Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lancôme. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lancôme. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. elokuuta 2015

Lancôme Effacernes

IMG_0309

Lancôme Effacernes-peitevoide on ollut myynnissä iät ajat. Tästä ovat tykänneet monet ja siksi se on ollut hankintalistallani pitkään. Koska minulla ei hirveästi peiteaineita kulu, tajusin, että en tule ostamaan seuraavaa varmaan koko tämän blogin pystyssä ollessa, jos ostan sen vasta muiden loputtua. Siispä pakkohan se oli viimein hankkia, testatakseni, tykkäänkö minäkin tästä silmänalusten ihmeaineesta yhtä paljon.

Ostin omani 01-sävyssä, tosin kokeilin myös 02-sävyä ja sekin olisi ehkä käynyt. 01 Beige Pastel vaikutti kuitenkin todella vaalealta, joten ajattelin sen sopivan varmasti vielä keskellä talveakin ja käyvän myös korostustuotteeksi. Minulla ensisijaista on se, että tuote on tarpeeksi vaalea - ihan hirveästi en tarvitse neutralointia. Lähinnä silmänaluset jäävät minulla vain vähän tummahkoiksi, jos ei niille erikseen levitä peitetuotetta. Selkeää sinertävyyttä esimerkiksi ei ole, toisin kuin monilla. Minna kirjoitti taannoin hyvän jutun tummien silmänalusten meikkaamisesta, siinä käydään läpi myös tuo neutralointipuoli ja levitystekniikkaa.

Effacernes on erityisesti tarkoitettu silmänalusille, mutta eihän sitä kukaan estä käyttämästä monipuolisemmin. Tarpeeksi vaaleassa sävyssä se tosiaan käy voidemaisesta korostustuotteesta, toisaalta taas lähempänä omaa ihoa olevassa sävyssä se sopii myös pienten virheiden piilottamiseen normaalin peitevärin tavoin. Pääsääntöisesti käytän kuitenkin peiteaineita juuri silmänalusille, joten on hyvä, että tämä on juuri siihen tarkoitettu. Harvemmin jaksan edes meikata piiloon pieniä näppylöitä, mutta sitäkin useammin sipaisen sinne alaluomille jotain peittoa. Effacernes ei ole koostumukseltaan erityisen rasvaisen tuntuinen, joten paranemassa oleville näppylöille voi sopia tätä paremmin jokin rasvaisempi, koska sellainen samalla häivyttää kuivaa, hieman halkeilevaa ihoa. Kuivempi koostumus saattaa jopa korostaa sitä näppylää. Muistan, kuinka teini-iässä ja vielä pitkälle aikuisikään tultaessa tykkäsin erityisesti todella rasvaisista peitepuikoista finnien kanssa, koska ne eivät korostaneet sitä kuoriutuen uusiutuvaa ihoa. Rasvaiset peitevoiteet kuitenkin voivat olla huonoja taas sitten siellä silmien alla, koska ainakin minulla sellaiset kertyvät helpommin viiruiksi juonteisiin. Nyttemmin kun se peitevärien käyttökohde on ensisijaisesti juurikin silmien alla eikä näpyissä, tällainen tuote on minulle tarpeellisempi.

Effacernes yllätti peittävyydellään, vaikka tiesin, että se on tehokas. Tämä on niin riittoisaa, että 15 ml:n tuubi tulee kestämään ikuisuuden. Ensimmäiset kerrat puristin ainetta tuubista aina aivan liikaa kunnes opin, että erittäin pieni määrä peittää jo tehokkaasti. Silmänaluseni eivät ole erityisen tummat, joten minulla Effacernesiä jo senkin takia riittää ihan minimaalinen määrä. Uskallan luvata, että näin peittävä tuote toimii ongelmallisemmillakin pandasilmillä - ja saman voi päätellä jo siitä, että tuote on ollut suosittu pitkään.

IMG_0314

Eihän se kaikilla kuitenkaan toimi. Joillain silmänympäryksille levitettävät tuotteet kerääntyvät aina juonteisiin. Joillekin taas ei meinaa löytyä sopivaa sävyä. Effacernes on kuitenkin ehdottomasti katsastamisen arvoinen, jos ongelmaa tummista silmänalusista on. Minullakin tämä on kahdesti pettänyt niin, että sitä on kertynyt silmän alle juonteisiin, mutta en ole vielä keksinyt, mitä olen tehnyt väärin - onko ollut liikaa vai olenko jättänyt puuteroimatta kunnolla. Nekin kaksi kertaa juonteisiin kerääntyminen oli ihan minimaalista. En olisi edes huomannut, ellen olisi erikseen tutkinut tarkkaan. Menisi muuten hyväksi havaitut -tagin alle, mutta tuo, että se about kuukauden testauksen aikana kaksi kertaa on pettänyt, saa minut vielä vähän harkitsemaan tätä suurempaa ylistystä.

Toisin kuin Lancômella yleensä, tämä tuote ei ole hajustettu. Suojakerrointa löytyy, SPF 30.

Mahdollinen miinuspuoli on hinta. Sokoksella Effacernes maksaa ilman alennuksia 44,50 euroa. Toisaalta kyllä tuosta tuubista sitten riittääkin. Laivalta tai lentokentältä saa paljon edullisemmin, kuten nyt yleensäkin selektiivisen kosmetiikan kanssa asia on.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Lancôme Bi-Facil

IMG_9484

Siitä lähtien kun aloitin bloggaamisen, olen ihmetellyt Lancômen silmämeikinpoistoaineiden blogisuosiota. Lancôme on ja on ollut lempimerkkejäni, mutta muistikuvani Bi-Facilista olivat negatiivisia. Muistelin, että se kirveli silmiä tai tuntui muuten pahalta. En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta joudun perumaan puheeni. Ostin kokeeksi vuosien jälkeen pullon Bi-Facilia etsiessäni vähän halvempaa vaihtoehtoa suosikilleni Helena Rubinsteinin All Mascaras -silmämeikinpoistoaineelle, joka maksaa normaalihinnalla suolaiset nelisenkymmentä euroa per 125 ml. Olen havainnut kestäväni silmämeikinpoistoaineita paremmin kuin ennen, joten uskaltauduin kokeilemaan.

Pelkäsin silti, että olen riskinottoni myötä pistänyt rahani hukkaan ja joudun kaupittelemaan tätä kavereilleni. Mutta kas. Ei kirvelyä, ei mitään inhottavaa öljyisyyden tunnetta silmissä, vaikka kyseessä onkin vedenkestävän meikin poistava kaksifaasinen silmämeikinpoistoaine. o.O Ei siis minkäänlaista häivähdystäkään epämiellyttävästä tunteesta. Onko jokin minussa muuttunut, vai onko tuotetta muutettu? Oletettavasti jokin minussa tai vaatimukseni silmämeikinpoistoaineen jättämästä tunteesta, sillä tämä tuote on ollut myynnissä pitkään, eikä sen koostumusta nyt varmaan radikaalisti ole viime aikoina muutettu.

Bi-Facil hoitaa tehtävänsä hyvin, mutta minusta Rubinsteinin All Mascaras on pikkuisen tehokkaampi vahvan, kestävän silmämeikin poistossa. Jotkin vähän paksummat vesiliukoiset säänkestävät ripsivärit ovat olleet vähän vaikeita poistaa tällä, mutta kyllä Lancôme on niistäkin sitten viimeistään kolmannella vanulapulla päästänyt eroon täydellisesti. Normaalikäytössä kevyellä perustyömeikillä yksi vanulappu tällä riittää minulla silmämeikin poistamiseen.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

The Power of Makeup - nosto maaliskuulta

En ole aiemmin nostanut esiin vanhoja postauksia uudelleenjulkaisemalla niitä, mutta nyt kun vähän joka toisessa blogissa tämä vain kasvojen toisen puolen meikkaamisen haaste kiertää, nostetaanpa tästä sellaisenaan maaliskuinen juttuni siitä, mitä meikkaaminen minulle on. Tämä juttu oli aikanaan blogissani vähän monimuotoisena tuote-esittely/kauneuspohdintakombinaationa, mutta se näyttää vastaavan aika pitkälti haastetta. Siispä, kerran vielä, puolinaamameikki.

