Näytetään tekstit, joissa on tunniste YSL. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste YSL. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. helmikuuta 2014

Yves Saint Laurent Le Teint Touche Éclat

YSL:n kulttimaineen valokynä Touche Éclat on minunkin suosikkilistallani ja nyt kokeilin vihdoin saman nimen alle lanseerattua meikkivoidetta. Le Teint Touche Éclat onkin jo herättänyt monissa ihastusta.


Le Teint Touche Éclat on lupaustensa mukaan kevyt ja valoa heijastava. Meikkivoidemakuni ja meikkipohjamakuni ylipäätään on mennyt yhä kevyempään suuntaan, joten keveys sopii minulle hyvin. Luvatun kevyt se olikin, erittäin kevyt jopa. Epätasaisen värisiin kohtiin lisäsin toisen kerroksen.

Levittyvyys on erinomainen, tämä toimii mielestäni niin sormin kuin siveltimelläkin. Puuterinhan Le Teint Touche Éclat tarvitsee kuitenkin päälleen, mutta niin meikkivoiteet yleensäkin. Kuivaihoinen voisi jättää puuteroimattakin, mutta puuteri myös kiinnittää meikin paikalleen.

Omani on sävyssä B20. Sävy on aavistuksen väärän värinen minulle - hieman liian keltapohjainen. Keskitalvella se saisi olla myös aivan aavistuksen vaaleampi. Voi olla, että pinkkipohjainen BR20 menisi paremmin, mutta sitä en ole testannut.


YSL kun on kyseessä, hinnat ovat tietysti selektiivisen kosmetiikan hintoja. Le Teint Touche Éclat maksaa noin 55 euroa / 30 ml.

Kaiken kaikkiaan tykkäsin, mutta sävy oli hieman väärä. Oikeassa sävyssä olisin varmaan ihastunut kunnolla.

Tässä vielä linkit Heidin ja Pumpulipupun postauksiin meikkivoiteesta:
Mustaa Kajalia
Pumpulipupu


Tuote on saatu ystävältä.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Huuliteemalla jatketaan: Illamasqua Atomic


Brittimerkki Illamasqua on hetkessä noussut ihan kärkisuosikkeihini. Tällä kertaa pikaisessa esittelyvuorossa Illamasqua Lipstick sävyssä Atomic.


Vaikka väri onkin todella ärtsy hylsyssä, huulilla Atomic on juuri sopivan erikoinen. Sininen hohto on selvästi havaittavissa, vähän valosta riippuen, mutta puna ei silti ole niin rohkea, etteikö sitä ihan tavallisessakin iltatilaisuudessa voisi käyttää.




Puolimatta sävy pysyy huulilla pitkään. Kiiltävä tämä ei missään nimessä ole, ja sehän passaa minulle oikein hyvin. Innostuin kuitenkin vähän pimp my lipstick -touhuun Suomen Lancômen Facebook-kisan takia, ja väsäsin väristä vähän moniulotteisemman kerrostamalla. Rajauksena L'Oréal Contour Parfait sävyssä Burgundy (huono sävy, mutta lähin kelvollinen omistamani). Pohjalla Atomic, päällä keskeltä ulospäin kevyesti häivyteltynä Lancômen vanha kausipuna Rouge Magnetic sävyssä Sinon Rien - olen käyttänyt tuon punan jo melkein loppuun. :O Päälle laitoin vielä viime postauksessa tutuksi tullutta YSL:n Touche Brillancea sävyssä 03.


Lancômen kilpailu on auki perjantaihin asti, ja eniten tykkäyksiä kerännyt kuva voittaa - siispä tämän linkin kautta saa käydä metsästämässä kuvani seinältä ja tykkäämässä, en pistä pahitteeksi. :) Sitä saattaisi jopa voittaa Lancômen uutuustuotteita, jotka pääsisivät tietysti testiin tänne blogiin muillekin luettavaksi. Ensi viikolla alkaa taas uusi äänestys, vielä tuo yksi viikko Rouge in Love -kilpailua jäljellä - vielä ehditte itsekin osallistumaan omalla kuvalla!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Huulikiiltovammainen

Mulla on hyvin rajoittunut huulikiiltomaku. Niin rajoittunut, että voisin oikeastaan sanoa kategorisesti inhoavani huulikiiltoja.

