut ja kohtuullisen tunnettu mineraalimeikkisarja. Suomessa myyntipaikkoja ovat kauneushoitolat. Hintaa tällä puristemeikkipohjalla on pikaisen googlauksen perusteella hitusen vajaa 70 euroa. Tälle on saatavilla refill-pakkaus, joka on jonkun verran edullisempi. Jälleenmyyjät löydät täältä. Myös pari verkkokauppaa myy jonkun verran Iredalen tuotteita, esim. Naturalshop, jossa näiden PurePressed Base -meikkipohjien sävyvalikoima on tosin vähän rajallinen, mutta hinta pysyy alle 60 eurossa.

Sävyvalikoima on todella laaja. Minulla on testissä neutraalien sävyjen vaalein, Ivory. Lämpimien sävyjen vaalein on Bisque, viileiden Light Beige. Ivory ainakin on todella vaalea, hieno juttu meille pohjoismaisille. Ivory on juuri ja juuri sopiva minulle nyt, mutta aivan pikkiriikkisen liian vaalea. Sitä ei kuitenkaan juurikaan huomaa, pystyn käyttämään tätä silti tällä vegaanikosmetiikkaviikollani. Lisäksi Ivory tummenee hivenen asetuttuaan iholle, jolloin tuo pikkuisen liian vaalea sävy ei haittaa enää lainkaan. Otin pari-kolme kertaa kesällä aurinkoa ja sain kevyttä päivetystä kasvoillekin. Veikkaisin, että sävy on ihan täydellisen nappi minulle parin kuukauden päästä. Heittäisin arviolta sen suunnilleen MAC:in tummuusasteeseen 15 ja uskoisin sen menevän aika helposti monille vaaleille. Kalmankalpeaa sävy ei minusta tehnyt, joten ihan MAC:in tummuusasteeseen 10 ei päästä. Kannattaa tsekata nuo kylmien ja lämpimien vaaleimmatkin, jos iho on perinteisen suomalaisen kalpea. Ivory on minulle silti se paras, vaikka nyt onkin vähän vaalea, sillä suurimman osan vuodesta olen vaaleampi kuin nyt. Tänä vuonna keskitalvella saatan pudota huonon kesän seurauksena jopa hetkeksi tästä vielä vaaleammaksi, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

Jane Iredalen tuotteilla on Leaping Bunny -sertifikaatti, ne löytyvät siis myös Animalian listalta. Nettisivuilla on merkitty vegaaniset tuotteet erikseen ja selkeästi, erinomainen juttu!

IMG_1752

Meikkipohjassa on suojakerroin SPF 20, hyvä juttu sekin. Luvataan sekä UVA- että UVB-suoja. Näissä tosin pitää muistaa, että jos tätä sipaisee iholle ihan vain vähäsen, suojakerroin ei toteudu. Suojakerroin on ajateltu normaalikäyttöön, jossa meikkiä on tasainen, kunnollinen kerros eikä vain hutaisua sinne tänne kevyesti. Vegaanisuutta ajatellen tämä tuotteen suojakerroin on erinomainen asia - ei tarvitse metsästää erikseen kasvoille aurinkosuojaa, ellei sitten aio oleskella auringossa pitkiä aikoja. Itse en ole koskaan palanut kasvoiltani tai saanut kasvojani edes punottamaan, jos meikkipohjassani on ollut suojakerroin. Mihinkään kunnolliseen auringonottoon tuo ei riitä, kun sitä pitäisi sitten lisätäkin reilusti välillä kuten kaikkia aurinkosuojia, mutta harvempi sitä kai aurinkoa lähtee ottamaan meikit naamalla.

Levitettäessä tämä mineraalimeikkipuuteri käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin normaalikosmetiikan meikkipuuterit minulla käyttäytyvät. Se on parhaimmillaan normaalilla tai aavistuksen rasvaisella iholla tai sekaiholla, sanoisin. Kuivalla iholla saattaa olla vähän ongelmia, ellei kosteuta ihoaan tarpeeksi ennen tuotteen levittämistä. Minulla pintakuivalla sekaiholla PurePressed Base tarvitsee alleen kunnollisen kosteusvoiteen, jotta ihoni pintakuivat kohdat eivät korostu. Kun kosteusvoide on kunnossa, meikki levittyy nätisti. Kuten mineraalimeikit yleensäkin, tämäkin on parhaimman näköinen sitten, kun se on hetken saanut asettua iholle ja imeä itseensä ihon tai kosteusvoiteen rasvaisuutta. Heti levittämisen jälkeen meikkipohja saattaa olla hitusen jauhoisen näköinen, mutta se näyttää jo puuolen tunnin päästä todella paljon luonnollisemmalta. Jos ei ole aikaa odotella, minulla on siihen myös tarjota kikka: Tämän (kuten muidenkin meikkipuuterien ja puuterien kanssa) yksi toimiva keino on suihkaista kasvoille jotain meikinkiinnityssuihketta tai ihan vaikkapa vain puhdasta vettä suihkepullosta. Tuo kikka vie pois liian jauhoisuuden, jos sellaista on. Tosin tuokin on makukysymys, minulle hieman liian puuterisen näköinen lopputulos saattaa toiselle olla juuri se optimaalinen, mattainen lopputulos, jota meikkipohjalta hakee. En itse tarvitse tuota kikkaa tämän kanssa, sillä puolen tunnin päästä levittämisestä meikkipohja on hyvin samankaltainen kuin pressaamattomilla, perinteisillä mineraalimeikkipohjilla: läpikuultava, kevyehkö. Oikein nätti. Kerrostamalla tästä saa paksummankin pohjan, näppyjä ja muita ihon epätasaisuuksia voi peittää lisäämällä pienellä peitevärisiveltimellä tuotetta ekstrakerroksen näppyjen päälle.

