Näytetään tekstit, joissa on tunniste MAC. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MAC. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 23. elokuuta 2015

MAC Eyes on MAC: Purple Times Nine

IMG_0444

MAC julkaisi maaliskuussa vakiokokoelmaan pysyviksi tuotteiksi tällaisia yhdeksän miniluomivärinapin paletteja, jotka meillä saatiin myyntiin heinäkuussa. Näitä on muissa blogeissa jo vilahdellut, ainakin Myyllä ja Hennalla oli esittelyssä Burgundy Times Nine. Burgundyn lisäksi löytyy tylsiä ruskeita sisältävä perusturvallinen ja monikäyttöinen Amber Times Nine. Lisäksi on puolitylsiä sävyjä sisältävä kokoelma käytännöllisiä, päivään ja iltaan sopivia sävyjä nimellä Navy Times Nine. Kiistaton ykkönen minulle tietysti oli tämä ihan jäätävän kivoja eli kotoisia, turvallisia mutta silti mielenkiintoisia violetteja sävyjä yhteen kerännyt Purple Times Nine. Ihailin tätä palettia netissä jo silloin kevättalvella. Pakkohan tuo olisi saada, jos vain hinta on kohtuullinen ja jos se meillekin varmasti tulisi, ajattelin. Minulla kun ei noita violetteja luomivärejä vielä ole... Yhtään. Tai no ei ollut ainakaan yhtään näistä.

Paleteissa on osittain uusia ja osittain vanhoja sävyjä, MAC tykkää pyöritellä sävyjä eri kokoelmissa ja välillä jotain limited-sävyjä tupsahtaa vakiovalikoimaan pysyviksi. Välillä taas potuttaa niin kamalasti, kun joku sellainen kokoelma ei tulekaan Suomeen, mistä minä juuri olisin halunnut jonkun yhden jutun. No, tämä kokoelma tuli ja toistaiseksi pysyy.

Kun kokoelma julkaistiin Suomessa, hinta olikin olettamaani edullisempi (38 euroa) ja minä kiiruhdin Stockalle. Kukaan bloggaajatuttava ei yllättynyt tästä hankinnastani, näyttivät itse asiassa tienneen minun ostavan sen jo ennen kuin olin päätöstä tehnyt... No, kun se nyt vaan oikeasti on ihan tasan minun näköinen setti. En vaan olisi välttämättä sitä ostanut, jos siinä olisi ollut jo valmiiksi ihan tarpeeksi iso hintalappu ja järkyttävä Suomi-lisä hinnassa vielä päällä. Onneksi ei ollut, tämähän oli ihan kohtuuhintainen!

IMG_0435

Nämä ovat tosiaan pienempiä kuin normaalit luomivärinapit, mutta kuitenkin riittävän isoja siihen, että minä saan näillä ihan kätevästi työskenneltyä. Ne ovat suunnilleen 10 sentin kolikon kokoisia. Pienet napit ovat itse asiassa plussaa tällaisella ihmisellä, jolla luomivärejä kuluu loppuun suunnilleen yksi viidessä vuodessa. On ehkä toivoa, että joku sävy näistä näyttää joskus siltä, että se olisi ostettu tarpeeseen, eikä krooniseen violetinhimoon.

Purple Times Ninen sävyt ovat ylävasemmalta lähtien nämä (koostumus suluissa):
Sweet Lust (Lustre) - Lightly Sugared (Frost) - Poignant (Satin)
Mancatcher (Frost) - Satellite Dreams (Veluxe Pearl) - Bon Nuit (Matte)
After Dusk (Veluxe Pearl) - Beauty Marked (Velvet) - Shadowy Lady (Matte)

Ja tässä ne kuvassa, tietenkin epäloogisesti kuvassa ihan vastakkain eli alhaalta ylös, Sweet Lust on alin ja Shadowy Lady ylin. Kuva on auringonvalossa otettu, alla on Too Facedin luomivärinpohjustaja.

IMG_1625

Koostumuksia on laidasta laitaan. Sävyt nyt tietysti ovat mieleeni, mutta rehellisyyden nimissä todettakoon, että tämä ei kuulemma koostumuksiltaan ollut paras noista uusista yhdeksiköistä. Muutamassa sävyssä on ihan selkeää ongelmaa. Toisaalta loistaviakin löytyy. Tämä on oikein hyvä läpileikkaus siihen, kuinka MAC:illakin vaihtelee laatu luomiväreissä. Yleisestihän niistä on tykätty, mutta toisaalta ihan perusvalikoimaankin kuuluu selvästi huonompia yksilöitä. Vain muutamaa näistä voi käyttää täydellisesti ilman pohjustajaakin.

IMG_1626

Sweet Lust on vaalea shampanjapinkki, jolla kyllä saa valoa sisänurkkaan ja kulmaluulle vähän hohdetta, mutta erityisen vahvaa pigmenttiä siinä ei kyllä ole. Ajattelin, että tätä voisi ainakin reissussa käyttää paletin häivytyssävynä, mutta käytännössä kuitenkin normaalisti käyttämäni L'Oréalin Golden Beige on tuohon tehtävään vaan niin paljon parempi, että en pysty menemään pelkällä tällä paletilla ilman sitä. Lustre-koostumuksellaan Sweet Lustissa on vähän isompia helmiäishippusia kuin noissa viereisissä ja hohtavampi koostumus. En ole ihan varma, onko se tuo parjattu Lustre-koostumus vai pigmentin heikkous mikä sai minut toteamaan, että tämä ei vaan toimi yhtä hyvin kuin normaali häivytyssävyni laadultaan. Väriltään tietty vielä vähemmän, mutta olisi tuollainen pinkkikin beigen sijaan riittävästi kelvannut, jos se olisi koostumukseltaan parempi. Sinne ihan silmän sisänurkkaan se kyllä sopii, jos haluaa sellaisen valopistemeikin tehdä. Mielestäni tällä onnistuu joka tapauksessa tekemään meikin ilman pohjustajaakin, mutta kyllä pohjustaja auttaa asiaa ja saa tästä kunnolla hohtoa irti.

