Näytetään tekstit, joissa on tunniste Make Up For Ever. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Make Up For Ever. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. syyskuuta 2015

Make Up For Ever Ultra HD Foundation - puhdasta rakkautta

Yritän PR-tuotteissa keksiä monesti jotain negatiivista sanottavaakin, sillä itse tykkään arvosteluista, jotka eivät ole pelkkää hehkutusta. Jokaisessa tuotteessa on joku paranneltava juttu, oli se sitten pakkaus tai sävyvalikoima. Uudistuneesta Make Up For Everin Ultra HD -meikkivoiteesta en vaan keksi oikein mitään negatiivista.

IMG_2435

Ensimmäinen suuri plussa tulee sävyvalikoimasta, joka laajentui paljon uudistuksen myötä. Kävin itse liikkeessä etsimässä minulle sopivan sävyn. Yleensä joudun aina ottamaan sieltä parista vaaleimmasta, mutta nyt kävinkin läpi pulloja kolmannelle riville asti, jotta löysin oikean. Minulla oli verrokkina mukana toinen meikkivoide, joka on muuten jees mutta käymässä ihan kohta liian tummaksi. Sen perusteella valitsin sävyni. Moni muukin olisi käynyt, koska sävyvalikoimassa on paljon vaaleita ja voide sulautuu ihon omaan sävyyn hyvin, mutta tämä oli se paras. Sävyni on R250 Beige Nude. Astetta tummempi ei olisi välttämättä käynyt enää talvella. Tämä on ihan hitusen vaalea vielä dekolteen alueeseen verrattuna, mutta tummenee jonkin verran iholla, jonka jälkeen se on täydellinen.

Sitten kun olen iso ja sivistynyt, opin, miksi toiset meikkivoiteet tummuvat enemmän kuin toiset ja mistä tummuminen tarkalleen ottaen johtuu. MUFE:n HD tummeni vain aivan hitusen. Niin vähän, että en olisi huomannut, ellen olisi erikseen asiaa syynännyt. Meikki näytti oikealta sävyltä jo levittämisen jälkeen, mutta asetuttuaan iholle se oli vielä parempi. Valitsisin tässä sävyn ihan sen perusteella, mikä näyttää levitettäessä hyvältä, enkä lähtisi ottamaan turhaan liian vaaleaa tummenemisen pelossa.

20150909_165420

Sävyjä on saatavilla 40. Ja mikä parasta, kaikki MUFE:n 40 sävyä on saatavilla myös Suomesta, eikä valikoimaa ole rajattu niin, että meillä täällä olisi suppeampi sävykartta. Sävynumerointi on vähän muuttunut uudistuksen myötä, mutta jos joku vanha suosikki Ultra HD:stä löytyi, sille löytyy vastaava, korvaava sävy myyjältä kysymällä tai vaikka tästä taulukosta. Y-merkinnällä varustetut sävyt on keltapohjaisia, R-merkinnällä punapohjaisia. Sävynumerointi alkaa sävystä 205, vaaleat sävyt ovat 200-sarjan sävyjä. Keskitummien numerot ovat 300-sarjaa, ruskettuneet 400-sarjaa ja 500-sarja on tarkoitettu tummaihoisille.

Olen kokeillut meikkivoidetta sekä MUFE:n oman primerin päällä että ilman, luonnonkosmetiikkavoiteen päällä sekä tavallisesti meikin alle käyttämälläni kosteusvoiteella. Kaikkien näiden kanssa meikkivoide on toiminut ongelmitta. En kokenut primeria tarpeelliseksi, sillä minulla levittyvyys oli hyvä ilman sitäkin ja kesto samoin, mutta yleensä minulla kestääkin meikkivoiteet hyvin. Olen levittänyt ihan vaan sormilla tähän asti, koska se on yhä edelleen se nopein tapa minulle. Kädet ovat nopeammat pestä.

Ultra HD on aika juoksevaa koostumukseltaan, mutta eipä tuo ole minulle positiivinen tai negatiivinen asia. Tärkeintä on, että levittyy nätisti ja jättää kauniin pinnan.

Käytän yleensä kaksi painallusta, kun levitän koko kasvoille sormin, mutta myös kerrostaminen onnistui, kun eilisaamuna kasvojen keskialueelle tuli levitettyä meikkivoidetta vähän liian kevyesti. A-vitamiini-ihonhoitokuurini (Environ AVST), stressi ja hormonit ovat aiheuttaneet hieman enemmän näppylää kasvoille, kun yleensä niitä ei ole kuin pari kuukaudessa. Tuo on ohimenevää, kun totun A-vitamiiniin, mutta pääsinpä testaamaan iholla, jossa on enemmän jotain peitettävääkin. Mielestäni tämä on keskipeittävä, riippuen siitä, paljonko tuotetta laittaa. Pienemmällä määrälläkin tulee toimeen ja lopputulos on kevyempi, mutta nyt kun ihoni on tällaisessa kunnossa, käytän sen kaksi pumppausta, jotta en ole tarvinnut erillistä peitevoidetta kuin yhteen näppylään. Useimmiten kuitenkin vähemmän on parempi kuin liikaa, jotta luonnollisuus pysyy. Makuasioita toki myös.

Meikkipohja jää puolimataksi, luonnollisen kuulaaksi, valoa heijastavaksi, mutta kyseessä on kuitenkin ihan täysverinen meikkivoide. Ja sellaisen sopivan luonnollisen, mutta kuitenkin tarpeeksi peittävän meikkipohjan ystävä minä olen. Wow-efekti tuli minulle jo ensimmäisestä käyttökerrasta: "Oho, täähän on ihan loistava! Miten mä kirjoitan postauksen tästä ilman hillitöntä ylistystä?"

Enpä ihmettele, miksi alkuperäinen HD-meikkivoide on niin suosittu (erityisesti meikkitaiteilijoiden ja ammattilaisten käytössä), jos se on lähellä tätä uudistettua. Itse en ole sitä aiempaa testannut. Mitä netistä lueskelin, tämä uusi on hieman kevyempi koostumukseltaan. Ja siitä tuo mainoslausekin taitaa kertoa: More invisible than ever.

