Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vichy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vichy. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. tammikuuta 2016

Ihonhoitoa hääpäivää ajatellen

Häät ovat kesällä 2017, mitä se nyt tähän väliin jo tällaisia kirjoittelee? No, juuri siksi, että valmisteleva ihonhoito pitää aloittaa mahdollisimman ajoissa. Vierastan ajatusta, jossa käydään muutamaa viikkoa ennen kosmetologilla - se ei vielä auta, jos peruspohja ei ole kunnossa. Oikea aika aloittaa ihon laittaminen kuntoon on juuri tasan silloin, kun hääpäivä on päätetty. Ainakin meillä, joilla ei ole luonnostaan täydellinen iho.

Minun vinkkini tähän on etsiä ennen häitä sopiva kombinaatio ihonhoidossa - sopiva yhdistelmä rutiineja, joilla iho pysyy kunnossa. Ihonhoitotuotteita vaihtaessa iho ei sekunnissa muutu upeaksi (tai räjähdä käsiin) vaan aikaa voi mennä kuukausikin. Ja tähän sitä aikaa siis tarvitaan - jos ensimmäinen kombinaatio ei toimi, seuraavaksi kuukausi toisilla rutiineilla.

Ei ole fiksua muuttaa ihonhoitorutiinejaan juuri ennen häitä. Esimerkkinä voin kertoa A-vitamiinireaktiostani. Ihoni reagoi Environin AVST-kuuriin niin voimakkaasti, että olin kuukaudenkin jälkeen naama täynnä paukamia. Hiljaa iho palautui normaaliin. Entä jos olisin aloittanut tuon sinänsä laadukkaiden ja tutkitusti tehokkaiden tuotteiden kuurin juuri ennen häitä? Eih! Täytyy varmistua siitä, että muutos ihonhoidossa ei tuota katastrofinaamaa.

Siispä, hanki sinulle sopivat rutiinit ja tuotteet ja aloita niin pian kuin mahdollista. Lisäksi hormonaalisen ehkäisyn muutokset kannattaa ajoittaa mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen, jotta ehtii ennen häitä nähdä, miten iho niihin reagoi. Ruokavalion merkitystä ei voi korostaa liikaa - huomaan itse selvästi roskaruokavalion ja dieettiruokavalion välisen eron ihoni kunnossa.

IMG_3761

Tällä hetkellä ihoni voi hyvin ja olen vakiinnuttanut iltapesurutiinini näihin tuotteisiin.

1) Meikin poistaminen kasvoilta rasvaisella tuotteella. Voin suositella lämpimästi Cliniquen Take The Day Off Cleansing Balmia, Sensain Silky Purifying Step 1 -tuotteita, Philosophyn Purity-puhdistusöljyä tai tätä kuvassa olevaa Patykan puhdistusöljyä.

Samanlainen liuottaa samanlaista, siispä öljymäinen tuote saa meikin irtoamaan. Vaikka ihosi olisi rasvoittuva, ei pidä pelätä öljyjä. Ne pestään kuitenkin pois vedellä heti ja seuraavassa vaiheessa kakkosvaiheen puhdistusaineella.

2) Kasvojen peseminen vaahtoavalla tuotteella. Käytän itse tässä vaiheessa Clarisonic-harjaa apuna, mutta toki tämä onnistuu ilman sitäkin. Sensain Silky Purifying Creamy Soap on ehdoton suosikkini. Clarisonicin kanssa ihoni kuorinnan tarve on vähentynyt käytännössä olemattomiin, käytän toisinaan entsyymikuorintoja (jos muistan).

3) Kasvovesi. Tietysti unohtui kuvasta. Käytän tällä hetkellä joko itse estenomiopinnoissani tekemääni kosteuttavaa kasvovettä tai Vichyn Pureté Thermalea. Kasvoveden tulisi tasapainottaa ihon pH. Mikäli tuntuu, että pesussa tuli hutiloitua tai meikkiä on ollut paksusti, saatan käyttää alkoholipitoista La Roche-Posayn Effaclar -kasvovettä. Tavoitteena on, että sitä ei tarvitse käyttää, vaan pesen kasvot tarpeeksi huolella ennen kasvovettä. Alkoholi kuivattaa ihoa, jolloin iho reagoi kuten hiuspohja liialliseen pesemiseen - pukkaamalla rasvaa menetetyn tilalle. Siksi yritän olla kuivattamatta ihoa alkoholipitoisilla kasvovesillä, vaikka ne ovatkin ihan ässiä puhdistusteholtaan.

