Näytetään tekstit, joissa on tunniste L'Oréal. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste L'Oréal. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Pari vinkkiä shokkivärjäykseen

Pastellivärejä näkyy kaikkialla, mutta myös shokkivärejä on alkanut tulla kadulla vastaan muillakin kuin eri alakulttuurien tyylisuuntien edustajilla. Kotivärjäys on kaksipiippuinen juttu. Kampaajat toki suosittelevat kaiken värjäyksen tehtävän kampaamoissa, totta kai. Minulla ei kuitenkaan sellaiseen varaa joka kuukausi olisi ja kaltaisiani kotivärjääjiä on paljon. Toki suosittelen itse myös kampaajaa - let's face it, kampaaja on ammattilainen, kotivärjääjä yleensä ei. Hiuksensa voi pilata pahastikin. Jaan nyt kuitenkin jotain omia kokemuksiani, koska tajusin, että minulle itsestäänselvät asiat eivät välttämättä ole ensimmäistä kertaa värjääville niin selviä, kun itsellä on kokemusta shokkiväreistä jo teini-iästä. Korjatkaa, jos sanon jotain väärin. Olen arastellut tämän jutun kirjoittamista, koska en tosiaan ole ammattilainen ja pelkään sanovani jotain väärin, mutta antaa mennä nyt, kunhan pidätte mielessä, että kirjoittaja on perus mattimeikäläinen ilman kampaamoalan koulusta.

IMG_9420

Shokkivärit ovat pääosin suoravärejä, ei hapetevärejä. Suomeksi: suoraväri ei saa hiustasi vaalenemaan. Jos haluat pinkin ja sinulla on keskiruskea tukka, tulos ei ole pinkki. Pinkki ei välttämättä edes näy hiuksessa lainkaan ja jos näkyykin, tulos on aika... Kröh. Suoraväri tarvitsee siis alleen joko todella vaalean pohjan tai vaalennetun hiuksen. Luonnostaan todella vaaleaan hiukseen voi saada nätin värin shokkivärillä, mutta hyväkuntoinen hius ei oikein ota sitä väriä vastaan. Sen lisäksi suoraväri kuluu hyväkuntoisesta, vaalentamattomasta hiuksesta pois nopeasti. Siispä, parhaan tuloksen saa vaalentamalla hiuksen ensin. Sehän toki rasittaa hiusta, mutta se on hinta, joka on maksettava, jos voimakkaan shokkivärin haluaa.

IMG_9408

Se, miten hyvin hius kestää vaalentamista, vaihtelee. En itse huomaa mitään eroa omassa hiuksessani kolmen kotiblondauskerran jälkeen verrattuna siihen, mitä ne olivat tavallisella normaalivärillä värjätessä. Toisaalta olen kuullut, että joillain jopa kampaajankin tekemä blondaus tekee hiuksista purkkaa. Suosittelen kääntymään kampaajan puoleen, koska kampaaja arvioi vaalennusaineen vahvuuden ja vaikutusajan ammattitaitonsa perusteella. Minä blondaan itse, koska kampaajat eivät ole tähän mennessä suostuneet vaalentamaan hiustani tarpeeksi. Kampaajat ovat saaneet mustasta, moneen kertaan päällevärjätystä hiuksestani parhaimmillaan vain keskiruskeaa, jotkut eivät ole saaneet sävymuutosta lainkaan. Itse saan ihan ruokakaupan värinpoistolla (kahdella-kolmella blondauksella) vaihdettua mustasta shokkipinkkiin - ja tämä on kokeiltu monta kertaa. Edellä mainittu koskee siis vain minun hiuslaatuani: minun hiukseni kestää tuon, mutta en ota vastuuta siitä, jos joku saa kotiblondauksella hiuksensa tuhottua. Kerron vain, että noinkin radikaali värimuutos on mahdollista. Riskialtista? Kyllä. Oikeasti hiustaan kunnioittaen sen vaalentaminen tehtäisiin pitkässä prosessissa kampaajan kanssa vähän kerrallaan. Minulla ei vaan sellaiseen ole ollut kärsivällisyyttä, saati sitten, että kestäisin niitä välivaiheita, kun en hiuksistani minkäänlaisessa ruskeassa sävyssä tykkää.

IMG_9432

Suoraväristä riippuen valmistajat antavat ohjeeksi yleensä näemmä noin 15-30 minuutin vaikutusajan. Ylitän tuon vaikutusajan ja reippaasti, samoin olen kuullut monien muidenkin suoraväriä käyttävien tekevän. Normaalissa hapetevärissä vaikutusaikaa ei saa ylittää, mutta suoravärissä saa. En ole yhtään varma, tekeekö se yhtään intensiivisempää lopputulosta pidemmällä ajalla, mutta olen tottunut pitämään suoraväriä päässä ainakin tunnin. HUOM! ÄLÄ YLITÄ VAIKUTUSAIKAA NORMAALEILLA HIUSVÄREILLÄ TAI BLONDAUSAINEILLA! Suoravärit ovat asia erikseen. En ole kuullut keneltäkään, ettäkö tuntien värimuhitus tekisi yhtään sen intensiivisempää lopputulosta, mutta kun kerran on tottunut ylittämään vaikutusajan, 15 minuuttia kuulostaa aika vähäiseltä. Lähinnä haluan tällä sanoa, että toisin kuin normaalien värien kanssa, suoravärien kanssa ei tarvitse olla samaan tapaan supervarovainen vaikutusajan ylittämisen suhteen.

Suoraväriä ei sekoiteta itse, vaan se tulee valmiiksi sekoitettuna. Ylimääräisen värin voi säästää seuraavaa värjäyskertaa tai ylläpitovärjäystä varten. Erilaisia värinaamioita myydään värin ylläpitoon, mutta en koe niitä tarpeelliseksi: samalla vaivalla kumihanskat kädessä levitän ihan sitä suoraväriä, jos pääsee haalistumaan. Color Maskit ovat suttaista puuhaa nekin, eivätkä anna yhtä paljon lisäpotkua värille. Totta puhuen itse en yleensä edes tee värin ylläpitämiseksi mitään tuollaista, sillä väri pysyy minulla kohtuullisen nättinä kuukauden, jolloin onkin jo aika blondata tyvikasvu ja värjätä hiukset kokonaan uudestaan. Punaiset, fuksiat ja magentat värit, joita minulla on pääsääntöisesti ollut, haalistuvat minulla vaaleammaksi pinkiksi, mutta silti näyttävät kivalta. Jotkin siniset tai vihreät voisivat olla vähän vaikeampia, mutta shokkivioletinkin kanssa olen pystynyt pitämään värjäystiheyden yhdessä kerrassa kuussa.

IMG_9311

Jos nyt kuitenkin joskus haluan värjätä ilman blondausta tyvikasvua fiksailematta, pesen hiuksista ensin kaikki hoitoainejämät sun muut pois syväpuhdistavalla shampoolla. En laita siihen perään mitään hoitoainetta, annan kuivua vaan ennen suoravärin levittämistä. Käytän syväpuhdistavaa shampoota myös tyvikasvun blondauksen ja hiusten uudelleenvärjäämisen yhteydessä: vaikka blondausaine räjäyttääkin kaiken sieltä tyvestä pois, pituuksissa voi yhä olla kerrostunutta hoitoainetta sun muuta muotoilutuotetta, joten pesen ne samalla syväpuhdistavalla pestessäni blondausainetta pois, jotta shokkiväri tarttuisi paremmin. Haluan mahdollisimman vastaanottavaisen pinnan enkä halua siihen päälle hoitoaineita hiuksen ja suoravärin väliin.