Tässä vielä INCI niistä kiinnostuneille:
Cyclopentasiloxane, Aqua (Water), PEG-10 Dimethicone, Neopentyl Glycol Diethlhexanoate, Talc, Mica, Phenyl Trimethicone, Sodium Chloride, Lauroyl Lysine, Dimenthicone Crosspolymer, Methylpropanediol, Glyceryl Caprylate, Propanediol, Disteardimonium Hectorite, Sucrose Palmitate, Phenoxyethanol, Sodium Myristoyl Glutamate, Alumina, Cyclohexasiloxane, Proplene Carbonate, Pentylene Glycol, Sorbitan Sesquioleate, Evodia Rutaecarpa Fruit Extract, Tocopheryl Acetate, Glyceryl Linoleate, Aluminum Hydroxide, Glyercin, Parfum (Fragrance), Benzyl Alcohol, Benzyl Benzoate, Citric Acid, Potassium Sorbate, Sodium Hyaluronate, Tin Oxide, BHT, Tocopherol [+/- CI 19140 (Yellow, Yellow 5 Lake), CI 42090 (Blue 1 Lake), CI 77007 (Ultramarine), CI 77163 (Bismuth Oxychloride), CI 77491, CI 77492, CI 77499 (Iron Oxides), CI 77891 (Titanium Oxide)].

Okei, jos hakemalla haetaan huonoja puolia, se on saatavuus. MUFE:a saa omasta liikkeestä Helsinginkadulta sekä ainakin Villi Vanilja -kampaamosta Kaisaniemestä, mutta Sokoksilla, Stockmanneilla ja Kickseillä ei merkkiä ole. MUFE on suunnattu pääasiassa ammattilaiskäyttöön, joten jakelukanavat ovat vähän suppeammat. Niin ja sitten joo, kuulin, että joku bloggaajakollega ei ollut tykännyt tästä. Mutta ihoja ja tarpeita on erilaisia. Minulle tämä on vaan yksinkertaisen erinomainen.

Meikkivoide maksaa noin 47,50 euroa / 30 ml.

TL;DR: Ihan huippu: levittyy hyvin pohjustuksesta riippumatta, laaja sävyvalikoima, luonnollinen mutta tarpeeksi peittävä koostumus.


Tuote on saatu testiin blogiin Make Up For Everiltä.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Make Up For Ever High Definition Powder


Olen pelännyt valkoisia, sävyttömiä irtopuutereita vuosikaudet. Muistikuvani mukaan kokeilemani ovat vaalentaneet meikkipohjaa. Kun äskettäin kulutin loppuun Helena Rubinsteinin irtopuuterini, oli aika ostaa uusi. Päätin ostaa kokeiluun MUFE:n paljon kehutun High Definition -irtopuuterin.

Todennäköisesti tuo pelkoni transparentteja valkoisia kohtaan on jäänyt vain joko huonolaatuisesta puuterista tai sitten siitä, että olen aikanaan laittanut sellaista puuteria liikaa. Tämä ei ainakaan muuttanut meikkipohjan väriä nähdäkseni yhtään vaaleammaksi. Toisenlaisia arvioita olen lukenut ulkomaisista blogeista, mutta suomalainen iho on yleensäkin hyvin vaalea ja mahdoliset ongelmat muilla voivatkin liittyä juuri tummempaan ihonväriin.


HD-puuteria käytetään todella vähän. Siis todella, todella vähän. Alkuun minulla oli hieman ongelmia, laitoin liikaa ja pohjasta tuli vähän tunkkaisen näköinen. Sitten opin keventämään määrää ja tuote alkoi toimimaan odotetusti. Puuteri on erittäin hienojakoista, eron tavalliseen huomaa selvästi.

Värittömässä puuterissa on yksi puute, mitä puuteriltani kaipaan: koska siinä ei ole väriä, se ei myöskään peitä yhtään. Siispä meikkipohja alla pitää olla tasainen ja täydellinen, tällä sitä ei enää korjailla ja tasoitella. Tavallinen irtopuuteri häivyttää minulla aavistuksen pieniä sävyeroja, väritön tietenkään ei.

Aika jees. Plussaa nätistä pakkauksesta, miinusta hieman huonosta tuoksusta. Puuterissa on tasan yksi ainesosa - silica eli piidioksidi.

Puuterilla on hintaa noin 45-50 euroa. Puuteri on aika pienikokoinen, 10 grammaa, mutta toisaalta tätä käytetään paljon vähemmän, joten hinta ei ole suoraan verrattavissa normaaliin, väriiliseen irtopuuteriin. Omani ostin kampaamo Villi Vaniljasta hintaan 47,85 euroa. Tietysti myös suoraan MUFE:n omasta Kallion liikkeestä saa näitä.

Kanssabloggaajat tiesivät kertoa, että MUFE:n HD-puuterin kanssa on joskus ongelmia salaman kanssa valokuvattaessa. Puuteri ilmeisesti jää silloin joskus vähän liian vaalean näköiseksi kuvassa. Minusta nyt ei yleensäkään paljon kuvia räpsitä, mutta ongelmaa ei ainakaan seuraavissa salaman ja HD-puuterin kanssa otetuissa kuvissa ollut. Laitettakoon ne tähän myös loppukevennykseksi - vakavamieliset kosmetiikkabloggaajat Sensaistin miitissä:



Mukana kuvissa Pauliina, Sinini ja Virve. Kuvat joko Pandan tai Shinyn ottamia.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Ripsivärejä testissä: Sensai, Make Up For Ever, Clinique


Olen saanut testiin blogin kautta lyhyen ajan sisään kolme selektiivistä ripsiväriä minikoossa. Näissä minikokoisissa on sama massa ja sama harja kuin täysikokoisissakin, hylsy vaan on pienempi. Testissä olivat Sensai Mascara 38 °C Volumising, Make Up For Ever Smoky Extravagant ja Clinique High Impact Mascara. Arvaako joku jo tässä vaiheessa, mikä muodostui ylivoimaiseksi suosikiksi?



Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minulla ei ollut aiempaa kokemusta yhdestäkään Sensain 38-ripsiväristä. Minulla ei ole pysyvyyden kanssa ongelmia, joten erityinen 38-asteisella vedellä lähtevä koostumus ei ole ollut tarpeen. Sensain 38:t ovat olleet kuitenkin monelle ratkaisu tuhriintuviin ripsiväreihin, moni vannoo näiden nimeen. Pitäisi kestää kyyneleet, sateen ja hien ja niin kuulemma kestävätkin.

Kaareva harja on normaalikokoa, ei mainittavan pieni tai suuri. Sisäkaarella levitetään ripsiväri, ulkokaarella siistitään.


