Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tweezerman. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tweezerman. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Kivuttomat kulmat

En tykkää kulmien nyppimisestä sitten lainkaan. Nenän puoleisesta reunasta kulmien nyppiminen on kohtuullisen kivutonta, mutta muualta nyppiminen sattuu - vaikka mulla on korkea kipukynnys. En usko, että olen ongelmani kanssa yksin, joten jaanpa teillekin vinkkini, vaikken mikään kulmaekspertti olekaan. Päin vastoin, vihaan silmämeikkikuvissani kulmiani aina, en vaan millään saa niistä tarpeeksi nättejä.


Mutta se vinkkini, se on kivuton härveli. Kulmakarvaterä, jollaisia myy mm. Make Up Store ja Duroy. MUS:in terä ei ollut edes aluksi tarpeeksi terävä, jotenkin se tuntuin nyhtävän karvoja ikävästi. Duroyn myymä terä sen sijaan on oikein passeli vehje, vaikka halvan ja kiinalaisvalmisteisen näköinen onkin (ja ihan salettiin valmistettu siellä päin). Se huono puoli terällä työskentelyssä on, että karvat kasvavat nopeasti takaisin. Duroyn terä on tuollainen taitettava, joten sen voi ottaa helposti mukaan, jotta kulmia voi siistiä reissun päälläkin.

Vuoden verran rohkeutta kerättyäni uskaltaudun nyt näyttämään vähän kuviakin siitä, mitä kulmilleni teen. On aika tylsä postata kulmakarvaterästä ilman kuvia kulmakarvoista...


Lähtötilanne. Lyhyitä ja vähän pidempiäkin karvoja kasvaa siellä sun täällä.


"Nypityt" eli siis terällä siistityt kulmat muotoonsa harjattuna, ilman mitään meikkiä missään.

Minulla on luonnostaan tummat kulmat, ja vielä ihan viime vuosiin asti vierastin niiden meikkaamista - oli meikkaajana sitten minä tai kuka tahansa muu. En ollut tottunut lainkaan siihen, että kulmiani meikataan, ja hillitystikin meikatut kulmat pomppasivat ikävästi silmille peilistä kurkistaessa. Lopulta uskaltauduin totuttamaan itseni kulmien meikkaamiseen, ja nykyään tuo meikkaamaton kulma näyttää aika alastomalta. Tuon näköiset ne kulmani tosin ovat yleensä työpäivinä, useimmiten en jaksa laittaa muuta silmämeikkiä kuin ripsiväriä.


Meikatut kulmat, Diorin kynällä. Kulmakarvageelin ei tietenkään voi antaa kuivua ennen kuvan ottamista... Kuvassa myös ripsiväri yläripsissä (bareMinerals Flawless Definition) ja pikainen huitaus meikkipuuteria ihoni kosteusvoidekiillon häivyttämiseksi.


Vertailun vuoksi tein toiselle puolelle kulmakarvan meikkauksen Make Up Storen Tri-Brow-paletilla, eli siis siveltimellä ilman kyniä. Kestää kauemmin, mutta välttyy ylimeikkaamiselta helpommin.

Kovin suurta muutosta en kulmien laittamisella hae, kulman muodon annan esimerkiksi olla ihan oma luonnollinen muotoni. Ei se ero kuitenkaan ihan huomaamaton ole, kuten seuraava ennen-jälkeen-yhteenvetokuva osoittaa:


Kulmakarvojen ehostamisesta tutorialeja ovat parempia tekemään muut kuin minä, siispä suunnatkaa esim. Minnan tai Terhenin tutorialeihin.


Tässä kimppakuvassa vielä muut tässä postauksessa käytetyt kulmatuotteet: Tweezerman Brow Mousse, Duroyn kulmakarvasivellin, Dior Sourcils Poudre sävy Sable/Sand ja MUS:n Tri-Brow.

lauantai 22. tammikuuta 2011

EOTD ja YSL Semi-Loose Powder

Silmämeikissä Synapsi-klubilla saa taas olla vähän synkempää sävyä, niinpä MAC:in musta Paint Pot ensimmäistä kertaa kokeilussa. Pohjusteena koko luomella kulmaan asti Urban Decay Eyeshadow Primer Potion, MAC Paint Pot Blackground mustan ja violetin luomivärin alla sekä myös alarajauksessa. Luomilla vaaleat sävyt Lancômelta: Color Focus 201 (valkoinen), 202 (luonnonvalkoinen, häivutuksessä) ja hopeinen Color Design 501 Silver Shines. Violetti on Make Up For Ever 92, musta taas Inglot AMC 65. Viimeisiään vetelevä Lancôme L'Extrême ripsissä. Puhuin jo lokakuussa sen roskiinheittämisestä, jokohan olisi aika... No, lupaan, että se on mukana seuraavassa loppuneet-postauksessa. Sisäkajalina Lancôme Le Crayon Khôl mustana, pääasiallisena rajauksena Sensai Liquid Eyeliner LE01. Kulmat Dior Sourcils Poudre sävy Sable (Sand), sekä Tweezermanin kulmakarvageeli, joka ainakin kuivuu luonnollisen näköiseksi, vaikka tuolla karva harottaa.



Sitten siihen puuteriin. Tarvitsin uuden irtopuuterin, koska näin tässä vaiheessa talvea syksyllä ostamani Helena Rubinsteinin Illumination-irtopuuteri kävi aavistuksen liian tummaksi, oranssihtavaksi kasvoilla. Rubinsteinilla ei sävyä Medium vaaleampaa olekaan, joten se sulkeutui pois. Samoin oikein mukavassa Lancômen irtopuuterissa Poudre Majeure Excellencessa ei ole kuin sävyt 1 ja 3, ei kakkosta siitä välistä, ja ykkönen on kalmankalpea - kuten kaikki Lancômen vaaleimmat puuterit, hyviä silloin, jos haluaa kalmankalpean ihon.