Miten väriä sitten saa ylläpidettyä, niiden värinaamioiden lisäksi? Minulla on siihen pari kikkaa: heikosti pesevä shampoo (mielellään sulfaatiton), pesukertojen harventaminen niin harvaksi kuin mahdollista sekä hiusten suojaaminen auringolta.

Shokkiväriä lähtee hiuksista pitkään. Varaudu siihen, että lakanasi ovat shokkivärissä. Pyyhkeesi ovat shokkivärissä. Jopa helkutti väritön Invisibobblesi on värjäytynyt pinkiksi, vaikka värjäyksestä on jo kolme viikkoa kun sen päähäsi ekaa kertaa isket. Shokkiväriä on poikaystävän naamassa ja ylävartalossa, koska nukutte lähekkäin. Kaikki paitojesi kaulukset värjäytyvät. Valkoista ei kannata käyttää vaatteissa ennen kuin hiukset on pariin kartaan pesty. Rakennekyntesi värjäytyvät. Vaaleat kynsilakat värjäytyvät. Päänahassasi on väriä. Mutta onpahan kiva hiusväri. :D

Kuten muidenkin hiusvärien kanssa, hiusrajan ihoa pystyy suojaamaan vaseliinilla. Tällöin se väri ei jumahda sinne kasvojen, korvien ja kaulan ihoon samalla tavalla. Olen äärimmäisen laiska tuossa. Kampaajalla käydessä hiusrajani suojataan aina ja tulen kampaamosta sen näköisenä, että kehtaan mennä vaikka hiukset kiinni ja meikittä. Kotona värjätessä ilman vaseliinia kuka tahansa näkee, että olen juuri värjännyt hiukseni... Kannattaisi käyttää vähän enemmän aikaa ja suojata se hiusraja.

IMG_0170

Viimeisin kokeiluni on Elumenilla. Sitä on vähän hankalampi kotiin saada, kun on kampaamoväri. Yllä on hiukseni tätä kirjoittaessa, tai no oikeastaan eilen töihin lähtiessä. Elumenin sävy RV@all, kai noin viiden pesukerran jälkeen. Eihän se tuossa tietenkään taas toistu oikeana, valokuvasta puuttuu kaikki violettisuus kun valkotasapaino ei ole sinne päinkään. Elumen on pitänyt sävynsä oikein hyvin, saattaa olla, että siirryn toistaiseksi siihen.

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Rimmel Wonder'full Wake Me Up

IMG_0524

Rimmelin kevään uutuusripsari sisältää kurkku-uutetta. En tiedä, mitä se kurkku-uute siinä tekee, jos mitään, mutta ainakin ripsiväri tuoksuu hyvältä. Monet kokevat tuoksuvat ripsivärit ja muutkin tuoksuvat silmien ympärille laitettavat tuotteet vähän kummallisina, mutta itse totuin jo pienenä Lancômen ripsivärien hajusteisiin, joten minulla ei ole ongelmaa ripsivärien tuoksujen kanssa. Onhan se vähän hassua, että ripsivärissä on tuoksu, mutta kun ei minulla ole taipumusta mihinkään herkkäsilmäisyyteen, why not. Tästä ripsiväristä lehdistötiedotteessa kyllä sanottiin, että sopii herkkäsilmäisillekin.

IMG_0535

Ripsivärissä on kohtuullisen kookas tiimalasimainen harja. Toimi ainakin itselläni hyvin, vähän olisin kyllä koosta ottanut pois. Olen viime ajat tottunut taas käyttämään pienempiä ripsiväriharjoja.

IMG_0573

Tämmöistä minun ripsilläni. Alkuun en tykännyt, koska ripsiväri ei näyttänyt tekevän ripsilleni mitään, värjäävän vain. Sitten tajusin, että tätä on vain kerrostettava paljon ja niin, että antaa ripsivärin hieman kuivahtaa ennen seuraavaa kerrosta. Ei maailman näyttävin juhlaripsiväri, mutta sen verran jees, että pääsi mukana kulkevaan meikkipussiini käsilaukkuun. Kuvassa muuten kulmissa L'Orealin Brow Artist Plumper, jota en aikanaan arviooni kuvannut. Ihme kiirehtijä!

IMG_0529

Kurkkuripsari tulee myyntiin toukokuussa ja sillä on hintaa noin 12,90 euroa.

Ajattelin alunperin somistaa kuvat tuoreella kurkulla. Tein erilaisia viritelmiä, mutta mikään ei oikein näyttänyt fiksulta. Lopetin, kun tajusin piteleväni kädessäni tällaista.


Tuote on saatu testiin blogiin maahantuojalta.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

L'Oréal Color Riche - 30 vuotta huulipunia

IMG_9850

Toki L'Oréalin Color Riche -huulipunat olivat minulle tuttuja, omistanutkin olen aikaisemmin pari, mutta lehdistötiedotteen saatuani sain vasta tietää, että Color Riche on jo 30-vuotias sarja! Sarja lanseerattiin vuonna 1985, siis kolme vuotta ennen syntymääni.

IMG_9868

30 vuoden aikana sävyjä on luotu yli 350. Juhlavuoden kunniaksi Color Riche -perheeseen tuotiin taas uusia sävyjä, 10 uutta. Sain testiin sekä jo valikoimassa olevia että noita uutuussävyjä.

IMG_9892

Lempisävyni koko testiin saamastani kavalkadista oli jo vanhempaa valikoimaa. Sävy 288 Intense Fuchsia on upea pinkki, sävy, joka käy myös minulle, vaikka pinkki ei se kaikista omin juttu olekaan.

IMG_0071
Intense Fuchsia

Muotoilunsa ansiosta Color Riche -punia on helppo levittää ilman sivellintä tai rajauskynää. Näissä kuvissa huulipunat on levitetty suoraan puikosta, ilman rajausta. Rohkenisin väittää, että aika iso osa tavallisista suomalaisista naisista käyttää huulipunia juuri niin.

IMG_0081
Mistinguette

Tänä keväänä mattapunia on näkynyt eri merkeillä. Mattapinkki uutuussävy 131 Mistinguette on mielestäni niin kevät 2015 kuin olla voi. Myös perinteisestä ferrarinpunaisesta tuli mattaversio, 330 Cocorino. Mattaoranssi tuli myös, sävy 227 Hype. Mattapunat ovat olleet mieleeni jo vuosia, lipstain-tusseihin tutustumisesta lähtien. Mattaiset ja puolimatat sävyt myös pysyvät yleensä kuin tauti, tämä on oikein hyvä trendi.

IMG_0082
Fuchsia Declaration

Sävy 431 Fuchsia Declaration on myös näitä uutuuksia. Mielestäni se on vähän sellainen vanha roosa, hohtava sellainen, ja oikein nätti sävy myös. Ei pysy ihan yhtä hyvin kuin nuo kaksi ylempää, koska on tuollainen hohtava koostumus.

IMG_9888

Uutuussävyt tulivat kauppoihin viime kuussa. Color Riche -punien suositushinta on noin 10,50 euroa ja näitähän löytää vähän joka paikasta. Sokoksen verkkokaupassa näyttivät olevan 12,50 euroa. Uutuussävyjä löytyy sieltäkin, Intense Fuchsiaa tosin ei verkkokaupan puolelta.


Punat on saatu testiin blogiin L'Oréalilta.

tiistai 14. huhtikuuta 2015

L'Oréal Brow Artist Plumper

IMG_0213

En olisi uskonut, että kirjoitan tästä tuotteesta. Kulmageeliä jaksan käyttää aika harvoin, värillistä sellaista en ollut kokeillutkaan. Mutta kappas, aikansa nurkassa pyörittyään kokeilin lopulta L'Oréalin Brow Artist Plumper -kulmageelejä - ja lopputulos testauksessa oli täysin päinvastainen kuin odotukset. Värillinen versio jää arkikäyttöön!