Inhottavinta huulikiilloissa on wet look -kiilto. En pysty sietämään. Tämä kuva tiivistää sen, mitä huulikiilloissa eniten vihaan:


Tämä oksennus on Lancômen jo lopetettu Star Gloss, sävyssä 021. Väritön kiilto aavistuksella glitteriä.


Inhottavaa on tuollaisissa kiilloissa myös se koostumus. Limaisen tahmainen, ällöttävä limakerros huulilla. Saatan joskus jossain teinipissisnaamiaisissa tarvita tuota, mutta se onkin suunnilleen ainoa tilaisuus, jossa voin tuota kuvitella käyttäväni.

En myöskään pidä huulikiiltojen perusapplikaattoreista. Näistä:

Kuvassa Nars Orgasm Lip Glossin applikaattori.


Onneksi aina silloin tällöin uskaltaudun kokeilemaan ällötykseni rajoja. Narsin Orgasm on hyvin pidetty poskipunasävy, ja samalla sävynimellä on lanseerattu myös huulikiilto.

Ostin tämän ihan sitä ajatellen, että olisi joskus hauska matchata huulet poskipunaan - vaikka kyseessä onkin, hrrr, huulikiilto. Onneksi ostin, loppujen lopuksi tämä olikin kiva sävy huulillakin.




Sävyssä on sama idea kuin Orgasm-poskipunassakin: korallisen persikkaista, kultaisella shimmerillä. Onneksi tämä kiilto ei ole kovin kiiltävä, vähän liian tahmainen makuuni kuitenkin.

Kestohan tässä Narsissakin on aika onneton, kuten huulikiilloissa aina. Mattainen pysyy paremmin, kiiltävä


YSL:n jo lopetettu Touche Brillance -sarja epäilytti minua jo ihan tuon ulkomuotonsa takia - kyseessä on huulikiillon tyyppinen tuote, joskin päästä painettavalla tussikärjellä. Vaikkei tämä ihan perinteinen huulikiilto olekaan, pääsköön sekin tänne huulikiiltopostaukseen nestemäisyytensä takia.


Tussi käyttämättömänä

Tussi käytettynä

En varmasti olisi tällaista koskaan ostanut, ihan tuon olomuotonsa takia. Sain kuitenkin pari testeriä itselleni silloin, kun sarja poistui myynnistä, ja yllättäen toisesta näistä jopa pidinkin.


Sävyni ovat 03 ja 04, 03 on tuo pinkki ja 04 tuo ruskealla murrettu punainen.


Heleä Barbie-pinkki ei missään nimessä ole minua, mutta huulilla sävy 03 on onneksi vain aavistuksen pinkki ja sitäkin enemmän glitterisempi. Glitter ei ole minulle ongelma, tahmakiilto on. YSL:n Touche Brillancen 03-sävy oli jopa niin kiva, että jo ennakolta harmittaa, että tämä joskus loppuu enkä uutta saa. Tämä tuote pysyy huulilla kiitettävästi, ja glitter pysyy vielä kauemmin. En saanut kameralla edes vangittua tämän glitterpaljoutta.


04-sävy ei levity nätisti - tyypillistä, sillä tuotehan on enemmän huulikiilto kuin puna. Huulikiiltoja vihaan myös niiden epätasaisen levittyvyyden takia. Sävy ei ollut kovin kiva, eikä huono levittyvyys tehnyt siitä yhtään imartelevampaa. Huulikiillot eivät tummissa tai voimakkaasti peittävissä sävyissä näytä toimivan oikein koskaan, ainakaan sen vähän perusteella, mitä minulla niistä on kokemusta.


Pisteet YSL:lle Touche Brillancesta, mutta YSL:n Golden Gloss olikin sitten jo ällöttävämpi, perinteinen huulikiilto:


Minulla on sävy 11, Golden Whisper. Tuubissa väri on vaalea pastellisen pinkki, huulilla se on inhottavan vaalea, jopa maitomainen. Varmaan kiva, jos tykkäisi perinteisemmistä huulikiilloista. Minä joudun levittämään tätä mahdollisimman ohuen kerroksen, jotta sietäisin tätä. Glitterisyydestä pisteitä silti.