4) Seerumi. Seerumi ei ole minulle välttämätön, mutta eipä siitä haittaakaan ole ollut. Nyt olen viime ajat käyttänyt Être Bellen Cellular Night Repair -seerumia, iho on pysynyt hyvässä kunnossa 2 kuukauden testijakson ajan.

5) Kosteusvoide. Teini-ikäisenä vierastin tehokkaasti kosteuttavia kosteusvoiteita ja käytin vain kevyitä, geelimäisiä rasvaisen ihon voiteita. Tuloksena oli pintakuivuus, joka näytti todella rumalta meikin alla. Aikuisena opin käyttämään kosteuttavampia voiteita. Vaikka minulla on sekaiho, en käytä sekaihon kosteusvoiteita, sillä ne eivät riitä - silloin ihoni on pintakuiva sekaiho. Nyt käytössä on Ella Bachen Crème Tomate L'Originale.


Patykan öljy, Être Bellen seerumi ja Ella Bachen tomaattivoide saatu testiin blogiini 

lauantai 17. toukokuuta 2014

Vichy Dermablend

Tulen todella myöhässä taas tämänkin postauksen kanssa, pahoittelen kiirettä ja hillitöntä postausjonoa! Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tämä sarja kiinnostaa varmasti monia lukijoita.


Dermablend-merkki sai alkunsa vuonna 1981. L'Oréal osti sen vuonna 2003 ja lanseerasi apteekkimerkki Vichyn alle. Nyt alkuvuodesta tuote saatiin Suomeenkin.

Sarjan idea on tarjota tuotteita vaikeasti peitettäville ihon virheille, pigmenttihäiriöille, palovammoille, mustelmille - tai vaikkapa tatuointien, syntymämerkkien tai muun vastaavan peittämiseen.


Compact Cream Corrective Foundation 12HR on suojakertoimella SPF30 varustettu kiinteä, kakkumainen meikkivoide. Sen hinta on noin 29 euroa (9,5 grammaa) ja sävyjä on saatavana kolme. Omani on vaaleimmassa sävyssä 15 Opal. Tämä on näistä testiin saamistani tuotteista kevyin peittävyydeltään ja jätti yllättävänkin luonnollisen pinnan. Peittävyyttä saa lisää kerrostamalla, tosin toki meikkipohjasta tulee samalla paksumpi. Osalle hyvä juttu, osa taas kaipaa hentoa peittävyyttä. Luulisin Dermablendistä kiinnostuneiden hakevan kylläkin juuri sitä peittävyyttä, ei niinkään luonnollisen kuulasta, läpikuultavaa meikkiä. Tuote oli ihollani sävyltään vaalein testiin saamistani tuotteista. Hitusen liian tumma testaushetkellä, mutta varmasti sopiva vähän päivettyneellä ihollani.


Total Body Corrective Foundation 16HR on koko vartalolle tarkoitettu meikkivoide suojakertoimella SPF15. Testasin tätä omaani, vaaleinta sävyä Light kasvoilleni. Sävyjä on saatavana kaksi. Peittävää, mutta yllättävän kauniisti levittyvää. Hintaa tuotteella on noin 29 euroa (100 ml). Light oli kasvoillani selvästi tummempi kuin Compact-meikkivoide ja liian tumma minulle, ainakin talven jälkeen. Vartalon meikkivoiteen luvataan kestävän hankausta ja hikoilua ja olevan suttaamatta vaatteita, kunhan sen antaa kuivua 10 minuuttia kerrosten levittämisen välissä ja jättää sen jälkeen kuivumaan kunnolla ennen vaatteiden päällepukemista. Kerrosten pitää myös olla oikein annosteltuja. Tätä en ehtinyt testaamaan vartalolla, joten tuosta lupauksesta minulla ei ole testaustietoa.

Vartalomeikkivoiteen Light on sitten muuten hitusen tummempi kuin sarjan kasvomeikkivoiteen vaalein sävy, samoin kuin tämä oli tummempi kuin Compactin vaalein sävy.