Brow Artist Plumperin idea on siinä, että sen luvataan paikkaavan kulmien tyhjiä kohtia kuiduilla. Tällaista en kyllä huomannut, minusta värillinen versio vain värjää kulmia (ja toki asettaa ne haluttuun muotoon) ja väritön toimii kuten normaali kulmageeli. Mutta ei se mitään! Tuo värillinen, medium/dark sävyltään, on juuri sopiva minulle. Se värjää kulmakarvoja aivan aavistuksen. Tasan sen verran, että ne näyttävät paremmilta kuin ilman, mutteivät kuitenkaan näytä meikatuilta. Täytyy ottaa huomioon, että pohjavärini on aika tumma luonnostaan.

Se, mihin tässä tykästyin, on nopeus. Kiireessä työmeikkini sisältää yleensä meikkipohjan, ripsivärin ja huulipunan. Kulmat laittaisin, jos ehtisin. Kynällä tai siveltimellä tehden aikaa menee kuitenkin liikaa. Tämä sen sijaan toimii.

Oikeastaan siis ihastuin elämäni ensimmäiseen värilliseen kulmageeliin, jonka sävy ja sävyn intensiteetti sattui olemaan sopiva, eli tuote olisi voinut olla joku muukin kuin tuo Brow Artist Plumper. Ei kyllä ole vertailukohtaa, joten en voi olla varma. Hinta ei ole paha, noin 7,90-8,90 euroa.

Tässä vielä linkki Kahvia ja kosmetiikkaa -blogiin, jossa Pirjolla on postauksessa sama tuote testissä. Pirjolla ero on huomattavan selkeä, omissa paksummissa ja tummemmissa kulmissani ero ei ole noin havaittava. Linkitän kuitenkin siksi, että kokemukset ovat vähän erilaiset eri tyyppisillä kulmilla ja tykkään myös tuosta Pirjon lopputuloksesta.

IMG_0573

EDIT: Lisäsin kuvan, kun en näköjään laiskana ollut tästä kuvaa in action ottanut.


Tuotteet saatu testiin blogimiitin goodie bagistä.

perjantai 16. toukokuuta 2014

Huulipunavallankumous

Tänään 16.5.2014 vietetään Huulipunavallankumousta - kampanjaa, jonka on organisoinut Sydänliiton ja Hengitysliiton alainen PuNainen. Liikkeen tavoitteena on edistää naisten sydämen ja keuhkojen terveyttä ja ennaltaehkäistä sairastumista. Kampanja kannustaa kaikkia naisia punaamaan huulensa tänään perjantaina, innostaakseen naisia huolehtimaan omasta terveydestään. Samalla muistutetaan, että pienet teot luovat itsevarmuutta ja rohkeutta, joka tietysti on osa terveyttä, vaikka kampanjan pääpointti onkin hengityselin- ja sydänsairauksissa ja niiden ennaltaehkäisemisessä.

Movember-viiksiä en ole kasvattanut. Sen sijaan, tähän osallistun. Aamulla oli kovasti aikaa tutkia huulipunavarastoja.


Tähän tartuin ensimmäisenä. Diego Dalla Palma The Lipstick sävyssä Il Rossetto. Aavistuksen normaalia punaista paloautopunaa viinimpi. Rajauksena käytin L'Oréalin Contour Parfait -kynää sävyssä 663 Burgundy. Olisi oikein loistava valinta päivään.


Miten olisi kevään trendiväri, koralli? Lumenen uudistuneista Raspberry Miracle Lipstick -punista sain testiin kaksi, tässä niistä sävy 10 Niityllä (Flower Meadows). Lumenen punien koostumus on kiiltopunamainen ja kosteuttava, kaikista tämän postauksen punista kosteuttavin. Rajauksena ikivanha Lancasterin Lip Contour -kynä sävyssä 01 Flamme. Niitä ei ole varmasti saanut kymmeneen vuoteen. Tai kymmeniin vuosiin. Tai puoleen ikuisuuteen. En lainaisi tuota rajauskynää kaverille, mutta itse luotan aistinvaraisiin havaintoihin koostumuksesta ja tämä nyt vaan oli lähinnä tämän punan sävyä rajauskynävalikoimastani.

Ei, ei korallia minulle. Ei ole sitten yhtään minun värini, ei edes rohkeana päivänä. Lämpimät sävyt eivät ole kylmäsävyisen ihmisen juttuja.


Sitten varsinainen herkku, Illamasquan puna sävyssä Atomic. Tätä ei saa sitten millään vangittua kuvaan! Fuksiapinkki sinisellä hohteella, upea. Rajauksessa Make Up Storen Passionate Glory, joka on kyllä aivan liian tummanvioletti tälle, mutta kyllä se sinne jotenkin soljui. Rakastan tätä punaa, vihaan sen kuvaamisen vaikeutta. Näistä punista tässä on kuivin koostumus, toisaalta myös hyvä pysyvyys.


Rimmelin Apocalips-huulilakkaan ihastuin Heidin kautta ja viime vuoden helmikuussa. Uskomaton pysyvyys ja sävy 303 Apocaliptic on aivan upea, herkullinen, jopa shokeeraavan pinkki. Ostin omani Bernerin ystävämyynnistä vasta muutama päivä sitten, Rimmelin tuotteet olivat tarjouksessa 2 kpl 5 eurolla. Näitä saa ihan kyllä vielä kaupastakin, tai ainakin viime näkemältäni sai, mutta luulisi olevan poistumassa pian - hakekaa omanne! Tässä ei ole käytetty mitään rajauskynää. Suoraan pakkauksen applikaattorilla vaan.


Haluaisin käyttää koko päivän jotain voimakkaampaa Huulipunavallankumouksen nimeen, varmaankin Rimmeliä. Totuus on kuitenkin se, että menen illalla töihin. Työmeikkini tulee olla hillitty, meikkaan jo muutenkin voimakkaammin kuin työkaverini. Huulipunavallankumousta toteutan tänään töissäkin, mutta joudun valitsemaan vähemmän rohkean sävyn. Tämä päätyi illan työvuoron huulipunaksi - Oriflamen uudehkon The One -sarjan Power Shine Lipstick sävyssä Glazed Currant. Kevyt koostumus ei kaipaa rajauskynää ja levittäminen kesken työyön on helppoa ja nopeaa.

Oli miten oli, huulipuna työvuorossa on silti minulle erikoinen veto - en yleensä käytä huulipunaa uudessa työssä lainkaan. Mutta tänään on toisenlainen päivä.


Osallistutteko Huulipunavallankumoukseen? Millä sävyllä? Vai käyttekö kenties piristämässä arkeanne ostamalla jonkun uuden sävyn päivän kunniaksi?


Diego Dalla Palman, Lumenen ja Oriflamen punat saatu testiin blogiin, muut mainitut tuotteet ostettu itse.

lauantai 19. tammikuuta 2013

L'Oréal Féria

Kosmetiikkablogeissa on aika harvoin hiusväriarvioita. En tiedä miksi, käyvätkö kaikki kampaajalla? No, minä nyt sitten arvioin yhden, kun kerran mieleen tuli, että näitäkin voi arvioida.


