Näytetään tekstit, joissa on tunniste La Riche. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste La Riche. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Pari vinkkiä shokkivärjäykseen

Pastellivärejä näkyy kaikkialla, mutta myös shokkivärejä on alkanut tulla kadulla vastaan muillakin kuin eri alakulttuurien tyylisuuntien edustajilla. Kotivärjäys on kaksipiippuinen juttu. Kampaajat toki suosittelevat kaiken värjäyksen tehtävän kampaamoissa, totta kai. Minulla ei kuitenkaan sellaiseen varaa joka kuukausi olisi ja kaltaisiani kotivärjääjiä on paljon. Toki suosittelen itse myös kampaajaa - let's face it, kampaaja on ammattilainen, kotivärjääjä yleensä ei. Hiuksensa voi pilata pahastikin. Jaan nyt kuitenkin jotain omia kokemuksiani, koska tajusin, että minulle itsestäänselvät asiat eivät välttämättä ole ensimmäistä kertaa värjääville niin selviä, kun itsellä on kokemusta shokkiväreistä jo teini-iästä. Korjatkaa, jos sanon jotain väärin. Olen arastellut tämän jutun kirjoittamista, koska en tosiaan ole ammattilainen ja pelkään sanovani jotain väärin, mutta antaa mennä nyt, kunhan pidätte mielessä, että kirjoittaja on perus mattimeikäläinen ilman kampaamoalan koulusta.

IMG_9420

Shokkivärit ovat pääosin suoravärejä, ei hapetevärejä. Suomeksi: suoraväri ei saa hiustasi vaalenemaan. Jos haluat pinkin ja sinulla on keskiruskea tukka, tulos ei ole pinkki. Pinkki ei välttämättä edes näy hiuksessa lainkaan ja jos näkyykin, tulos on aika... Kröh. Suoraväri tarvitsee siis alleen joko todella vaalean pohjan tai vaalennetun hiuksen. Luonnostaan todella vaaleaan hiukseen voi saada nätin värin shokkivärillä, mutta hyväkuntoinen hius ei oikein ota sitä väriä vastaan. Sen lisäksi suoraväri kuluu hyväkuntoisesta, vaalentamattomasta hiuksesta pois nopeasti. Siispä, parhaan tuloksen saa vaalentamalla hiuksen ensin. Sehän toki rasittaa hiusta, mutta se on hinta, joka on maksettava, jos voimakkaan shokkivärin haluaa.

IMG_9408

Se, miten hyvin hius kestää vaalentamista, vaihtelee. En itse huomaa mitään eroa omassa hiuksessani kolmen kotiblondauskerran jälkeen verrattuna siihen, mitä ne olivat tavallisella normaalivärillä värjätessä. Toisaalta olen kuullut, että joillain jopa kampaajankin tekemä blondaus tekee hiuksista purkkaa. Suosittelen kääntymään kampaajan puoleen, koska kampaaja arvioi vaalennusaineen vahvuuden ja vaikutusajan ammattitaitonsa perusteella. Minä blondaan itse, koska kampaajat eivät ole tähän mennessä suostuneet vaalentamaan hiustani tarpeeksi. Kampaajat ovat saaneet mustasta, moneen kertaan päällevärjätystä hiuksestani parhaimmillaan vain keskiruskeaa, jotkut eivät ole saaneet sävymuutosta lainkaan. Itse saan ihan ruokakaupan värinpoistolla (kahdella-kolmella blondauksella) vaihdettua mustasta shokkipinkkiin - ja tämä on kokeiltu monta kertaa. Edellä mainittu koskee siis vain minun hiuslaatuani: minun hiukseni kestää tuon, mutta en ota vastuuta siitä, jos joku saa kotiblondauksella hiuksensa tuhottua. Kerron vain, että noinkin radikaali värimuutos on mahdollista. Riskialtista? Kyllä. Oikeasti hiustaan kunnioittaen sen vaalentaminen tehtäisiin pitkässä prosessissa kampaajan kanssa vähän kerrallaan. Minulla ei vaan sellaiseen ole ollut kärsivällisyyttä, saati sitten, että kestäisin niitä välivaiheita, kun en hiuksistani minkäänlaisessa ruskeassa sävyssä tykkää.