IMG_9087

Pohdin aika ajoin suhdettani meikkaamiseen. Se on muuttunut vuosi vuodelta ja muuttuu yhä, iän muuttuessa, ihon muuttuessa ja itsetunnon muuttuessa. Nykyään se on - hauskanpidon lisäksi - noita kumpaakin otsikossa mainittua, sekä toisaalta myös häivyttämistä ja uuden luomista.

Yllä oleva kuva ei ole leikattu kahdesta palasta vaan olen meikannut vain toisen puolen, puhdistanut toisen. Ihossani ei tuon kuvan mukaan hirveämmin nyt peitettävää ole, mutta tarkemmasta kuvasta huomaisi, että nenänpielet punottavat hieman ja sävy on muutenkin epätasainen.

Pienimmillään meikkaus voisi minulla olla tällaista virheiden korjaamista:

Blogi 22 vuosi 20151
Älkää hämääntykö sävyerosta, johtuu kameran automatiikasta. Räpsin kuvat automatiikalla pimeässä. Varsinainen pointti kuvassa, ihohuokosten häivyttäminen ja kiillon poistaminen. Kyseessä ei edes ole itse asiassa meikkituote, vaan Samparin Cosmakeup-sarja.

IMG_9091

Sain nämä testiin jo silloin, kun sarja lanseerattiin Viking Linen laivoilla, mutta ei ole tullut aiemmin kirjoitettua. Tähän postaukseen ne sopivat hyvin. Cosmakeup-sarjan tarkoitus on olla tuotteita meikittömiin päiviin, jotain ihonhoidon ja meikin väliltä. Sellaista sinun ihosi mutta parempi -settiä. Glamour Shot Universal Transparent Foundation lupaa tuoda iholle mattapinnan, tasoittaa ihohuokosia ja vähentää punoitusta. Allekirjoitan kaksi ensimmäistä, ihon sävyä se ei mielestäni tasoita ainakaan merkittävästi. Transparent Mattifying Concealer taas on sama, mutta peitevoideversiona, tarkoitettu siis ihon ongelmakohdille (eli yleensä T-alueelle). En oikeastaan käytännössä näe eroa näiden välillä omalla ihollani, valitsisin siksi tuon kätevämpään pumppupulloon pakatun 30 ml:n meikkivoiteen 15 ml:n peitevoiteen sijaan, jos hinnalla ei olisi väliä. Jos taas haluaa vaan pienemmän määrän ja se riittää, onhan 29 euron peitevoide tietty vähemmän lompakkoa kirpaiseva kuin 45 euron meikkivoide, vaikka litrahinta on ensin mainitussa edullisempi. Tämä muuten on tuote, jonka minä lanseeraisin myös miehille. Voisin uskoa tämän kiinnostavan värillisiä meikkivoiteita enemmän. Tuotteen ongelma on kuitenkin se, että en varsinaisesti näe, mikä tässä on ero mattapintaisiin meikinpohjustusvoiteisiin, paitsi hoitavat ainesosat. Lopputulos on mielestäni hyvin samankaltainen. Hoitavuudenhan saa meikkituotteisiin laittamalla alle sen kosteusvoiteen. Rehellisyyden nimissä sanottakoon tätä hieman turhakkeeksi naisilla, mutta, jos joku tällaista pientä korjausta tarvitsee, mikäs siinä. Itse en ole oikein löytänyt käyttöä, samassa ajassa levitän jonkun nopean meikkipohjankin.

Noin pieneen korjailuun en tosiaan lähde meikatessani, tuossa kuvassani minulla on Oriflamen IlluSkin -meikkivoide sävyssä Light Ivory, Make Up Foreverin High Definition -irtopuuteri, Narsin poskipuna sävyssä Orgasm sekä aavistus varjostusta Bobby Brownin Blonde-luomivärillä, jota en kyllä kuvasta erota. Meikkipohja on minulle ensisijaisesti virheiden peittämistä ja häivyttämistä, omien puutteideni korjailua. Jos olisin taitavampi ja viitseliäämpi, muokkaisin kasvojeni muotoa varjostuksin ja korostuksin, mutta niitä en ole vieläkään oppinut. Nykyään iholleni riittää aika kevyt ja kuulas meikkipohja, aiemmin tarvittiin paksumpaa ihon työntäessä epäpuhtauksia enemmän.

Blogi 22 vuosi 20152

Silmämeikissä pääpointti on korostamisessa, mutta tässä tulee sotkettua eri tyylejä. Virheiden peittämistä se ei ole, tosin aavistuksen korjailen silmieni ja kulmieni epäsymmetrisyyttä. Tämä kuvan meikki on perusmeikkini tyyli, olivat värit mitkä tahansa.

Kulmieni muotoon tai paksuuteen en juuri koske, annan sen olla juuri sellainen kuin se on. Korostan toki sitä, terävöitän kulmakarvojen kulmaa siinä kohdassa, mihin se luonnostaan tulee. Sävy on minulla entuudestaan tumma, joten arkena en välttämättä tee niille mitään, jos minulla on pelkkä ripsiväri. 99 % meikeistäni teen Diorin Diorcils Poudre -kulmakynällä, se taas tässäkin käytössä.

Luomivärin painopiste on minulla ulkonurkassa. Tämä on vähän väärä tapa minulle, sillä oikeasti haluaisin, että silmäni eivät ainakaan olisi kauempana toisistaan ja painopiste ulkonurkassa tekee juuri sitä. Tässä kohtaankin sen, että tykkään meikata johonkin tiettyyn tyyliin myös ihan siksi, että tykkään siitä tyylistä - vaikkei se välttämättä olisi minulle paras. Voimakkaampi 3D-meikkaus olisi ehkä parempi, siis niin, että varjostus on paksu sekä luomen sisä- että ulkonurkassa, mutta en vaan millään saa rohkeutta tehdä sitä tyyliä voimakkaasti. Olen yrittänyt siirtää painopistettä yhä lähemmäksi sisänurkkaa, tuoden varjostuksen entistä voimakkaampana sisänurkkaan, mutta kunnon 3D-varjostuksen hyväksymiseen menee vielä kauan.

Alaluomen sisärajaus vaalealla (minulla IsaDoran kajal sävyssä Blonde) sekä suurentaa silmää että avaa katsetta. En koe, että silmäni olisivat liian pienet, minusta minulle käy tummakin sisärajaus ihan hyvin. Kuitenkin, tämäkin on ihan passeli, olen tottunut. Aiemmin kartoin tätä juuri siksi, etten kokenut tarvetta suurentaa silmiäni. Kokeiltuani totuin ja aloin pitämään kokonaiskuvasta sitten kuitenkin. Yleensä siis näemmä korostan silmän kokoa vähän tahtomattani sen sijaan, että yrittäisin tietoisesti saada niistä suuremman näköiset.

Ripset ovat minulla niitä asioita, mistä olen ylpeä. Saan hyvin helposti lähes millä vaan ripsivärillä niistä näyttävät, mikään ripsiväri ei varise, ei tarvitse taivuttaa ripsiä. Niitä korostan mielelläni - tai pikemminkin, ylikorostan. Tässä ripsillä Lancômen Grandiôse.

Luomivärin valinta ei minulla todellakaan aina noudata sitä, mikä korostaisi vihreitä silmiä. Tässä meikissä se tosin niin tekee ja aika usein muutenkin, koska violetista tykkään. Valitsen kyllä luomivärini ihan sen perusteella, mikä väri on mielestäni kiva.

IMG_9101

Tässä meikissä luomiväreinä Masters Colorsin duopaletti sävyssä 33, kulmaluulla Lorkun Golden Beige ja rajauksena Jane Iredalen geelirajaus sävyssä Purple. Masters Colors ja Jane Iredale saatu blogin kautta.