Lightly Sugared on vaalea, aivan aavistuksen helmiäishohtoinen lila, jossa pigmenttiä olikin sitten minun makuuni juuri sopivasti. Tämä on sellainen, joka minulla menee meikissä aina tuonne liikkuvalle luomelle ja sen sisänurkkaan, ulkonurkkaan ja varjostukseen laitan tummempaa. Lightly Sugared on paljon hillitympi verrattuna tuohon vieressä kimaltelevaan Sweet Lustiin ja siksi huonossa valossa tulkitsinkin Lightly Sugaredin ensin ihan mataksi, vaikkei se sitä ole. Tämä Frost-laadun sävy näyttää paletissa mattaisemmalta kuin iholla, jossa se pääsee vasta oikeuksiinsa. Parhaimmillaan se on hyvässä valaistuksessa, huonommassa valaistuksessa se jää tosiaan aika mataksi.

Poignant on vierustoveriaan kirkkaampi, pinkimpi ja vaaleampi. Laventeliksi MAC sitä kutsuu. Minulle sävy on vähän vieras, liian... öh, lapsenomainen ja pastellinen. Mutta kyllä tämäkin toimii, kun sen yhdistää johonkin sopivaan ja tummempaan. Koostumus on kovin jauhoinen makuuni, eikä sävy pysy yhtä hyvin kuin muut. No, onneksi en tykännytkään tuosta sävystä, sillä tämä on mielestäni paletin heikoin lenkki. Kuvassa se näyttää pinkimmältä kuin luonnossa, enemmän laventelinen se sisävalaistuksessa on.

Mancatcher on laventeli, joka on vähän kallellaan taupeen päin. Se ei näyttänyt kauhean kiinnostavalta alkuun, mutta on itse asiassa erittäin upea sävy liikkuvalle luomelle. Helmiäistä on tässä Frost-sävyssä paljon enemmän kuin Lightly Sugaredissa. Minulla ne vaaleiden sävyjen ykkösvalinnat koko liikkuvalle luomelle ovat tässä paletissa juurikin tämä Mancatcher sekä se Lightly Sugared. Tässäkin on pigmenttiä juuri sopivasti.

Keskinappiin eli Satellite Dreamsiin tartuin ihan ensimmäisessä meikissäni, jonka paletilla tein. Se on kaunis, upeapigmenttinen Veluxe Pearl -sävy, jossa oli jopa niin hyvä koostumus, että siitä sai iltameikin varjostukset aikaiseksi pohjustamattomalla luomella. Työmeikissä vähän joudun varomaan tämän kanssa, ettei lipsahda iltameikin puolelle. Siis tämä on ihan tajuttoman upea luumun ja violetin sekoitus, joka on tarpeeksi kirkas ollakseen pirteä, mutta kuitenkin sen verran luumuinen, että se on samalla hienostuneempi kuin mitä puhdas violetti olisi. Pitää tällä hetkellä ykkössijaa paletin suosikkinapeissani ja tulee varmaan ikuisesti pitämäänkin.

IMG_1632

Bon Nuit on matta, sinertävän kylmä tumma luumu. Se on niin tumma, että minusta se on lähes tummanharmaa iholla, jos sitä laittaa vain vähän. Sama ongelma tulee häivyttäessä. Olen vähän suunnitellut kerrostaa sitä jossain meikissä laittaen jotain helmiäistä päälle, sillä mattaisena se näyttää minulla vähän liian tunkkaiselta. Sopisi johonkin smoky-meikkiin parhaiten, mutta en harrasta niitä - ne näyttävät ammattilaisenkin tekeminä minulla mielestäni suttuisilta. Sävy on sen verran tumma, että se kaipaa pohjustajan alleen, jotta se ei näytä vain epämääräisen mustansekaiselta harmaalta. Sama efekti käy monilla tummilla väreillä, niistä tulee pelkkää epämääräisen harmaata/mustaa, jollei laita luomiväriä ihan kunnolla.

After Dusk on Veluxe Pearl -sävy, jota on todella vaikea kuvailla. Lämmin. Joukosta poikkeava. Voidaanko sopia, että se on ruusukulta? No ei se oikein ole. Pinkkiä siinä on, mutta niin on mielestäni myös kuparia. Ja vähän ehkä ihan aavistus jotain pehmeää luumua. Todella lämmin sävy minulle poiketen normaalisti kylmistä väreistäni, mutta koska laatu on hyvä, kyllä tälle käyttöä tulee. Ei tuo sävy kyllä violettia ole nähnytkään, mutta se sopii kyllä sinänsä palettiin muiden kanssa. Jollain härskillä tavalla tykkään tämän ja Satellite Dreamsin yhdistelmästä.

Beauty Marked on sitten taas näitä, jotka ovat upeita paletissa ja kyllä käytössäkin, mutta ovat kaksi aivan eri sävyä napissa ja käytännössä. Tällaiset toimivat minusta kunnolla vain ja ainoastaan pohjustajan kanssa iholla. Vaikkei se siltä tuossa napissa todellakaan näytä, se on oikeasti musta, jossa on punaista hilettä - kuten swatch-kuvasta näkee. Minulla on yksi aika lähellä tätä oleva punamusta väri, joka on jäänyt aika vähäiselle käytölle juuri siksi, että meikin pitää olla todella tumma ennen kuin tällainen pääsee loistamaan. Ei tämä sinänsä ole laadultansa ihan susihuono, koska tällaista sävyä en ole vähään aikaan paremmassakaan laadussa nähnyt. Tuollainen vaan vaatii sen pohjustajan, oli se sitten Inglotin tai MAC:in yritys samasta sävystä. Kuitenkin, jos jotain tällaista sävyä haluaa, minusta toisenlaiset koostumukset voisivat olla parempi vaihtoehto. Armanin Eyes To Kill Intense -koostumuksesta näkyy löytyvän paljon upeampi väri vähän samalla idealla.

