Näytetään tekstit, joissa on tunniste Travalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Travalo. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Risteilyä ja Sephorashoppailua

M/S Silja Symphony ja Tukholma eivät ole enää entisensä. Neljän bloggaajan invaasio iski viime viikonloppuna. Shiny Nail Art -blogin Shiny, Adventures in Sinilandia -Sinini, Ostolakossa-Virve ja minä hyökkäsimme. Matkan ainoa etukäteen suunniteltu etappi oli Tukholman Biblioteksgatanin Sephora. Tukholmassa on jo pidempään ollut toinenkin Sephora, mutta se on jossain kavioeläimen takapuolessa. Tämä uudempi Sephora on ihan keskustassa.


Matkaseuralaiseni poseeraamassa jouluisen sateisessa Tukholmassa. Tästä lähtien tämä on se Ruotsin pakollinen kosmetiikkabloggaajien poseerauspaikka.


Sephorassa myydään kasapäin merkkejä, joita ei Suomesta saa. Benefit, esimerkiksi.


Benefitillä oli myös kulmabaari. Siis kulmakarvabaari. No, kulmakuppila ilman viinaa.


Benefit on kohottanut kulmia vuodesta 1976. Hinnat nyt eivät erityisen halpoja olleet, minun mielestäni, mutta ei mitään murhahintojakaan.


Myös Nars kuuluu Tukholman Sephoran valikoimiin. Sieltä sitten Orgasmia tai Deep Throatia hakemaan. Minulla on Narsilta vain sävytetty kosteusvoide sekä Orgasm-poskipuna ja -huulikiilto. luomivärit ja pohjustaja houkuttaisivat.


Ciatén kynsilakkajoulukalentereita oli vielä 21.12. jäljellä vaikka kui pal. Mieli teki ostaa ensi vuodeksi, mutta pidättäydyin.


Näimme myös hieronta-ankkoja. Kukaan ei ostanut. Kosmebloggaajat ovat siveellisiä.


Diorin J'adorea mainostettiin Sephorassa tyylikkäästi. Näitä oli ikkunassa kai joku kuusi rivissä. Åhlensilla oli yksi tällainen, Diorin osastolla.

Aivan kulman takana Sephorasta sijaitsee COW Parfymeri, joka myy vähän heikommin saatavia merkkejä. Aiemminkin olin käynyt siellä, silloin ostin elämäni ensimmäisen Philosophyn tuotteen. Nykyään Philosophy ei kuulu enää LEHMÄ Parfymeerian valikoimiin.



Tuoksuja oli sen sijaan enemmän kuin ennen. Paljon. Oikeastaan lähinnä nicheä, jos en nyt ihan väärässä ole.


Lipstick Queen on mielenkiintoinen merkki. Sitä on kuulemieni juorujen perusteella tulossa toivon mukaan myös Suomeen tulevaisuudessa. Shiny osti yhden sävyn peittävää Sinner-laatua - se kyseinen tosin oli loppu LEHMÄstä, joten Shiny haki vastaavan NK-tavaratalon shop-in-shop-LEHMÄstä.


Tältä näyttää kosmetiikka- ja kynsibloggaajien hytti. Hyttimme oli A-luokkaa, ihan kuten matkustajatkin! :D Erityiset pisteet saamme hyttimme siisteydestä. Ja joo, noi lonkerot on mun.


Kosmetiikkabloggaajilla on tietysti omat erityiset huvinsa. Kaivetaan esiin kaikki matkalla mukana olevat meikit ja käydään ne yksi kerrallaan läpi.


Kosmetiikkabloggaajat ovat tylsää, ankeaa ja alakuloista porukkaa, kuten kuvasta näkyy. Tässä kuvassa Virve säätää valkotasapainoa, seriously!


Kuten jo mainitsin, olemme myös siveellisiä. Hiusvempeleiden suurkuluttaja ja härveliasiantuntija Virve opasti minua käyttämään blogin kautta testiin saamaani Remingtonin Pearl Wand -kiharrinta, jonka korkkasin laivalla. Miten olisin tajunnut ilman Virveä, että kiharruspuikon voi pöytätilan puutteessa väliaikaissijoittaa myös näin? Pöytätilan vei oikeasti kosmetiikka ja vain vähäisissä määrin lonkerotölkkini. Tölkithän siis olivat täysiä ja vain somisteena, koska siveellisenä kosmetiikkabloggaajana en juo tax freen juomia laivalla.


Itsehän en mereneläviä syö, mutta käydessämme laivan meriötökkäravintolassa, Happy Lobsterissa, kuvia oli vaan pakko ottaa. Ihan vaan paheksuntaa herättääksemme.