Miinusta annan aavistuksen huonosta kerrostettavuudesta. Minusta tuotetta ei ihan hirveästi voi kerrostaa ilman, että ripset liimaantuvat vähän yhteen. Jokaisella kokeilukerralla ongelmia on ollut erityisesti tuolla silmän ulkonurkassa. Volyymiä tulee kyllä, mutta ei ihan toivomaani määrää pituutta. Ihan nättiä tulosta silti saan aikaan, mutta tämä ei hyppää tulokseltaan ripsivärieni parhaimmistoon.


Varsinaiseksi ongelmakseni muodostui kuitenkin ripsivärin poisto. Suihkussa, vanulapuilla ja vedellä, silmämeikinpoistoaineella... Millään en saa tätä kunnolla hinkkaamatta irti, vaikka kuinka yrittäisin säätää veden lämpötilaa. Suosittelen tätä ennemmin niille, joilla on ongelmia ripsivärin pysyvyyden kanssa tai kestävät hermot. Minun hermoilleni poistaminen on työlästä. Poistaessa ripsiväri lähtee muuten sellaisina palasina, ei kunnolla liukenemalla. Jonkin verran se liukenee Rubinsteinin All Mascaras -poistoainesuosikkiini, mutta ei siihenkään kokonaan. Eikä sen kuuluisikaan, siinä poistoteho perustuu käsittääkseni lähinnä öljyyn ja 38:n ei kuulukaan olla rasvaliukoista. Kuulin vinkkiä, että tätä kannattaa vähän nyppiä/vetää lopuksi sormilla pois ripsistä. Ei kuulosta hyvältä, kuten ei yltiöpäinen hinkkaaminenkaan. Jätän kolmekasit tästä lähtien muille. Tämä lähtee testiin seuraavaksi äidilleni, katsotaan, miten hänen kohdallaan käy. Toim. huom. älä lainaa ripsivärejä kaverillesi. Älä myöskään ota käytettyä ripsiväriä vastaan, jos haluat olla varma siitä, ettet saa silmätulehdusta. Ripsiväriä ei saa putsattua bakteerittomaksi toisen jäljiltä. Äiditkin voivat pöpöjä saada, mutta äiti teki valinnan.

Olen Sensai-fani, mutta tämän tuotteen kohdalla täytyy sanoa, että en tykännyt.

Täysikokoisen hinta on 29,50 euroa (sekä Sokoksella että Stockmannilla).



Erityisesti ammatilaiskäyttöön suunnitellun Make Up For Everin tuotteet ovat hintavia, mutta laadukkaita. Marraskuun 2013 uutuusripsiväri Smoky Extravagant lupaa dramaattista lopputulosta graafisella tarkkuudella - siis näyttävyyttä ilman paakkuja tai hämähäkkiefektiä.


Tykkäsin paljon tämän lopputuloksesta. Pituutta tulee nätisti. Ei erityisemmin paakkuisuutta, mitä nyt silmän sisänurkkani töhrin tuossa ylemmässä kuvassa vähän liiallisella määrällä ripsiväriä, alempaan kuvaan siistin sen harjalla.

Kerrostettavuus on ok, voi ja kannattaakin kerrostaa ripsivärin vielä ollessa märkää, mutta kuivana kerrostaminen ei toimi - kuten ei minusta yleensäkään käytännössä millään ripsivärillä, tulee yhteenliimautumista. Tätä ei mielestäni joudu kerrostamaan edes hirveästi silloin märkänäkään.

Ripsivärin harja on todella massiivinen. Harja on kuitenkin kartion mallinen, eli kapeammalla päällä pystyy työskentelemään tarkemmin. Ottaisin koosta hieman pois, mutta kyllä tuo harja silti käteeni sopi. Pienisilmäisille ei ehkä olisi niin hyvä, minulla on keskikokoiset silmät. Tai no, ehkä jopa vähän isommanpuoleiset, en tiedä. Ei ainakaan pienet.


Kunnollista sadetta MUFE:n ripsiväri ei kestä. Kävelin töistä kotiin yöllä ilman sateenvarjoa ja vettä tuli aika paljon. Ripsiväri oli muuten pysynyt nättinä pitkän illan, mutta tuota se ei enää kestänyt. No, ei sen luvattukaan olevan vedenkestävä, tuossa sateessa minulta valui kaikki muukin meikki kasvoilta. Ei valitettavaa, yleensä en käytä vedenkestäviä muutenkaan. Olen monesti havainnut vedenkestävien massan olevan lopputulokseltaan ripsissäni huonompi kuin normaaliversioiden.

Ripsivärillä on täysikokoisena hintaa noin 38,80 euroa.

MUFE:a saa jälleenmyyjiltä (esim. Helsingin keskustan Villi Vanilja -kampaamo) ja omasta noutotukusta/liikkeestä Helsingistä Kalliosta Helsinginkadulta. Nettisivuille tästä.



Cliniquen High Impact Mascarasta on myös lämpimällä vedellä poistettava versio, mutta tämä ei ole se. Tämä perusversio High Impactistä lupaa volyymiä ja pituutta. Valitettavasti joudun lyttäämään tämänkin, sillä se ei tuo juurikaan kumpaakaan. Toivoisin, että tämä miniversioni on joku maanantaikappale, tämä oli nimittäin aika onneton minun ripsissäni. Kokemukseni ripsiväristä on aika identtinen Pinkahtavaa punaa -blogin kanssa. Tästäkin tosin googletuksen perusteella moni on tykännyt, kertonee ripsien erilaisuudesta.


Harja on ihan peruskokoa, niin peruskokoa kuin olla voi. Kerrostaminen toimii hyvin paakkuuntumatta, siitä plussaa.


Cliniquella lienee hintaa joku himpun vajaa 30 euroa, nyt en löytänyt mistään infoa tarkistaakseni.


Pisimmän korren veti siis MUFE, aika suvereenisti. Moniko arvasi?


Kaikki kolme ripsiväriä saatu testiin blogin kautta.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Minkälainen on täydellinen luomiväripaletti?

MAC Wonder Woman Valiant

Luomiväripaleteissa on aina joku vika. En ole vielä törmännyt täydelliseen. Toisaalta en sellaista tarvitsekaan, koska yleensä teen silmämeikin kotona ja minulta löytyy kyllä ne kaikki tarvitsemani värit ja välineet kotoa. Niinpä en ole sitä täydellistä palettia hirveästi etsinytkään. Olen kuitenkin pohdiskellut, minkälainen olisi se minusta täydellinen luomiväripaletti, jos sellainen olisi.