IMG_9432

Suoraväristä riippuen valmistajat antavat ohjeeksi yleensä näemmä noin 15-30 minuutin vaikutusajan. Ylitän tuon vaikutusajan ja reippaasti, samoin olen kuullut monien muidenkin suoraväriä käyttävien tekevän. Normaalissa hapetevärissä vaikutusaikaa ei saa ylittää, mutta suoravärissä saa. En ole yhtään varma, tekeekö se yhtään intensiivisempää lopputulosta pidemmällä ajalla, mutta olen tottunut pitämään suoraväriä päässä ainakin tunnin. HUOM! ÄLÄ YLITÄ VAIKUTUSAIKAA NORMAALEILLA HIUSVÄREILLÄ TAI BLONDAUSAINEILLA! Suoravärit ovat asia erikseen. En ole kuullut keneltäkään, ettäkö tuntien värimuhitus tekisi yhtään sen intensiivisempää lopputulosta, mutta kun kerran on tottunut ylittämään vaikutusajan, 15 minuuttia kuulostaa aika vähäiseltä. Lähinnä haluan tällä sanoa, että toisin kuin normaalien värien kanssa, suoravärien kanssa ei tarvitse olla samaan tapaan supervarovainen vaikutusajan ylittämisen suhteen.

Suoraväriä ei sekoiteta itse, vaan se tulee valmiiksi sekoitettuna. Ylimääräisen värin voi säästää seuraavaa värjäyskertaa tai ylläpitovärjäystä varten. Erilaisia värinaamioita myydään värin ylläpitoon, mutta en koe niitä tarpeelliseksi: samalla vaivalla kumihanskat kädessä levitän ihan sitä suoraväriä, jos pääsee haalistumaan. Color Maskit ovat suttaista puuhaa nekin, eivätkä anna yhtä paljon lisäpotkua värille. Totta puhuen itse en yleensä edes tee värin ylläpitämiseksi mitään tuollaista, sillä väri pysyy minulla kohtuullisen nättinä kuukauden, jolloin onkin jo aika blondata tyvikasvu ja värjätä hiukset kokonaan uudestaan. Punaiset, fuksiat ja magentat värit, joita minulla on pääsääntöisesti ollut, haalistuvat minulla vaaleammaksi pinkiksi, mutta silti näyttävät kivalta. Jotkin siniset tai vihreät voisivat olla vähän vaikeampia, mutta shokkivioletinkin kanssa olen pystynyt pitämään värjäystiheyden yhdessä kerrassa kuussa.

IMG_9311

Jos nyt kuitenkin joskus haluan värjätä ilman blondausta tyvikasvua fiksailematta, pesen hiuksista ensin kaikki hoitoainejämät sun muut pois syväpuhdistavalla shampoolla. En laita siihen perään mitään hoitoainetta, annan kuivua vaan ennen suoravärin levittämistä. Käytän syväpuhdistavaa shampoota myös tyvikasvun blondauksen ja hiusten uudelleenvärjäämisen yhteydessä: vaikka blondausaine räjäyttääkin kaiken sieltä tyvestä pois, pituuksissa voi yhä olla kerrostunutta hoitoainetta sun muuta muotoilutuotetta, joten pesen ne samalla syväpuhdistavalla pestessäni blondausainetta pois, jotta shokkiväri tarttuisi paremmin. Haluan mahdollisimman vastaanottavaisen pinnan enkä halua siihen päälle hoitoaineita hiuksen ja suoravärin väliin.

Miten väriä sitten saa ylläpidettyä, niiden värinaamioiden lisäksi? Minulla on siihen pari kikkaa: heikosti pesevä shampoo (mielellään sulfaatiton), pesukertojen harventaminen niin harvaksi kuin mahdollista sekä hiusten suojaaminen auringolta.