L'Oréal on aina ollut luottokumppanini mustissa kestoväreissä. Teininä värjäsin hiuksia vuosia mustaksi, mutta sen jälkeen musta on yleensä vain osassa hiuksia yhdistettynä pinkkiin, violettiin tai punaiseen. Muitakin värejä on välissä nähty, tummaa luumua ja muita mukamas violetteja tylsiä punaruskeita virityksiä. Nyt palasin takaisin kokomustaan musta-pinkistä, kun ei ole a) rahaa käydä kampaajalla, joka värjäisi mustan osan juurikasvun niin, ettei sitä leviä shokkiväriseen osioon, b) poikaystävää, joka voisi värjätä pinkit niskasta, kun en itse sinne näe, eikä c) rahaa ostaa kolmea eri väriä (blondausaine, shokkiväri, musta väri). On raskasta olla mun poikaystävä, joutuu värjäämään hiuksia...

Olen värjännyt aina kestovärillä mustaksi. Scwartz... Schwar... niin just se Live, se on ollut aina pettymys kestonsa puolesta. Garnier oli ihan ok. Lorkku on pysynyt parhaiten. En ole ihan varma onko näissä oikeasti ollut suuria eroja vai onko vaikutusta ollut myös lähtötilanteen värillä, mutta ainakin Lorkku on pysynyt lopulta niin hyvin kuin toivoa voi. Muilla olen värjännyt satunnaisemmin. Parhaimmillaan olen päässyt Lorkun kanssa tilanteeseen, jossa oikeasti ei tarvitse värjätä kuin tyvi, mutta se vaatii todella monta värikerrosta hiuksen päällä (vuoden värjäykset, about). Silloin se ei haalistunut enää mihinkään. Kestovärinhän pitäisi lähteä pois vain kasvamalla, mutta toki se haalistuu rumaksi ruskeaksi, vaikkei pois lähdekään - sama tapahtuu sekä kampaajan väreillä että ruokakaupan väreillä. En ole itse asiassa huomannut kestossa eroa kampaajan ja ruokakaupan värien välillä. Samoin en ole huomannut hiusten kunnossa eroa kampaajan värjääminä tai minun itseni värjääminä. Kotivärjäys on ihan helppoa ja turvallista kun tietää, mitä tekee, mikä on mahdollista omassa hiuksessa ja miten se oma hius reagoi.

No tämä Feria. Feria kuuluu alasarjana L'Oréal Préférence -sarjaan, joka on minulle se tutuin musta väri. Viimeksi värjäsin hiukset marraskuussa sinimustalla sävyllä 2.1 Deep Blue Sinimusta, nyt vaihdoin sävyyn 2.01 Black Spirit Syvä musta. Sinimusta on aina vähän hankala sävy, siitä lähtee muutaman ekan pesun jälkeen sininen hiiteen. Sininen häivähdys pysyi kohtuullisen hyvin viime värjäyskerralla verrattuna Live-väreihin, mutta koska minulla on niskatukka värjätty viime kerralla tuhanteen kertaan blondatusta pinkistä sinimustaan, se haalistui kuitenkin vähän turhan nopeasti ruskeaksi, vaikka olikin tosi kiva alkuun. Siispä keskitytään ennemmin mustaan eikä siihen sinisen vivahteeseen, josta oon iloa vain hetki.


Pakkauksessa on tämmöistä sälää ja käyttöohje.

Ensimmäisenä silmään pistää tuo öljy, tai siis Hi-Shine Elixir. Olen vähän sitä mieltä, että jos näissä ei ole erityistä kemistien ymmärtämää syytä pitää eri ainesosia sekaisin, tuon öljyn olisi saanut sekoittaa valmiiksi jompaan kumpaan mömmöön. Nyt se tuo vaan lisää jätettä ja turhan työvaiheen ja on minun mielestäni ihan vaan markkinointikikka.

Férian pakkaukset ovat kivoja. Kulta-musta teema on ihan tyylikäs hiusväriksi. Pakkauksen hanskat ovat myös mustat, mutta värin sijaan olisin panostanut laatuun. Eivät nämä nyt niin huonot ole kuin joissain, mutta yhä vaan parempaa laatua kaipaisin. Suojakäsineet eivät istu kunnolla ja ovat ohutta, kahisevaa muovia.

Käyttöohje 12 vuoden hiustenvärjäyskokemuksella lentää minulla roskiin saman tien, kunhan olen tarkistanut, kaadetaanko nokkapulloon ensin väri vaiko tuo öljy (öljy toisena, en tiedä, onko sillä mitään väliä). Kaivoin sen nyt kuitenkin esiin, jotta voisin arvioida sitä vähän toisin silmin. Käyttöohje on simppeli. Hieman pisti silmään neuvo kaataa yli jäänyt seos viemäriin. Roskiin se minulla menee. Kai tuon taustalla on ajatus siitä, ettei pullo mahdollisesti roskiksessa räjähtäisi tukkiutuessaan, tai jotain. Allergiatestin ohjeet oli tuossa myös, se suositellaan tehtäväksi aina ennen värjäystä, vaikka olisi ennenkin värjännyt. Itse en ole testiä koskaan tehnyt. Yhdellä kaverilla tuli kerran paha allergiareaktio hiusväristä, hiuksia irtoili aika reippaasti ja lääkärireissuhan siitä tuli. Useita kymmeniä kertoja se oli hiuksensa aiemmin kaupan väreillä värjännyt, mutta olipa hän nyt sitten elävä todiste tuonkin mahdollisuuden olemassa olosta. Samainen kaveri ei kyllä värjää hiuksiaan enää, sillä mies ajoi päänsä kaljuksi.

Koostumus tässä hiusvärissä on aika ohut, mutta ainakaan minulla se ei aiheuttanut valumisongelmia levitettäessä väriä eikä sen jälkeenkään. Tuoksu on kamala, mutta sille nyt vaan ei voi mitään. Minusta näiden hajustaminen on aika turhaa, ei se Fructis-tuoksu sitä kamalaa nenää pistävää haisua pois vie.

Omissa hiuksissani tuo määrä hiusväriä on aivan tarpeeksi. Ihan pieni määrä väriä jäi yli, kuten aina. Paksummilla hiuksilla voi olla ihan fiksua varautua kahdella paketilla.

Puolen tunnin vaikutusajan jälkeen pesin värin pois ja käytin tuota hoitoainetta. Hoitoaineen pitäisi riittää kuuteen kertaan, minulla se riittää noin kolmeen. Käytän aika hövelisti sitä. Hoitoaine selvitti hiuksia hyvin. Tuloksena oli ihan tasan sen väriset hiukset kuin pakkauksen kyljessä, kiiltävä kylmä musta.

Hintaa tällä värillä oli vähän liikaa. 15,50 euroa maksoi Stockalla, se nyt ei varmaankaan ole edullisin paikka ostaa hiusvärejä. Todennäköisesti ostan kuitenkin joko tätä tai Préférenceä seuraavallakin kerralla. Voisin olla fiksu ja roudata värin Tallinnasta, jos niitä yhä saa sieltä halvemmalla. Aikoinaan värjäsin sellaisella violetinruskealla, joka oli tarkoitettu raidoittamiseen ja oli siksi niin pieni, että sitä piti ostaa kaksi pakettia kerralla. Ne hain yleensä aina Virosta, kun hintaa oli vain puolet Suomen hinnasta.

Tämä oli sitten varmaan K16-postaus. Minulle tuli ihan uutena asiana, että noissa paketeissa lukee nykyään, ettei tuotetta ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille. Aina välillä keksitään joku uusi asia, joka sitten jatkossa tulee siihen pitkään varoitustekstien rimpsuun. Ei noissa mitään hennatatuoinneistakaan puhuttu vielä 2000-luvun alussa. Jotain on muuttunutkin tuon johdosta: en todellakaan uskalla ottaa riskiä ja värjätä hiuksiani koskaan hennalla, jos se kerran altistaa normaaleille hiusväreille allergisoitumiselle.