Hauskaa oli. Rahaa meni myös, mutta toisaalta reissu oli varattu jo aikapäiviä sitten ja rahanmenoon olin yrittänyt siten varautua. Nähdäkseni pärjäsin aika hyvin, sillä ostin vain kaksi kosmetiikkatuotetta, joita saa Suomestakin - ja nekin vain siksi, että olivat edullisempia.

Aloitetaan Siljan verovapausostoksista.


Lancômen La Base Pro on minun tarpeilleni täydellinen meikinpohjustaja ja ehdoton HG-tuotteeni. Tätä ei saa Suomesta (enää). Sen sijaan tätä saa vaikkapa Ruotsista, Virosta tai Siljalta. Hintaa Siljalla oli huomattavasti vähemmän kuin maissa, 31 euroa. Edelliseni on niin loppu, että kaivan sitä jo tikulla pullon sisältä. Täydellinen minulle: auttaa meikkiä tarttumaan kiiltävään nenään, mutta ei silti see samanlaista nihkeän nahkeaa tarttumapintaa kuin erityisesti pysyvyyteen tähtäävät pohjusteet. Meikki liukuu tämän päällä nätisti, smoothisti ja kuin unelma. Piilottaa silikonimaisuudellaan myös mahdolliset kuivat kohdat niin, ettei meikkipohja takerru niihin ikävästi.


Chanelin kynsilakat ovat maissa hirveän kalliita. Rakastan niitä kovasti, ostin laivalta edullisemmalla hinnalla (19,90 euroa) tämän. Azuré on viime kesän L'ete Papillon de Chanel -kausilookin sävy. Sinivihreä, upea. Ihan tasan minua. Chanelin Taboo on seuraava himotuslistallani.


Travalo on täytettävä matkapullo hajuvedelle. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin tuon violetin kaveriltani saadessani. Nyt ostin pinkin, sillä tarvitsin toisen muille kuin hedelmätuoksuille. Lisään edelliseen kirjoitukseeni vielä sen, että Travalosta kyllä haihtuu tosiaan jonkun verran parfyymiä silloin, kun se on pitkään käyttämättä. 40 pullon kokoelmani kanssa en ole ihan heti kuolemassa tuohon aika minimaaliseen haihtumiseen. Travalo maksoi laivalla 9,90 euroa, Suomessa Kickseissä muistaakseni noin 12 euroa ja risat.


Kävimme myös NK:lla, vähän kuin Tukholman Stockalla, jos Åhlens on Sokos. Sieltä löytyi jos vaikka mitä kallista, mutta ostin vain yhden jutun.


Rituals on hollantilaismerkki, jolta minulla ei ole vielä ollut mitään. Tämä oli pakko saada - vaahtoava suihkugeeli. Koska se oli cool. 85 SEK eli noin 9,50 euroa. Testattu jo laivalla. Jännä turhake. Kiva.


Mutta sinne Sephoraan! Sephorasta ostin lopulta vain Sephora-tuotteita.


Aivan järjettömän kiva meikkipakki, minikoossa. Tykkään läpinäkyvistä meikinsäilytysjutuista. Tällä oli hintaa 190 SEK eli 21 euroa ja risat.


Säilöin minipakkiini joitain soololuomivärinappeja, joita tulee käytettyä liian vähän palettien viedessä voiton. Ehkä nyt käytän näitäkin yksilöitä enemmän, kun ne ovat tuolla tavalla kivasti tyrkyllä?


Sephoran dippaa kynsi sisään -kynsilakanpoistoainepurkki ei ollut halpa. 80 SEK (noin 9 euroa), suunnilleen samaa hintatasoa kuin pettymyksen aiheuttanut Maybelline. Ostin tämän siksi, että haluan nähdä, onko tämä yhtään sen parempi. Pandan mukaan tämä ei häiritsevästi murene, Pandalle tämä on HG-tuote. Shinyn mukaan tämä murenee glitterlakoilla ihan kuin Maybellinekin. Katsotaan, mitä minulla käy.


Ostin myös kaksi Sephoran omaa luomiväriä aikuismaisen ruskeissa sävyissä. No okei, eivät ne ole ruskeita. Mutta ne ovat minun asteikollani ruskeita. Tuollainen likaisen viini-malva-munakoiso-luumu-mikälie, minun ruskeani! IHAN SELKEÄ RUSKEA. Vasemmanpuoleinen on nimeltään Dying for Shoes, oikeanpuoleinen Rock the Runway. Napit maksoivat 115 SEK kappaleelta, noin vähän vajaa 13 euroa. Ei kovin edullista, halvemmallakin löytää vastaavia, mutta kun tämä on Sephoraa ja samalla matkamuistoa. :) Sephoran kuvauksen mukaan Dying for Shoes on black plum shimmer, Rock the Runway taupe violine shimmer. Mut siis periaatteessa ruskeita.