Corrector Stick 14HR on peitepuikko, joka käy myös esimerkiksi silmänalusille. Tämä on näistä kolmesta pigmenttisin ja koko sarjan peittävin tuote. Sävyjä on saatavilla kolme, omani on pinkkipohjainen Opal 15. Suojakerroin on SPF30 ja hintaa noin 21 euroa (4,5 grammaa). Jos kaksi edellistä olivat hieman liian tummia, tämä oli aivan liian tumma minulle. Alempi kuva kertonee sävyistä vähän paremmin. Sori huono laatu, räpsäisin kännykkäkameralla pressitilaisuudessa:


Ylhäällä peitepuikon kaksi vaaleinta sävyä, oikealla tuo Opal 15. Alhaalla vasemmalla Compact-meikkivoide vaaleimmassa sävyssä ja oikealla nestemäinen, kasvoille tarkoitettu meikkivoide vaaleimmassa sävyssä (siis ei sama kuin tuo vartalon meikkivoide). Kaikkia on kerrostettu tässä aika paljon. Kasvojeni iho oli testaushetkellä aika samaa luokkaa käsivarren sisäpuolen kanssa, sillä kaikki viime kesän heikko päivetys oli jo poistunut. Normaalistihan tuonne käsivarren vaalealle sisäpuolelle swatchaaminen ei oikein ole hyvä idea, yleensä kasvoilla on eri värinen iho. Testaaminen vaikkapa leukarajaan on fiksumpaa ostopäätöstä tehdessä.


Tässä kuvassa taas on pressitilaisuudessa tehty Mariela Sarkiman selän tatuoinnin peitto. Tuotteita on käytetty useampaa, muistaakseni noin viisi kerrosta. Epätasaisuus (laikukkuus) johtuu siitä, että tuote ei ollut ehtinyt kuivua kiireisessä pressipäivässä kunnolla.


Dermablendillä on myös oma väritön irtopuuteri (sekin 29 euroa, 28 grammaa), mutta jos vastaava löytyy jo kotoa, tietysti mikä tahansa muukin merkki käy, sillä tuon puuterin tarkoitus ei ole peittää. Sen tarkoitus on kiinnittää ja matata. Kädelle swatchaamaani kasvojen nestemäistä meikkivoidetta saa 3 sävyssä, silläkin on hintaa 29 euroa (30 ml).


Sarja tuo varmasti monelle ratkaisun erilaisiin ongelmiin. Valitettavaa on kuitenkin suomalaisten kannalta sävyjen tummuus - en ole itse aivan kaikista vaalein, mutta talvisin vaalea silti. Samaa pettymystä sävyjen tummuuteen on valiteltu useammassakin blogissa, itse asiassa lähes kaikissa kosmetiikkablogeissa, sekä myös ihan kosmetiikkabloggaajien nettikeskusteluissa. Sannille tummuus ei ollut liikaa, katsokaa muuten näitä toisiakin lukijameikkauksia Sannin blogista! Kissaämmälle vaalein sävy oli myös hyvä. Salla taas koki vaaleimman sävyn liian vaaleaksi! Kosmetiikkabloggaajat tuppaavat tykkäämään vaaleammasta ihosta, sillä taas pikagooglaus muoti- ja lifestyleblogien puolelle osoitti, että siellä meikki saa olla jopa hieman omaa ihoa tummempi. Tai sitten muotipuolen ihmiset käyttävät itseruskettavaa tai solariumia.


Koska postaukseni näistä tulee näin myöhässä, lukijoillani on varmasti jo kokemuksia näistä. Mitenkäs, oletteko tykänneet? Ovatko sävyt sopineet?


Tuotteet on saatu testiin blogin kautta.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Uniikki-kanta-asiakas tässä moi!

Olen kunnostautunut tänä vuonna apteekkiasiakkaana. Olen kuljettanut eri apteekkeihin rahaa ihan hirveät määrät. Toisin kuin yleensä, aloitan apteekkituotepostauksen nyt niistä tuotteista, jotka minun vaan on ollut pakko hankkia. Suurimman osan laatikot on heitetty mäkeen ja kaiken maailman antibiootitkin kiskottu viimeiseen pilleriin, joten tässä ei nyt ole päästy kuvaamaan kuin tuosta kädenulottuvilta kerätyt kevään ja kesän hittituotteet.