EDIT 21.1.2013: Hurjan kommenttitulvan johdosta olen taas vähän sivistyneempi. Henna itsessään ei siis allergisoi, vaan jokin mustassa hennassa oleva lisätty aine. Tsekkaa kommentit.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Loppuneita tuotteita kommentein ja yksi kyselyntapainen

On se bloggaajan elämä kummallista, kun pitää säilöä tyhjiä purkkeja kahden laatikon verran viemässä tilaa vessasta. No, nyt meni toinenkin laatikko täpötäyteen, eli on aika purkaa loppuneiden sumaa pitkästä aikaa. Suurimmasta osasta tuotteita olen jo kirjoittanut, linkitän ko. postaukseen niiden kohdalla.


- Lemony Flutter, rakkaani. Ei niinkään kynsinauhakäytössä, vaan korppukantapäihin! Tässä aikaisempi postaukseni.
- Hope in a jar. Pettymys sinänsä ollakseen suuresti hypetetty tuote. Onneksi ostin minikoon. Tässä aikaisempi postaukseni.
- Diorin Diorshow Extase -ripsiväri. Ei sitten muuten loppuakaan kohden koostumus parantunut, suuri pettymys. Tässä aikaisempi postaukseni, jossa oli vielä toivonkipinää jäljellä.
- Helena Rubinstein Lash Queen Sexy Blacks -ripsiväri. Sydän itki verta kun tämä loppui, käytin tätä vielä vaikka alkoi olla jo vähän kuivunut. Poikkeuksellisesti tämän herkkupakkauksen säilytän, vaikka on jo tyhjä. Aiempi postaukseni tässä. Hassua kyllä, olen elämässäni kokeillut neljää HR:n tuotetta, joista tasan yksi (vanhempi luomiväri) on tuottanut pettymyksen. Vahva on luotto merkkiin tässä vaiheessa.
- Laveran minikokoinen Balancing Cream. Täm on saatu blogimiitin tuotekasseista. Imeytymisessä on aavistus ongelmaa, mutta tuoksu on hyvä. Yleensä en luonnonkosmetiikan tuoksuista tykkää. Kokeilin samalla paria muuta Laveran näytettä, tämä oli paras minulle.


- Lancôme La Base Pro -meikinpohjuste. Jo useita samanlaisia olen käyttänyt loppuun. Ylistyksiä löytyy ympäri blogia. Tästä vaikka esimerkiksi. Ihan eeppisen hyvä juuri minun iholleni ja minun tarpeisiini.
- Lancôme Color Ideal -meikkivoide, jo myynnistä poistunut. Erinomainen, jopa aavistuksen ehkä sävyiltään ja pikkuisen voidemaisemmalta koostumukseltaan parempi kuin Teint Miracle, jonka Lancômelta julistin tämän lopetetun seuraajaksi. Lopetetusta tuotteesta on tylsä jakaa infoa, Teint Miraclesta esim. tässä.
- Glo Mineralsin silmämeikinpoistoaine oli ihan perusjees. Loppujen lopuksi tämä jäi pölyttymään, kun siirryin käyttämään lähes ainoastaan paljon parempaa Helena Rubinsteinin All Mascaras -silmämeikinpoistoainetta. Aiemmin pari sanaa kirjoitin tässä.
- Sensain kakkosvaiheen putsari, Silky Purifying Creamy Soap. Rakastan. Pesee ehkä jopa natisevan puhtaaksi. Sensai-neitsyyteni menettämisestä ja ekasta Sensai-kokeilusta mm. tässä. Tykkäsin tosiaan niin paljon, että ostin lisää. Voisin ostaa nytkin, jos rahatilanne sallisi.


 - Sebastianin Shaper Zero Gravity -hiuslakan minikoko oli kiva tuttavuus. Käytin tätä suoristettuihin hiuksiin, kun tavoitteena ei ole tönkkösuolata hiuksia vaan antaa aavistus pitoa suoristuksille. Voisin ostaa isommankin.
- Santen käsisaippuan ostin jostain luonnonkosmetiikkamessuilta, kun olivat vaihtamassa pakkauksia uusiin. Tämä ei nyt kyllä vakuuttanut lainkaan. Ei tuntunut siltä, että puhdasta tulisi. Kevyeen käsipesuun kelpaa, mutta ei esim. siihen, kun levitän meikkivoiteet sormin ja yritän sitä ylijäämää hinkata pois. Ei jatkoon. Kuulemma tosiaan pakkaus muuttui, eivät maininneet mitään tuotteen uudistumisesta.
- Clarinsin rakkauskuorinta vartalolle, jota on pakko olla lisää aina. Onneksi uusi putkilo on ostettu ja korkattu. Kallis kuin mikä, mutta minkäs teet kun olet omasi löytänyt. Tax Freessä sattuu paljon vähemmän. Ylistystä tässä aiemmassa postauksessani. Koska tämä on niin tyyristä, mä leikkasin tämän kahtia saadakseni viimeisetkin hippuset - ja vain todetakseni, että itse asiassa sellaisia ei ollut juuri lainkaan purkin sisään jäänyt.
- Avonin Planet Spa- sarjan hiusnaamio Thailand Lotus, jota hamstrasin kasapäin kun tuote lopetettiin. Tässä lyhyttä juttua siitä.


- DKNY:n Be Delicious on ihana tuoksu, tämä minikokoinen suihkugeeli samasta tuoksusta kulki mukanani reissuilla. Rakastin ja rakastan. Mä olen aina tykännyt hajuvesien suihkugeeliversioista.
- Clarinsin deoja loppui kaksin kappalein. Tässä on täydellistä about kaikki. Tuhannet kehuni tämä on ansainnut, kuten myös muiden bloggaajien kehut. Tässä on kosmeblogien kultti, joka on helposti saatavilla ja kohtuuhintainen (laivalla noin 18 euroa). Tuossa ihan eka postaukseni siitä, montahan purkkia tätä on sen jälkeen jo kulunut... Joku neljä varmaan. Joka on kohtuullisen vähän, ottaen huomioon, että käytän yksinomaan tätä...
- ...ellei se satu olemaan loppu tai ei läsnä samassa tilassa kanssani. Silloin tyydyn johonkin muuhun. Garnierin Mineral-deo on ollut työpaikalla hätävarana. Kokonaisvaltaista käyttökäsitystä tästä ei syntynyt, kun en pistänyt tätä ultimate-testeihin (superkuumaan päivään tai mustille vaatteille ennen vaatteiden pukemista) ja käyttö oli harvaa. Joku tuollainen hätävaradeo mulla on aina töissä, täytynee taas ostaa joko tämä tai joku random-Dove. Yksi inhottava vikapuoli tässä oli kuitenkin se, että roll-onin pallo jumiutuu, säilytti sitä sitten kyljellään tai alassuin. Tuota ei käy Clarinsin kanssa.
- Ziajan megapullo kookossuihkugeeliä on saanut aiemmin arvion tässä.