IMG_1733

Tykkään siitä, että vegaanisissa tuotteissakin voi valita vähän selektiivisempiä vaihtoehtoja. Tuo pakkaus on ihanan ylellinen, todella painava ja raskas, ei mikään muovirimpula. Mukana tulee tietysti puuterivippa. Käytin ihan sitä ekaa kertaa tuotetta testatessani, mutta minusta nätimmin tuote levittyy kabukilla tai muulla tiheällä, pehmeällä siveltimellä, jolla sitä pystyy työstämään ihoon minusta helpommin ja paremmin. Näin kun vegaaniviikkoa vietetään blogissa, vinkkaan samalla The Body Shopin kabukista - se on yhä edelleen suosikkini, täysin synteettistä karvaa. The Body Shopin emoyhtiö on kuitenkin L'Oréal, joka joillekin vegaaneille on kynnyskysymys, mutta jos se ei haittaa, suosittelen tsekkaamaan tuon TBS:n kabukin, jos tarvetta hyvälle kabukille on. Tästä linkistä pääset kirjoitukseeni siitä ja parista muusta TBS:n siveltimestä. Jane Iredalella on myös laaja valikoima siveltimiä, osa niistä vegaanisia.


Jane Iredalen meikkipohjia olinkin halunnut testata jo ties vaikka kuinka kauan. JI:n maahantuoja on lähettänyt minulle jotain tuotteita testiin ihan itse, olen myös saanut blogitapaamisista Iredalen tuotteita. Meikkipohjia ei siltikään ole tullut vastaan ja joka ainoan Jane Iredalen bloggaajatapahtuman ilmoittautumiseni olen joutunut perumaan. Viimeksi olin lääkärissä, joka oli reippaasti myöhässä. Sitä edellisen kerran tuplabuukkasin päivälle kaksi bloggaajatapahtumaa ja valitsin sitten sen, johon ensin olin luvannut tulla. No, uskaltauduin kuitenkin pyytämään pari tuotetta testiin ihan oma-aloitteisesti. Bloggaajien ikuisuuskysymyksiä: kehtaanko pyytää? Kyllä sitä täytyy kehdata. Joskus minulle vastataan ei, useimmiten kyllä. Siitä hyötyvät sekä lukijat, minä että yritys, kun pyydän itse tuotteita, jotka minua kiinnostavat. Tämä vegaaniviikko ei olisi onnistunut lainkaan, jos en kehtaisi pyytää tuotteita. Iredalen juttuja pyysin testiin ihan muuten vaan, mutta nepä ovatkin suurin osa myös vegaanisia. :)


Tuote on saatu testiin blogiin maahantuojalta.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

The Power of Makeup - nosto maaliskuulta

En ole aiemmin nostanut esiin vanhoja postauksia uudelleenjulkaisemalla niitä, mutta nyt kun vähän joka toisessa blogissa tämä vain kasvojen toisen puolen meikkaamisen haaste kiertää, nostetaanpa tästä sellaisenaan maaliskuinen juttuni siitä, mitä meikkaaminen minulle on. Tämä juttu oli aikanaan blogissani vähän monimuotoisena tuote-esittely/kauneuspohdintakombinaationa, mutta se näyttää vastaavan aika pitkälti haastetta. Siispä, kerran vielä, puolinaamameikki.

IMG_9087

Pohdin aika ajoin suhdettani meikkaamiseen. Se on muuttunut vuosi vuodelta ja muuttuu yhä, iän muuttuessa, ihon muuttuessa ja itsetunnon muuttuessa. Nykyään se on - hauskanpidon lisäksi - noita kumpaakin otsikossa mainittua, sekä toisaalta myös häivyttämistä ja uuden luomista.

Yllä oleva kuva ei ole leikattu kahdesta palasta vaan olen meikannut vain toisen puolen, puhdistanut toisen. Ihossani ei tuon kuvan mukaan hirveämmin nyt peitettävää ole, mutta tarkemmasta kuvasta huomaisi, että nenänpielet punottavat hieman ja sävy on muutenkin epätasainen.

Pienimmillään meikkaus voisi minulla olla tällaista virheiden korjaamista:

Blogi 22 vuosi 20151
Älkää hämääntykö sävyerosta, johtuu kameran automatiikasta. Räpsin kuvat automatiikalla pimeässä. Varsinainen pointti kuvassa, ihohuokosten häivyttäminen ja kiillon poistaminen. Kyseessä ei edes ole itse asiassa meikkituote, vaan Samparin Cosmakeup-sarja.