Blogi 22 vuosi 20153

Huulteni amorinkaaren muodon pidän aika sellaisenaan. Korjaisin mielelläni ylähuulta ylirajaamalla sen hieman suuremmaksi, mutta toisaalta ylirajaus huulissa näkyy mielestäni vähän liikaa enkä halua, että huulistani suoraan näkee, että muotoa on radikaalisti korjailtu meikillä. Lisäksi huulipunan kuluessa päivän mittaan ylirajaus näkyy vielä ärsyttävämmin. Alahuulen rajaan vähän pienemmäksi kuin mitä se on. Tässä kuvassa ei nyt itse asiassa tullut tehtyä kovin paljoa niin, mutta yleensä rajaan hitusen vielä alahuulta pienemmäksi tasapainottaakseni sitä ylähuulen kanssa. En halua suurempia huulia, pienemmätkin kävisivät, mutta tuosta epätasapainosta en pidä ja sitä haluaisin fiksailla. Olen muuten saanut blogissa kommentin joskus siitä, että rajaan alahuuleni "väärin." No, ei se kyllä väärin ole. Niin kuin ei olisi ylähuulen ylirajaaminenkaan. Mutta näin minä sen kuitenkin kompromissina teen. Huulilla tässä Chanelin Rouge Coco sävyssä Gabrielle. Voisi taas muistaa huulirasvan käytön...

Jos valitsen, kumman teen, näyttävämmän silmämeikin vaiko huulet, valitsen aina silmämeikin. Viime aikoina on tullut asiaan poikkeus: töihin mennessä en ole ehtinyt laittamaan kuin meikkipohjan ja ripsiväriä, mutta olen siti halunnut jotain vähän lisää. Huulikiiltoja ja kevyitä punia on mennyt paljon enemmän kuin ennen.

Niin mikä se meikkaamisen tarkoitus minulle on? Kaikkea tuota. Piilotan ja häivytän virheitä tai asioita, joista en pidä, korostan puolia, joista pidän, sekä meikkaan ihan meikkaamisen itsensä takia. Kivojen luomivärien, hauskan väristen rajausten, nättien punien takia. Minä nyt vaan näytän paremmalta meikissä kuin ilman, ja monesti itsetunto tarvitsee sen, että sille antaa vähän lisäbuustia.

Miksi te meikkaatte?


Jane Iredale, Masters Colors sekä Samparin tuotteet saatu blogiin testiin.

torstai 18. kesäkuuta 2015

L'Anzaa, vesivahinkoa ja arvonnan voittaja

Täällä on menty härdelliä. Blogipostauksiin ei ole ollut aikaa, koska loma meni puhtaasti nukkuessa, sairastaessa, pääsykokeissa ja vesivahinkoa ihmetellessä. Vettä ei onneksi tullut paljoa, kosteusmittausten tulokset eivät ole vieläkään selvillä. Seinä avattiin, olihan tämä jo toinen kerta, kun vettä tuli keittiön katosta. Sieltä paljastui sortunut ilmastointihormi (en oo hirveen nuuka sisäilmassa, mut ei ihme että täällä on ollut ilmastointi heikko) ja itse vuotokohta.



Tämmöinen näky tällä hetkellä keittiössä. Tietenkin kaikki keittiön kaapin tavarat ovat ikkunalaudalla, kun en lattiallekaan viitsinyt jättää. Siellä ne ovat kivasti parhaalla blogikuvauspaikallani, juuri kun sain sen tyhjennettyä muuton aikana kertyneistä tavaroista.

No, elämä jatkuu, onhan noita kuvia jonossa. Aloitetaan L'Anzan värjättyjen hiusten tuotteista. Olin merkin tilaisuudessa maahantuojalla ja pyysinkin testiin joitain minulle tällä hetkellä tarpeellisia tuotteita.

IMG_8905

Healing ColorCare -sarjan shampoo oli pakko saada. Minulla on ollut aiemmin sarjan silottava shampoo, josta tykkäsin. Nyt kun hiusväri on shokkipinkki, värin ylläpito on tarkkaa. Käytän lähes poikkeuksetta vain sulfaatittomia värinsuojashampoita nyt. Testijakson aikana olen kerran käyttänyt toista shampoota, muuten tätä, ja pullo alkaa olemaan kohta tyhjä. Väri on pysynyt oikein nätisti. Pesuteho tässä ei ole kummoinen, joudun vaahdottamaan kahdesti, mutta tähän olen tottunut sulfaatittomien värinsuojatuotteiden kanssa ja tätä odotinkin. Väri on pysynyt nättinä, sitä irtosi merkittävä määrä silloin, kun käytin erästä toista shampoota tässä välissä sen kerran. Tämä tuote toimii minulla tarkoitukseensa erinomaisesti, joskin pesuväli pitää pitää aika lyhyenä.

IMG_8912

Saman sarjan Trauma Treatment -tehohoito kuulosti oikein minun jutultani. Tuotteessa ei ollut mitään vikaa, mutta se ei ole parhaimpia kokeilemiani tuotteita - olisin kaivannut paksua, jo heti suihkussa taikoja tekevää silikonikoostumusta, mutta koostumus oli vähän turhan kevyt. Varmasti käy aika hyvin kaikille perushiuslaaduille, omani ovat värjätyn lisäksi vielä luonnostaan karheat, kihartuvat ja pörröiset. En ostaisi itse tämän kokeilun perusteella, koska tykkään volyymittomasta, litistävästä sileydestä. Hiukset kyllä oli tuotteen jälkeen helppo harjata, en kaivannut edes välttämättä selvitys-/hoitosuihketta. Ihan jees, mutta minulle on parempiakin.

IMG_8918

Vielä samaa sarjaa: Magic Bullet -suihke, jota olen käyttänyt kevyenä selvityssuihkeena. Sitä se juuri onkin, sopii letityksen alle suihkun jälkeen, mutta en minä hiuksia silloinkaan välttämättä ilman selvityssuihketta lähde harjaamaan. Kuitenkaan tämä ei ole sellainen varsinainen hiuksia suoristava ja voimakkaan silottava tuote, vaan kevyt sillä tavalla, että ne lettikiharat pysyvät minulla hyvin. Jos lähden suoristamaan hiuksiani, käytän tuhdimpia työkaluja. Magic Bullet on ollut kovassa käytössä. Yliannostuksen vaaraa en ole havainnut, koska se keveys.

IMG_9021

Kävinpä tuossa postissa. Sinnekin oli kerääntynyt kasa paketteja kiireen keskellä, näistä lisää, kunhan ehdin. Lancômen Bi-Facil ja Ritualsin kuorinta ovat omia pakko-ostoksiani loppuneiden tilalle (mulla ei ollut enää yhtään silmämeikinpoistoaineita tai vartalonkuorintoja!!) mutta muut ovat blogin kautta saatuja (Jamela, Avon, NailCity). Huh huh ja kahden blogimiitin tavaratkin vielä kuvaamattakin. No, en valita, kivaahan tämä testailu on!

Ja sitten, arvonnan voittaja. En olekaan kuin puolitoista kuukautta myöhässä kevätarvontani voittajan julkistamisesta... Pahvilaatikko palkintoineen hautautui tuonne muuttohässäköiden alle, löysin sen. Kukaan ei ollut kysellyt ja minä tollo olin unohtanut sen. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Random.org arpoi voittajan, nimimerkki Siili. Laitan sähköpostia voittajalle juuri!


L'Anzat ja postissa tulleet jutut (kahta lukuunottamatta) on saatu blogiin testattavaksi.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Meikkaus - korostamista vai piilottamista?

IMG_9087

Pohdin aika ajoin suhdettani meikkaamiseen. Se on muuttunut vuosi vuodelta ja muuttuu yhä, iän muuttuessa, ihon muuttuessa ja itsetunnon muuttuessa. Nykyään se on - hauskanpidon lisäksi - noita kumpaakin otsikossa mainittua, sekä toisaalta myös häivyttämistä ja uuden luomista.