Kyllä. Arvioin nyt apteekkituotteita. Olen nalkuttanut eri vaivoistani jo kuukausia, kai tässä on pakko sitten antaa myös apteekkituotearvioita. Jos teitä jostain syystä ei nyt kiinnostaisikaan jotkut ihmeen tukisukkahärvelit ja särkylääkkeet, voitte myös siirtyä postauksen loppupäähän. Suosittelen myös farmaseutteja siirtymään postauksen loppupäähän suorilta, jollei huumorintaju riitä. Ei se teidän vikanne ole, että mulla on pieni vihasuhde näihin. Ei, eikä se ole lääkäreidenkään vika.

Huomatkaa helkutin hienosti tuhritut supersalaiset toinen nimeni ja sukunimeni
Aloitetaan tuoreimmasta hankinnastani. Futuro-nilkkatukisysteemi. Joku vähän yli 20 euroa. Ruma, keltainen pakkaus, joka on pakko säästää, koska sisällä ei ole käyttö-/pesuohjetta. Itse tuki on kermanvärinen. Kermanvärinen. Mä oon 26 ja mulla on kriisi iästä. Kroppa pettää, koska mä olen vanha. Mutta ihan niin vanha mä en ole, ettäkö mun pitäisi siirtyä mummokalsariväreihin. Ja muutenkin, tohon tarttuu lika niin, että sitä ei varmasti saa uudenveroiseksi viidelläkään peräjälkeisellä pesulla. Hienoa, nyt mulla on kermanvärinen kohta likaisenharmaankermainen systeemi, jonka pitäisi estää, ettei nilkka nyrjähtelisi enää ennen peroneushermon parantumista/leikkaamista/kuolemaani. Toinen vaihtoehto olisi pitkävartiset Converset, mutta niihin mulla ei ainakaan ole varaa. Saatikka ei kai niitäkään voi joka asun kanssa pitää päivästä toiseen.

Heinix. Kallista, reseptivapaata allergialääkettä. Toimii mulla hyttysenpuremiin. Kaipa se vähän kevätkesän heinänuhaakin auttoi, mutta aika vähän. Söin sitä lähinnä siksi, että mua peloteltiin astmalla, jos ei ota allergialääkkeitä. Nih, reseptivapaata. Miksiköhän mulle ei annettu edullisempaa reseptillistä? Todennäköisesti asia liittyy jotenkin siihen, että sitä ei tiedetä, mille mä olin allerginen. Voishan niitä testata joo. En halua maksaa moisesta. Ehkä ens vuonna. Ruma pakkaus. Plussaa koosta, saan nielaistua tälläisen pikkupillerin yleensä ongelmitta.

Duact. 10 pistettä ja papukaijamerkki siitä, että tämä todellakin saa valuvat nenät ja tukkoisen pään auki. Miinusta siitä, että se on kapseli. Joudun avaamaan sen ja kaatamaan jauheet suoraan kurkusta, koska en saa nieltyä kapseleita. En ole näitä aiemmin juuri koittanut tuon takia, olen aina flunssassakin kieltäytynyt tarjotusta reseptistä. Nyt allergiaoireiden takia oli vaan pakko hakea näitä. Miinusta hinnasta. Miinusta siitä, että näitä joutui oikein säästelemään, sillä tiesin, että ainakaan samasta paikasta en tule saamaan näitä lisää. Lääkärin mukaan aiheuttavat riippuvuutta. Pakkausseloste ei tuntenut tuollaista haittavaikutusta. Reseptissä lukee isolla "NON ITER," jonka varmaan jokainen potilashistoriastani tämän reseptin löytävä lääkäri päättelee tarkoittavan "ETTE ANNA SILLE LISÄÄ TOTA FLUNSSALÄÄKETTÄ SE TEKEE SIITÄ PIRIÄ." Lääkäri ilmeisesti päätteli, että mulla on kotona joku labra, missä valmistan pseudoefedriinistä jotain pirin kaltaista tavaraa. Juu, heti. Oottakaas kun mä heitän siihen Seche Viten pikakuivattajaa (haisee niin pahalta että on pakko olla joku liuotin), ykskakkaakakskakkaa-lannoitetta (no eiks niistä tehdä kotilabrassa vaikka mitä?) ja angostuuraa (en koskaan baarissa oppinut tekemään siitä mitään, sen on pakko kelvata tohon). Eiköhän siitä sillä tule toimivaa. Ai niin, mutta jotta mä pääsisin työntämään sen suoneen, tarvitsen ruiskun apteekista. Mä en halua maksaa enää apteekille mistään. Damn, hyvä idea meni hukkaan. Sori, lääkäri.