IMG_9091

Sain nämä testiin jo silloin, kun sarja lanseerattiin Viking Linen laivoilla, mutta ei ole tullut aiemmin kirjoitettua. Tähän postaukseen ne sopivat hyvin. Cosmakeup-sarjan tarkoitus on olla tuotteita meikittömiin päiviin, jotain ihonhoidon ja meikin väliltä. Sellaista sinun ihosi mutta parempi -settiä. Glamour Shot Universal Transparent Foundation lupaa tuoda iholle mattapinnan, tasoittaa ihohuokosia ja vähentää punoitusta. Allekirjoitan kaksi ensimmäistä, ihon sävyä se ei mielestäni tasoita ainakaan merkittävästi. Transparent Mattifying Concealer taas on sama, mutta peitevoideversiona, tarkoitettu siis ihon ongelmakohdille (eli yleensä T-alueelle). En oikeastaan käytännössä näe eroa näiden välillä omalla ihollani, valitsisin siksi tuon kätevämpään pumppupulloon pakatun 30 ml:n meikkivoiteen 15 ml:n peitevoiteen sijaan, jos hinnalla ei olisi väliä. Jos taas haluaa vaan pienemmän määrän ja se riittää, onhan 29 euron peitevoide tietty vähemmän lompakkoa kirpaiseva kuin 45 euron meikkivoide, vaikka litrahinta on ensin mainitussa edullisempi. Tämä muuten on tuote, jonka minä lanseeraisin myös miehille. Voisin uskoa tämän kiinnostavan värillisiä meikkivoiteita enemmän. Tuotteen ongelma on kuitenkin se, että en varsinaisesti näe, mikä tässä on ero mattapintaisiin meikinpohjustusvoiteisiin, paitsi hoitavat ainesosat. Lopputulos on mielestäni hyvin samankaltainen. Hoitavuudenhan saa meikkituotteisiin laittamalla alle sen kosteusvoiteen. Rehellisyyden nimissä sanottakoon tätä hieman turhakkeeksi naisilla, mutta, jos joku tällaista pientä korjausta tarvitsee, mikäs siinä. Itse en ole oikein löytänyt käyttöä, samassa ajassa levitän jonkun nopean meikkipohjankin.

Noin pieneen korjailuun en tosiaan lähde meikatessani, tuossa kuvassani minulla on Oriflamen IlluSkin -meikkivoide sävyssä Light Ivory, Make Up Foreverin High Definition -irtopuuteri, Narsin poskipuna sävyssä Orgasm sekä aavistus varjostusta Bobby Brownin Blonde-luomivärillä, jota en kyllä kuvasta erota. Meikkipohja on minulle ensisijaisesti virheiden peittämistä ja häivyttämistä, omien puutteideni korjailua. Jos olisin taitavampi ja viitseliäämpi, muokkaisin kasvojeni muotoa varjostuksin ja korostuksin, mutta niitä en ole vieläkään oppinut. Nykyään iholleni riittää aika kevyt ja kuulas meikkipohja, aiemmin tarvittiin paksumpaa ihon työntäessä epäpuhtauksia enemmän.

Blogi 22 vuosi 20152

Silmämeikissä pääpointti on korostamisessa, mutta tässä tulee sotkettua eri tyylejä. Virheiden peittämistä se ei ole, tosin aavistuksen korjailen silmieni ja kulmieni epäsymmetrisyyttä. Tämä kuvan meikki on perusmeikkini tyyli, olivat värit mitkä tahansa.

Kulmieni muotoon tai paksuuteen en juuri koske, annan sen olla juuri sellainen kuin se on. Korostan toki sitä, terävöitän kulmakarvojen kulmaa siinä kohdassa, mihin se luonnostaan tulee. Sävy on minulla entuudestaan tumma, joten arkena en välttämättä tee niille mitään, jos minulla on pelkkä ripsiväri. 99 % meikeistäni teen Diorin Diorcils Poudre -kulmakynällä, se taas tässäkin käytössä.

Luomivärin painopiste on minulla ulkonurkassa. Tämä on vähän väärä tapa minulle, sillä oikeasti haluaisin, että silmäni eivät ainakaan olisi kauempana toisistaan ja painopiste ulkonurkassa tekee juuri sitä. Tässä kohtaankin sen, että tykkään meikata johonkin tiettyyn tyyliin myös ihan siksi, että tykkään siitä tyylistä - vaikkei se välttämättä olisi minulle paras. Voimakkaampi 3D-meikkaus olisi ehkä parempi, siis niin, että varjostus on paksu sekä luomen sisä- että ulkonurkassa, mutta en vaan millään saa rohkeutta tehdä sitä tyyliä voimakkaasti. Olen yrittänyt siirtää painopistettä yhä lähemmäksi sisänurkkaa, tuoden varjostuksen entistä voimakkaampana sisänurkkaan, mutta kunnon 3D-varjostuksen hyväksymiseen menee vielä kauan.

Alaluomen sisärajaus vaalealla (minulla IsaDoran kajal sävyssä Blonde) sekä suurentaa silmää että avaa katsetta. En koe, että silmäni olisivat liian pienet, minusta minulle käy tummakin sisärajaus ihan hyvin. Kuitenkin, tämäkin on ihan passeli, olen tottunut. Aiemmin kartoin tätä juuri siksi, etten kokenut tarvetta suurentaa silmiäni. Kokeiltuani totuin ja aloin pitämään kokonaiskuvasta sitten kuitenkin. Yleensä siis näemmä korostan silmän kokoa vähän tahtomattani sen sijaan, että yrittäisin tietoisesti saada niistä suuremman näköiset.

Ripset ovat minulla niitä asioita, mistä olen ylpeä. Saan hyvin helposti lähes millä vaan ripsivärillä niistä näyttävät, mikään ripsiväri ei varise, ei tarvitse taivuttaa ripsiä. Niitä korostan mielelläni - tai pikemminkin, ylikorostan. Tässä ripsillä Lancômen Grandiôse.