No, päädyin tähän, YSL Semi-Loose Powder sävyssä 6, Light Apricot.

Rasia on nätti, mutta tietysti täynnä sormenjälkiä, kuten kaikki puuterirasiani aina.

Mutta mikä ihmeen semi-loose? Katsokaas:

Rasian päällimmäistä osaa kiertäessä se ikään kuin leikkaa tai raastaa kiinteästä kakusta puuteria. Tarkkaan katsoessa huomaa, että puuteri on kaksivärinen, keskellä menee sävyjen sauma. En tiedä miksi, mutta hassu yksityiskohta.

Käytössä puuteri käyttäytyy ihan nätisti, luonnollinen tulos, joskaan ei yhtä luonnollinen kuin Helena Rubinsteinilla, Illuminationissa kun on pientä helmiäishippusta mukana tekemässä pinnasta aavistuksen vähemmän matan - tämä puuteri on normaalipuuterien tapaan aivan matta.

Mukana tuli myös suti, joka hypistellessä tuntuu olevan ihan miellyttävän hyvälaatuinen ja pehmeä, mutta itse tykkään käyttää isoa, pitkävartista puuterisivellintä, joten tämä saa jäädä matkakäyttöön.

No, mikäs hyöty tästä semi-loose-muodosta on? Ainakin se, että ravistellessa puuteri ei tule siivilän läpi purkin kansiosaan laukussa mukana kulkiessaan, mutta irtopuuteri se silti on. Ainakin tätä purkkityyppiä on miellyttävämpi käyttää kuin normaalia, reiällistä versiota, mutta yhä pidän eniten perinteisestä sihdistä, jollainen on juuri siinä Lancômen Poudre Majeure Excellencessa.

perjantai 20. elokuuta 2010

Hankintoja

Virve vakuutti blogissaan tämän olevan hyvä hankinta, joten tilasinpa tällaisen Clarinsin Roll-On Deodorantin Feeluniquelta. Ei pitäisi jättää niitä inhottavia valkoisia jälkiä vaatteisiin.

Toistaiseksi en ole havainnut valkoisia jälkiä jääneen mihinkään, ja deo itseasiassa on aivan väritöntä levitettäessäkin. Kummallista kyllä, koko pakkauksessa tai tuotteen lehtisessä ei mainosteta tuota tahraamattomuutta, luulin jo jonkin aikaa ostaneeni väärän tuotteen, mutta sama tuo näyttäisi olevan. Tuoksu on neutraali, voi huoletta käyttää hajuvesiä ilman, että yhdistelmänä syntyisi deo+hajuvesi -sekamelska. Ja toimii ihan siinä tarkoituksessaankin, eli deodoranttina. Antiperspiranttihan tämä on, mutta vielä en ole törmännyt yhteenkään, joka täysin estäisi hikoilun, vähentämään ne kyllä kykenevät - kuten tämäkin. Teholtaan tämä on mielestäni siis sitä ihan normaalia antiperspiranttitasoa. Jos näen epämääräisiä valkoisia läikkiä, lähetän paitani Virvelle pesuun. :) Pakkauksesta saa vähän noottia tämä tuote, sekä pahvipaketti että itse tuote vähän rumia, kuten Clarinsilla yleensäkin.

Samaan tilaukseen tuli mukaan Tweezermanin BrowMousse, ihan ensimmäinen kulmakarvageelini. Kun oli niin halpa, ja tarjouksessa. En ole ihan vielä vakuuttunut siitä tarvitsenko ehdottomasti kulmakarvageeliä, mutta tässähän sitä harjoitellaan kulmien laittamista sitten. Tummat kulmakarvat omistavana olen ollut aina sitä mieltä, ettei niille mitään tarvitse tehdä muuta kuin nyppiä muotoon. Koin kuitenkin valaistumisen joskus viime keväänä, tajusin kulmakarvojeni olevan liian harvat sisänurkasta ja ryhdyin opettelemaan. Sillä tiellä ollaan vieläkin. Vertailukohdetta minulla ei tälle ole, mutta ainakin oli helppo levittää, väritön ja näkymätön.
Ostoharkinta meni kutakuinkin näin: tarvitsisinkohan kulmageelin -> internetistä voisi katsoa -> jaa tää on Tweezermanin, eihän tää voi olla huono kun kaikki niiden pinsettejäkin kehuvat -> oho, tää on tarjouksessa -> tarvitsen tämän. Mitä lie alle kympin oli postikuluineen.


Vielä arkinen ja simppeli keskiviikkoillan silmämeikki.

Clarinsin lähes valkoinen Pure Color Eyeshadow 01 Pink Ice, Clinique Color Surge Eyeshadow 304 Crystal berry sekä väreistä tummimpana Urban Decayn Deluxe Eyeshadow sävyssä Fishnet. Viimeksi mainitun muuten ostin taannoin interraililta melkein pakkauksen takia. Kaupassa näytti ihan violetilta, mutta kotona selvisi, että onkin metallihohtoinen violettiin taittava vaaleanpunainen. No eipä siinä mitään, violetteja mulla olisi muutenkin ollut jo liikaakin.
Rajaus Sensai Liquid Eyeliner LE01 sekä Lancôme Le Crayon Khôl Noir.
Ripsiväri Lancôme L'Extrême, kuten lähes aina.
Pinkin ja punaisen kanssa tuo musta kajal on aika välttämätön, muuten näyttää mun silmääni siltä, että silmät verestävät - ainakin jos meikin toteuttaa tällä tavalla ei niin räväkkänä.