Yllä oleva kuva ei ole leikattu kahdesta palasta vaan olen meikannut vain toisen puolen, puhdistanut toisen. Ihossani ei tuon kuvan mukaan hirveämmin nyt peitettävää ole, mutta tarkemmasta kuvasta huomaisi, että nenänpielet punottavat hieman ja sävy on muutenkin epätasainen.

Pienimmillään meikkaus voisi minulla olla tällaista virheiden korjaamista:

Blogi 22 vuosi 20151

Älkää hämääntykö sävyerosta, johtuu kameran automatiikasta. Räpsin kuvat automatiikalla pimeässä. Varsinainen pointti kuvassa, ihohuokosten häivyttäminen ja kiillon poistaminen. Kyseessä ei edes ole itse asiassa meikkituote, vaan Samparin Cosmakeup-sarja.

IMG_9091

Sain nämä testiin jo silloin, kun sarja lanseerattiin Viking Linen laivoilla, mutta ei ole tullut aiemmin kirjoitettua. Tähän postaukseen ne sopivat hyvin. Cosmakeup-sarjan tarkoitus on olla tuotteita meikittömiin päiviin, jotain ihonhoidon ja meikin väliltä. Sellaista sinun ihosi mutta parempi -settiä. Glamour Shot Universal Transparent Foundation lupaa tuoda iholle mattapinnan, tasoittaa ihohuokosia ja vähentää punoitusta. Allekirjoitan kaksi ensimmäistä, ihon sävyä se ei mielestäni tasoita ainakaan merkittävästi. Transparent Mattifying Concealer taas on sama, mutta peitevoideversiona, tarkoitettu siis ihon ongelmakohdille (eli yleensä T-alueelle). En oikeastaan käytännössä näe eroa näiden välillä omalla ihollani, valitsisin siksi tuon kätevämpään pumppupulloon pakatun 30 ml:n meikkivoiteen 15 ml:n peitevoiteen sijaan, jos hinnalla ei olisi väliä. Jos taas haluaa vaan pienemmän määrän ja se riittää, onhan 29 euron peitevoide tietty vähemmän lompakkoa kirpaiseva kuin 45 euron meikkivoide, vaikka litrahinta on ensin mainitussa edullisempi. Tämä muuten on tuote, jonka minä lanseeraisin myös miehille. Voisin uskoa tämän kiinnostavan värillisiä meikkivoiteita enemmän. Tuotteen ongelma on kuitenkin se, että en varsinaisesti näe, mikä tässä on ero mattapintaisiin meikinpohjustusvoiteisiin, paitsi hoitavat ainesosat. Lopputulos on mielestäni hyvin samankaltainen. Hoitavuudenhan saa meikkituotteisiin laittamalla alle sen kosteusvoiteen. Rehellisyyden nimissä sanottakoon tätä hieman turhakkeeksi naisilla, mutta, jos joku tällaista pientä korjausta tarvitsee, mikäs siinä. Itse en ole oikein löytänyt käyttöä, samassa ajassa levitän jonkun nopean meikkipohjankin.

Noin pieneen korjailuun en tosiaan lähde meikatessani, tuossa kuvassani minulla on Oriflamen IlluSkin -meikkivoide sävyssä Light Ivory, Make Up Foreverin High Definition -irtopuuteri, Narsin poskipuna sävyssä Orgasm sekä aavistus varjostusta Bobby Brownin Blonde-luomivärillä, jota en kyllä kuvasta erota. Meikkipohja on minulle ensisijaisesti virheiden peittämistä ja häivyttämistä, omien puutteideni korjailua. Jos olisin taitavampi ja viitseliäämpi, muokkaisin kasvojeni muotoa varjostuksin ja korostuksin, mutta niitä en ole vieläkään oppinut. Nykyään iholleni riittää aika kevyt ja kuulas meikkipohja, aiemmin tarvittiin paksumpaa ihon työntäessä epäpuhtauksia enemmän.

Blogi 22 vuosi 20152

Silmämeikissä pääpointti on korostamisessa, mutta tässä tulee sotkettua eri tyylejä. Virheiden peittämistä se ei ole, tosin aavistuksen korjailen silmieni ja kulmieni epäsymmetrisyyttä. Tämä kuvan meikki on perusmeikkini tyyli, olivat värit mitkä tahansa.

Kulmieni muotoon tai paksuuteen en juuri koske, annan sen olla juuri sellainen kuin se on. Korostan toki sitä, terävöitän kulmakarvojen kulmaa siinä kohdassa, mihin se luonnostaan tulee. Sävy on minulla entuudestaan tumma, joten arkena en välttämättä tee niille mitään, jos minulla on pelkkä ripsiväri. 99 % meikeistäni teen Diorin Diorcils Poudre -kulmakynällä, se taas tässäkin käytössä.

Luomivärin painopiste on minulla ulkonurkassa. Tämä on vähän väärä tapa minulle, sillä oikeasti haluaisin, että silmäni eivät ainakaan olisi kauempana toisistaan ja painopiste ulkonurkassa tekee juuri sitä. Tässä kohtaankin sen, että tykkään meikata johonkin tiettyyn tyyliin myös ihan siksi, että tykkään siitä tyylistä - vaikkei se välttämättä olisi minulle paras. Voimakkaampi 3D-meikkaus olisi ehkä parempi, siis niin, että varjostus on paksu sekä luomen sisä- että ulkonurkassa, mutta en vaan millään saa rohkeutta tehdä sitä tyyliä voimakkaasti. Olen yrittänyt siirtää painopistettä yhä lähemmäksi sisänurkkaa, tuoden varjostuksen entistä voimakkaampana sisänurkkaan, mutta kunnon 3D-varjostuksen hyväksymiseen menee vielä kauan.

Alaluomen sisärajaus vaalealla (minulla IsaDoran kajal sävyssä Blonde) sekä suurentaa silmää että avaa katsetta. En koe, että silmäni olisivat liian pienet, minusta minulle käy tummakin sisärajaus ihan hyvin. Kuitenkin, tämäkin on ihan passeli, olen tottunut. Aiemmin kartoin tätä juuri siksi, etten kokenut tarvetta suurentaa silmiäni. Kokeiltuani totuin ja aloin pitämään kokonaiskuvasta sitten kuitenkin. Yleensä siis näemmä korostan silmän kokoa vähän tahtomattani sen sijaan, että yrittäisin tietoisesti saada niistä suuremman näköiset.

Ripset ovat minulla niitä asioita, mistä olen ylpeä. Saan hyvin helposti lähes millä vaan ripsivärillä niistä näyttävät, mikään ripsiväri ei varise, ei tarvitse taivuttaa ripsiä. Niitä korostan mielelläni - tai pikemminkin, ylikorostan. Tässä ripsillä Lancômen Grandiôse.

Luomivärin valinta ei minulla todellakaan aina noudata sitä, mikä korostaisi vihreitä silmiä. Tässä meikissä se tosin niin tekee ja aika usein muutenkin, koska violetista tykkään. Valitsen kyllä luomivärini ihan sen perusteella, mikä väri on mielestäni kiva.

IMG_9101

Tässä meikissä luomiväreinä Masters Colorsin duopaletti sävyssä 33, kulmaluulla Lorkun Golden Beige ja rajauksena Jane Iredalen geelirajaus sävyssä Purple. Masters Colors ja Jane Iredale saatu blogin kautta.