Luomivärin valinta ei minulla todellakaan aina noudata sitä, mikä korostaisi vihreitä silmiä. Tässä meikissä se tosin niin tekee ja aika usein muutenkin, koska violetista tykkään. Valitsen kyllä luomivärini ihan sen perusteella, mikä väri on mielestäni kiva.

IMG_9101

Tässä meikissä luomiväreinä Masters Colorsin duopaletti sävyssä 33, kulmaluulla Lorkun Golden Beige ja rajauksena Jane Iredalen geelirajaus sävyssä Purple. Masters Colors ja Jane Iredale saatu blogin kautta.

Blogi 22 vuosi 20153

Huulteni amorinkaaren muodon pidän aika sellaisenaan. Korjaisin mielelläni ylähuulta ylirajaamalla sen hieman suuremmaksi, mutta toisaalta ylirajaus huulissa näkyy mielestäni vähän liikaa enkä halua, että huulistani suoraan näkee, että muotoa on radikaalisti korjailtu meikillä. Lisäksi huulipunan kuluessa päivän mittaan ylirajaus näkyy vielä ärsyttävämmin. Alahuulen rajaan vähän pienemmäksi kuin mitä se on. Tässä kuvassa ei nyt itse asiassa tullut tehtyä kovin paljoa niin, mutta yleensä rajaan hitusen vielä alahuulta pienemmäksi tasapainottaakseni sitä ylähuulen kanssa. En halua suurempia huulia, pienemmätkin kävisivät, mutta tuosta epätasapainosta en pidä ja sitä haluaisin fiksailla. Olen muuten saanut blogissa kommentin joskus siitä, että rajaan alahuuleni "väärin." No, ei se kyllä väärin ole. Niin kuin ei olisi ylähuulen ylirajaaminenkaan. Mutta näin minä sen kuitenkin kompromissina teen. Huulilla tässä Chanelin Rouge Coco sävyssä Gabrielle. Voisi taas muistaa huulirasvan käytön...

Jos valitsen, kumman teen, näyttävämmän silmämeikin vaiko huulet, valitsen aina silmämeikin. Viime aikoina on tullut asiaan poikkeus: töihin mennessä en ole ehtinyt laittamaan kuin meikkipohjan ja ripsiväriä, mutta olen siti halunnut jotain vähän lisää. Huulikiiltoja ja kevyitä punia on mennyt paljon enemmän kuin ennen.

Niin mikä se meikkaamisen tarkoitus minulle on? Kaikkea tuota. Piilotan ja häivytän virheitä tai asioita, joista en pidä, korostan puolia, joista pidän, sekä meikkaan ihan meikkaamisen itsensä takia. Kivojen luomivärien, hauskan väristen rajausten, nättien punien takia. Minä nyt vaan näytän paremmalta meikissä kuin ilman, ja monesti itsetunto tarvitsee sen, että sille antaa vähän lisäbuustia.

Miksi te meikkaatte?


Jane Iredale, Masters Colors sekä Samparin tuotteet saatu blogiin testiin.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Jane Iredale Just Kissed Lip & Cheek Stain

IMG_9647

Sain keväällä testiin superpikkuruisen Jane Iredalen huulille ja poskille tarkoitetun Just Kissed Lip & Cheek Stainin. Tämän luvataan olevan universaali, kaikille sopiva sävy, joka kulkee nimellä Forever Pink. Tuote on ollut vaikea arvioida, koska se ei mielestäni ole ollut huulilla yhtään minkään värinen. En rehellisesti sanottuna tietäisi, onko minulla väritöntä huulirasvaa vaiko tätä huulilla.

Olin olettanut, että tämä on niitä ihon pH:n kanssa reagoivia tuotteita. pH:sta ei kyllä suomenkielisillä Iredalen sivuilla sanota mitään, mutta näin näyttää koko Internet käsittäneen, joten sellainenhan tämä oli. Minun on täysin turha ottaa huulistani kuvaa, koska minulla huulten sävy ei muutu niin, että sitä huomaisi kunnolla. Ilonalla muuttuu. Hennalla muuttuu, mutta vähemmän selvästi. Emmin kuvassa hänellä on selkeästi punaa huulissa myös, hän jopa varoitteli poskipunakäytössä voimakkaista rajoista. Jonna rakastaa tätä ja muita kolmea vastaavaa pH-huulipunaansa ja teki niistä vertailupostauksen. Joten ei kun testaamaan lisää ja lisää.

Kokeilin punaa myös niin, että laitoin sitä vain vasemmalle puoliskolle huulia. Näytti pelkältä huulirasvalta.

Monessa paikassa puhuttiin, että väri kehittyy päivän mittaan. Hahaa! Ehkä syy on tässä! Tein pidempikestoisen testin. Punaa huuliin, punaa kämmenselälle, nettiä selaamaan ja odottamaan. Jonkin ajan päästä käden raita näytti aavistuksen tummemmalta kuin laittaessa. Kuvittelinko vain? Ei, laitoin viereen tuoreen raidan ja se oli vaaleampi. Jotain siis tapahtuu. Kolmas raita. Kyllä, tämä tummuu ajan kuluessa. Vilkaisin peiliin ja totesin, että kyllähän niihin kai jotain väriä nyt oli tullut. Tosin tarkkaa tutkimista se vaati, jotta tietäisin, itsesuggestoinko itseni vain uskomaan niin kämmenselkätestin perusteella. Kämmenselällä kun pohja on vaalea, huulilla tietysti - no, huulten värinen.