On teoriassa mahdollista, että koska tämä ei ollut kyseisen lääkärin ominta alaa, se ei vaan tiennyt Duactista tarpeeksi eikä sittenkään kuvitellut, että olen joku narkkari, koska tulen pyytämään Duact-reseptiä, vaan kuvitteli tosissaan sen olevan riippuvuutta aiheuttava, supervaarallinen lääke, jota vain suuren tappelun jälkeen uskaltaa kirjoittaa pienimmän mahdollisen paketin. Mut kiukuttaa silti.

Panacod. Tylsä pakkaus. Hirveä hinta. Maistuu paskalta. Tai vähintään edes siltä pienemmältä hädältä. Vaikka olen aika lääketolerantti, tämä on yksi niistä harvoista lääkkeistä, joista sain kaikkia kivoja sivuoireita unettomuudesta yleiseen vitutukseen ja naaman punoitukseen. Onneksi toleranssi mulla kasvaa nopeasti, sillä tämä on myös elämäni ensimmäinen kipuun määrätty lääke, joka auttaa. Jos uskoisin siihen puljuun, missä mut pakotettiin olemaan 15 vuotta lakiemme ansiosta, sanoisin, että tämä on taivaan lahja maailmalle. Kuitenkaan, en suosittele tätä kenellekään, sillä kuulemani mukaan ihmiset reagoivat juuri kodeiiniin todella yksilökohtaisesti. Mä olisin kuitenkin hypännyt kivuissani Heurekan sillalta tai jostain käsivarren Lapin nyppylältä, jos en olisi päässyt näillä niistä hammas- ja naamasäryistä. Tai rännittänyt sitä Duact-kynsilakka-Biolan-angostuuraa.

Joo, Panacod auttaa. Mutta siinä on parasetamoli, joka tuhoaa maksan. Siksi sen kanssa piti kiskoa jotain muuta silloin, kuin vuorokautinen parasetamolin turvaraja alkoi lähestyä ja kodeiinin vaikutus oli häviämässä. Alkuun sain Para-Tabseja. A) ei auta juuri nimeksikään. B) Siinä on myös se parasetamoli. Jouduin käyttämään jotain randomeita kotoa löytyviä lääkkeitä noiden sijasta. Seuraavaa reseptiä kirjoittaessa lääkäri tajusi, että nämä kaksi eivät nyt oikein toimi yhteen. Mitäs sitten? Kas, ystävämme kuussatanen Burana! Auttaa? Ei juuri nimeksikään. Vältän turhien lääkkeiden syömistä, joten yleensä en suostu ottamaan juuri mitään näitä tällaisia höpöhöpönappeja, jos vain pystyn mitenkään olemaan ilman. Burana ei tuhoa maksaa - se tuhoaa vatsan. Jee. Para-Tabsit ja Burana maistuvat muuten molemmat myös ihan jäätävän pahalta pureskeltuna. Ei mene alas muulla tavalla, kun ovat niin isoja.


Että sellasta. Onneksi tässä oli kaikki, jotka nopeasti löysin. Kuvan otettuani tajusin, että mulla olisi ollut myös vielä jäätävän kalliita Sorbac-laastareita, mutta niistä olisi tullut ihan yhtä kiukkuista tekstiä. Ehkä on parempi siirtyä mukavampiin apteekkituotteisiin.

En olisi apteekkiangsteissani suostunut ihan periaatteesta ostamaan kevään ja kesän aikana apteekista yhtään mitään ylimääräistä, mutta onneksi blogin kautta tuli testattavaksi kosmetiikkapuoltakin. Mitäs mä sitten haluaisin ostaa apteekista, jos voisin ostaa jotain muuta kuin mummokalsarinilkkatukia ja pahanmakuisia lääkkeitä? Arvioidaanpa.