Shadowy Lady on matta, tumma luumu, kuten Bon Nuitkin, mutta punaruskeampi. Suuri ero näiden kahden Matte-koostumuksen napin välillä on (ainakin minun paletissani) Shadowy Ladyn selvästi heikompi laatu. Shadowy Ladystä ei meinaa saada pigmenttiä irti kunnolla, Bon Nuit käyttäytyy kiltimmin. Kunnolla pohjustettuna ja suurella kerroksella näkee paremmin Bon Nuitin violettisuuden ja Shadowy Ladyn rusehtavuuden, mutta ohuella kerroksella ne ovat molemmat sitä epämääräisen harmaata/mustaa. Tuosta pohjustajan kanssa otetusta kuvasta ei näe, kuinka paljon enemmän jouduin työstämään tuota Shadowy Ladyä iholle saadakseni siitä kunnollisen kuvan.


Yhteenveto: Satellite Dreams on upein, upealla laadulla. Sen kanssa sopii kumpi vaan hyvälaatuinen vaalea, Lightly Sugared tai Mancatcher. After Dusk oli ihan ihmeellinen, lämminsävyinen yllättäjä takavasemmalta - ei violetti, mutta sopii Satellite Dreamsin kanssa yhteen ja on laadultaan erinomainen. Sweet Lust on ihan ok, kunhan muistaa, että se ei ehkä kuitenkaan ole se paras häivytyssävy. Beauty Marked ja Bon Nuit ovat ihan ok, mutta näissä pohjustaja onkin sitten jo välttämätön. Shadowy Lady on laadultansa erittäin välttävä, mutta kuitenkin hieman parempi kuin paletin jumbosijalle jäävä jauhoinen, huonosti iholla pysyvä Poignant. Molemmat tummat mattasävyt ovat äärimmäisen hankalia häivyttää nätisti, häivyttyvät epämääräisen tummanharmaaksi.

4 hyvää sävyä, yksi ihan jees, 2 kelvollista ja 2 huonoa. Ei mitenkään ihan hirveän hyvä saavutus MAC:iltä. Hintaansa nähden kuitenkin ok. Mielipiteeni ovat aika samansuuntaisia kuin pari muuta lukemaani arviota tästä - miksi näitä selvästi huonolaatuisempia, hankalia sävyjä pitää tunkea mukaan, kun MAC:illä osataan erinomaistenkin luomivärien valmistus?


Kuvausrekvisiittana käytetty kaulakoru oli kuvauslainassa Glitteristä.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Rohkeampaa viiniä: Rouge d'Armani

Tänään ruoditaan, miksi en hankkinut MAC:in Heroinea, miksi kuitenkin koin sen tarvitsevani - ja mitä lopulta ostin.

IMG_9845

Olen seuraillut vierestä, kuinka vähän räväkämmät huulipunat ovat kaikkien blogikollegoiden huulilla. Tokihan minäkin seuraan noita, olen tietoinen esimerkiksi siitä, että MAC:in Heroinelle tuli juuri vähän aikaa sitten sopiva rajauskynäkin MAC:iltä. En ole kuitenkaan katsonut tarvitsevani tuota jokaisen bloggaajan must have -punaa, koska onhan minulla jo mielestäni rohkeita värejä. Kuvissani sävyt eivät ihan pääse täysiin oikeuksiinsa, kaikki violettiin menevä on aina vaikea minulle kuvata todenmukaisena.

IMG_9720

Illamasquan Atomic. Tämä on minulle jo aika rohkea. En pistäisi ikipävänä mihinkään konservatiiviseen työpaikkaan, itse asiassa olen tainnut käyttää tätä kodin ulkopuolella vain kerran. Mutta nyt kun katsoo... Eihän se edes ole kovin räväkkä. Onhan se pinkki, eikä mitenkään hillitty kiva tyttöpinkki, vaan rohkea pinkki, puolimatta, tietyssä valossa upeasti sinertävä. Hei, miksi mä en käytä tätä useammin? Varmaan siksi, että yleensä punani on joku hillitty, koska panostan enemmän silmämeikkiin, ja toisaalta siksi, että kun menen vahvemman iltameikin vaativiin juhiin, etiketti yleensä mielestäni edellyttää ennemmin "konservatiivista" ferrarinpunaista punaa tällaisen sijaan. Hitto, nyt jätetään tämä ikuinen pelkkään silmämeikkiin panostaminen, lupaan käyttää tätä useammin jatkossa. Jättää välillä ulos lähtiessä silmämeikin pelkästään mustiin rajauksiin, vaikkapa. Sopivaa rajauskynää Atomicille en omista, siksi menen ilman.

IMG_9737

Rimmelin Apocalips-huulilakka sävyssä 303 Apocaliptic. Ihastuin tähän Heidin huulilla ja ostin oman. Kesto on uskomaton. Kuvassa huulilakkaa on reippaasti, koska nyt haettiin rohkeutta, mutta tosissaankin se on tuollainen todella kiiltävä, huomiota herättävä, rohkea kirkas pinkki. Normaalilevityksellä toki kuivuu luonnollisemmaksi. Kummallista kyllä, tämä pysyy huulilla ikuisuuden nättinä. Vinyylikiiltoisuus tosin vähenee, ensin kuivumisen ja sitten kulumisen myötä, mutta sävy pysyy kuin tauti. Minulle on jo aika rohkeaa käyttää jotain noin kiiltävää, mutta jotenkin tämä on vaan minusta kiva. Rajauskynän se kyllä tarvitsisi. No en omista sopivaa.