IMG_9665

Iholla sävy näkyy viitisen minuuttia aiemmin levitettynä aavistuksen pinkkinä. En ole oikein sinut voidemaisten poskituotteiden kanssa, joten poskipunanakaan en löytänyt tälle käyttöä.

Ilmeisesti mä olen vain sitten pH:ltani jotain sellaista, että ero ei minulla ole merkittävä värittömään huulirasvaan. Lisäksi olen kai jotenkin hitaasti syttyvä, koska värin kehittyminen yhtään mihinkään kestää niin kauan, etten ollut sitä aiemmin havainnut, ennen kuin tein pitkäkestoisen testin iholla.

Tietenkin kunnon kosmetiikkabloggaaja käyttää hyväksi myös apulaisia. Äärimmäisen innostunut poikaystävä sai tätä sekä huulilleen että poskipunaksi. Hänelläkään huulissa sävy ei muuttunut hirveästi, mutta kylläkin sen verran, että en ulos päästäisi sen näköisenä. Poskella taas sävy oli selkeä: maalasin häivyttelemättä poskeen kunnon pallon, pääsiäisnoidan puolikkaaltahan se naama näytti. Siispä, poskipunana käytettynä, häivyttäkää kunnolla!


No johan oli ihme tuote!


Tuote on saatu testiin blogiin. Kuvan korvakorut kuvauslainassa Glitteristä, kolmen parin setti maksaa 5,90 euroa.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Meikkaus - korostamista vai piilottamista?

IMG_9087

Pohdin aika ajoin suhdettani meikkaamiseen. Se on muuttunut vuosi vuodelta ja muuttuu yhä, iän muuttuessa, ihon muuttuessa ja itsetunnon muuttuessa. Nykyään se on - hauskanpidon lisäksi - noita kumpaakin otsikossa mainittua, sekä toisaalta myös häivyttämistä ja uuden luomista.

Yllä oleva kuva ei ole leikattu kahdesta palasta vaan olen meikannut vain toisen puolen, puhdistanut toisen. Ihossani ei tuon kuvan mukaan hirveämmin nyt peitettävää ole, mutta tarkemmasta kuvasta huomaisi, että nenänpielet punottavat hieman ja sävy on muutenkin epätasainen.

Pienimmillään meikkaus voisi minulla olla tällaista virheiden korjaamista:

Blogi 22 vuosi 20151

Älkää hämääntykö sävyerosta, johtuu kameran automatiikasta. Räpsin kuvat automatiikalla pimeässä. Varsinainen pointti kuvassa, ihohuokosten häivyttäminen ja kiillon poistaminen. Kyseessä ei edes ole itse asiassa meikkituote, vaan Samparin Cosmakeup-sarja.

IMG_9091

Sain nämä testiin jo silloin, kun sarja lanseerattiin Viking Linen laivoilla, mutta ei ole tullut aiemmin kirjoitettua. Tähän postaukseen ne sopivat hyvin. Cosmakeup-sarjan tarkoitus on olla tuotteita meikittömiin päiviin, jotain ihonhoidon ja meikin väliltä. Sellaista sinun ihosi mutta parempi -settiä. Glamour Shot Universal Transparent Foundation lupaa tuoda iholle mattapinnan, tasoittaa ihohuokosia ja vähentää punoitusta. Allekirjoitan kaksi ensimmäistä, ihon sävyä se ei mielestäni tasoita ainakaan merkittävästi. Transparent Mattifying Concealer taas on sama, mutta peitevoideversiona, tarkoitettu siis ihon ongelmakohdille (eli yleensä T-alueelle). En oikeastaan käytännössä näe eroa näiden välillä omalla ihollani, valitsisin siksi tuon kätevämpään pumppupulloon pakatun 30 ml:n meikkivoiteen 15 ml:n peitevoiteen sijaan, jos hinnalla ei olisi väliä. Jos taas haluaa vaan pienemmän määrän ja se riittää, onhan 29 euron peitevoide tietty vähemmän lompakkoa kirpaiseva kuin 45 euron meikkivoide, vaikka litrahinta on ensin mainitussa edullisempi. Tämä muuten on tuote, jonka minä lanseeraisin myös miehille. Voisin uskoa tämän kiinnostavan värillisiä meikkivoiteita enemmän. Tuotteen ongelma on kuitenkin se, että en varsinaisesti näe, mikä tässä on ero mattapintaisiin meikinpohjustusvoiteisiin, paitsi hoitavat ainesosat. Lopputulos on mielestäni hyvin samankaltainen. Hoitavuudenhan saa meikkituotteisiin laittamalla alle sen kosteusvoiteen. Rehellisyyden nimissä sanottakoon tätä hieman turhakkeeksi naisilla, mutta, jos joku tällaista pientä korjausta tarvitsee, mikäs siinä. Itse en ole oikein löytänyt käyttöä, samassa ajassa levitän jonkun nopean meikkipohjankin.