Dior Misty Mauve

Ensinnäkin, täydellisessä luomiväripaletissa on mukana peili. Näin sen voi ottaa mukaan myös vaikka töihin tai junaan, eikä erillistä peiliä tarvita. Peilin pitää olla riittävän suuri. Esimerkki erinomaisesta peilistä on Diorin viisikoissa. Viisikkojen paletti on juuri sopivan kokoinen - mahtuu mukaan, mutta peilikin on riittävän iso.

Clarins Colour Quartet 80 So Sublime

Luomivärin levitykseen tarvittavat työkalut eivät voi millään mahtua palettiin. Hyvässä siveltimessä on tarpeeksi pitkä varsi, mutta hyvä paletti ei voi olla järjettömän suuri. Tarvitsen yleensä perusmeikkiin neljää eri levitintä: suuri häivytyssivellin/sivellin vaaleille, suurille alueille, vaahtomuoviapplikaattori varjostuksiin, sivellin varjostuksiin ja litteä sivellin rajauksiin. Jos on valittava, millä näistä sitten pärjää hätätilanteessa, vaahtomuoviapplikaattorilla pääsee aika pitkälle. Sitä voi kääntää, jolloin samalla päällä voi levittää kahta eri väriä. Optimaalisessa sellaisessa on myös terävämpi pää, jolla saisi ne alaripsen tyven rajaukset aikaan. Applikaattoreita saa mieluummin olla kaksi kaksipäistä, kuten Diorin viisikoissa. Täydellisessä setissä olisi yksi normaali applikaattori, jossa on kaksi samanlaista suurta päätä ja toinen, joka on ylläolevan Clarinsin nelikon applikaattorin kaltainen. Clarinsin applikaattorissa on meinaan mainio tuo terävä pää, sillä oikeasti saa hyvät luomivärialarajaukset matkassakin ja materiaali on tarpeeksi napakkaa. Diorin applikaattorissa on leveämpi ja terävämpi pää, mutta terävä ei ole tarpeeksi terävä. Leveäpäinen puoli on oikein hyvä.

Lancôme Color Design mini: Visionary, Daylight, Statuesque ja Snap

Dior Stylish Move mini

Minipaletit ovat aivan ihania, mutta niistä ei ole täydelliseksi paletiksi. Ne ovat enemmänkin keräilyesineitä ja sellaisia, joita on helppo ottaa mukaan täydentämään matkalla mukana kulkevaa palettia. Esimerkiksi tuosta Lancômen minipaletista löytyy musta ja valkoinen, joita itse tarvitsen usein meikissä häivähdyksen jossain. Stylish Movessa taas on aivan upea alakulman vasen sävy, jolle kuva ei tee oikeutta.

Guerlain Divinora

Laatu on tietysti tärkeä. En tiedä, miltä vuodelta Guerlainin Divinora-paletti on, mutta se laadultaan järkyttävä. Oikea yläkulma ja vasen alakulma ovat ihan hienosti käyttäytyviä, mutta vasemman yläkulman pinkki on järkyttävän hileinen ja oikean alakulman tumma luumu aivan mahdoton käyttää hileisyytensä vuoksi. Luomiväripaletin sävyjen pitää olla sillä tavalla tasalaatuisia, että vaikka ne eivät kaikki olisikaan samaa koostumusta, jokaista pitää olla mahdollista käyttää. Paletissa voi olla mattaa ja helmiäistä, glitteristäkin sävyä, mutta ei mitään noin järkyttävää, että sävy jää täysin turhaksi - tai kuten tässä paletissa, kaksi neljästä jää täysin turhaksi.

Dior Electric Lights

Yleensä se, mikä eniten häiritsee on sävyjen kokonaisuus. Electric Lightsista puuttuu neutraali, kermainen häivytyssävy. Paletin violetti on luomilla hyvin tumma ja samea, tästä puuttuu myös sävy, jota voisi käyttää varjostuksen pääsävynä. Violetti käy mainiosti varjostuksen tummimpiin kohtiin lisäsyvyyttä luomaan, mutta ainoaksi kunnolliseksi varjostussävyksi se ei riitä. Käytännössä paletissa on neljä hyvin vaaleaa sävyä ja yksi liian tumma.

Dior Twilight

Twilightissa sävykokonaisuus on parempi yhdessä käytettäväksi. On tummaa ja vähemmän tummaa, koko luomelle levitettävää ja varjostusta, hohtavaa ja ihan kunnon helmiäistä sekä mattaisempaa mustaa (glitter ei tuossa sävyssä juuri luomella näy). Silti tästäkin puuttuu se kermainen, neutraali häivytyssävy.

Lancôme Color Focus L'Amente du matin

Lancômen L'Amente du matin on minulla vakiokäytössä töissä. Sen sävyt ovat oikein hyvät arkimeikkiin, kun niitä laittaa vain aavistuksen. Jos tekee vahvempaa meikkiä, valkoinen on liian valkoinen ja hohtavat pinkki ja violetti liian hohtavia. Vaihtaisin pinkin kermaisempaan ja vähemmän hohtavaan sävyyn ja lisäisin palettiin yhden violetin sävyn, joka olisi keskitumma. Todennäköisesti tästä paletista kuitenkin näkyy jostain napista pohja vielä tämän vuoden aikana, jos ei paristakin.

Make Up For Ever Black Tango

Ulkoisesti täydellinen paletti näyttää omistajaltaan. Minulle se näyttäisi tältä MUFE:n paletilta.

Mikä sitten painaa tekijöistä eniten? Loppujen lopuksi minulla se on sävyjen yhdistelmä ja laatu. Kaikista omistamistani paleteista ykköseksi kiilaa postauksen ensimmäisessä kuvassa oleva MAC Wonder Woman -paletti, sillä vaikka se onkin väärän mallinen (liian pieni peili), siinä ei ole applikaattoreita lainkaan enkä erityisemmin tykkää sen ulkomuodostakaan, siinä on aika erinomainen sävy-yhdistelmä laadukkaita värejä. Löytyy häivytyssävy ja sävy kulmaluulle (paletin ensimmäinen), liikkuvalle luomelle ja erityisesti sisänurkkaan vaaleahko mutta silti värillinen sävy (paletin toinen, hohtava vihreä) ja tummemmat, samaan värimaailmaan sopivat varjostusvärit (mattainen tumma vihreä ja hohtavampi neljäs ruskeanvihreä). Paletista vaihtaisin viimeisen värin vähemmän ruskeaan sävyyn, mutta muuten sävynelikko on oikein hyvä. Siksi se pääsi postauksen ykköskuvaksi, sillä se hipoo sävykokonaisuudeltaan täydellisyyttä.