Blogi 22 vuosi 20153

Huulteni amorinkaaren muodon pidän aika sellaisenaan. Korjaisin mielelläni ylähuulta ylirajaamalla sen hieman suuremmaksi, mutta toisaalta ylirajaus huulissa näkyy mielestäni vähän liikaa enkä halua, että huulistani suoraan näkee, että muotoa on radikaalisti korjailtu meikillä. Lisäksi huulipunan kuluessa päivän mittaan ylirajaus näkyy vielä ärsyttävämmin. Alahuulen rajaan vähän pienemmäksi kuin mitä se on. Tässä kuvassa ei nyt itse asiassa tullut tehtyä kovin paljoa niin, mutta yleensä rajaan hitusen vielä alahuulta pienemmäksi tasapainottaakseni sitä ylähuulen kanssa. En halua suurempia huulia, pienemmätkin kävisivät, mutta tuosta epätasapainosta en pidä ja sitä haluaisin fiksailla. Olen muuten saanut blogissa kommentin joskus siitä, että rajaan alahuuleni "väärin." No, ei se kyllä väärin ole. Niin kuin ei olisi ylähuulen ylirajaaminenkaan. Mutta näin minä sen kuitenkin kompromissina teen. Huulilla tässä Chanelin Rouge Coco sävyssä Gabrielle. Voisi taas muistaa huulirasvan käytön...

Jos valitsen, kumman teen, näyttävämmän silmämeikin vaiko huulet, valitsen aina silmämeikin. Viime aikoina on tullut asiaan poikkeus: töihin mennessä en ole ehtinyt laittamaan kuin meikkipohjan ja ripsiväriä, mutta olen siti halunnut jotain vähän lisää. Huulikiiltoja ja kevyitä punia on mennyt paljon enemmän kuin ennen.

Niin mikä se meikkaamisen tarkoitus minulle on? Kaikkea tuota. Piilotan ja häivytän virheitä tai asioita, joista en pidä, korostan puolia, joista pidän, sekä meikkaan ihan meikkaamisen itsensä takia. Kivojen luomivärien, hauskan väristen rajausten, nättien punien takia. Minä nyt vaan näytän paremmalta meikissä kuin ilman, ja monesti itsetunto tarvitsee sen, että sille antaa vähän lisäbuustia.

Miksi te meikkaatte?


Jane Iredale, Masters Colors sekä Samparin tuotteet saatu blogiin testiin.

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Äiti testaa: Lancôme Visionnaire Advanced Multi-Correcting Cream

IMG_8343

Taannoisesta Lancômen Miracle Cushion -tapahtumasta saimme mukaamme myös Visionnaire-sarjan kasvovoiteet. Koska ryppyjä ei vielä näy ja testaajana minä olen tällaisessa aivan turha, postitin Visionnaire Advanced Multi-Correcting Creamin 65-vuotiaalle äidille kokeiltavaksi. Missä vaiheessa siitäkin on tullut sen ikäinen? Justhan se oli jotain viiskyt ja työelämässä. Kauhea, kuinka nuo vanhemmat kasvaa, vaikkei niille ruokaakaan antaisi!

Ensimmäinen fiilis oli ollut pettymys pakkauskoosta. Äidin mielestä pahvipakkauksen koko oli 50 ml:n kokoinen, mutta sisällä oli kuitenkin vain 30 ml. Näitä myydään kyllä kahdessa koossa, tuo minun näytteeni on sen 30 ml. Ostajalle ei varmasti käy epäselväksi, kyllähän sitä nyt hyllyllä kahen purkin edessä näkee, että on iso ja pieni.

IMG_8332

Voidetta käytetään aamuin illoin. Äiti halusi tätä säästellä, joten hän on levittänyt sitä aamuin illoin ainoastaan ongelmakohtiin. "Kun sitten joutuu taas palaamaan noihin markettituotteisiin kun tämä loppuu." Niin, äidinmaidostahan minä sen rakkauden selektiiviseen kosmetiikkaan kai imin.

Voide levittyy kauniisti eikä lähde rullaamaan, kuten jotkut anti-age-tuotteet. Äidille monet anti-age-tuotteet ovat liian rasvaisia, mutta sitä ei Visionnairen voide ollut. Itse asiassa kevyeksi ja jopa kuohkeaksi äiti Visionnairea sanoi. Tuoksu ei ollut aivan perinteinen Lancôme-tuoksu, raikkaampi. "Ei tuntunut anti-agelta, kevyt!" Ilmeisesti on jonkinsorttinen olettamus, että ikääntyvä iho on aina kuiva. Ainakin siltä on tuntunut, kun olen äidin arvioita anti-age-tuotteista kuunnellut. Aina hän nimittäin palaa siihen, että hänellä ei ole kuiva iho, ennemmin jopa hieman rasvainen, vaikken minä ole äitini naamasta mitään sellaista huomannut. No, eihän se tarkoitakaan, että epäpuhdas, vaan tässä tapauksessa sitä, että voiteen ei tarvitse olla öljypurkki.

Äidin mielestä voide silotti ihon juonteita (aka ryppyjä), mutta vaikutus oli häviävää - noin kuuden tunnin päästä sitä ei enää huomannut. Skeptisinä mietimme vaihtoehtoja: psykologinen vaikutus, ihon napakoittaminen kireämmäksi vai jokin muu? Kuulemma kiristävä tämä ei missään nimessä ollut, kuten monet napakoittavat, silmin nähden jotain tekevät tuotteet ovat. Sen sijaan lopulta mietimme, josko voiteen silikonit maskeeraisivat ihoa tasaisemmaksi ja sileämmäksi. INCI-listaa ei minulla ole, mutta silikoneihin arvioimme tuon loppujen lopuksi vahvimmin nojaavan. Testijaksolta mitään pysyvää, näkyvää vaikutusta ei saatu, mutta väliaikainen näkyvä vaikutus voiteen levittämisen jälkeen.

Tässä pohdimme sitten taas hoitavan ja meikkaavan tuotteen eroja. Jos tarkoituksena on saada tasaisempi iho, olisihan se kiva saada pysyvästi. Toisaalta, niinhän ne monet minunkin suosikkini perustuvat juurikin ihon tai hiusten maskeeraukseen, ei välttämättä aina siihen aitoon tehoon. Oma suosikkivoiteeni päiväkäyttöön ei ole se kaikista kosteuttavin. Se on Ardenin silikoninen, kauniisti levittyvä, ihon pinnan sileyttävä voide, enkä voisi elää ilman sitä. Tai hiuksissa, mikä saa hiukseni näyttämään ja tuntumaan parhaimmalta? Niiden maskeeraus silikonilla. Enkä voi elää ilman niitä.

Kosmetiikka on mielenkiintoista, toisaalta haemme pysyvää vaikutusta, toisaalta se kaikkimullehetinyt-puoli meissä tykkää välittömästä, maskeeraavasta vaikutuksesta, vaikka pitkän ajan vaikutus olisi aika huomaamaton.


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

perjantai 30. tammikuuta 2015

Lancôme Miracle Cushion

IMG_7831

Kävin Lancômen PR-tilaisuudessa Glo Hotelissa tutustumassa erikoiseen uutuusmeikkipohjaan, Miracle Cushioniin. Ennen tapahtuman alkua en ottanut selvää, mistä on kyse - se on hauskempaa aina näin. Tiesin vain, että kyseessä on jokin uusi hybridimeikki. Omin sanoin kuvaisin tätä niin, että se on kevyt meikkivoide, joka on imeytetty sieneen, joka taas on pakattu meikkipuuterimaiseen rasiaan. Se ei ole geelimäinen meikkivoide kuten vaikkapa Diorin Creme-Gel, mutta eipä se nyt meikkipuuterikaan ole. Lancômen mukaan Miracle Cushion yhdistää meikkipuuterien, BB- ja CC-voiteiden sekä meikkivoiteiden lupauksia. Lancôme on ensimmäinen selektiivinen sarja, jolta tällainen tuote Suomeen nyt tulee.

IMG_7827

IMG_7829

Tuotetta levitetään mukana tulevalla polyuretaanivipalla. Levitystavasta ja kerrostamisen määrästä riippuen meikkipohjasta tulee joko hyvin kevyt tai peittävä. Superpeittävyyttä ei tällä saa, eikä sitä luvattukaan. Vaikka pakkasin aika ison kerroksen meikkiä kasvoilleni kuntosalin ja saunan jälkeen, iho punotti vielä hieman alta hetken. Peittävyys on kuitenkin minulle riittävä, meikkipohjamakuni näyttää seuraavan vahvasti yleisesti jatkunutta trendiä kevyempään ja kevyempään päin. Jos iholla on paljon peitettävää, suosittelisin ennemmin perinteistä, peittävää meikkivoidetta. Työiltoina olen laittanut tähän värittömän irtopuuterin päälle ja koko työillan meikki on silloin kestänyt. Ilman puuteriakin pärjää kiireessä, mutta kyllä se paremmalta puuteroituna näyttää.