Noin pieneen korjailuun en tosiaan lähde meikatessani, tuossa kuvassani minulla on Oriflamen IlluSkin -meikkivoide sävyssä Light Ivory, Make Up Foreverin High Definition -irtopuuteri, Narsin poskipuna sävyssä Orgasm sekä aavistus varjostusta Bobby Brownin Blonde-luomivärillä, jota en kyllä kuvasta erota. Meikkipohja on minulle ensisijaisesti virheiden peittämistä ja häivyttämistä, omien puutteideni korjailua. Jos olisin taitavampi ja viitseliäämpi, muokkaisin kasvojeni muotoa varjostuksin ja korostuksin, mutta niitä en ole vieläkään oppinut. Nykyään iholleni riittää aika kevyt ja kuulas meikkipohja, aiemmin tarvittiin paksumpaa ihon työntäessä epäpuhtauksia enemmän.

Blogi 22 vuosi 20152

Silmämeikissä pääpointti on korostamisessa, mutta tässä tulee sotkettua eri tyylejä. Virheiden peittämistä se ei ole, tosin aavistuksen korjailen silmieni ja kulmieni epäsymmetrisyyttä. Tämä kuvan meikki on perusmeikkini tyyli, olivat värit mitkä tahansa.

Kulmieni muotoon tai paksuuteen en juuri koske, annan sen olla juuri sellainen kuin se on. Korostan toki sitä, terävöitän kulmakarvojen kulmaa siinä kohdassa, mihin se luonnostaan tulee. Sävy on minulla entuudestaan tumma, joten arkena en välttämättä tee niille mitään, jos minulla on pelkkä ripsiväri. 99 % meikeistäni teen Diorin Diorcils Poudre -kulmakynällä, se taas tässäkin käytössä.

Luomivärin painopiste on minulla ulkonurkassa. Tämä on vähän väärä tapa minulle, sillä oikeasti haluaisin, että silmäni eivät ainakaan olisi kauempana toisistaan ja painopiste ulkonurkassa tekee juuri sitä. Tässä kohtaankin sen, että tykkään meikata johonkin tiettyyn tyyliin myös ihan siksi, että tykkään siitä tyylistä - vaikkei se välttämättä olisi minulle paras. Voimakkaampi 3D-meikkaus olisi ehkä parempi, siis niin, että varjostus on paksu sekä luomen sisä- että ulkonurkassa, mutta en vaan millään saa rohkeutta tehdä sitä tyyliä voimakkaasti. Olen yrittänyt siirtää painopistettä yhä lähemmäksi sisänurkkaa, tuoden varjostuksen entistä voimakkaampana sisänurkkaan, mutta kunnon 3D-varjostuksen hyväksymiseen menee vielä kauan.

Alaluomen sisärajaus vaalealla (minulla IsaDoran kajal sävyssä Blonde) sekä suurentaa silmää että avaa katsetta. En koe, että silmäni olisivat liian pienet, minusta minulle käy tummakin sisärajaus ihan hyvin. Kuitenkin, tämäkin on ihan passeli, olen tottunut. Aiemmin kartoin tätä juuri siksi, etten kokenut tarvetta suurentaa silmiäni. Kokeiltuani totuin ja aloin pitämään kokonaiskuvasta sitten kuitenkin. Yleensä siis näemmä korostan silmän kokoa vähän tahtomattani sen sijaan, että yrittäisin tietoisesti saada niistä suuremman näköiset.

Ripset ovat minulla niitä asioita, mistä olen ylpeä. Saan hyvin helposti lähes millä vaan ripsivärillä niistä näyttävät, mikään ripsiväri ei varise, ei tarvitse taivuttaa ripsiä. Niitä korostan mielelläni - tai pikemminkin, ylikorostan. Tässä ripsillä Lancômen Grandiôse.

Luomivärin valinta ei minulla todellakaan aina noudata sitä, mikä korostaisi vihreitä silmiä. Tässä meikissä se tosin niin tekee ja aika usein muutenkin, koska violetista tykkään. Valitsen kyllä luomivärini ihan sen perusteella, mikä väri on mielestäni kiva.

IMG_9101

Tässä meikissä luomiväreinä Masters Colorsin duopaletti sävyssä 33, kulmaluulla Lorkun Golden Beige ja rajauksena Jane Iredalen geelirajaus sävyssä Purple. Masters Colors ja Jane Iredale saatu blogin kautta.

Blogi 22 vuosi 20153

Huulteni amorinkaaren muodon pidän aika sellaisenaan. Korjaisin mielelläni ylähuulta ylirajaamalla sen hieman suuremmaksi, mutta toisaalta ylirajaus huulissa näkyy mielestäni vähän liikaa enkä halua, että huulistani suoraan näkee, että muotoa on radikaalisti korjailtu meikillä. Lisäksi huulipunan kuluessa päivän mittaan ylirajaus näkyy vielä ärsyttävämmin. Alahuulen rajaan vähän pienemmäksi kuin mitä se on. Tässä kuvassa ei nyt itse asiassa tullut tehtyä kovin paljoa niin, mutta yleensä rajaan hitusen vielä alahuulta pienemmäksi tasapainottaakseni sitä ylähuulen kanssa. En halua suurempia huulia, pienemmätkin kävisivät, mutta tuosta epätasapainosta en pidä ja sitä haluaisin fiksailla. Olen muuten saanut blogissa kommentin joskus siitä, että rajaan alahuuleni "väärin." No, ei se kyllä väärin ole. Niin kuin ei olisi ylähuulen ylirajaaminenkaan. Mutta näin minä sen kuitenkin kompromissina teen. Huulilla tässä Chanelin Rouge Coco sävyssä Gabrielle. Voisi taas muistaa huulirasvan käytön...