Kunnon glitter on oikeastaan ainoa syy, miksi käyttäisin huulikiiltoa huulipunan sijaan. Todella glitterinen tuote on vähän pakostakin nestemäinen, huulipunapuikoissa glitter ei toimi niin hyvin. Puikon pitää joko olla todella pehmeää laadultaan tai glitterin hyvin pientä, mieluummin ihan vaan pelkkää helmiäistä. Suurempaa ja näyttävämpää glitteriä saa kiiltotyyppisistä, nestemäisistä huulituotteista helpommin.

Huulikiillot jakavat mielipiteitä. Joillain niitä on pussikaupalla, minulla vain muutama ja niistäkin suurin osa on vähemmän perinteisiä kiiltoja. Varsinaisia aidosti huulikiillon nimellä myytäviä tuotteita taidan omistaa seitsemän, kun muita punia on kai useita kymmeniä - ja niistäkin seitsemästä puolet on liikaa.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Minikokoisia tuotteita testissä

Samplekokoisista tuotteista ei hirvittävän laajaa kokoemuspohjaa saa, mutta keräsin tähän taas yhteen kokemuksia kasasta näytekokoisia purkkeja ja purnukoita.

Clarins Gentle Facial Peeling levitetään kuiville kasvoille ja poistetaan pyörivin liikkein. Minä en tykkää tämän tyyppisistä kuorinnoista. Kuoriessa sormien alla tuntuu samanlaista muhjua kuin silloin, kun ei ole pitkään aikaan kuorinut vartaloaan ja erehtyy hieromaan reittänsä saunassa. Vaikka suihkuttelisin vielä pitkän tovin, en saa tätä myöskään poistettua kasvoilta kokonaan ilman toista puhdistustuotetta. Ei jatkoon. En varmasti saa edes tuota samplea käytettyä loppuun.

Lancôme Hydra Zen Neurocalm (kuivalle iholle) ja YSL:n Hydra Feel (normaalista kuivalle iholle) olivat molemmat oikein mukavia, mitä nyt tuon pienen purkin käyttöajan ehdin testata. Kumpikin kelpasi sekä päivä- että yövoiteeksi pintakuivalle sekaiholleni, eikä kumpikaan lähtenyt rullaamaan meikin alla. Kosteutusteho oli juuri sopiva molemmissa. Lancômessa oli ihana tuoksu, YSL:ssäkin ihan kiva.

Mä olen haukkunut lyttyyn Hauschkan tuotteita jo niin moneen otteeseen, että tyydyn tässä toteamaan vain, että tämä Kasvovoide Quitte on Hauschkan tuotteeksi ihan kelpo, eli siedettävä.

Lancômen Rénergie Morpholift Yeux R.A.R.E. -silmänympärysvoide oli minulle tarpeeksi kosteuttavaa - yllätyin tosin, että tällainen anti-age-tuote saattoi olla näinkin vähärasvaisen tuntuinen. Jotenkin tuo keveys on ajanut käyttämään tätä suuremman määrän kerralla kuin mitä silmänympärysvoiteita yleensä annostelen. Silmänympärysvoiteissa nämä samplet ovat hyviä, sillä näissäkin kestää ikuisuus käyttää loppuun - olen hyvin laiska silmänrasvaaja.

Nämä kaksi luonnonkosmetiikkasamplea tulivat blogimiitin goodiebagista. BeSave! Shampoo Nourishing Dry and Damaged Hair sekä K Pour Karite Gentle Shampoo Normal to Very Dry Hair. Valitettavasti, kummastakaan en pitänyt, ja minusta ne olivat molemmat samanlaisia. Molemmissa samat viat: eivät erityisen peseviä, vaativat pesun kahdesti peräkkäin. Koostumus on ällö keltainen töhnä, tuoksu luonnonkosmetiikkamainen. Ehkä jonain päivänä luonnonkosmetiikasta saadaan minuakin houkuttelevaa.