IMG_7836

Lienee taas turha sanoa, että pakkaus on makuuni. Pakkaustapa muutenkin tällä on kätevä, ei tarvitse kantaa mukana peiliä ja BB-voidetta erikseen, ei suttaannu sormet. Juu, mä olen se ihminen joka pikameikkaa ratikassa sen viiden pysäkin välin juuri ennen töitä, ajattelivat muut matkustajat mitä tahansa. Toisaalta pakkaustapa hieman arvelutti: säilyykö tuote bakteerittomana? Noh, tähän täytyy vaikuttaa itse sulkemalla cushion-osan kansi tiiviisti ja pesemällä vippaa tarpeeksi usein. Käyttöiäksi heitettiin pari kuukautta, jonka jälkeen tuote alkaa loppua ja cushion-sieni täytyy vaihtaa uuteen. Refill-sieniä myydään siis erikseen, ei tarvitse ostaa koko rasiaa uusiksi. Miracle Cushionin hinta on noin 53 euroa, refill-sienen hintaa en tiedä.

Tuotteessa on myös suojakerroin, SPF23/PA++, mutta on muistettava, että meikkipohjatuotteiden antama suoja riippuu siitä, kuinka tasaisen paksusti sitä levittää. Turvallisintahan on tietenkin laittaa sinne alle toinen aurinkosuoja.

IMG_7812

Sävyvalikoimaan kuuluu 4 sävyä. Valitettavasti täytyy sanoa, että se vitivaalein puuttuu. Minulla on vaalein, 01, jonka pitäisi olla suunnilleen Teint Miraclen 010 ja 01:n väliltä. Sitä se melkeinpä taitaa ollakin. Tuote menee minulle nyt juuri erinomaisesti, mutta toisaalta minulla on vielä rusketusta jäljellä. Kävin tuossa menneellä viikolla EKG:ssä, ja hoitaja kysyi, olenko käynyt ulkomailla. Rusketusrajat kun ovat vielä. Vaihdan väriä rusketuksen mukaan hyvin voimakkaasti, ja jos olisin istunut koko kesän toimistossa kahdeksasta neljään, olisin lähempänä Lancômen sävyä 005. Yksi kesä tuossa oli niin huono, että putosin niin vaaleaksi (ja joo, olin toimistotöissä), mutta yötyöläisenä sain viime kesänä reippaan rusketuksen. Miracle Cushion on kyllä kevyt ja ihon sävyyn blendautuva, mutta silti kalkkilaivan kapteeneille ehdottaisin kyllä kokeilemista iholle ennen ostamista päätellen tuosta sopivuudesta minulle.

Kaiken kaikkiaan tykkään, mutta laajentaisin sävyvalikoimaa vielä yhdellä vaaleammalla sävyllä.

IMG_7822

IMG_7808

Tutustuin Glo Hotelissa myös Innocence-kevätlookkiin. Ei oikein minun sävyjäni, tosin turkoosit menevät kyllä hiustenvärini kanssa nyt hyvin yhteen. Meikäläinen kun ehti tässä blogitauon aikana myös värjätä hiukset shokkivärillä fuksiaksi. Kevätlookeissa pastelliset sävyt ovat tietysti yleisiä, minulla se pitää olla laventelia, että innostuisin.


Miracle Cushion on saatu blogiin testattavaksi L'Oréalilta.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Joutsenkaularipsiväri Lancôme Grandiôse

IMG_7790

Palataan sorvin ääreen! Nyt tuntui siltä, että on aikaa ja halua (tai no, ainakin halua) blogata taas. Elämässä on sattunut ja tapahtunut, mutta ei siitä sen enempää, vaan mennään suoraan asiaan. Kosmetiikkaa! Aloitetaan uusimmalla tuotteellani, Lancômen Grandiôse -ripsivärillä. Kaikki ripsivärini alkoivat joko näyttää ripsissä loppuunajetuilta tai olivat muuten vain huonoja. Tämä huusi nimeäni.

IMG_7799

No pakkaushan se siellä erityisesti huutaa, sekä kokemukseni merkistä. Voiko tuon enempää minun näköiseni olla? Lancômen ripsivärit ovat olleet yleisesti sellaisia, joista olen pitänyt (tosin en vedenkestävistä yleensä), joten turvallisilla vesillä mentiin - tämähän tuli korvaamaan edellistä Lancôme-suosikkiani, L'Extrêmeä.

IMG_7784

Lupauksena oli viuhkamaiset, upeasti kaartuvat ripset. Ainakin tuoreeltaan massa on aavistuksen liian paakuttavaa, sillä toisinaan joutuu käyttämään ripsikampaa. Yleensä tosin ei. Pituutta tulee, karsisin kyllä hieman volyymistä ja lisäisin tuuhentavuutta. Viuhkamaisuus ei olisi minusta oikea sana tälle, hieman ripsien yhteen liimaantumista on nähtävissä, mutta näyttäviksi Grandiôse ripset tekee. Maailmani ei mullistunut, jäisin väittämään yhä Estée Lauderin Zero Smudgen olevan aavistuksen parempi. Oikein hyvä tämä silti on, odotusteni mukainen. Jos tästä jättäisi volyymiä pois, valittaisin varmaan volyymin puutteesta ja leimaisin arkimaskaraksi.

IMG_7796

Huh huh tuota pakkausta!! Lancômen logoruusu tuolla... On se vaan kaunis. Oh. Ohh.

IMG_7805

Mutta nyt sitten ripsivärin ehdottomasti parhaaseen ominaisuuteen. Swan Neck -harja näytti aluksi vähän oudolta, mutta itse asiassa muoto on äärimmäisen monipuolisen työskentelyn mahdollistava. Kääntelemällä harjaa sopivaan kulmaan pääsee käsiksi sekä silmän sisänurkan miniripsiin että ulkonurkan ulommaisiin normaalia paremmin. Pääosin levitän ripsivärin niin, että harjan varren kaari menee kasvojen muotoisesti, siis samaan suuntaan kuin silmälasin sanka menisi. Jyrkennän kulmaa sisänurkassa ja muussa tarkkuustyöskentelyssä. Käännän harjan uloimpia ulkoripsiä varten ikään kuin toisin päin: niin, että kuvassa ylhäällä oleva puoli harjaa on ripsiin päin, kaareva varsi kaartuu poispäin kasvoista. Myös alaripsien kanssa levitys on helppoa. Harjan varren kaari on ehdottomasti kätevimpiä kokeilemiani ja hakkaa perinteiset mennen tullen. Lancômella on harjaan ihan käyttöohjeet, mutta minusta parhaaseen tulokseen pääsee kokeilemalla, mikä omaan meikkausasentoon, silmän muotoon sekä ripsien muotoon sopii parhaiten.

Kaiken kaikkiaan hyvä, mutta taitaisin silti laittaa kyllä seuraavan kerran pennini Lauderiin. Saisipa sen tuollaisella harjan varren kaarella!

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Pakollisia ostoksia

Tykkään kosmetiikkashoppailusta, tietenkin, mutta tiettyjen tuotteiden ostaminen on yhtä tylsää kuin vessapaperin hakeminen lähimarketista. Pakko ostaa, kun ilmankaan ei pärjää. Ja tietenkin se pitää olla sitä samaa, kun kyseessä on tuote, jota ilman ei pärjää. Näissä hankinnoissa yritän vain löytää halvimman paikan ja käyttää kaikki mahdolliset alennussetelit sun muut.