Jos valitsen, kumman teen, näyttävämmän silmämeikin vaiko huulet, valitsen aina silmämeikin. Viime aikoina on tullut asiaan poikkeus: töihin mennessä en ole ehtinyt laittamaan kuin meikkipohjan ja ripsiväriä, mutta olen siti halunnut jotain vähän lisää. Huulikiiltoja ja kevyitä punia on mennyt paljon enemmän kuin ennen.

Niin mikä se meikkaamisen tarkoitus minulle on? Kaikkea tuota. Piilotan ja häivytän virheitä tai asioita, joista en pidä, korostan puolia, joista pidän, sekä meikkaan ihan meikkaamisen itsensä takia. Kivojen luomivärien, hauskan väristen rajausten, nättien punien takia. Minä nyt vaan näytän paremmalta meikissä kuin ilman, ja monesti itsetunto tarvitsee sen, että sille antaa vähän lisäbuustia.

Miksi te meikkaatte?


Jane Iredale, Masters Colors sekä Samparin tuotteet saatu blogiin testiin.

torstai 19. helmikuuta 2015

Jane Iredale Puregloss Sangria

IMG_8349

Jane Iredalen Puregloss-huulikiillon sävy Sangria näytti siltä, että en olisi siihen ensimmäisenä kyllä kaupassa tarttunut. Rusehtava sävy pelotti. Mutta kappas, mitä se olikaan huulilla:

IMG_8383

Tästä mitään ruskeaa tullut. Kultainen kimallus, pohjaväri hukkuu jonnekin huuliini jättäen vain aavistuksen väriä. Lähinnä tästä huomaa kimalluksen ja kiillon. En yleensä juurikaan käytä huulikiiltoja, koska ne kiiltävät liikaa makuuni, mutta silloin kun käytän kiiltoa, käytän mieluusti kimaltelevaa.

IMG_8352

Sangriaa väri ei tuo kyllä mieleeni millään, ei putkilossaan eikä huulilla, mutta ei anneta sen häiritä. Sangriahan nyt on helposti sellainen juoma, mihin punaviinin (tai valkoviinin!) ja appelsiinimehun mukaan voi heittää pitsatyyppisesti vähän mitä vaan.

Tuoksu tuotteessa oli makean hedelmäinen, aika voimakas. Tykkäsin, mutta tuoksu oli yllättävä Iredalen käyttäjäkunnasta saamaani mielikuvaan verrattuna. Iredaleahan myydään kauneushoitoloissa.


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Ripsivärejä testissä: Max Factor, Oriflame, Jane Iredale


Tänään postausvuorossa kolme blogia varten testiin saamaani ripsiväriä. Kaikki ovat lopputulokseltaan tällä kertaa täysin erilaisia.


Max Factor False Lash Effect Clump Defy Extensions kuuluu False Lash Effect -perheen Clump Defy -alakategoriaan. Alkuperäinen FLE on yksi suosikeistani, aivan loistava. Clump Defy -sarjan tarkoitus on tehdä erottelevampaa jälkeä välttäen paakkuja mahdollisimman paljon, tämän uusimman toukokuun alussa myyntiin tulleen Extension-tulokkaan tarkoitus on olla vielä pidentävä.

Mitä lupaa: 200% enemmän runsautta ja pituutta verrattuna meikittömiin ripsiin, kauniisti erotellut ja erottuvat ripset ilman paakkuja.
Mitä tekee: Ei todellakaan paakkuja. Pidentää ripsiä, mutta ei tuo tarpeeksi volyymiä omiini. Paakuttomuus ja erottelukyky ovat kyllä juuri sitä luvattua, se on tämän tuotteen vahvuus. Arkiripsariksi erinomainen, iltameikkiin kaipaan lisää volyymiä.
Hinta: Noin 19,90 euroa / 13,1 ml.

Muuta: Kerrostaminen onnistuu ja on itse asiassa tarpeenkin, kuten alkuperäisessä FLE:ssä. Valitettavasti minulla ei ole kokemusta alkuperäisestä Clump Defysta, joten en osaa verrata tätä siihen. Sitä on kyllä kehuttu. Harja on pieni, paljon FLE:n harjaa pienempi. Ihan helppokäyttöinen.



Oriflame The One Volume Blast Mascara on uuden Oriflamen The One -sarjan ripsiväri, tosin käsittääkseni The One -sarjaan on kerätty tuotteita vanhoista Oriflamen suosikkituotteista ja tämä ei siis ole uutuusripsiväri sinänsä.

Mitä lupaa: Näyttävyyttä, 24 kertaa enemmän volyymiä verrattuna meikittömiin ripsiin, ultratuuheutta.
Mitä tekee: Tämä oli yllättävän hyvä, vaikken paljoa odottanut edellisen Oriflame-ripsivärin tuotettua minulle pettymyksen. Volyymiä tulee, ilman paakkuja, ja ripsistä saa näyttävät. Kaipaisin lisää pidentävyyttä, mutta eihän sitä tässä luvattukaan. Jos Max Factorin vahvuus oli erottelu ja paakuttomuus, tämän vahvuus on näyttävyys volyymillä.
Hinta: 16 euroa / 8 ml (tosin Oriflamella on jatkuvasti tarjouksia).

Muuta: Massan kosteus, harja tai niiden yhdistelmä tekevät sen, että joudun ainakin näin tuoreena levittämään ripsiväriä todella varovasti - muuten onnistun sohimaan sitä yläluomeen. Varoen levittäminen tuo kuitenkin nätin lopputuloksen. Harja on todella minimaalisen pieni, siis superpieni.