Laveran kosteusvoiteista tuo keskimmäinen on blogimiitin goodiebagistä, reunimmaiset kertakäyttösamplet luonnonkosmetiikkamessuilta. Vasemmalta oikealle kuvassa ovat Faces Luomu-Villiruusu (kuivalle ja ikääntyvälle iholle), Faces Luomu-Kehäkukka (tasapainottava, normaalille ja sekaiholle) sekä Basis Sensitiv -linjan Luomujojoba & luomu-aloe vera (kaikille ihotyypeille). Kaikissa kolmessa oli sama ongelma: voide ei meinaa imeytyä ihoon, sitä pitää imeyttää tovi käsin. Heikoin imeytyvyys oli Basis-voiteessa, se ei meinannut imeytyä sitten millään. Luomu-Villiruusu tuoksui inhottavasti luonnonkosmetiikalle (en tykkää, erityisesti en tykkää luonnonkosmetiikan "ruusun" tuoksusta) ja rullasi meikin alla. Keskimmäinen Luomu-Kehäkukka oli näistä paras, ja se oli itse asiassa jopa ihan hyvä. Tuntui kosteuttavalta, vaikka yleensä kaipaan kuivan ihon kosteusvoidetta eikä sekaiholle tarkoitettu riitä pintakuivalle sekaiholleni. Kaiken lisäksi Luomu-Kehäkukassa oli jopa miellyttävä tuoksu! Onneksi juuri tätä näistä parasta minulla on eniten, ja noista kahdesta huonommaksi toteamastani vain kokeilupussit.

Kuitenkin, plussaa luonnonkosmetiikan sertifikaateista vaikken luonnonkosmetiikkafani olekaan, sekä erityisesti minulta plussaa vegaanisuudesta.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Valinnan paikka

Ryssin html-koodin, julkaisin vahingossa, poistin tekstin ja nyt laitetaan paremmalla onnella.

Sensaisti kirjoitti postauksen tuotteista, jotka valitsisi loppuelämäkseen jos tärkeistä ryhmistä saisi valita vain yhden. Terhen kannusti kopioimaan idean, joten listaanpa minäkin omia.

Mä vedän niukalla linjalla. Ihan välttämättömiä tuotteita ei ole kuin seuraavat:

1. meikkivoide
2. irtopuuteri
3. ripsiväri
4. luomiväripaletti
5. kulmakynä

Mä pärjäisin hyvin pitkälle noilla, mun elämäni ei kaatuisi vaikka mitään muuta ei enää valmistettaisi ikinä. Blogi tosin kaatuisi. :D Mutta rehellisesti sanottuna aika ankeaa olisi elämä vain noiden kanssa, ja välillä varmasti tuskastuttavaa. Siksi lista jatkuu...

6. meikinpohjuste
7. mineraalimeikkipohja
8. eyeliner
9. kajal


Koska rakastan Polyvorea (ja näemmä noita Polyvoren sulkia...) vähään liikaakin, tein Polyvorella kollaasin näistä mun ehdottomista tuotteista.

valinnan paikka


1. meikkivoide - Lancôme Teint Miracle. Olen postannut tästä tuhannesti, mm. tässä, tässä ja tässä.

2. irtopuuteri - tämä ei ollutkaan niin helppo valinta. Olen tykännyt oikeastaan aika lailla kaikista, mitään HG-tuotetta ei ole vielä muodostunut. Siksipä arvioin tätä paremmuutta nyt ihan pakkauksen helppouden kannalta. Lancômen irtopuuteri veisi voiton annostelijasihtinsä takia, mutta siitä ei ole minulle talvisävyä Suomen markkinoilla, joten voittoa ei tipu. Siksi tässä nyt YSL:n Semi-Loose Powder vie voiton, löytyy mulle hyvä sävy ja annostelija on aika kätevä. Tuosta tuotteesta lisää tässä postauksessa.

3. ripsiväri - Lancôme L'Extrême. Olen huono kuvaamaan ripsivärejä - esim. vertaillessa kahta ripsiväriä tulos näyttää kuvissa samalta vaikka itse (ja jopa avomies) näkee selvästi, kummassa on parempaa. En voi kuvin tätä oikein kehua, mutta sanallisesti olen tätä ylistänyt useasti.