Vichy Normaderm Hyaluspot. Tämä on täsmähoito näpyille. Mulla oli tupakan lopettamisen takia järjetön finniongelma, siitä varmaan lisää tarinaa jatkossa. Puolitoista kuukautta se oli pahimmillaan. Näpyt olivat inhottavia ihonalaisia paukamia, pahempia kuin teini-iässä. Muun muassa tätä tuotetta tuli testattua.


Ainoa hyvä asia tuotteessa oli se, että se luo näpyn päälle kalvon, joka estää minua näpräämästä paukuroita. Noin muuten, alkavat näpyt eivät parantuneet yhtään tällä, pahenivat vaan. Myöskään jo pahoille näpyille tästä ei ollut minulla apua. Lisäksi, ainetta ei voinut oikein käyttää päivisin, koska se näkyy iholla - ellei sitä laita nuppineulan terävän kärjen kokoista nokaretta ja hiero ihoon. Siltikin, se jättää tahallaan ihon päälle kerroksen, joka rullautuu pois siihen koskiessa. Öisin se hieroutuu lakanaan. Pieni tai iso määrä, ei nyt vaan auttanut. Teoriassa kyllä aineen sisältämä salisyylihappo on ainakin todistetusti näppyihin auttavaa, mutta eipä tämä nyt kyllä auttanut. Lainkaan. Alkoholia tässä on myös paljon, heti toisena aineena veden jälkeen. Olen mä tästä hyvääkin kuullut, mutta mä en kokenut tätä suosittelemisen arvoiseksi ainakaan oman kokemukseni perusteella.

Ei jatkoon.



Vichy Idéalia BB Crème. Mielestäni ihan mukavan peittävä (siis länsimaiseksi BB-voiteeksi) ja vaaleampi light-sävy meni minulle ennen ruskettumistani. Nyt alan olla lähempänä tuota mediumia. Sävyjen ei tarvitse olla niin justiinsa, tämä ei kuitenkaan mitään meikkivoidejankkia ole. Puuteria tykkään käyttää päällä, jos jaksan/ehdin/muistan.


Alkuun luulin, että saan tästä jotain silmäoireita hieroessani vahingossa silmiä sormilla, jotka ovat koskeneet meikkipohjaan, mutta tuo allergia selvisikin yleiseksi heinänuhaksi. Sain allergisia oireita mm. toisen ihmisen hiusten leikkaamisesta... Vichyn BB:ssä on suojakerroin 25, kesällä kyllä todella tarpeen eikä haitaksi talvellakaan. Kosteuttaa kuten lupaa. Ryppyjen tasoittamisesta ei mitään havaintoa, ei mulla sentään niitä vielä ole... kai... ainakaan tänään ei ollut aamulla. Onneksi mulla on aamuisin niin kiire, että en ehdi kovasti analysoimaan ryppyyntymisastettani. Vichyn BB lupaa myös vaalentaa pigmenttimuutoksia, ei ole minulla niitäkään. Tuote on suunnattu yli 25-vuotiaan iholle. Hintaa on noin 29 euroa (40 ml).

Jatkoon. Mieluummin mä tämän ostaisin kuin lähes yhtä kalliin mummoalkkarisukan. Ketään tuskin yllätti, sillä mä rakastan länsimaisiakin BB-voiteita kuin hullu puuroa. Niin paljon, että mut tunnetaan varmaan pian BB-Soniana.



Natuviven käsivoiteista Papaya on paremman tuoksuinen. Se on tarkoitettu käsille ilman erityisiä kuivuusongelmia. Avocado & Shea taas on aavistuksen tuhdimpi, täyteläisempi ja ei niin herkullisen tuoksuinen. Minulla on kyllä käyttöä useammankin eri tuhtiusasteen voiteille, vaikkakin pärjään kevyemmälläkin. Todennäköisesti papaija tulee kulumaan loppuun nopeammin, ihan tuoksunsa takia. Molemmissa on aika samanlaiset INCI-listat, veden ja kolmen muun ensimmäisen raaka-aineen osalta identtiset. Myös papaijassa on sheavoita, sitä vaan on vähemmän. Papaijavoiteessa on muuten propyleeniglykolia, jota käytetään ihan kaikkialla ruuasta savukoneisiin, samoin myös sähkötupakassani. :)

Tykkään Natuviven pakkauksista, ne ovat kovin piristäviä apteekkikosmetiikaksi. Lisäksi niiden tuoksut näyttävät olevan makuuni. Auki klikattava korkki on plussaa käsivoiteissa.