IMG_9708

Ai ei tarpeeksi rohkeita? No miten olisi tämä Milani Haute Flash Full Coverage Shimmer Lipgloss, sävyssä 103 In A Flash? Tämä menee jo minulla niin yli, että tätä voisin käyttää vain jossain teemabileissä tai muuten erikoisessa tilanteessa, kun kahta edellistä voisin käyttää baari-iltana. Valitettavasti tämän laatu ei ole kovin hyvä. Sen omalla applikaattorilla saan epätasaista jälkeä, ellen laita todella paksua kerrosta. Applikaattori annostelee niin vähän tuotetta kerrallaan, että siitä siveltimeen siirtäminen on tuskaa ja käytän sitten sitä applikaattoria ennemmin. Kulumat näyttävät rumilta. Ja jos edellinen vaatisi rajauskynää, niin tämä se vasta sitä ehdottomasti vaatisikin. Apocalipsin reunojen epätasaisuutta ei huomaa normaalikäytössä, ei kukaan katso huuliani noin suurena ja tarkkana kuin nämä blogikuvat. Sen sijaan Milanin levittäminenkin on tuskaa ilman rajauskynää ja korjailu samoin. Tulos myös näyttää epätasaiselta vähän kauempaakin.


Niin. Siis minulla on mielestäni muutama rohkea väri. Mutta, Illamasqua on saisi olla violetimpi, Apocalips on liian pinkki ja saisi olla... helkutisti violetimpi. Ja vähemmän vinyylikiiltoinen. Milani on överidiskopallo, epätasainen, vaikea ylläpitää ja mahdoton ilman rajauskynää. Eli ajattelin, että tarvitsisin sen MAC:in Heroinen rajauskynineen. Hitto.

No, astelin Stockalle. Tutkin huulipunia, ensiksi sitä Heroinea.

IMG_9768

Kuvassa nuo kolme saman sävymaailman punaa ovat vasemmalla rajauskynien alapuolella Rouge Dior 786 Mauve Mystere, oikealla ylhäällä MAC Violetta ja sen alla MAC Heroine. Heroine oli kuin olikin aivan liian pastellinen minulle, ei jatkoon. Sen sijaan tuo Dior oli upea! Epäilen, että se täytyy hankkia vielä.

Siinä punia tutkiessani minulle ehdotettiin kuitenkin jotain aivan muuta enemmän minun näköistä - ja sehän ihastutti. Sitä se teettää, kun sävymaailmasi tunnetaan liikkeessä entuudestaan... ;) Saatava. Ei se nyt ollut Heroinea nähnytkään, eikä edes samaa sävymaailmaa, mutta minun näköinen ja sopivan rohkea!

IMG_9834

IMG_9793

Puikossa Rouge d'Armani Lasting Lip Color sävyssä 604 Plum näyttää tylsältä rusehtavalta viiniltä. Iholla onkin jo toinen totuus:

IMG_9808

Oho, tämähän on kaunis viini! Vieressä myös huultenrajauskynä - pitihän punalle kynäkin etsiä. Kynän löytäminen oli yllättävän vaikeaa, mutta lopulta Forumin Kicksin myyjä keksi sopivan: bareMinerals Marvelous Moxie -automaattikynä sävyssä Electrified. En olisi ihan äkkiseltään lähtenyt tutkimaan bareMineralsin valikoimaa, kun kaikkien muiden merkkien kynät olivat liian ruskeita tai liian punaisia. Electrified on täysi nappi.

IMG_9839

Kynä levittyy oikein pehmeästi ja nätisti, tykkäsin. En pidä liian kovista kynistä. Uskomattoman hyvin löytyi täysin sopiva kynä, yleensä huultenrajauskynät ovat vain vähän sinne päin, jos eivät ole juuri kyseiselle punalle tehtyjä tai ferrarinpunaisia.

IMG_0058

Tämmöinen puna. Ja vieläpä myös harvinainen naamakuva meikäläisestä blogissa. Siinä vaan toistuu sävy ainakin minun näytölläni tasan oikeana, joten pakko oli laittaa, vaikka ujostutti.

IMG_0069

Vähän täytyy valittaakin. Kesto ei ole niin hyvä, kuin tuon hintaluokan punalta odottaisin, ja koostumus on hieman läpikuultava. Ongelma poistuu värittämällä huulet alta pidemmältä matkalta rajauskynällä, mutta hieman kyllä miinusta tulee tästä syystä. Lähikuvasta näkyy tuo epätasaisuus.

IMG_9822

Armanin punat maksavat jonkun vähän reilun 40 euroa, niitä myy Suomessa vain Stockmann ja Stockmanneistakin vain jotkut - viime tsekkauksella Itis, Helsingin keskusta, Tampere ja Oulu. BareMineralsin kynä maksoi Kicksissä vähän yli 20 euroa, myydään niitä Stockallakin.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

MAC Ultimate Sheer Mystery Powder

IMG_8836

2010 MAC julkaisi Marcel Wandersin kanssa kokoelman, jonka pakkaukset olivat aivan uskomattoman upeita. Himoitsin niitä silloin, mutten havainnut, että niitä olisi Suomeen tullutkaan. 2012 julkaistiin toinen osa, en nähnyt näitäkään Suomessa, mutta saattoi mennä vaan ohi. Mutta nyt! Nyt saman pakkausdesignin tuotteita tuli taas, MAC Ultimate -linjaan, ja nämä ovat pysyvää valikoimaa. Huh huh. Muut kohkasivat Toledo-kokoelmasta, minä en siihen hirveästi lämmennyt, joskin yksi kiva poskipuna siinä oli. Tämä kokoelma sen sijaan... Juuh, -20% aleseteli Stockalle löysi käyttötarkoituksensa.

IMG_8843

Sheer Mystery Powder on kiinteä puuteri, erittäin hienojakoinen ja pehmeä, todella kevyt ja läpikuultava. Tuo pakkaus tietysti kerää sormenjälkiä, mutta oh, on se upea. Sävyjä on vain neljä. Sävyistä ainoastaan yksi on vaalea, tämä Light Medium. Nimi vähän pelotti, mutta kuvaus on pale ivory. Vaaleahan se onkin, MAC:illä vaan ymmärretään, että tämä ei ole maidonvaalein. Moni muu merkki olisi jättänyt tuosta tuon medium-sanan pois ja väittänyt tätä kalmankalpeaksi. MAC taas tekee oikeasti kalmankalpeitakin tuotteita, joten Light Medium on nimestään huolimatta tarpeeksi vaalea. Lisäksi koostumus on niin läpikuultava, etten huomaa sen muuttavan meikkipohjan väriä suuntaan tai toiseen, vaikka olen parin vähän eri sävyisen pohjan kanssa tätä käyttänyt.