4. luomiväripaletti - Kuten Sensaisti, valitsen minäkin Inglotin Freedom-paletin. Minimalistisuutta hain tälle postaukselle, joten pidän sävyvalikoiman minimissään. Josko minulle riittäisi kymmenen sävyn paletti, sillä pärjäisin oikeasti loppuelämän. Valitsin sävyt sellaisista, mitä minulla on - olen swatchannut kaikki ja tämän linkin takaa pääsee katsomaan, miltä swatchini näyttävät.

-AMC Shine 46 - pinkihtävä, mutta käy hyvin minulla kulmaluulle häivytykseen ja korostukseen
-Matte 373 - mattavalkoinen
-Pearl 447 - hopea
-Pearl 420 - samettinen harmaa, joka taittaa violettiin olematta silti violetti
-AMC 65 - musta
-Pearl 446 - violetti (luumuinen)
-Pearl 439 - violetti
-Matte 384 - vihreä
-DS 477 - vaaleanvihreä lime
-AMC Shine 17 - minttuinen, veden värinen vihreä

See, ei yhtään ruskeaa? Mä en käytä ruskeaa. Jos vain rajallisen määrän valitsen, ei ruskeaa.

5. kulmakynä - Dior Sourcils Poudre sävy Sable. MUS:in Tri-Browlla saa myös toivomaani jälkeä, mutta jos koko loppuelämä pitäisi mennä samalla, valitsen mieluummin nopeamman ja helpomman kynän. Sourcils Poudre on puuterimainen eli ihanan pehmeä kynä, siitä olen kirjoittanut mm. tässä.


Näillä pärjäisin, mutta otetaan se muutama ekstratuotekin tähän.

6. meikinpohjuste - Lancôme La Base Pro. Hehkutusta minulta saanut mm. tässä.

7. mineraalimeikkipohja - mulla ei ole kokemusta kuin bareMineralsin Original-pohjasta, mutta se on täyttänyt toiveeni joten en ole lähtenyt eksperimentoimaan muilla - bareMinerals Original -mineraalipohja olkoon siis suosikkini. bareMineralsista ja alkuun vastahakoisesta suhteestani mineraalipohjiin mm. näissä postauksissa: tämä, tämä ja tämä.

8. eyeliner - Ylivoimainen voittaja on Sensain Liquid Eyeliner. Siitä olen kirjoittanut vertailupostauksen mm. tässä.

9. kajal - Lancôme Le Crayon Khôl (ei vedenkestävänä versiona), suosikki jo teinivuosista. Siitä lisää tässä tekstissä.


Jaan haastetta eteenpäin, muutkin tekemään!

maanantai 17. lokakuuta 2011

Pitkä Tukholma-viikonloppu

Poikaystävä osallistui tweed-pyöräilyyn Tukholmassa, joten teimme vähän normaalia pidemmän reissun. Olimme yön hotellissa Södermalmilla ja kaksi yötä laivalla. Minua ei pyöräily kiinnostanut, keskityin sitäkin tehokkaampaan shoppailuun.

Åhlensilla oli näytösmeikkaus, Make Up Storen Showgirl-kokoelmaa esittelevä. Satuin kulkemaan ohi.

Hotellimme oli Clarion Hotel Stockholm, johon olimme enemmän kuin tyytyväisiä. Englantia osattiin hyvin (monimutkaisemmissa tilanteissa vaihdan heti englantiin, ruotsin sanavarastoni ei riitä millään) ja saimme hyvää palvelua. Hotelli oli uudehko, siisti ja korkeatasoinen, aika vahvasti taidepainotteinen.

Sergelin torilla oli molempina päivinä mielenosoitukset, tässä jotain koptikristittyjen tukemista.

Tukholman ostokset painottuivat Mäster Samuelsgatanille, johon löysin tieni Nekun vinkkien perusteella. COW Parfymeristä mukaan lähti Deborah Lippmannin kynsilakka sävyssä Wicked Game ja Philosophyn huultenkuorinta. Viereisestä Puren liikkeestä luomiväri sävyssä 801 ja Micro Bubble Lipstick sävyssä FX8 Micro Satin (ilmeisesti, ei tuosta nyt oikein ota selvää). Lancômen ja MAC:in sävytetyt kosteusvoiteet ostin myös.