Vuoden alussa on moni juttu loppunut lähes samaan aikaan. Kaiken lisäksi näitä pakko-ostoksia on pakko tehdä aina ajoissa ennen tuotteen loppumista - ei ole kauhean helppoa, jos käyttää vain yhtä deodoranttia ja se loppuu...


Helena Rubinstein All Mascaras! -silmämeikinpoistoaine. Tää on kallista kuin mikä, mutta valitettavasti olen rakastunut juuri tähän ja muut ovat jollain tavalla huonompia tai epämiellyttäviä. Mulla on käytössä kaksi vajaata pulloa muita silmämeikinpoistoaineita myös, käytän niitä silloin, kun meikki on kevyempi tai haluan säästellä tätä kalliimpaa tavaraa. Silti tätä pitää olla koko ajan saatavilla.


Orly Spritz Dry on näköjään ehtinyt vaihtaa pulloakin sitten edellisen hankinnan. Tämä on kynsilakan pikakuivattaja, jota suihkutan lakkakerrosten väliin. Se mahdollistaa kynsien nopean lakkaamisen, kerrosten välissä ei tarvitse odotella. Ilman tätä alempi kerros on joskus vielä liian märkä ja lähtee liikkeelle uutta kerrosta lakatessa. Onneksi tuo pullo kestää ikuisuuden.


Clarinsin deo on ainoa, jota käytän. Näitä meni viime vuonna yksi kolmessa kuukaudessa, osaan suunnilleen varautua uuden hankintaan kun tiedän tuon. Clarins ei tahraa mustia vaatteita ja toimii kesät talvet. Kuivumisessa kestää tovi, mutta se on ainoa negatiivinen asia tässä. Clarinsia saa usein tarjouksesta 3+1-päiviltä tai Hulluilta Päiviltä, yleensä hankin nämä sieltä.


Elizabeth Ardenin Eight Hour Cream -sarjan Intensive Daily Moisturizer for Face on ainoa kosteusvoide, jota olen elämässäni käyttänyt loppuun useamman. Tämän erinomaisuus on se, että se silikonisuutensa takia sopii täydellisesti meikin alle. Tuote oli hetken aikaa lopetettu, kirjoitin silloin sille muistokirjoituksenkin. Onneksi se sitten palautettiin takaisin valikoimaan. Yökäytössä minulla on aina jotain muuta, mutta tätä käytän lähes päivittäin.


Lancômen La Base Pro on meikinalusvoide, jota ei saa Suomesta. Lähimpää löytyy laivalta (ainakin Silja), Tallinnasta ja Tukholmasta. Tekee nestemäisen meikkipohjan levittämisen helpommaksi, meikki levittyy tasaisemmin ja liukuu nätisti. Tämä piilottaa myös kuivempia kohtia, joihin meikkivoide kerääntyy ilman tätä rumasti. Näitä olen käyttänyt loppuun monta, pullon loppuessa kaivan vielä viimeisetkin rippeet jollain tikulla pullon seinämiltä. Juu, kai tämä vähän mattaakin ja piilottaa ihohuokosia jotain muuta, mutta minulle ensisijaista on juuri tuo meikkivoiteen levittyvyyden parantaminen. Täysin erilainen tuote kuin ne pitkäkestoisuutta tuovat, aavistuksen tahmaista tarttumapintaa luovat meikinpohjusteet.


Cliniquen kakkonen. Alkoholipommi, jota ilman en voi elää. Puolet bloggaajista ja ammattilaisista käskisi kiertämään tämän kaukaa alkoholinsa takia, mutta mä tarvitsen tällaisen lianräjäyttäjän. Rakkaussuhde tähän on kestänyt jo jonkun lähes 15 vuotta. Koostumusta on muutettu välissä, mutta ei merkittävästi. Montakohan litraa mä olen tätä elämässäni käyttänyt? Arviolta jonkun 5 litraa, ehkä.


Joulukuussa ostamani Lumenen CC-voide osoittautui niin erinomaiseksi, että käytin ensimmäiseni loppuun ennätysajassa. Ostin seuraavan käyttämättömänä bloggaajakaverilta. Tämä on ollut talven vakiomeikkipohja, nyt se tosin on käynyt aivan aavistuksen liian tummaksi kaulan ihoon verrattuna, mutta ei vielä liian merkittävästi.

Seuraavaksi pakko-ostoslistalla on Seche Viten pikakuivattaja. Onneksi mikään muu ei ole vielä loppumassa hetkeen!

maanantai 13. tammikuuta 2014

Uudenvuodenlupaus


Kävin joskus pari vuotta sitten Dermalogican ihoanalyysissä. Ihoni todettiin tuolloin olevan muutoin hyvin kosteutettu, mutta silmänympärykset olivat kuivat. Sehän sinänsä minulle passaa - ei ole rasvoittuvia luomia, meikki pysyy. Olen maailman laiskin silmänympärysvoiteen käyttäjä. Tästä en kuitenkaan enää ainakaan nuorene, eli ennaltaehkäisy kannattaisi aloittaa nyt. Ainoana silmänympärysihon nuorekkuuden säilyttäjänä kosmetiikan keinoilla tiedän vain kosteutuksen. Uudenvuodenlupauksenani lupaan kunnostautua tässä asiassa, jo nyt hyvissä ajoin ennen niitä ensimmäisiä ryppyjä.

Vuoden alkaessa minulla oli kuusi avattua minikokoista silmänympärysvoidetta. Niistä yhden 2 ml:nn voiteen sain käytettyä loppuun jo, nämä viisi seuraavat perässä. Tuossa on 18 ml silmänympärysvoiteita, jotka kaikki on avattu eli siis eri asteisesti vajaita. Ei pitäisi olla mahdoton urakka saada näitä käytettyä pois.


Youngblood Eye Impact ja Dermalogica Age Reversal Eye Complex -näytteet saatu blogin kautta.

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Risteilyä ja Sephorashoppailua

M/S Silja Symphony ja Tukholma eivät ole enää entisensä. Neljän bloggaajan invaasio iski viime viikonloppuna. Shiny Nail Art -blogin Shiny, Adventures in Sinilandia -Sinini, Ostolakossa-Virve ja minä hyökkäsimme. Matkan ainoa etukäteen suunniteltu etappi oli Tukholman Biblioteksgatanin Sephora. Tukholmassa on jo pidempään ollut toinenkin Sephora, mutta se on jossain kavioeläimen takapuolessa. Tämä uudempi Sephora on ihan keskustassa.


Matkaseuralaiseni poseeraamassa jouluisen sateisessa Tukholmassa. Tästä lähtien tämä on se Ruotsin pakollinen kosmetiikkabloggaajien poseerauspaikka.


Sephorassa myydään kasapäin merkkejä, joita ei Suomesta saa. Benefit, esimerkiksi.


Benefitillä oli myös kulmabaari. Siis kulmakarvabaari. No, kulmakuppila ilman viinaa.


Benefit on kohottanut kulmia vuodesta 1976. Hinnat nyt eivät erityisen halpoja olleet, minun mielestäni, mutta ei mitään murhahintojakaan.


Myös Nars kuuluu Tukholman Sephoran valikoimiin. Sieltä sitten Orgasmia tai Deep Throatia hakemaan. Minulla on Narsilta vain sävytetty kosteusvoide sekä Orgasm-poskipuna ja -huulikiilto. luomivärit ja pohjustaja houkuttaisivat.


Ciatén kynsilakkajoulukalentereita oli vielä 21.12. jäljellä vaikka kui pal. Mieli teki ostaa ensi vuodeksi, mutta pidättäydyin.


Näimme myös hieronta-ankkoja. Kukaan ei ostanut. Kosmebloggaajat ovat siveellisiä.


Diorin J'adorea mainostettiin Sephorassa tyylikkäästi. Näitä oli ikkunassa kai joku kuusi rivissä. Åhlensilla oli yksi tällainen, Diorin osastolla.