Shokkiväriä lähtee hiuksista pitkään. Varaudu siihen, että lakanasi ovat shokkivärissä. Pyyhkeesi ovat shokkivärissä. Jopa helkutti väritön Invisibobblesi on värjäytynyt pinkiksi, vaikka värjäyksestä on jo kolme viikkoa kun sen päähäsi ekaa kertaa isket. Shokkiväriä on poikaystävän naamassa ja ylävartalossa, koska nukutte lähekkäin. Kaikki paitojesi kaulukset värjäytyvät. Valkoista ei kannata käyttää vaatteissa ennen kuin hiukset on pariin kartaan pesty. Rakennekyntesi värjäytyvät. Vaaleat kynsilakat värjäytyvät. Päänahassasi on väriä. Mutta onpahan kiva hiusväri. :D

Kuten muidenkin hiusvärien kanssa, hiusrajan ihoa pystyy suojaamaan vaseliinilla. Tällöin se väri ei jumahda sinne kasvojen, korvien ja kaulan ihoon samalla tavalla. Olen äärimmäisen laiska tuossa. Kampaajalla käydessä hiusrajani suojataan aina ja tulen kampaamosta sen näköisenä, että kehtaan mennä vaikka hiukset kiinni ja meikittä. Kotona värjätessä ilman vaseliinia kuka tahansa näkee, että olen juuri värjännyt hiukseni... Kannattaisi käyttää vähän enemmän aikaa ja suojata se hiusraja.

IMG_0170

Viimeisin kokeiluni on Elumenilla. Sitä on vähän hankalampi kotiin saada, kun on kampaamoväri. Yllä on hiukseni tätä kirjoittaessa, tai no oikeastaan eilen töihin lähtiessä. Elumenin sävy RV@all, kai noin viiden pesukerran jälkeen. Eihän se tuossa tietenkään taas toistu oikeana, valokuvasta puuttuu kaikki violettisuus kun valkotasapaino ei ole sinne päinkään. Elumen on pitänyt sävynsä oikein hyvin, saattaa olla, että siirryn toistaiseksi siihen.

perjantai 19. elokuuta 2011

Violettia hiuksiin

Shokkiväreistä mun on pitänyt kirjoittaa jo aiemmin, en ole saanut aikaiseksi. Nyt tuli taas ajankohtaiseksi, kun vaihdoin sävyä.

(Huomaa kissankarva paidassa, kuuluu osaksi persoonallisuuttani ja tyyliäni.)

Aloitin shokkiväreillä värjäämisen joskus lukion vikana vuonna, pinkillä. Tai pikemminkin sävy oli enemmän magenta, mutta haalistuessaan se muuttui pinkiksi. Sittemmin päässä on ollut pinkkiä/magentaa eri sävyissä, mutta nyt päätin vielä näin vanhoilla päivilläni repäistä ja vetää violettia niskahiuksiin pinkin sijaan. Tuloksen näette ylimmässä kuvassa.


Käytän La Riche Directions -värejä, jotka ovat siis suoravärejä. Suoraväri ei sisällä itse hiuksia tuhoavaa ja vaalentavaa ainetta, joten se vaatii allensa vetyperoksidi-värinpoiston, jotta hius saadaan "rikki" niin, että se vastaanottaa väriä. Vaikka shokkiväriä laittaisi vaaleisiin hiuksiin, täytyy ne ensin jonkin verran blondata, tai muuten väri liukuu hiuksen pinnalta hetkessä ja haalistuu rumaksi.

Tämä violetti säilyy vähän huonommin kuin magenta. Magenta haalistuu pinkkiin ja pysyy siedettävänä kuukaudenkin, mutta violetti haalistuu keltaiseen päin jo parin viikon jälkeen. Sinänsä tässä ei olisi ongelmaa, jos olisi viitseliäs ja jaksaisi värjätä hiuksia useammin - suoraväriä voi käyttää niin usein kuin haluaa. Käytännössä kuitenkin joudun myös tekemään värinpoistoa tasaisin väliajoin, sillä tokihan hius kasvaa tyvestään ja sinne juurikasvuun ei shokkiväri tartu ennen blondausta.