IMG_8853

Hinta on ihan törkeä. 52 euroa. Hintaa tosin laskee se, että mukana tulee refill-pannu. Refill-pannun lisäksi mukana on ylimääräinen puuterivippa. Ultimate-sarja onkin vähän tällainen MAC:in sisäinen luksussarja.

IMG_8830

Olen maailman laiskin korjailemaan meikkiä päivän mittaan. Tunnustan, että tämä ei missään nimessä olisi ollut minulle välttämätön tai tarpeellinen hankinta. Toisaalta voin puolustautua, että enpä ole kiinteää puuteria, joka ei olisi meikkipuuteri, ostanut sitten vuoden... öh, enpä usko, että koko blogin olemassaoloaikana. Tämä on lisäksi siitä hyvä, että hienojakoisuudessaan se on aivan yhtä loistava suoraan meikkipohjan päälle irtopuuterin sijaan, eli en enää joudu virittämään mukaan reissuun lähtiessäni jotain vanulapulla tilkittyä MUFE:n irtopuuteria. Käy sekä meikin kiinnittämiseen että sen korjailuun, ja onhan tätä nyt pirun paljon kivempi kantaa mukana kuin jotain diipadaapakoteloa.

Miinusta kuitenkin tulee roimasti yhdestä asiasta. En tykkää yhtään siitä, että likainen puuterivippa makaa kotelossa puuterin päällä. Joo, voihan siinä pitää mukana tulevaa muovikalvoa välissä, mutta se muovikalvo tippuu ja häviää ja on rasittava. Hukkasin sen jo viikossa. Upeasta rasiasta olisi saanut suunnitella vaikka vähän paksumman, kunhan se vippa olisi saatu vaikka välipohjan alle.

Mutta on se vaan upea. Pakko saada joku kokoelman huulipunistakin, olisi ensimmäinen MAC-huulipunani.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Missä mun kirkkaat luomivärit?

Aikuisuus uhkaa. Täytän ihan juuri 27 vuotta. Näemmä tämä on manifestoitunut yllättävänä innostuksena neutraalimpiin, vähemmän räväköihin luomiväreihin. Tällaisilla olen leikkinyt viime aikoina:


Koska olen kuitenkin kylmäsävyinen, en koe juuri minkään ruskeiden sopivan minulle. Kaikki taupet, harmaat ja ruskeat ovat minulla mieluummin yleensä edes aavistuksen violettiin taittavia.


Tässä kaikki nuo ylemmässä kuvassa olevat pohjustajan päällä, eivät ne noin tummia juuri mitkään ole ilman pohjustajaa. Ylempi rivi: Inglot Pearl 420, Make Up Store Thistle, Inglot Pearl 434, Make Up Store Monty sekä BeYu:n joku nimetön. Alempi rivi: Urban Decay Sin, MAC Satin Taupe, Clarins Smoky Plum (saatu blogin kautta) sekä Sephora Dying for Shoes.


Irrallinen nappi edessä on Inglot Pearl 420, taaempi on Make Up Store Thistle. Inglotin 420:an olen yrittänyt ostaa toisenkin kerran, onneksi olen kaupassa kännykällä tarkistanut blogistani omistavani sen jo. Molemmat näistä ovat sellaisia, joita käytän koko luomella tuomassa sitä kaipaamaani violettia lisää meikkiin. Kumpikin on vaaleahko, harmaanvioletti. Tuossa pohjustajan päällä kuvassa siis rutkasti tummempia kuin mitä luomella käyttäessäni, käytän loppujen lopuksi aika vähän pohjustajaa arkisin. Inglotissa on parempi levittyvyys, mutta ei MUS:kaan huono ole.


Irrallinen nappi on Inglotin Pearl 434, vasemmalla ylhäällä nimetön BeYu ja oikealla ylhäällä Make Up Store Monty. Vaikka nämä näyttävätkin täysin erilaisilta napeissa, luomilla etenkin ilman pohjustajaa kaikki ovat aika samaa väriä. Inglotin nappi tosin on kyllä selvemmin violetti ja taas sellainen, jota yritin ostaa toisenkin. Sanomattakin selvää, että se on näistä suosikkini.


Tässä itse kasatussa Urban Decayn paletissa tuo etualalla oleva on swatch-kuvassa ollut Sin. Se on aika lämmin minulle, mutta sopii mielestäni hyvin MAC:in Satin Taupen kaveriksi. Takavasemmalla sisänurkkaan kylmissä meikeissä sopiva Verve, sen vieressä Sellout ja tuo violetti on ACDC.


Etualalla Tässä MAC:in itse kasatussa paletissa Satin Taupe. Se on ehkä vähän turhan lämmin minulle, mutta silti kyllä ruskeiden vieressä kylmempi ja minulle sopivampi kuin suunnilleen mikään ruskea. Satin Taupen laatu on erinomainen. Vieressä kunnon "WTF, Sonia?"-väri, MAC:in duochrome Club. Opettelen vielä käyttämään sitä, se olkoon syksyn projekti. Muutenkin koko paletti on vähän "WTF, Sonia, onko tuo sinun? Missä kirkkaat violetit ja muut kirkkaat värit, ootko sä kasvanut aikuiseksi?" Ylärivin ensimmäinen on oikein hyvä kulmaluun hohtava häivytysväri Shroom, sen vieressä jokin valkoinen matta (Gesso?) jota en jaksanut ottaa neulalla irti paletista sävyä tarkistaakseni. On sen pakko olla se, vakiovalikoiman mattavalkoinen.