Mutta mitä osti Virve reissulta? Vastaus sai aikaan hillitöntä naurunrepeilyä: "En mitään, mä oon ostolakossa."


Tytöt saivat minut tekemään vielä jotain äärimmäisen hurjaa - kävimme Tukholmassa sushilla. Kasvissyöjänä en ole oikein innostunut sushista, enkä tämänkään kerran jälkeen ymmärtänyt, miksi riisini ja tofuni oli kylmää ja miksi ne oli sidottu napakasti yhteen. No, ihan hyvää se oli. Söin harhaoppisesti haarukalla ja veitsellä, koska viimeistään puikkojen käyttäminen olisi tuhonnut hermoni. Emme olisi ehtineet laivaan ollenkaan, jos olisin ruvennut niitä puikottamaan.


Hieno reissu! Koska mennään uudestaan?

torstai 3. toukokuuta 2012

Travalo ja miten sitä käytetään


Olen kuullut paljon hehkutusta Travalosta, hajuvesipullosta, joka on pieni, kestävä ja uudelleentäytettävä. Olen kuitenkin ollut sitä mieltä, että se on suhteellisen kallis (noin 15 euroa luulin, mutta kuulemma on pari euroa edullisempi) minulle ostettavaksi, kun en sellaista ihan aidosti tarvitse - onhan minulla noita hajuvesisampleja kasapäin. Sain kuitenkin tällaisen lahjaksi aivan yllättäen ilman mitään syytä juristiystävältäni, ja vielä tasan minun värissäni. Ja kappas, eivät kehut blogeissa ole olleet turhia. Minä tulen kehuineni nyt vähän jälkijunassa tässä trendissä.


Travalo tulee muovirasiassa, nätissä sellaisessa, mutta sen sisällä on se itse kestävä, alumiininen Travalo.


Pullossa on jotakin kovaa muovia oleva ikkuna, josta näkee, paljonko tuotetta on jäljellä. Kätevää, erittäin kätevää. Läpinäkymätön metallipakkaus on toki kestävä, mutta sellaisesta ei näkisi, paljonko sitä tuoksua reissuun tulee otettua. Travalossa tämä on ratkaistu tuolla ikkunalla. Samoin pulloa täyttäessä näkee, paljonko sinne on laittanut.

Mikä tässä sitten on niin mahtavaa verrattuna hajuvesien minikokoihin ja näytteisiin? Ensinnäkään, tämä ei hajoa niin herkästi kuin lasipullo. Toisekseen, et ole rajoitettu vain niihin tuoksuihin, joista sinulla on minikoko tai testeri - voit ottaa matkalle mukaan ihan mitä tahansa tuoksua haluat.

Miten Travalo toimii? Se toimii kaikkien sellaisten hajuvesien kanssa, joista saa sumutinkorkin irti (=useimmat, joissain täytyy käyttää väkivaltaa ja joissain suutin ei ole tuon tavallisen mallinen). Hajuvedestä paljastuu tällainen putki...

...joka liitetään Travalon päässä olevaan tulppaan ihan vaan painamalla kevyesti...

...ja sitten Travaloa pumpataan hajuveden päällä. Se, mikä normaalisti tulisi sumuttimesta ulos, menee nyt sisään Travaloon. Erittäin idioottihelppo käyttää. Joku insinööri on keksinyt, miten pohjan kumitulpasta saadaan sellainen, että sinne menee tavaraa sisään painamalla, mutta nestettä ei valu ulos. Kiitos hänelle, ja muille tämän nerokkaan härvelin kehittäneille.

Näitä saa useissa eri väreissä, mm. Kickseistä, Stockalta, laivalta ja jopa Verkkokauppa.comista.

Miinusta tuote saa siitä, että vaikka sen kuinka tyhjäksi sumuttaisi, kyllähän sinne vähän tuoksua jää pohjalle jos haluaa toisella tuoksulla täyttää. Onneksi kaikki tuoksuni ovat useimmat niin samaa tyyppiä, että tuo minimaalinen määrä hukkuu varmasti sinne joukkoon. Voi olla, että joskus rikastuttuani (jos vaikka voitan lotossa, vaikka en edes lottoa) ostan toisenkin, eri värissä toisenlaiselle tuoksulle. On mulla meinaan pari muutakin kuin kirpeän makeita hedelmäisiä tuoksuja. Mutta olisi se insinööriporukka saanut tosiaan keksiä myös ratkaisun siihen, miten tämän voisi huuhdella ennen seuraavaa täyttöä.