Aikanaan pääni oli täysin pinkki. Silloin blondasin tyven kerran kuussa. Käytännössähän siis raiskasin hiustani aika rankasti, koska tyveä blondatessa värinpoistoa kyllä menee aina vähän sen jo valmiiksi blondatun päälle. Silti hiukset pysyivät ihan samassa (huonossa) kunnossa kuin mitä ne olivat aiemmin kerran kuussa mustalla kestovärillä tyvikasvun värjätessä.

Täysin mustasta/tummaksi värjätystä hiuksesta on aika haastavaa saada shokkiväristä, jos hiusta on aiemmin kestovärjätty monta kertaa päällekäin. Jouduin kokeilemaan tätä tummasta shokkiväriin siirtymistä vielä toisen ja kolmannenkin kerran, sillä kahdesti shokkivärihistoriani aikana olen siirtynyt värjäämään hiukset taas kokonaan mustalla tai muulla tummalla. Konservatiivinen puoleni yrittää päästä eroon shokkiväreistä, mutta tavallisen värisillä hiuksilla tunnen olevan harmaavarpunen, ja mieli tekee koko ajan takaisin shokkiväriin. Marketeista ei ole saatavana yhtä ainoaa väriä, joka ei minusta olisi tylsä: muka-violetit tummat luumut sun muut ovat vain sävytettyjä ruskeita minun silmissäni. Nyt mennään tuollaisella konservatiivisen ja radikaalin välimuodolla, jossa siis hiuksista on shokkivärisiä joku neljännes eli niskaosa, ja muut hiukset päällä mustaa.

Tämä minulla nyt oleva sävy on sekoitus sävyjä Plum ja Violet, koska Violet oli liian sininen. Shokkivärien hyvä puoli on se, että niitä voi helposti sekotella itse, ja kaiken lisäksi kerran avattu väri säilyy hyvin seuraavaan värjäyskertaan. Shokkivärit tulevat valmiiksi miksattuina, toisin kuin ruokakaupan hiusvärit. Aiemmin käytin joko sävyä Rose Red yksinään tai sitä miksattuna johonkin muuhun, oisiko ollut juuri tuo Plum yksi niistä, mihin olen kokeillut miksata. Ainakin sävyyn Cerise olen sitä Rose Rediä miksannut.

Lopputulos on yleensä vähän arpapeliä verrattuna sävyjen värimalleihin. Katsokaapa vaikka La Richen omaa värikarttaa: noissa sivuston hiuskiehkuroissa Rose Red näyttää likaiselta punaiselta, mutta todellisuudessa pelkkää sitä käyttämällä hiukseni näyttävät heti värjäyksen jälkeen enemmän Cerise-sävyn värimallilta, ja haalistuvat melko pian siitä vastaamaan sävyä Carnation Pink.

Interraililla hiukset olivat yli kuukauden verran värjäämättä, ja tämä ikivanha kuva näyttää aika hyvin sen, millaiseksi Rose Red minulla haalistuu. Juurikasvusta näkee, että värjäyksestä on kauan:

Notta pinkki. Koska hiukseni olivat aina sen maksimissaan viikon magentat ja loppuajan ennen seuraavaa värjäystä pinkit, tuppaan sanoa hiusteni olleen ennen siis pinkit.

Purkin ohjeen mukaan shokkiväriä pidetään päässä 15 minuuttia, mutta minä pidän kyllä pari tuntiakin, niin kauan, kunnes se alkaa vähän kuivumaan. Entinen kämppikseni piti yön yli. On ihan turvallista, kun se käytännössä sisältää vain aineita, jotka eivät hiusta tuhoa. Yksi purkki väriä maksaa jotain 8-9 euroa, omani ostan yleensä sieltä helpoimmasta paikasta eli Asematunnelin Shop Tetuanista.

Kun aloitin oikeustieteellisen valmennuskurssilla Pykälässä, meidän piti kurssin aluksi esitellä itsemme. Siihen aikaan oli koko pää pinkki ja muutama lävistys naamassa. Sanoin, että olen Sonia, enkä näytä yhtään siltä että mä kuuluisin oikikseen, joten aion päästä sisään ihan vittuillakseni (kirjaimellisesti noilla sanoilla). Ja niinhän siinä kävi. Vieläkään en ole niitä helmikorvakoruja hankkinut.