Nämä ovat sitten vähän luumumpia. Clarinsin Smoky Plum on kuitenkin minulle ehdottomasti enemmän taupea kuin kunnon luumua. Sori kuva raiskatusta luomiväristä, sitä on vähän rakastettu. Alkuperäinen postaus siitä tässä. Siinä se on vielä kuosissaan. Vieressä Sephoran Dying for Shoes, joka sitten onkin jo aika tavalla luumu. Ilman pohjustajaa se jää kuitenkin aika rusehtavaksi. Siksi sen ostinkin, kunnollisia kirkkaaman ja selkeämmän violetteja luumuja minulta kyllä löytyy, tuollaisia ei juurikaan.


Tässä vielä arkimeikki mainituilla Inglotin sävyillä. Höystettynä näköjään kulmakarvan päälle asti levitetyllä L'Oréalin Golden Beige -häivytyssävyllä. :D En oo muuten ikinä julkaissut näin isoja silmämeikkikuvia, nämä ovat ensimmäiset tällä uudella ulkoasuleveydellä julkaistut meikkikuvat, kääk! No, kai mä totun tähän. :)


Clarins saatu blogin kautta, BeYu toiselta bloggaajalta, muut ostettu itse. Tai no, isukki tais sponssata noi Inglotit aikanaan. :)

torstai 12. kesäkuuta 2014

Kreikan reissun ostokset ja kosmetiikkashoppailusta Ateenassa


Matkalla shoppailemani kosmetiikan määrä pysyi aika maltillisena, ainakin hinnaltaan. Budjettini oli aika rajallinen, joten tyydyin ostamaan vain tuotteita, joita ei saa Suomesta tai ainakaan samaan hintaan, sekä pari pakollista. Ennemmin käytin rahaa sitten muuhun oleskeluun, syömiseen, juomiseen ja reissaamiseen, shoppailin hyvin vähän enkä käyttänyt kauppojen kiertelyyn juuri aikaa.

Clarinsin deon ostin Helsinki-Vantaan kentältä, jonka kiinteistötunnus on 92-423-4-44. Ette todellakaan tarvitse tätä infoa, mutta mulla on joissain asioissa ärsyttävän hyvä numeromuisti - edellisessä työssä tuli pelattua kiinteistötunnuksilla aika paljon. :D Pelkäsin, että Clarinsini loppuu matkalla, joten tämä Holy Grail -tuote oli pakko ostaa. 16,95 oli hinta, Suomessa se on vähän päälle parikymppiä. Lentokentän hinta oli hitusen kalliimpi kuin saman deon Hullari-/3+1-tarjoukset, mutta kun on pakko ostaa, on pakko ostaa.

Menomatkalla ylähuuleeni ilmestyi jostain joku kipeä ja turvonnut hiertymä. Totta kai olin pakannut huulirasvan ruumaan menneeseen laukkuun, joten jokin huulirasva oli pakko ostaa hätään, vaikka juuri huulirasvoja en todellakaan tarvitsisi lisää. Ostin Frankfurtin kentältä L'Occitanen Ultra Rich Lip Balmin (6,50 euroa), koska sen karitevoimäärä kuulosti lupaavalta. Ajoi asiansa muuten hyvin, mutta rasvan pakkaus ei kestänyt viikon roudausta käsilaukussa eikä paluumatkaa käsimatkatavaroissa. Nyt se on niin pahasti rikki, että se joutuu kiilaamaan mahdollisimman äkkiä pois käytettäväksi, vaikka vanhempiakin olisi jonossa. Höh.


Ritualsia en nähnyt myytävän Ateenassa, mutta sitä myytiin sen sijaan sekä Frankfurtin että Münchenin kentillä, joissa meillä oli vaihtoyhteydet. Rituals on hollantilainen merkki, jonka tuotteita olen halunnut testata laajemminkin. Aiemmin minulla on ollut vain yksi vaahtosuihkugeeli. Ancient Beauty -matkapakkaus maksoi 14,50 euroa. Siinä on mukana matkakokoiset Yogi Flow -vaahtosuihkugeeli, Brilliant Bliss -shampoo, Honey Touch -vartalovoide sekä Himalaya Wisdom -vartalonkuorintasuola. Ensimmäisen tiedän kivaksi jo aiemman vaahtosuihkugeelikokeilun perusteella. Brilliant Blissiä ja Honey Touchia kokeilin eilen, molemmat sellaisia ihan peruskivoja. Ei mitään supererityistä, mutta tykkään Ritualsin fiiliksestä ja imagosta, ja mielenkiintoinen ja hyväntuoksuinen vartalovoide saa laiskan rasvaajan jopa käyttämään sitä säännöllisesti. Minikoko on minulle juuri riittävä tällaisissa, jopa parempi kuin iso. Kuorintasuolapussiin en ole vielä ehtinyt tutustua, en ole lukenut vielä käyttöohjettakaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta.


Fortune Scrubille oli jopa tarvetta, vartalonkuorintani alkavat olla lähes kokonaan finaalissa. En halunnut ostaa suosikkiani Clarinsia, sillä kentälläkin sen hinta on 30 euroa. Nyt mentiin säästömeiningillä edullisemmalla, plus onhan se kiva kokeilla muutakin välillä. Kokeilin tätä jo, kiva tuoksu, muuten aika peruskuorinta. Mikrokuorinnoista tykkään enemmän, mutta tämä menee oikein hyvin silti. 150 ml maksoi 8,50 euroa.


Tätä nyt ei oikein lasketa kosmetiikkaan, mutta halusin sen silti ja ymppään sen postaukseen, koska merkki on samaa Ritualsia ja ostopaikka siellä kosmetiikkaosastolla. Ritualsilla on myös tuollaisia huonetuoksutikkuja, jotka siis tyrkätään nestepulloon ja käännellään ympäri, kun siltä tuntuu. Näitä oli isommassakin koossa mutta ostin pienemmän, Under a Fig Tree Fresh Fig & Copaiba -huonetuoksutikut maksoivat 10,50 euroa. Ihan hirveän paljon nämä eivät tuoksu, joka on sinänsä harmi. Pullo tikkuineen on kovin tyylikäs ja tunnelmallinen, tykkään kovasti. Näille luvataan kestoksi 2-3 viikkoa.