Jatkoon ehkä, ainakin papaija. Voisin ostaa tarjouksesta jonkun tällaisen toisella tuoksulla, sillä kokeilunhaluisuuteni takia vaihtelen käsivoidetta mieluusti usein. Ei nämä kalliita ole normaalihinnallakaan, jonkun 7 euroa.



Saman sarjan suihkuvoiteet noudattavat samaa linjaa - papaija kevyempi, avokado kuivemmalle iholle. Suihkugeelissä minulle on tärkeintä se, että se on osa pientä ylellisyyttä suihkuhetkessä, hemmottelua. Sen pitää tuoksua hyvältä. Voitte arvata, kumpi noista on jo tyhjä. Jep, se papaija. INCI-listat ovat taas alkupäästä yhtenevät, identtiset veden ja ensimmäisen kolmen muun raaka-aineen osalta. Avokadoversiossa on sheavoita kuten luvattu, mutta papaijassa sitä ei ole - eikä minun puolestani tarvitsekaan olla. Vaikka nämä ovatkin suihkuvoiteita, ei vesimäisempiä geelejä, tykkäsin kyllä koostumuksesta. Jotkut voidemaiset kun tuntuvat siltä, että niitä saa hinkata pois puoli vuotta, mutta hermo ei mennyt kyllä näiden kanssa. Hintaa näillä on joku alle kymppi per puteli.

Hmm. Papaija jatkoon, mutta koska tykkään hifistellä suihkugeelien kanssa, ostaisin ennemmin jonkun erikoisen. Seuraavana ostoslistalla on joku uusi philosophyn nami tai sitten jonkun tuoksun suihkugeeliversio. Oikeastaan vastaan tähän vähän samalla tavalla kuin edelliseen - hyvästä tarjouksesta ottaisin kotiini ihan omin rahoin ostettunakin, jollei olisi tiedossa tilauksia ulkomaille tai laivan taxfreetä odottamassa rahojani.



Paras vikana. ACO:n tämän kesän limited edition -vartalokuorinta, Sense & Care Summer Breeze Body Scrub raparperin ja vadelman tuoksuisena. Todellakin jatkoon. Tätä voisin ostaa kakkoskuorinnakseni, sillä lempparikuorintani maksaa hunajaa. Olen käyttänyt tätä itse asiassa aika paljon tänä kesänä, lemppariani Clarinsia säästelläkseni. Kuorinta tuoksuu hyvältä, siinä on kiva pakkaus. Tärkeintä on kuitenkin se, että koostumus on juuri minun makuuni. Mikrorakeita tarpeeksi tiheässä, voide pohjalla on kevyt eikä mitään jankkia. Aikanaan käytin TBS:n kuorintoja, mutta paluuta niihin ei ole (elleivät ole muuttaneet koostumusta), sillä niissä oli liian isoja rakeita liian harvassa. Tämä tuote sai minut lisäämään postaukseen hyväksi havaitut -tunnisteen, jota yleensä käytän aika säästeliäästi. Tänä kesänä en enää tarvitse uusia kuorintoja, mutta toivottavasti ACO tekee jotain vastaavaa ensi kesällekin. Alle kymmentä euroa näyttää maksavan, eli ei todellakaan paha. Näitä saa vielä toistaiseksi näitä kesäversioitakin apteekeista.



Ai niin, siitä savuttomuudesta. Maistoin tuossa iltana eräänä parit henkoset vain todetakseni, että tupakka on jäätävän pahaa enkä ymmärrä, miten olen sitä pystynyt polttamaan. Tiesin jo silloin, että niin varmasti käy - kaikki sähköröökiin siirtyneet sanovat samaa. Siispä uskalsin maistaa ja todeta, että pahaahan se oli. Eipä enää kutkuta takaraivossa, miltä se maistuikaan. Noita paria henkosta lukuunottamatta statsit näyttää tällä hetkellä tältä:



Postauksen apteekkikosmetiikkatuotteet on saatu testiin blogin kautta maahantuojilta.

maanantai 10. joulukuuta 2012

Äiti testaa: Vichy Idéalia Day Cream


Sain testiin blogin kautta Vichyn tuotteita. Nämä Idéalia-sarjan tuotteet on suunnattu hieman vanhemmalle iholle kuin omani, joten otin luottoapurini hommiin - äitini, 63-vuotias. Itselleni purkitin pieniin purkkeihin omaa kokeilua varten, joten tässä vähän molempien kokeilutuloksia.