Täydellisessä myös kodin ulkopuolelle käyttöön sopivassa paletissa olisi:
- MUFE:n tyylinen kansi, vaihtaen sävymaailma paletin väreihin sopivaksi
- Diorin viisikon koko ja peili
- kaksi applikaattoria, joista toinen Clarinsin applikaattorin kaltainen ja toinen Diorin applikaattorin kaltainen mutta niin, että Diorin applikaattorissa olisi molemmat päät isoja
- MAC:in Wonder Woman -paletin sävykokonaisuus ja laatu vaihtaen kuitenkin viimeinen sävy ruskeammasta vihreämpään hohtavaa sävyyn.

Vaihtoehtoisesti vihreän sävymaailman sijaan sävymaailma voisi olla minulla violetti, jonka jälkeen MUFE:n kansikin sopisi ihan tuollaisenaan.


Paleteista MUFE on saatu ilmaiseksi blogin kautta. Neljä on saatu/vaihdettu tuttavilta, yksi on testeri äidin liikkeestä ja loput olen ostanut.

Mitä teidän täydellisessä paletissanne olisi?

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Make Up For Ever Black Tango Palette

Tämä MUFE:n syksyn Black Tango -kokoelman kaunokainen on vilahtanut jo parissakin blogissa. Itse satuin myös saamaan Black Tango -kokoelman nimikkopaletin blogini kautta, ja katsokaapa, eikö ole niin tasan tarkalleen minun näköinen design luomiväripaletilla?


Että huh huh. Jos minä olisin luomiväripaletti, näyttäisin toivottavasti tuolta. Ja jos maksaisin luomiväripaletista hunajaa (yli 70 euroa taitaa tämän arvo olla), toivoisin todellakin sen myös näyttävän hyvältä, ja sitä tämä tekee. Tsiisus. Katsokaa nyt. Ooh! Jos Dioritkin näyttäisivät tuolta, 65 euron hinta sattuisi paljon vähemmän. Makuasioitahan nämä ovat, mutta tämä osui ja upposi minun kohdallani.


Luomiväripaletin saadessani en heti ehtinyt sitä sen tarkemmin tutkia ja kuvittelinkin kyseessä olevan jauhemaiset luomivärit. Tarkempi tutkiminen paljastaa kuitenkin, että kyseessä onkin voidemainen, MUFE:n Aqua Cream -luomivärejä sisältävä paletti.


Paletin sävyt ovat erillisten kansien alla. Sävyissä on tummat, lähes mustat punainen, vihreä ja sininen sekä vaalea creme. Kaikki sävyt ovat hohtavia. Omassa kappaleessani tuon vaalean sävyn korkki on kai ollut jo alkujaan hieman huonosti kiinni ja päässyt hieman kuivumaan, sillä se näytti jo alunperin tuolta. Paransin tilannetta sillä, että yritin vielä kokeilla, saako napit irrotettua paletista. Ei saa. Eikä kannata yrittää, kansi menee sen jälkeen yhä huonommin kiinni. Tällaista väkivaltaa en tekisi itse ostamalleni paletille, nyt meni sitten tieteen nimissä... No, vahingossa.


En tiedä johtuuko tuosta viallisesta kannesta, mutta mielestäni vaalea, kermainen väri oli koostumukseltaan muita vähäpigmenttisempää. Se myös kuivuessaan jäi vähän tahmaiseksi, kun taas muut sävyt ovat superpigmettisiä ja kuivuvat todella kestäviksi eikä lainkaan tahmaisiksi. Sävyt eivät minulla ainakaan kerry luomivakoon, minulla kyllä ei ole kovin rasvaiset luomet. Huonot voidemaiset luomivärit kyllä tekevät minun kohtuullisen helpoilla luomillani tuota luomivakoon kertymistä, nämä eivät. Todellakin tekevät mitä lupaavat, kuivuvat vedenkestäviksi. Swatch-kuvassani kaikki sävyt ovat ilman mitään pohjustetta.

Työstäminen onkin sitten vähän hankalampaa ihmiselle, joka on tottunut tavallisiin nappiluomiväreihin. Näin tummalla sävymaailmalla tosin onnistuu parhaiten smoky eye -tyyppinen meikki, ja siihen tyyliin näitä onkin sitten taas oikeastaan aika helppo levittää. Olen käyttänyt mukana tulevaa sivellintä, se toimii oikein passelisti. Paletin paras puoli on se, että sillä saa kestäviä, voimakkaita ja vähän erilaisia smoky eye -meikkejä. Samalla se on kuitenkin paletin huono puoli - ainakaan minun taidoillani näitä voi käyttää vain tietyn tyyppisiin meikkeihin. Jos smoky eye tai koko luomen tummana kattava meikki on mieleen, tämä on nappivalinta. Kestoa äärimmilleen testatakseni tein itselleni yhden meikin ilman ripsiväriä niin, että jätin sen yöksi (älä nuku meikit päällä, jollei sinulla ole tieteen nimissä -perustelua, toim. huom. :D). Kesto on julmetun hyvä. Aamullakin meikki oli vielä intensiivinen.

Paletista minua ennen ovat kirjoittaneet ainakin Eiko, Pumpulipupu ja Elisa, käykää tsekkaamassa heidänkin arvionsa!

MUFE:sta vielä sen verran, että vaikka voidemaiset luomivärit eivät olisi sinun juttusi, MUFE:n luomivärit kannattaa katsastaa. Niissä on loistava pigmentti ja upeita sävyjä. Mattasävyissä on jopa niin yllättävä pigmentti, että niiden kanssa pitää vähän varoa, ettei jokainen meikki muutu iltameikiksi. :) Nappiluomiväri sävyssä 92 on jokaisen violettia rakastavan must-have. On varmaan kymmenes kerta, kun sitä kehun blogissani. Se aikanaan muutti käsitykseni luomivärien pigmenttisyydestä ja jyräsi heti alleen kaikki muut omistani tuhatmiljoonaa violettia luomiväriä. Löytyy minulta neljä muutakin MUFE-sävyä, kaikki ovat hyviä, mutta 92 on vaan jotain eeppistä.