Sitten varsinaiseen kreikkalaiseen kosmetiikkaan. Korresin liikkeitä löytyi sekä Ateenan kentältä (sori yllä olea huonolaatuinen kameraräpsy kentältä) että Ateenasta, lisäksi sitä myytiin apteekeissa. Hinnat ovat todella paljon Suomen hintoja matalampia. Näitä olisin ostanut lisää, jos olisi ollut tilaa matkalaukussa ja budjettia kosmetiikalle enemmän. Ateenan keskustassa Korresin liikkeen löytää helposti kävelemällä Ermou-shoppailukatua Monastirakin aukiolta itään tai Syntagma Squarelta samaa katua länteen, liike on aika lähellä Syntagmaa. Palvelu liikkeessä oli erinomaista ja pienistä ostoksistani huolimatta näytteitäkin tuli mukaan.


Korresilta olen kokeillut suihkugeelejä minikoossa kahta erilaista. Suihkugeelit maksoivat normaalihinnalla 4,95 euroa per 250 ml, suurin osa oli tarjouksessa vielä edullisemmin kaksi yhden hinnalla. Mukaan lähti Bergamot Pear ja Vanilla Plum.


Wild Rose Exfoliating Cleanser lähti mukaan oikeastaan tuoksunsa takia. Hintaa oli 13,35 euroa. 150 ml:n tuubi on iso kuin mikä. Kokeilin tätäkin jo, hieman liian raapiva minun makuuni, sillä olen tottunut mikrokuorintoihin. Mutta tuoksu! :)


Crabtree & Evelynin matkakokoisia suihkugeelejä en ole Kicksissä nähnyt, silti juuri matkakokoisia haluaisin. Tykkään merkin pullojen ulkoasuista ja tuotteiden tuoksuista. Yritin ennen matkaa metsästää näitä minikokoja netistä, kaikki yksittäiset minipullot olivat loppuunmyyty parissakin nettikaupassa! No, Münchenin kentällä oli laajasti valikoimaa, ostin Pomegranate Argan & Grapeseed -suihkugeelin, 50 ml 3,50 euroa.


MAC:in liikkeessä kävin myös. Sellainen löytyi samalta Ermou-kadulta mistä edellä mainittu Korresin liike, Korresilta jonkin verran länteen. En muuten olisi ostanut samaan hintaan samoja tuotteita kuin Suomessa, mutta nyt oli juuri julkaistu Maleficent-kokoelma, josta halusin jotain ennen kuin ne myydään loppuun.


Ostin punaisen kynsilakan sävyssä Flaming Rose. Käsittääkseni tämä on pysyvän kokoelman väri, mutta tuo pullo! :) Hintaa oli 15,50 euroa, kai aika tarkkaan sama kuin Suomessa.


Myös Sephora löytyi jonkin matkaa Korresilta länteen. Pysyin kovana enkä ostanut mitään. Myynnissä oli tietysti Sephoran omaa merkkiä sekä mm. Make Up For Everiä, Nails Inc:iä, Ciatéa ja Benefitiä niiden meiltäkin joka kaupasta löytyvien merkkien lisäksi. Urban Decaytä tai NARS:ia en nähnyt. Hintataso oli sama kuin Tukholman Sephorassa, selektiivisten merkkien hinnat olivat myös Suomen luokkaa.

Tavaratalot jäivät minulta käymättä kokonaan. Ei riittänyt aika niiden kiertelyyn, ihan hirveän moneen en törmännytkään.


Monastirakin aukiolta löytyi Flormarin liike. Minulle merkki on tuttu vain Tarjoustalossa myytävistä kynsilakoita. Täällä myytiin kuitenkin kaikkea kynsilakoista meikkipohjatuotteiden kautta luomiväreihin ja vaikka mihin, mielestäni aika kalliiseen hintaan. Flormarin lakat ovat Suomessa halvempia, mutta toisaalta taas noita muita en ollutkaan Suomessa nähnyt. En nähnyt mitään erityisen kiinnostavaa, en ostanut mitään. Liike oli mielestäni aika hieno mielessäni halpismerkiksi profiloituneelle Flormarille, mutta testerituotteet liikkeessä olivat vähän nuhjuisia.


Tämä on se, mikä jäi harmittamaan. Victoria's Secretiä saa tätä nykyä laivoiltakin, mutta siellä tuskin on yhtä kattava tarjonta kuin mitä Ateenan kentällä oli. Matkabudjettini oli tässä vaiheessa kotiin päin mennessä valitettavasti jo aika lähellä nollaa enkä ostanut mitään, saahan noita sitten laivalta kuitenkin aika reippaasti.


Olisiko jollain täydennettävää? Mitä missasin?

maanantai 30. syyskuuta 2013

Zoya Satins: Giovanna


Vielä yksi Zoyan tämän syksyn Satins-kokoelman lakoista on esittelemättä. Giovanna on smaragdinvihreä lakka, joka luonnonvalossa on voimakkaasti sinertävämpi kuin sähkövalossa. Sähkövalossa sävy menee jouluisamman vihreäksi, mutta syksyn ja talven viileässä valossa sinisyys puskee läpi paremmin.

Koska pelkän lakan esitteleminen olisi aika lyhyt, tein myös epämääräisen silmämeikkivirityksen, jonka kulmakivinä olivat Hi Fi Cosmeticsin irtoluomiväri sävyssä The Jungle, Inglotin luomivärisävy AMC Shine 17 ja MAC:in Fluidline-rajaus sävyssä Dark Envy.



Sinisyys näkyy voimakkaimmin läpi itse pullossa kylmässä valossa. Samoin tällä kertaa Zoyan omat promokuvat näyttävät erittäin oikealta.