Aivan kulman takana Sephorasta sijaitsee COW Parfymeri, joka myy vähän heikommin saatavia merkkejä. Aiemminkin olin käynyt siellä, silloin ostin elämäni ensimmäisen Philosophyn tuotteen. Nykyään Philosophy ei kuulu enää LEHMÄ Parfymeerian valikoimiin.



Tuoksuja oli sen sijaan enemmän kuin ennen. Paljon. Oikeastaan lähinnä nicheä, jos en nyt ihan väärässä ole.


Lipstick Queen on mielenkiintoinen merkki. Sitä on kuulemieni juorujen perusteella tulossa toivon mukaan myös Suomeen tulevaisuudessa. Shiny osti yhden sävyn peittävää Sinner-laatua - se kyseinen tosin oli loppu LEHMÄstä, joten Shiny haki vastaavan NK-tavaratalon shop-in-shop-LEHMÄstä.


Tältä näyttää kosmetiikka- ja kynsibloggaajien hytti. Hyttimme oli A-luokkaa, ihan kuten matkustajatkin! :D Erityiset pisteet saamme hyttimme siisteydestä. Ja joo, noi lonkerot on mun.


Kosmetiikkabloggaajilla on tietysti omat erityiset huvinsa. Kaivetaan esiin kaikki matkalla mukana olevat meikit ja käydään ne yksi kerrallaan läpi.


Kosmetiikkabloggaajat ovat tylsää, ankeaa ja alakuloista porukkaa, kuten kuvasta näkyy. Tässä kuvassa Virve säätää valkotasapainoa, seriously!


Kuten jo mainitsin, olemme myös siveellisiä. Hiusvempeleiden suurkuluttaja ja härveliasiantuntija Virve opasti minua käyttämään blogin kautta testiin saamaani Remingtonin Pearl Wand -kiharrinta, jonka korkkasin laivalla. Miten olisin tajunnut ilman Virveä, että kiharruspuikon voi pöytätilan puutteessa väliaikaissijoittaa myös näin? Pöytätilan vei oikeasti kosmetiikka ja vain vähäisissä määrin lonkerotölkkini. Tölkithän siis olivat täysiä ja vain somisteena, koska siveellisenä kosmetiikkabloggaajana en juo tax freen juomia laivalla.


Itsehän en mereneläviä syö, mutta käydessämme laivan meriötökkäravintolassa, Happy Lobsterissa, kuvia oli vaan pakko ottaa. Ihan vaan paheksuntaa herättääksemme.

Hauskaa oli. Rahaa meni myös, mutta toisaalta reissu oli varattu jo aikapäiviä sitten ja rahanmenoon olin yrittänyt siten varautua. Nähdäkseni pärjäsin aika hyvin, sillä ostin vain kaksi kosmetiikkatuotetta, joita saa Suomestakin - ja nekin vain siksi, että olivat edullisempia.

Aloitetaan Siljan verovapausostoksista.


Lancômen La Base Pro on minun tarpeilleni täydellinen meikinpohjustaja ja ehdoton HG-tuotteeni. Tätä ei saa Suomesta (enää). Sen sijaan tätä saa vaikkapa Ruotsista, Virosta tai Siljalta. Hintaa Siljalla oli huomattavasti vähemmän kuin maissa, 31 euroa. Edelliseni on niin loppu, että kaivan sitä jo tikulla pullon sisältä. Täydellinen minulle: auttaa meikkiä tarttumaan kiiltävään nenään, mutta ei silti see samanlaista nihkeän nahkeaa tarttumapintaa kuin erityisesti pysyvyyteen tähtäävät pohjusteet. Meikki liukuu tämän päällä nätisti, smoothisti ja kuin unelma. Piilottaa silikonimaisuudellaan myös mahdolliset kuivat kohdat niin, ettei meikkipohja takerru niihin ikävästi.


Chanelin kynsilakat ovat maissa hirveän kalliita. Rakastan niitä kovasti, ostin laivalta edullisemmalla hinnalla (19,90 euroa) tämän. Azuré on viime kesän L'ete Papillon de Chanel -kausilookin sävy. Sinivihreä, upea. Ihan tasan minua. Chanelin Taboo on seuraava himotuslistallani.


Travalo on täytettävä matkapullo hajuvedelle. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin tuon violetin kaveriltani saadessani. Nyt ostin pinkin, sillä tarvitsin toisen muille kuin hedelmätuoksuille. Lisään edelliseen kirjoitukseeni vielä sen, että Travalosta kyllä haihtuu tosiaan jonkun verran parfyymiä silloin, kun se on pitkään käyttämättä. 40 pullon kokoelmani kanssa en ole ihan heti kuolemassa tuohon aika minimaaliseen haihtumiseen. Travalo maksoi laivalla 9,90 euroa, Suomessa Kickseissä muistaakseni noin 12 euroa ja risat.


Kävimme myös NK:lla, vähän kuin Tukholman Stockalla, jos Åhlens on Sokos. Sieltä löytyi jos vaikka mitä kallista, mutta ostin vain yhden jutun.


Rituals on hollantilaismerkki, jolta minulla ei ole vielä ollut mitään. Tämä oli pakko saada - vaahtoava suihkugeeli. Koska se oli cool. 85 SEK eli noin 9,50 euroa. Testattu jo laivalla. Jännä turhake. Kiva.


Mutta sinne Sephoraan! Sephorasta ostin lopulta vain Sephora-tuotteita.


Aivan järjettömän kiva meikkipakki, minikoossa. Tykkään läpinäkyvistä meikinsäilytysjutuista. Tällä oli hintaa 190 SEK eli 21 euroa ja risat.


Säilöin minipakkiini joitain soololuomivärinappeja, joita tulee käytettyä liian vähän palettien viedessä voiton. Ehkä nyt käytän näitäkin yksilöitä enemmän, kun ne ovat tuolla tavalla kivasti tyrkyllä?


Sephoran dippaa kynsi sisään -kynsilakanpoistoainepurkki ei ollut halpa. 80 SEK (noin 9 euroa), suunnilleen samaa hintatasoa kuin pettymyksen aiheuttanut Maybelline. Ostin tämän siksi, että haluan nähdä, onko tämä yhtään sen parempi. Pandan mukaan tämä ei häiritsevästi murene, Pandalle tämä on HG-tuote. Shinyn mukaan tämä murenee glitterlakoilla ihan kuin Maybellinekin. Katsotaan, mitä minulla käy.


Ostin myös kaksi Sephoran omaa luomiväriä aikuismaisen ruskeissa sävyissä. No okei, eivät ne ole ruskeita. Mutta ne ovat minun asteikollani ruskeita. Tuollainen likaisen viini-malva-munakoiso-luumu-mikälie, minun ruskeani! IHAN SELKEÄ RUSKEA. Vasemmanpuoleinen on nimeltään Dying for Shoes, oikeanpuoleinen Rock the Runway. Napit maksoivat 115 SEK kappaleelta, noin vähän vajaa 13 euroa. Ei kovin edullista, halvemmallakin löytää vastaavia, mutta kun tämä on Sephoraa ja samalla matkamuistoa. :) Sephoran kuvauksen mukaan Dying for Shoes on black plum shimmer, Rock the Runway taupe violine shimmer. Mut siis periaatteessa ruskeita.


Mutta mitä osti Virve reissulta? Vastaus sai aikaan hillitöntä naurunrepeilyä: "En mitään, mä oon ostolakossa."


Tytöt saivat minut tekemään vielä jotain äärimmäisen hurjaa - kävimme Tukholmassa sushilla. Kasvissyöjänä en ole oikein innostunut sushista, enkä tämänkään kerran jälkeen ymmärtänyt, miksi riisini ja tofuni oli kylmää ja miksi ne oli sidottu napakasti yhteen. No, ihan hyvää se oli. Söin harhaoppisesti haarukalla ja veitsellä, koska viimeistään puikkojen käyttäminen olisi tuhonnut hermoni. Emme olisi ehtineet laivaan ollenkaan, jos olisin ruvennut niitä puikottamaan.


Hieno reissu! Koska mennään uudestaan?