Loppukevennys. Oli se sitten kissa kuka tahansa, aina niillä on pakkomielle linssiludeilla:


Mietinkin, missä vaiheessa tuo sivellin kääntyi väärin päin kuviin...

torstai 22. maaliskuuta 2012

Paikallinen Kicks ja muita lomatunnelmia

Aloitetaan kosmetiikalla, loppu on lomahöpinää.

Täällä Hurghadassa on yksi suurempi, länsimaisempi ostoskeskus, jossa kävin pari iltaa sitten. Jo aiemmin olin selvittänyt, että muslimimaissa on olemassa Kicksin tyyppinen ketjuliike, Faces. Hurghadassa on myös yksi sellainen, juuri siellä kalliimmassa ostoskeskuksessa, Senzo Mallissa.


Faces oli pieni ja selkeästi heikkotasoinen - mitä muutakaan voisi olettaa turistikeskuksen ainoalta kosmetiikkaliikkeltä. Näin jotain hyvin outoa - ikivanhoja Diorin viisikoita! Siis niitä vanhemman mallin mukaisia, joita en uskonut myytävän uutena enää juuri missään. Tuosta päätellen valikoima on vahvasti jostain faaraoiden kaudelta. Isojen kaupunkien Faces-liikkeet ovat varmasti parempia tasoltaan.


Meikkejä oli hyvin rajoitetusti, parfyymejä sitäkin enemmän. Noin mieleen jääneinä merkkeinä mainittakoon Victoria's Secret, Orly (jotain kympin per pullo), Arcancil ja Revlon. Lisäksi oli suurempia, Suomestakin löytyviä merkkejä - ja Make Up For Ever. Hinnat olivat vain aavistuksen suomalaisia alempia. Ainoan ostokseni teinkin juuri MUFE:lta. Ostin luomivärin, jonka laatuun ihastuin liikkeessä. MUFE:lla nyt noin ylipäätään luomivärit ovat muutenkin korkeatasoisia.




Muistaakseni Suomessa olen maksanut MUFE:n luomiväreistä vähän reilua kahtakymppiä, tämä oli noin 17 euroa. Eipä suuri hintaero.

Sitten siihen lomahöpinään.

Hotellista noin yleensä. The Grand Hotel oli Tjäreborgin toiseksi halvin hotelli. Halvimmalla ei ollut omaa rantaa eikä mahdollisuutta puolihoitoon, joten otin tämän. Pääsääntöisesti hotelli on juuri sen kolmen tähden arvoinen, jota Tjäreborg lupaakin. Osittain hotelli on aika kulunut, mutta kolmen tähden hotellille se on ymmärrettävää. Puutarhat ovat hyvin hoidettuja. Hotellin henkilökunta (käytännössä kaikki miehiä) on ollut pääsääntöisesti ystävällistä - ainoastaan pienemmän altaan viereinen allasbaari Oasis Bar tuotti pettymyksen kahdesti, enkä siellä enää vieraile. Molemmilla kerroilla sain epäselvää palvelua - ensimmäisellä kerralla baari oli kiinni muille kuin All Inclusive -asiakkaille - rahalipas oli laitettu pois. Minulle ei kuitenkaan kerrottu, että baari olisi kiinni: "Yes, we're open." Joku pukupaitainen isompi taho tuli paikalle, ja sain kuin sainkin viinini. Seuraavana päivänä, päiväsaikaan, tilasin viiniä - sain vastaukseksi jotain epäselvää, ensin viiniä ei muka ollutkaan ja sitä piti hakea toisesta baarista, mutta sitten sitä löytyikin. Molemmilla kerroilla tippasin kunnolla, mutta enpä viitsi enää epäselvää muminaa mennä kuuntelemaan, joten muut baarit saavat ajaa asian. Muutoin henkilökunta on hyvin huolehtivaista: jotakuta saattaisi jopa ärsyttää jatkuva "Everything fine?"-kysely, mutta minusta se osoittaa kiinnostusta asiakasta kohtaan, etenkin siivoajilta/muilta huoneen ties miltä pyyhkeentuojilta.

Maksoin hieman enemmän (80 euroa 2 viikosta) jotta sain tilavamamman huoneen kylpyammeella. Tilava huone todella olikin, ja parempi tasoltaan kuin monet muut vastaavasta hotellista näkemäni huonekuvat. Hotellissa on eri aikaan rakennettuja ja eri aikaan remontoituja huoneita, ilmeisesti tämä ekstrahintainen oli myös parempitasoinen, vaikkei sitä Tjäreborgilla suoraan luvattukaan. Huoneessa oli pieniä puutteita, kuten verhojen huono toimivuus, television kanavat olivat kaikki sumeita, vessan huuhtelunupista puuttui nuppi ja sen sijaan siinä oli pelkkä tikku. Olisin pystynyt elämään noiden puutteiden kanssa, mutta yksi syy ajoi vaihtamaan huonetta: vessasta tuli vain haaleaa vettä. Sitä ei saatu vuorokauteen korjattua, siivooja/huonepoika ei oikein osannut englantiakaan, mutta lupasi, että joku fiksaa sen. Ensin piti korjata tunnin päästä, sitten seuraavana aamuna. Vuorokauden päästä vesi oli yhä haaleaa, ja kävin henkilökohtaisesti respassa, jossa on toinen kahdesta täällä tapaamastani englanninkielentaitoisista henkilöistä. Hän oli kauhistunut, että vasta nyt tulin kertomaan (olin kyllä soittanut respaan jo vuorokautta aiemmin, mutta hän ei ollut puhelimen päässä) ja tarjosi uutta huonetta. Kävin katsomassa uutta ehdokasta, se oli melkein entisen vieressä - mutta eipä tullut sielläkään kuin haaleaa. Ajattelin jo, että ehkä nämä sitten ovat kaikki tällaisia, mutta respa pyysi katsomaan vielä yhtä huonetta hotellialueen toiselta laidalta. Ja kappas, tässä huoneessa tulee ihan vaikka tulikuumaa vettä. Huone on vähän pienempi kuin ensimmäinen, huonommin varusteltu (todella vähän säilytystilaa muun muassa), mutta onpahan ainakin juuri maalattu. Jouduin pitämään terassin ovea auki iltapäivän, nyt haju tuntuisi joko hälvenneen tai sitten olen tottunut siihen. No, tämä huone saa kelvata, tätä tasoa odotin kuvien perusteella, edellinen kun oli hieman odotettua parempi. Yksi yllättävä hyvä puoli tässä huoneessa on: täällä on huonompia tyynyjä, eli minulle parempia. Tykkään ohuista lättänätyynyistä, ensimmäisen yön jälkeen ensimmäisessä huoneessa niskani oli aivan jumissa muhkean jumbotyynyn jäljiltä.