Ja samat liirumalaarumit kuin aiemmissa Satins-kokoelman lakkaesittelyissä, jotta myyntipaikkoja ei tarvitse kaivaa vanhoista postauksista:
Tässä lista Zoyan jälleenmyyjistä maahantuojan sivuilla. Suoraan maahantuojaltakin ostaminen onnistuu tiedustelemalla osoitteesta info@nailcity.fi, lakkojen kappalehinta on sitä kautta ostaessa 15,50 euroa. NailCity on mukana myös syksyn I Love Me -messuilla.


Kynsilakka saatu blogin kautta.

maanantai 27. toukokuuta 2013

Kevään meikkipohjasuosikit


Pyysin pienen näytteen MAC:in BB-voiteesta tuossa huhtikuussa ja tykästyin siihen kovasti. Täysikokoinen kotiutui minulle, kun huomasin olevani huonon kesän 2012 jäljiltä keväällä vaaleampi kuin moneen vuoteen. Yksikään omistamani länsimainen BB ei ollut tarpeeksi vaalea ja jopa talvisävyni Lancômen 010 oli selvästi keltainen leukalinjaan verrattaessa. Kuten blogiani seuranneet tietävät, meikkipohjamakuni on mennyt paljon kevyempään päin ja länsimaisetkin BB-voiteet ovat olleet minulle rakkaita, vaikka ne yleensä ovatkin enemmän sävytettyjä kosteusvoiteita kuin BB-voiteita. Tähän mennessä olin löytänyt länsimaisista BB-voiteista testereiden avulla tarpeeksi vaaleita kevätkalpeuteni tarpeeseen vain tämän MAC:iltä ja vaaleimman, kaikkialta yleensä loppuunmyydyn sävyn Rimmeliltä. BB oli parempi vaihtoehto kuin meikkivoide, sillä sävyn pieni heitto BB:ssä ei näy niin selkeästi kuin väärä sävy paksummassa meikkivoiteessa.


Kosmetiikkablogeissa on jo jonkun aikaa hypetetty Kicksin BB-sivellintä, joka käyttäjäarvioiden mukaan vastaa laadultaan ainakin lähes Shiseidon paljon kehuttua meikkipohjasivellintä. Shiseidoa en ole raaskinut ostaa. Minäkin lähdin sitten hypeen mukaan ja ostin tuon edullisemman version, vaikka olenkin aina tykännyt levittää mieluummin sormin. Tykkäsin myös Kicksin siveltimestä, siitäkin tuli kevään luottokumppani.



Vaikka sormin levittäminen onkin minusta yleensä se minun juttuni, sivellin on itse asiassa juuri omiaan BB-tuotteille. Aiemmin minulla on ollut The Body Shopin oikein hyvä meikkivoidesivellin, sellainen tavanomainen litteä. En kuitenkaan yleensä ole sitä käyttänyt, sillä se mielestäni hukkaa kallista tavaraa - meikkivoidetta kuluu runsaammin ja pohjasta tulee peittävämpi, samalla siveltimeen jää tietysti meikkivoidetta. Sama on Kicksin BB-siveltimessä, meikkipohjasta tulee paljon peittävämpi. Mutta mikäs sen parempaa, saan länsimaisestakin BB-voiteesta sillä ihan täysverisen meikkivoiteen korvaajan.

Kicksin BB-sivellin sopii ihan yhtä hyvin tavalliselle meikkivoiteelle. Se on tiheä ja tylppäpäinen ja maksaa noin kahden Helsingin keskustan baarilonkeron verran. Siveltimellä voi sekä sivellä, pyöritellä että töpöttää. Itse käytän vähän sekatekniikkaa, yleensä töpöttäen lopuksi.



MAC BB Beauty Balmissa on UVA/UVB-suojakerroin SPF 35. Se on ihan hyväksi tähän kevääseenkin, sillä naamalleen pläsähtämisestä johtuvat kasvojen arvet on nyt erityisen tärkeää suojata auringolta. Länsimaisten BB-voiteiden suojakertoimet vaihtelevat, tässä on aika korkea suojakerroin verrattuna moniin muihin.



BB:ssä on glitterkimaltava pahvipaketti ja sama väri toistuu itse tuotteen tuubissa. Kimalle ei häiritse, se on aika hillitty. MAC:in BB:llä oli hintaa joku muutama euro päälle 30 euroa (40 ml).



Tärkeintä oli kuitenkin kohtuullisen hyvä peittävyys ja tarpeeksi vaalea sävy. Kuvassa rannepuolen ihoni ja BB-voide ilman sen kummempia häivyttelyitä. BB on sormillakin levittäessä kohtuullisen peittävä - länsimaiseksi BB-voiteeksi. Kicksin siveltimellä saan siitä halutessani oikein hyvän ja peittävän meikkipohjan.



Oma sävyni on vaalein, Extra Light. Sävyjä on Extra Light, Light ja Light Plus - ei hirveästi valinnanvaraa tummille, mutta onneksi sentään tässä myös suomalaiselle sävyjä!


Huonojakin puolia tässä on. MAC:in BB tarvitsee kaveriksensa mielestäni puuterin, jotta lopputuloksesta saisi Kicksin siveltimen kera tarpeeksi mattaisen ja tasaisen. Kevyemmällä, sormin levitetyllä kerroksella ongelma ei ole niin paha. Mutta mikäli tuotetta levittää paksusti, on se kuitenkin sen verran kiiltelevä, että irtopuuteri on tarpeen.

Toinen häiritsevä ominaisuus on BB:n mattapintainen korkki. Se kerää kaikki meikkipohjan jämät sormista, jos siihen menee koskemaan muutoin kuin puhtain tassuin. Ongelma on lähinnä kosmeettinen. ;)

Näillä ollaan tämä kevät menty, pikkuhiljaa pitää jo laittaa Extra Lightin sekaan hieman tummempaa. :)