Kyseessä on siis kaksi päivävoidetta, toinen kuivalle ja toinen normaalille/sekaiholle. Lähdetään liikkeelle Vichyn omasta kuvauksesta: Uuden sukupolven anti-age ihonhoitotuote, joka silottaa ryppyjä, tasoittaa ihon sävyä ja tekee ihosta heleän. Heleä ja kaunis iho kaiken ikäisille, kaikille ihon sävyille ja ihotyypeille, myös herkälle iholle. Voiteessa yhdistyy täyteläisyys ja geelin keveys. Voiteen tuoksu on miellyttävä yhdistelmä teen ja valkoisten kukkien tuoksua. Vichy Thermal Spa lähdevesi rauhoittaa, vahvistaa ja uudistaa ihoa. Sopii myös herkälle iholle.
Kuvaus on sama molempien ihotyyppien voiteissa.

Kysyin äidiltä, kumpaa hän haluaisi kokeilla. Äidillä on normaali/sekaiho kasvoilla, mutta kaulaan hän käyttää kuivan ihon tuotteita. Siispä hän sanoi tarvitsevansa molemmat. Taidamme olla hulluja koko suku, kun kaulallekin on oma rasva... :)

Laatikko ja itse purkkien ulkonäkö sai kehuja äidiltä, naisellisen herkkiä. Itse olen samaa mieltä, vaikka Vichy onkin apteekkimerkki, nämä tuotteet ovat ihan kivan näköisiä.


Kuivan ihon tuotteen koostumus oli äidin mielestä kuohkean kermainen, hyvin liukuva ja tuntumaltaan erinomainen. Silikoneista äiti epäili tuon koostumuksen miellyttävyyden tulevan, ja silikoniahan sieltä INCI-listan kärkipäästä löytyikin. Meillä on äidin kanssa sama mielipide siitä, että silikonihysteria on mennyt liian pitkälle, eikä tuo siis ole meille miinus.

Kosteutustehosta kertonee se, että äidilläkin on joskus taipumusta pintakuivuuteen ja ihon hilseilyyn, mutta tämän kanssa siitä ei ollut ongelmaa.

Sekaihon tuote oli oikein hyvä kuulemma kanssa, mutta geelimäisempi ja kevyempi.

Äiti kokeili tuotteita jonkun kuukauden päivät putkeen. Hän kertoi, että oli sitten vierailulla ollessa kokeillut noihin voiteesiin tottuneena jotain sieltä löytynyttä marketin voidetta, ja ero oli ollut yllättävän iso.


Voide on tuollaista heleän pinkkiä. Tuoksu oli minusta ihan ok, mutta ei mikään erityisen säväyttävä.

Minun nuorella sekaihollani jopa se sekaihon tuote oli sen verran tuhtia, että käytin sitä mieluummin yövoiteena. Talvi-iholla mullekin varmaan menisi tuo kuivan ihon tuote ainakin silloin tällöin käytettynä. Jotenkin tuntuu, että anti-age-tuotteissa kosteutusteho on monesti voimakkaampi kuin vastaavalle ihotyypille tarkoitetussa nuoremman ihon voiteessa.

All in all? Äiti tykkäsi paljonkin, minun mielestäni oli ihan ok. Äiti on tykännyt Vichyn tuotteista kyllä ennenkin.


Ai, pari sanaa vielä mun kosmetiikan käyttöpakon kuulumisista. Kuudesta lakasta kahta olen jo käyttänyt, tänään menee kynsille kolmas. Huulipunia on tullut käytettyä paljon, joskaan ei ihan päivittäin, mutta noin triljoona kertaa enemmän kuin yleensä. Meikkikynistä olen käyttänyt kuudesta viittä jo jossain meikissä. Yksi matkakokoinen kosteusvoide on loppu. Silmänympärysvoiteen käyttö on ollut lähes jokailtaista, viikonloppuna on tullut luistettua. Tigin suoristussuihke ei tykkää minusta enkä minä siitä, en taida jaksaa käyttää sitä väkipakolla loppuun. Menkööt sitten vaikka joskus jollekin kaverille.