Vanha huone


Uusi huone

Ensimmäisen yön nukuttuani suuntasin rannalle. Kello oli jo jotain yhdeksän, pelkäsin, etten saa kunnon paikkaa. No, joko hotelli on tosissaan puolityhjä tai sitten täällä saksalaiset heräävät vasta hyvin myöhään. Sain valita suunnilleen tyhjältä rannalta ihan sen paikan, minkä parhaaksi katsoin. Ensimmäiset hetket ihmettelin, eikö täällä kukaan tulekaan kyselemään, haluanko kenties juotavaa. No, 10.30 alkaen hotellin (ja muiden hotellin sidosryhmien, matkanjärjestäjien, hennatatuoijien sun muiden) henkilökuntaa riitti vaikka kuinka. Onneksi pääsin asioimaan vain yhden hotellipojan kanssa - nämä selvästi jakavat asiakkaansa, ja tämä sama poika ajoi muut hotellin työntekijät luotani pois heidän yrittäessään - muutama arabiankielinen sana, ilmeisesti jotain "tää on jo mun asiakas"-tyyliin. Yhden kanssa asioidessa on siitä kiva, että hän suunnilleen tiesi, koska voisin olla uutta juotavaa vailla ja tuli takaisin vasta sovitun puolen tunnin tms. jälkeen. Toisena päivänä olin altaalla, joskin aika lyhyen aikaa (pari tuntia?), sillä sää oli puolipilvinen ja minulla särki jostain syystä pää, nestehukkaa epäilen.

Tjäreborgin opaspalveluihin olen ollut oikein tyytyväinen, vaikka suurimman osan infosta olenkin jo lukenut netistä ennen matkaa muiden matkakertomuksista, mm. TripAdvisorista.

Toisena iltanani vierailin Senzo Mallissa, kuten tuossa jo aikaisemmin kerroinkin. Taksi sinne maksoi 15 EGP, oppaan mukaan 15-20 EGP on sopiva hinta hotellilta sinne. Tiesin, että takaisin tullessa täytyy maksaa enemmän. Tarjosin 20 EGP, enkä suostunut alempaan. Aiheutin joukkotappelun. Muut kuskit vaativat 40 EGP, tinkivät 25 puntaan, mutta pysyin tiukkana ja päätin, että se on sen 20 EGP. Paikalle tuli uusi taksi, kysyin, ottaisiko hän sillä hinnalla. Sanoi, että muuten joo mutta nuo toiset taksit olivat jonossa ensin. Tässä vaiheessa taksijonon about ensimmäinen taksi sanoikin, että 20 EGP käy hänelle. Istuin taksiin, ja sitten alkoi tappelu pihalla. Oma kuskini meni mukaan myös. Siinä sitten katselin huuli pyöreänä, varmastikin kyse on jostain hintakartellisopimuksesta, jonka tämä minulle 20 puntaan suostunut nyt rikkoi. Olin lukenut, että todella usein täällä saattaa keskustelu paikallisten välillä muuttua huitomiseksi ja huutamiseksi, mutta väkivaltaa ei käytetä. No, nyt käytettiin. Ei siinä keltään varmaan verta tullut, mutta huh huh, oli hieman hullu tilanne. Taksikuski ajoi minut hotellille kirjaimellisesti kuin hullu, täällä liikenne on muutenkin kaoottista mutta siinä kyydissä jo ehkä jopa vähän pelotti. No, toimin kaikkien ohjeiden mukaan - Hurghadan sisällä taksista ei kuuluisi maksaa yli 20 puntaa, ja jos ihmiset maksavat, hinnat nousevat. Ei se nyt oikein hyvältäkään tuntunut, että aiheutin jääräpäisyydessäni joukkotappelun.

Rahan kanssa on koko ajan ongelmia. Kellään ei ole antaa rahasta takaisin edes hotellin ravintoloissa, ja tippikulttuurin takia pitäisi olla koko ajan ihan pientäkin rahaa. Vaihdoin rahaa hotellin respassa, sain vain isoja seteleitä. Kurssi oli sen verran heikompi heillä, että 200 euroa vaihtaessani sain 188 euron edestä puntia, mutta ei mun lomabudjettini tohon kaadu. Hotellipankissa olisi ilmeisesti aavistuksen parempi kurssi, mutta se ei ollut enää auki tulopäivänäni.

Ulkona käveleminen on tietysti jatkuvaa huutelua ja sisäänheittäjiä, siihen olin jo varautunutkin. Opin kantapään kautta, että ei kannata mennä mihinkään liikkeeseen vain katselemaan. Sieltä ei pääse pois millään. Heti hotellia seuraavassa korttelissa kävin tutkimassa matkamuistokrääsää, mutta en meinannut päästä ulos kun piti vääntää rautalangasta, että en halua ostaa hasista. Ei, en halua maistiaisia, vie nyt se palasesi sinne, missä aurinko ei paista! Egyptissä valitettavasti kyllä paistaa, aina. Täällä myytävässä hasiksessa voisi jopa ollakin sitä ihan aitoa kamelinpaskaa. :D

En osaa laskea kuinka moneen kissaan olen täällä hotellilla jo tutustunut, kaikki kun tuppaavat ollemaan samanlaisia. Pääosa on valkoisia rusketiikeritäplillä tai valkokirjokilppareita (so. potentiaalisia uusien kulkukissojen äitejä). Muutama mustavalkoinen on näkynyt myös ja kaksi vaaleaa ruskatiikeriä. Yhdellä oli pennut mahassa, kahdella silmätulehdus. Täällä kuulemma on löytöeläinkoti, mutta se on niin kaukana El Gounassa, että sinne ei ihan tuosta vaan ajetakaan. Pahalta tuntuu, kun ei voi oikein mitään tehdä. Jos mä olisin eläinlääkäri, mä varmaan viettäisin lomani steriloiden kissoja. :D Se kun on ainoa, mikä tässä voisi auttaa.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Mä kans!!