- Elnett Satin -hiuslakka, erittäin voimakas. Tämä oli matka- ja työkäytössä minikokoisuutensa takia. En tykkää Elnettin tuoksusta, mutta pito oli kyllä kiitettävä.
- Let me be -hoitoaine värjätyille hiuksille on saatu blogimiitistä, aiempi arvio tässä postauksessa.
- Goldwellin DualSenses Color Shampoosta (myös blogimiitistä saatu) olen kirjoittanut aiemmin. Tuohon lyhyehköön tekstiin on lisättävä, että tämä shampoo piti erinomaisesti väriä shokkivärjätyissä hiuksissani! Kokeilin tätä ainoana shampoona pidemmän kuurin, ja värinpitoteho oli aidosti havaittavissa. Suuren suuri plussa ja ehdottomasti uudelleenmaininnan arvoinen tässä blogissa!
- Aussien Miracle Moist Conditioner oli mukavan silottava. Olen täysin addiktoitunut tähän tuoksuun, pelkään pahoin joutuvani hankkimaan myös tätä lisää. Aikaisempi kirjoitus tässä
- TRESemmén kuivashampoo oli jokseenkin tylsä. Ei mitään kivaa uutta lisää kuivashampoomaailmaan, lisäksi ei ravisteluista huolimatta antanut aina tasaisesti sitä valkoista jauhoa mustaan päähäni. Ei silti niin huono, ettenkö hyvästä tarjouksesta ostaisi lisää. Pullo kesti vähemmän aikaa kuin mitä 200ml:lta odottaisi. Kaikki kuivashampoot ovat loppujen lopuksi aika geneerisiä, pitäisi siirtyä kokeilemaan mustille hiuksille tarkoitettuja.


Mutta joo, koska mulla oli toissaviikolla laneilla tylsääkin hetken, tein tällaisen rasti ruutuun -kyselyn, jonka bongasin muistaakseni ihanan Minnan blogista. Saa vapaasti ottaa käyttöön tylsyyttä tappamaan.

[x] Minulla on silmälasit.
[ ] Olen blondi. 
[ ] Tiedän ainakin yhden kaimani.
[ ] Tiedän, missä on Kälviä.
[ ] Olen kaksikielinen.
[x] Olen riippuvainen netistä.
[ ] Olen riippuvainen huulirasvasta.
[x] Olen riippuvainen.
[ ] Olen ainoa lapsi.
[x] Minulla on pitkät hiukset.
[ ] Minulla on lyhyet hiukset.
[ ] Olen kalju ja karvaton.
[x] Minulla on villakoiria sänkyni alla.
[x] Asun omassa kämpässä. 
[ ] Asun opiskelija-asuntolassa.
[ ] Seurustelen. 
[x] Olen ainakin yhden bändin suuri fani.
[ ] Olen lukenut kaikki Harry Potter -kirjat.
[x] Mielestäni Johnny Depp on ihana.
[ ] Eipäs kun Leonardo DiCaprio on ihana!
[ ] Inhoan hernekeittoa. 
[ ] Syvästi inhoan hernekeittoa.
[x] Inhoan pinaattikeittoa. 
[ ] Syvästi inhoan pinaattikeittoa.
[ ] Seuraan Kauniita ja rohkeita.
[ ] Olen mielestäni kaunis.
[ ] Olen pitkävihainen. 
[x] Olen lahjoittanut rahaa johonkin keräykseen viimeisen kuukauden aikana.
[ ] Minulla on oma huone.
[x] Omistan MicMacin tai Miss Sixtyn vaatteita. (Hei ihan totta, mun MicMacin takkini (vuosia vanha) on saanut viimeksi eilen kehuja :D)
[ ] Omistan lökäpöksyt.
[ ] Olen rokkari.
[ ] Olen poppari.
[ ] Olen hoppari.
[ ] Olen punkkari.
[ ] Olen hippi.
[x] Seuraan muotia.
[x] Meikkaan. 
[x] Lakkaan kynsiä.
[x] Olen vm. -87 tai vanhempi.
[x] Minulla on lävistyksiä.
[x] Minulla on tatuointi.
[ ] Pidän Antti Tuiskusta.
[ ] Pidän lapsista.
[x] Tiedän, mikä minusta tulee isona.
[ ] Olin viime kesänä kesätöissä.
[x] Olen käynyt Hartwall-areenalla.
[x] Asun pääkaupunkiseudulla.
[x] Olen ratsastanut hevosella.
[x] Pidän saunomisesta.
[ ] Olen käynyt tänään suihkussa. (Hei mä oon laneilla, älkää nyt naurattako.)
[x] Olen tyytyväinen nimeeni.
[ ] Osaan lasketella lumilaudalla.
[x] Minulla on ajokortti.
[x] Poltan.
[ ] Olen absolutisti.
[x] Vanhempani ovat eronneet.
[ ] Kaikki isovanhempani ovat elossa.
[x] Siellä missä asun, on ainakin yksi R-kioski.
[x] Kaupungissani on vähintään 20 000 asukasta.
[ ] Surffailen jonkun bändin fanisivuilla. (Fanisivuilla en, mutta kotisivuilla toki.)
[x] Kuuntelen nyt musiikkia.
[ ] Olen yksin kotona.
[x] Tunnen ainakin yhden homon.
[ ] Olin uutenavuotena selvinpäin.
[x] Olen käynyt baarissa viimeisen puolen vuoden aikana
[x] Olen riidellyt viimeisen kuukauden aikana.
[x] Minulla on paljon kavereita.
[ ] Olen onnellinen.
[ ] Olen itkenyt viimeisen 24 tunnin aikana.
[x] Tykkään jäätelöstä.
[ ] Olen lukiossa.
[ ] Onnennumeroni on 5.
[ ] Olen ollut ihastunut opettajaani.
[ ] Minulla on sininen hiiri. 
[ ] Minulla on musta koira.
[ ] En tiedä, onko minulla hiirtä tai koiraa.
[x] En aina jaksa tehdä läksyjäni.
[x] Todistuksessa minulla oli käytös 10.
[ ] Juon monta litraa päivässä.
[ ] Pidän maidosta.
[ ] Olen allerginen eläimille.
[ ] Olen allerginen ruoka-aineille.
[ ] Minun pitäisi olla nyt koulussa.
[ ] Tämä on tyhmä.
[ ] Ulkona on pimeää.
[ ] Pelkään pimeää.
[ ] Jompikumpi vanhemmistani on kuollut.
[x] Meillä ei ole akvaariota.
[ ] Meillä on iso talo.
[ ] Asun omakotitalossa.
[x] Asun kerrostalossa.
[ ] Asun rivitalossa.
[ ] Juon kahvia.
[ ] Pidän kahvista.
[ ] Tiedän missä on Ähtäri.
[ ] Olen käynyt Ähtärissä.
] Ähtäri on kiva paikka.
[ ] Asun Ähtärissä.
[ ] Joku tuttuni asuu Ähtärissä.
[ ] Minulla ei ole hölkäsen pöläystäkään missä on Ähtäri.
[x] Meillä on kannettava tietokone.
[x] Ja webkamera! 
[x] En osaa käyttää kahvia.
[x] Minulla on ankara kasvatus.
[ ] Minulla on duffelitakki.
[ ] Ei ole kauniimpaa kuin myrskyn jälkeinen sää...
[x] Elokuvien "The End"-tekstit ärsyttävät. (Joo, ja PowerPoint-esitysten KIITOS!!)
[x] Keittiömme kaapissa on hienoja lautasia. 
[ ] Minulla on ulkomaalaiset sukujuuret.
[ ] Taulut ovat rumia.
[ ] En ole katsonut ikinä minkään elokuvan lopputekstejä alusta loppuun.
[ ] American Piet ovat hyviä.
[ ] Tämä on pisin tekemäni rastikysely.
[ ] Tämä on hölmöin tekemäni rastikysely.
[x] Minulla on digitaalikamera.
[x] Juon teetä.
[ ] Vihreä tee on parasta.
[x] Tykkään Sims-peleistä.
[x] Minulla on Sims2.
[ ] Olen riippuvainen siitä - pelaan joka päivä. 
[x] Ostan jatkuvasti kaikkea rojua.
[x] En ikinä laittaisi jalkaani toppahousuja.
[ ] Minulla on rotta.
[ ] Olen pitänyt rottaa sylissä.
[ ] Rotat ovat inhottavia.
[x] Minulla on kiire. (Paitsi juuri nyt. Yleensä aina. Olisi nytkin, jos tekisin niitä juttuja mitä pitäisi.)
[ ] Muut ovat nukkumassa.
[ ] Olen aamuvirkku.
[x] Eipäs kun iltavirkku.
[ ] Minusta ei saa kaunista tekemälläkään.
[x] Minua on sanottu kauniiksi. ("minä olen kova ylipuhumaan/tiedän miten ihmisille sanotaan/asioita joita ne tahtovat kuulla")
[ ] Vatsani on kipeä.
[x] En aio mennä tänään kouluun.
[x] Säälikää mua!
[x] Minulla on veli ja sisko. (Sisarpuoli.)
[ ] Olen keskimmäinen lapsi.
[ ] Hahaa, mulla on pikkusisko!
] Serkkuja minulla on yli 20.
[x] En tiedä montako pikkuserkkua minulla on.
[ ] Mutta sen voin sanoa että paljon.
[ ] Minulla ei ole ystäviä, ei edes kavereita, olen onneton!
[ ] Pidän äidinkielestä.
[x] Olen hyvä äidinkielessä.
[/] Huomasin tässä jo monta kieliopillista virhettä. (Ei ne ole tässä virheitä. Yhdestä lauseesta puuttui mielestäni sana, mutta muutoin tällaisessa puhekieli on ihan jees.)
[ ] Olen puhunut tänään puhelimessa. 
[ ] Olen kiva.
[ ] Olen varmasti.
[ ] Äläkä väitä vastaan.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