Jane Iredale Longest Lash on yksi Jane Iredalen mineraalimeikkisarjan ripsivärivaihtoehdoista. PureLash on toinen, edullisempi vaihtoehto. Omani on mustassa sävyssä Black Ice, saatavilla myös ruskea ja harmaa.

Mitä lupaa: Paksuntaa ja pidentää, hoitaa, erottelee, ei paakuta ripsiä. Kerrostettavissa.
Mitä tekee: Tämä oli pettymys. Se ei valitettavasti tee ripsissäni juuri mitään. Ei paakuta, se lupaus täyttyy. Kuitenkaan, en saa tällä aikaan pituutta enkä paksuutta.
Hinta: Yli 30 euroa / 12 grammaa. En löytänyt tarkkaa hintaa.

Muuta: Harja on normaalia suurempi. Tuote tulee täysikokoisenakin puristettavassa tuubissa kuten miniversioni, tarkoituksena on se, että pohjaltakin saa ripsivärin käytettyä. Plussaa tuosta ratkaisusta, etenkin hintavassa ripsivärissä.


Tuotteet saatu testiin blogin kautta.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Jane Iredale PureMoist Lipstick

Jane Iredale on mineraalimeikkisarja, josta minulla ei ole aiempaa kokemusta. Olen kuullut hyviä kommentteja ainakin sarjan meikkipohjasta ja sävytetystä kosteusvoiteesta, mutta tuotteita en ole ennen tätä edes hypistellyt käsissäni. Jane Iredale perusti nimeään kantavan merkin vuonna 1994. Merkki näyttää erityisesti painostavan meikkituotteissa hoitaviin ominaisuuksiin.


Sain testiin blogiini PureMoist-huulipunan valitsemassani sävyssä. Minun valintani oli Annette, tumma punainen.

PureMoist on nimensä mukaan ensisijaisesti kosteuttava huulipuna. Sävyt ovat läpikuultavia. Mielestäni punassa on keskitytty eniten juuri keveyteen: kovin vahvaksi iltameikkipunaksi en tätä lähtisi laittamaan, vaikka kerrostamalla ja tummissa sävyissä tietty väriä huulille tuleekin.

PureMoist on jo vanha tuote, mutta uudistuksen myötä syksyllä tähän tuli 18 uutta sävyä, pehmeämpi koostumus ja uusi hylsy. Sävyjä on kaiken kaikkiaan 24.

Tuotekuvauksessa mainitaan punan sisältävän mm. moringaöljyä, kahvipensaan siementä, appelsiininkuorivahaa, avokadon ja auringonkukan siemenöljyjä sekä granaattiomena- ja karhunvatukkauutetta. INCI:n aloittaa triisostearyl citrate. Kasviöljy löytyy INCI-listasta toisena, avokadoöljy kolmantena, karnaubavaha neljäntenä, jojobaesterit viidentenä, moringaöljy kuudentena, appelsiininkuorivaha seitsemäntenä, auringonkukkaöljy kahdeksantena. Kaikki tuotekuvauksessa mainitut löytyvät listalta, kuten pitääkin.


Hylsy on tyylikäs ja aika siro. Mielestäni levittäminen onnistuu suoraan tuosta puikostakin, en ole kokenut sivellintä tai huultenrajauskynää tarpeelliseksi läpikuultavan sävyn takia. Vaaleammissa sävyissä ne ovat tarpeen vielä vähemmän.


Sävyltään Annette oli saamaani sävykarttaan verrattuna mielestäni yllättävän lämmin ja enemmän rusehtavan viininpunainen kuin sinertävän violetinpunainen. Tuossa kuvassa ainakin minun näytölläni se toistuu aika lailla samanlaisena kuin sisävalaistuksessa luonnossakin. Uudistuneilta Suomen sivuilta en vielä löytänyt sävykarttaa, mutta tässä jenkkiversio. Sävykartasta päätelleen Annette on yksi tummimmista sävyistä sarjassa.

Keveyden ja läpikuultavuuden voittaessa on jouduttu tinkimään hieman kestosta. Lisäämistarve tulee aika nopeasti, mutta toisaalta mielestäni tämän punan lisääminen suoraan puikosta ei kovin aikaavievää ole. Vaaleammissa sävyissä se on tietysti vielä helpompaa.

Huulipunalla sanotaan olevan maku, mutta se on niin hento, etten sitä itse huomannut. Hyvä vaan, en halua innostua syömään punaani. :)

Minulle jäi PureMoistista ehdottomasti mielikuva arkipunana, vaikka oma testiin valitsemani sävy onkin aika tumma. Läpikuultavat ja kosteuttavat, kevyet sävyt miellän aina arkikäyttöön - toisaalta olenkin ihminen, jonka mielestä iltapuna on lähes aina todella voimakkaan värinen syvä punainen.

Jane Iredale ei ole edullisimmasta päästä, pääosin siksi merkki onkin minulla ollut testaamatta, vaikka houkutellut onkin. Huulipunan hinta on noin 37,20 euroa, eli selektiivisen kosmetiikan hinnoissa mennään. Jälleenmyyjät löytyvät Jane Iredalen Suomen nettisivuilta. Jälleenmyynti on käytännössä kauneushoitolamyyntiä, myös siksi sarja on jäänyt vähän vieraammaksi minulle. Onneksi tästä sain ensikosketuksen!


Tuote on saatu testiin blogin kautta.