HeidiB teki taannoin upean silmämeikin, hienoimman mitä vähään aikaan olen nähnyt. Tuolle tasolle minä en pysty millään, mutta halusin tehdä jotain samankaltaisella värimaailmalla. Jangsara toteutti sattumalta tuon jälkeen vähän samanhenkisen meikin, ja tein siitä sitten oman versioni. Ilmeisesti HeidiB:n meikki ei tehnyt vaikutusta ainoastaan minuun, myös Tiahaar teki upean vihreä-lilan meikin.

Väkerryksessäni käytin Inglotin vihreää ja lilaa, MAC:in Tartan Tale -kokoelman vihreää ja MUFE:n violettia. Kaiken kruunasin kuvaamalla meikin iltahämärässä vessan keltaisissa valoissa.

lauantai 22. tammikuuta 2011

EOTD ja YSL Semi-Loose Powder

Silmämeikissä Synapsi-klubilla saa taas olla vähän synkempää sävyä, niinpä MAC:in musta Paint Pot ensimmäistä kertaa kokeilussa. Pohjusteena koko luomella kulmaan asti Urban Decay Eyeshadow Primer Potion, MAC Paint Pot Blackground mustan ja violetin luomivärin alla sekä myös alarajauksessa. Luomilla vaaleat sävyt Lancômelta: Color Focus 201 (valkoinen), 202 (luonnonvalkoinen, häivutuksessä) ja hopeinen Color Design 501 Silver Shines. Violetti on Make Up For Ever 92, musta taas Inglot AMC 65. Viimeisiään vetelevä Lancôme L'Extrême ripsissä. Puhuin jo lokakuussa sen roskiinheittämisestä, jokohan olisi aika... No, lupaan, että se on mukana seuraavassa loppuneet-postauksessa. Sisäkajalina Lancôme Le Crayon Khôl mustana, pääasiallisena rajauksena Sensai Liquid Eyeliner LE01. Kulmat Dior Sourcils Poudre sävy Sable (Sand), sekä Tweezermanin kulmakarvageeli, joka ainakin kuivuu luonnollisen näköiseksi, vaikka tuolla karva harottaa.



Sitten siihen puuteriin. Tarvitsin uuden irtopuuterin, koska näin tässä vaiheessa talvea syksyllä ostamani Helena Rubinsteinin Illumination-irtopuuteri kävi aavistuksen liian tummaksi, oranssihtavaksi kasvoilla. Rubinsteinilla ei sävyä Medium vaaleampaa olekaan, joten se sulkeutui pois. Samoin oikein mukavassa Lancômen irtopuuterissa Poudre Majeure Excellencessa ei ole kuin sävyt 1 ja 3, ei kakkosta siitä välistä, ja ykkönen on kalmankalpea - kuten kaikki Lancômen vaaleimmat puuterit, hyviä silloin, jos haluaa kalmankalpean ihon.

No, päädyin tähän, YSL Semi-Loose Powder sävyssä 6, Light Apricot.

Rasia on nätti, mutta tietysti täynnä sormenjälkiä, kuten kaikki puuterirasiani aina.

Mutta mikä ihmeen semi-loose? Katsokaas:

Rasian päällimmäistä osaa kiertäessä se ikään kuin leikkaa tai raastaa kiinteästä kakusta puuteria. Tarkkaan katsoessa huomaa, että puuteri on kaksivärinen, keskellä menee sävyjen sauma. En tiedä miksi, mutta hassu yksityiskohta.

Käytössä puuteri käyttäytyy ihan nätisti, luonnollinen tulos, joskaan ei yhtä luonnollinen kuin Helena Rubinsteinilla, Illuminationissa kun on pientä helmiäishippusta mukana tekemässä pinnasta aavistuksen vähemmän matan - tämä puuteri on normaalipuuterien tapaan aivan matta.

Mukana tuli myös suti, joka hypistellessä tuntuu olevan ihan miellyttävän hyvälaatuinen ja pehmeä, mutta itse tykkään käyttää isoa, pitkävartista puuterisivellintä, joten tämä saa jäädä matkakäyttöön.

No, mikäs hyöty tästä semi-loose-muodosta on? Ainakin se, että ravistellessa puuteri ei tule siivilän läpi purkin kansiosaan laukussa mukana kulkiessaan, mutta irtopuuteri se silti on. Ainakin tätä purkkityyppiä on miellyttävämpi käyttää kuin normaalia, reiällistä versiota, mutta yhä pidän eniten perinteisestä sihdistä, jollainen on juuri siinä Lancômen Poudre Majeure Excellencessa.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

MAC She Who Dares, round 1

Huh huh, miten vaikea kuvattava ilman kylmää valoa. Sininen kimallus ei kimalla kuten livenä. Ensimmäisellä kerralla pohjusteena oli vain meikkivoide ja puuteri, mutta tämä MAC:in She Who Dares tarvitsee selkeästi paremman pohjustajan. Tällaista kuitenkin näin ensimmäisenä kokeiluna.


She Who Daresin sinisen sävyn (liikkuva luomi ja rajaus alaluomella) lisäksi luomilla tummempi violetti Inglot DS 491, sen yläpuolella ja alarajauksessa vaaleampi violetti Lancômen Color Focus 308. Inlinerina Lancôme Le Crayon Kohl mustana. Häivytyksen apuna Make Up Store Microshadow Muffin.

Totuttuun tapaan, kulmat Diorin kynällä ja Tweezermanin geelillä, ripsissä loppumaisillaan oleva Lancôme L'Extrême joka saisi mennä jo roskiin, mutten vielä raaskisi.

Tämä meikki olisi tarvinnut kaverikseen irtoripset, ehdottomasti.

Hieman pettynyt olin She Who Daresin koostumukseen, tarvitsee sitä pohjustajaa, veteen miksaaminen ei oikein toimi tuossa rajauksen tekemisessä tai muutenkaan. Mutta ihana väri, josta paremman ja upeamman kuvan saa esim. tästä Temptalian swatchistä. Swatchiin verrattuna tämä on kyllä paljon mustempi pohjaväriltään, ainakin sisävaloissa katsellen, mutta tuo kimallus on Temptalian swatchissä vangittu hyvin kuvaan.