L'Oréal Nude Magique BB Cream


L'Oréal toi nyt kesäkuussa markkinoille toisenlaisen näkemyksensä BB-voiteesta. Edellinenhän heiltä oli L'Oréalin omistaman Garnierin BB Cream, josta olen aiemmin kirjoittanut tässä. Tilanne ei ole minulla muuttunut sinänsä, en ole edelleenkään kokeillut yhtään aasialaista (tai saksalaista) BB-voidetta, joten tämän arvion tarkoitus ei ole ruotia sitä, onko tämä kuinka lähellä aasian vastaavia tai, kuten moni sanoo, alkuperäisempiä/perinteisempiä/vanhoja/aitoja BB-voiteita. Ajattelin kirjoittaa ihan siitä, mikä tämä tuote minulle on ja millaiseksi sen itse koen, muista blogeista pääsette varmasti piakkoin lukemaan myös vertailuja perinteisiin BB-voiteisiin.

Tilanne tällä hetkellä on se, että näille on varmasti kysyntää, sillä noita aasialaisia ja saksalaisia täytyy tilata netin kautta, nämä nyt markkinoille tulleet versiot löytyvät ihan joka liikkeestä. Garnierista kirjoittamani juttu on yksi luetuimpiani ellei kai jopa luetuin, joten kysyntää tälle jutulle varmasti on.

Joka tapauksessa, minä olen suuri fani tällaisille tuotteille. Kritisoin Garnierin BB:tä lopulta lähinnä sävytetyksi kosteusvoiteeksi (vaikka en tosiaan ole niitä muita BB-voiteita koittanut), mutta sepä ei yhtään haitannut minua - minä kun tykkään niistä sävytetyistä kosteusvoiteistakin kovasti. Näinpä tämäkin oli se tuote viime viikon blogimiitistä, josta olin eniten innoissani. Sain sävyn Fair, eli vaaleimman.

Sananen muuten Garnierista tähän väliin, se on eeppisen hyvä yhdistelmä minun ihollani yhdistettynä skunkkisiveltimellä levitettyyn Cliniquen Almost Makeup Powderiin. Löysin ihan uuden maailman siitä sen myötä, peittävyys saadaan kunnon meikkivoidepohjan tasoiseksi. Se on nappijuttu silloin, kun ihossa on enemmän peitettävää mutta on kiire.


Nude Magiquessa on tuollainen pikkuruinen pää. Se antaa hieman vinkkiä siitä, minkä verran tuotetta kuuluisi käyttää. Tykkään purtilosta noin ulkonäöllisesti, kun violetti lempiväreihini kuuluu. Koko saisi kyllä olla isompi, sillä käytän tätä kyllä paksummin kuin pikkunokka antaa levitysmääräksi ymmärtää.

Hämmentävää oli se, että tuote oli putkilosta ulos puristettaessa valkoista - mutta silti näillä on sävy. Sävy piiloutuu pieniin jyväsiin, jotka liukenevat levitettäessä iholle. Näkyvät harmaana tuossa alemmassa kuvassa.


Seuraavassa sama levitettynä. Valitettavasti kuva ei anna ymmärtää ihan tarpeeksi hyvin, kuinka yllättävän paljon sitä sävyä lopulta tulee. Voide on niin kevyt, että sävy on hento ja vaikea kuvata. Tuosta näkee kuitenkin, että se on noin paksuna kerroksena levitettynä omaa käsieni ihoa vaaleampaa, minulla on tietysti vielä jäljellä rusketusta reissusta, ja kevään ensimmäiset auringonototkin on jo tehty. Kasvojeni iho ei ole yhtä tumma.


Tein sävyvertailua Garnierin vaaleimman ja tämän Nude Magiquen vaaleimman välillä. Nude Magique on minusta vaaleampi, ei tosin aivan hirveästi. Garnier on keltapohjaisempi, eikä ole lainkaan niin matta. Nude Magique jättää ihan kivan mattaisen pinnan, minulle ehdottomasti tarpeeksi mattaisen.

Nude Magique on Suomessa myynnissä kahdessa sävyssä, omani siis se vaaleampi. Hintaa tuotteella on 15,90 euroa (suositushinta, hintasäännöstelyhän ei kai meillä oikein ole mahdollista tällaisissa tuotteissa). Tuote kuuluu Magique-tuoteperheeseen, johon sisältyy kolme osaa: Nude (nimi kertonee), Lumi (valoa heijastava) ja Mat (nimi kertonee taas). Lumi Magique -valokynä pääsee testiini kohta.

Katsotaanpa, mitä L'Oréal tuotteesta lupaa.

"Mukautuu kaikkiin ihonsävyihin." Olen osittain samaa mieltä. Minulle mukautuu hyvin, ja koska voide on hyvin ohutta sävyltään, tarpeeksi ohuella kerroksella mukautuu varmasti myös monelle muulle. Kuitenkin, väite on aika yleistävä ottaen huomioon ihmisten välillä suuretkin erot ihonväreissä, mutta pääpiirteissään olen samaa mieltä. Erityisesti, jos voidetta käyttää ohuelti. Ks. kuitenkin esim. Tuhannet mun kasvot -blogin juttu, jossa sävy oli hänen mielestään liian tumma hänelle.

"BB-voide, jonka koostumus muuttuu välittömästi silmiesi edessä." Täysin samaa mieltä. Valkoisesta voiteesta sävylliseen.

"Peittää ihon virheitä." Osittain samaa mieltä. Finnejä tämä ei peittäisi, mutta tämän hetkisen ihoni kunnon kanssa en tarvitse tämän kanssa muuta. Punaisuuden tasoittaa kyllä ja häivyttää pieniä arpia.

"Kosteuttaa 24 tuntia." Tästä minulla ei ole tieteellistä näyttöä kuin mutufiilis, mutta kyllä tämä kosteuttaa omaa ihoani ihan hyvin. 24 tuntia ei ole tullut kokeiltua. :P Garnierissa on rasvaisemman tuntuinen koostumus ja samalla kiiltävämpi lopputulos.


Minä en pettynyt, minusta oikein kelpo tuote aikaan, jolloin iho voi kohtuullisen hyvin. Rajoja ei jää, iho ei näytä meikatulta, mutta silti tuote tasoittaa ihon sellaiseksi, että kehtaa lähteä ihan vaikka kuppilaan pelkällä tällä. Tai minä ainakin. Ei tämä rakastamaani Lancômen Hydra Zen Teintéä voita, mutta se onkin itse asiassa ihan sävyttävä päivävoide. Pointti kuitenkin siinäkin on vähän sama, hoitaa ja tasoittaa.

Nuo mikrorakeet hieman tuntuvat iholla, ei raappien, mutta tuntuvat toiki. Voisin väittää, että tämä samalla mekaanisesti hieman kuorii ja virkistää ihon pintaverenkiertoa auttaen sitä uusiutumaan nopeammin.

Tykkäsin kerrostettavuudesta, se on aika absoluuttisen tärkeä ominaisuus tuotteessa, joka ei ole kovin pigmenttinen. Kerrostakaa kuitenkin jo heti, myöhemmin päivällä kerrostettuna tämä alkaa vähän rullata iholla.

Muita testanneita?

lauantai 9. kesäkuuta 2012

L'Oréal-uutuuksia

Kävimmepä tuossa taas monen ihanan bloggaajan voimin L'Oréalin bloggaajatapaamisessa. Illassa oli pariisilaisteema.



Illan aikana oli mahdollisuus päästä Suvi Tiilikaisen meikattavaksi. Annoin muille mahdollisuuden ja jättäydyin tuosta arvonnasta pois, sillä itse olen jo hänen meikattavanaan käynyt aiemmin.




Taas meitä syötettiin oikein olan takaa. :)





Siluettitaiteilija Sirkka Lekman teki meistä siluetteja. Viimeksi olen käynyt Sirkan tuolissa Kauneusmessuilla 2011, sama naamavärkki tuli tähän uuteenkin kuvaan. :P Alla vanha ja yläpuolella uusi. Systeemi päässä on hiuspanta.




Blogimiiteissä tulee tietysti saatua myös tuotteita, joista osa ei ole ihan se oma juttu, mutta seuraavat olivat itseä kovin kiinnostavia ja ne ainakin pääsevät mahdollisimman pian testiin:


Olipa taas mukava nähdä pientä blogiskeneämme, seuraavaa kertaa odotellessa!

lauantai 19. toukokuuta 2012

Klassikkoja kulmaluulle

Ammattilaiset tuppaavat sanomaan minulle, että kulmaluulle ei tulisi laittaa hohtavaa luomiväriä. Häivytyksen apuvärinä ja muutenkin kulmaluulle mielestäni kivaksi efektiksi yleensä käytän juurikin sitä helmiäistä.

Kolme tällä hetkellä käytössä olevaa kulmaluulle tulevaa suosikkiani ovat tässä, nämä ovat myös monessa muussa blogissa suosittuja ja varmasti monelle tuttuja. Nyt kun minulla nämä klassikot on, swatchasin ne myös.


L'Oréal Color Appeal sävyssä Golden Beige.



MAC:in Shroom. Tähän törmää myös paljon ulkomaisissa kosmetiikkablogeissa



Wet 'n Wildin Brulee, halpa kuin mikä. Näitä tosin saa vähän metsästää, Helsingin keskustassa nämä ovat Seppälässä aina loppu. Tämä on näistä ainoa matta, ja täytyy kyllä sanoa, etten oikein osaa käyttää tätä. Valitsen aina mieluummin jomman kumman ylemmistä.



Swatch-kuvasta näkee, että Shroom on paljon kevyempi ja vähemmän hohtava kuin Golden Beige. Samoin se on hieman pinkkipohjaisempi kuin keltaisempi Golden Beige. Tällä on jopa väliä - kun on kaksi vaihtoehtoa, voin valita sen juuri siihen meikkiin sopivan hohdon. Mattaväreistä pärjään kyllä tuolla yhdellä, kun olen niin heikko oppimaan tottumuksistani pois.

No, ammattilaisten kanta nykyään näyttää olevan se, että kulmaluulle ei saisi laittaa helmiäistä. Se tekee kulmaluusta raskaamman näköisen eikä muutenkaan näytä hyvältä - sen koulukunnan mukaan. Mutta kun minusta näyttää.

Paljon hehkutetuista kulmaluun luomiväreistä minulta puuttuu MAC:in Brule, joka on matta. Sitä en tarvitse kun tuolla Wettikselläkin pärjää. Olisi tosin ollut kiva saada se mukaan tähän klassikkopostaukseen swatchina.

Jos saisin valita vain yhden ja muut täytyisi heittää pois, valintani olisi kyllä tuo MAC:in Shroom. Minusta se kelpaa niin arki- kuin iltameikkiinkin. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että L'Oréalin Golden Beige on ollut minulla aika tehokkaassa käytössä. Ehkäpä juuri siksi, että se on niin paljon hohtavampi, ja minä edustan sitä vastakkaista koulukuntaa.

Mutta tiedättekös, yhteen paikkaan hohtava luomiväri ei oikein minulla sovi, ja siihen olen todennut matan olevan paras. Yläluomen sisänurkkaan laitan kyllä jotain vaaleaa ja hohtavaa, mutta siitä ylöspäin, kohti kulmakarvan alkua, matta on oikeastaan parempi. Jotenkin näyttää tökeröltä, jos yläluomen hohtavan häivytysvärin tuo liian lähelle nenänvartta.

*****

Ajeltu tassu tippaletkun jäljiltä, mutta sylissä on onnellista.

Reetta-kissa on kotiutunut Kissaklinikka Felinasta eilen. Tämän postauksen kommentteihin kävin päivittämässä Reetan tilaa, mutta kopioidaan sama vielä tännekin: Reetan tila koheni, kun kaliumia annettiin nesteytyksessä. Aluksi epäiltiin kilpirauhasia, mutta ne olivat normaalit, samoin kaikki muu - mitään taustalla olevaa perussairautta ei löytynyt. Eläinlääkäri huomasi, että Reetalla on jonkin verran vuotanut nenä, joten jokin hengitystieinfektio on päällä. Se voi olla joko seurausta stressi (perheenjäsenen poismuutto) + alhainen kalium + anoreksia -yhdistelmästä, tai sitten hengitystieinfektio on voinut heikentää ruokahalua niin, että kaliumit pääsivät laskemaan hengenvaarallisen alas. Nyt se kuitenkin kehrää ja voi hyvin. Lääkityksenä hypokalemiaan kaliumia kuukauden ajan, hengitystieinfektioon 10 päivää antibiootteja ja niiden takia maitohapot mahaa suojaamaan. Hill's a/d -safkaa pakkosyötöllä ruiskulla ensipäivät, se on sellaista superfoodia, jota määrätään aina heikossa hapessa oleville ja jota olen löytöeläinhommissakin antanut monelle kissalle. Mikäli ruokahalu jatkuu yhtä huonona kuin se on ollut, masennuslääke mirtatsapiinia ruokahalua lisämään, sillä kissan on lihottava. Reetta on ollut aina huono syömään ja nirso, ja kaiken lisäksi vatsaltaan herkkä. Mutta nyt saa syöttää ihan mitä vaan mikä kelpaa, kunhan lihoaa.

Tässä se istuu sylissä ja kehrää kuin ennenkin. Kohta olisi aamulääkkeiden aika.