Laivalta ostokseni olivat kaksi kynsilakkaa, Sensain liina ja YSL:n luomiväri. Sensain liinat ovat laivalla halpoja, 9 euroa kappaleelta. Vaikka ne voikin pestä pesukoneessa, omani ainakin tulevat sen verran nuhjuiseksi, ettei niitä loputtomiin voi käyttää. Tuolla hinnalla raaskii heittää nuhjaantuneita pois. Chanelin kynsilakat ostin sävyissä Black Pearl ja Paradoxal. Näemmä uusiakin kausisävyjä oli, Mariellalta oli Peridot juuri loppu mutta Gabriellalla oli kaikkia kolmea syksyn uutuussävyä.

YSL:n luomiväri maksoi hurjat 8 euroa ja risat. Sävy on Persian Blue, minusta vahvasti vihreään taittava. Shimmer luomivärissä on vihreää, pohja enemmänkin siniharmaata.

Elossa ollaan siis, vaikka kirjoitustahti onkin toivottoman hidasta.

torstai 18. elokuuta 2011

Poimintoja syksyn lookeista

Kausilookit ovat hienoimpia juttuja ikinä. Joku markkinointinero joskus keksi, että muodin lisäksi myös meikeille kuuluu sesongit. Kausilookien mukana on yleensä vielä se kuva tai pari, joka sitten pyörii vähän joka toisessa lehdessä. Vielä kun asuttiin rivitalossa, meillä oli varastossa niitä julmetun isoja mainostauluja ja mainosjulisteita vino pino. Taitaa olla lentäneet kaikki pääosin roskiin: eipä tainnut äiti arvata, että vaikken hänen kemikalioliikettään jatkakaan, kosmetiikkaintoilu periytyy väistämättä jossain muodossa. Että olisi hienoa päästä selaamaan niitä vanhoja julisteita!

Mutta kurkistetaan tämän syksyn lookeista poimimiini juttuihin.


Armanin syksyn 2011 kokoelma kantaa nimeä Jacquard. Nimen selitys löytyy Wikipediasta kaikille meille vähemmän kankaiden kanssa pelanneille. Minua kiinnosti tässä violetti Eyes to Kill -ripsiväri (kuvassa musta vastaava), koska hamstraan itselleni suunnilleen jokaisen violetin ripsivärin kaikkialta, etsien niitä helmiä. Taitaa mennä vihdoin Armani-neitsyys minultakin, mikäli sävy Night Violet näyttää hyvältä livenä. Pitänee mennä tutkimaan, nämä ovat ilmeisestikin jo tiskillä Stockalla.




Lancômen kausilook on ajaton, ja siksi ehkä vähän tylsä kausilookiksi. Kevään Ultra Lavanden tapaan tässäkin on tuollainen kaunis poskipuna, Maison Lancôme, jota ei raaskisi käyttää ellei hankkisi kahta. Tekee pahaa ajatella, miltä testerit Lancômen tiskillä näyttävät, jos niitä lääpitään miten sattuu... Nimensä (29 St Honoré, Paris)kokoelma saa Lancômen historiassa merkittävän Pariisin myymälän, Maison Lancômen osoitteen mukaan, ja tuosta on haettu inspiraatiota myös poskipunan kuvitukseen.

Minulta löytyy jo klassisen punainen Lancômen huulipuna, samoin punainen kynsilakka (ja mainospullo myös, tuo jumalattoman suuri pänikkä minkä päällä istun blogin bannerissa), Le Crayon Khôleja useita samoin kuin Artlinereitakin, joten syyslookia enemmän innostuin siitä, että Lancôme on nyt avannut nettisivut myös suomeksi.

Mutta kappas, mitä löytyikin toiselta merkiltä, mustista rajauksista puheen ollen...




Suomessa viikolla 34 YSL julkaisee syyslookin ohella New Blacks -nimisen kokoelman. Kokoelmasta löytyy tussieyeliner, EyeLiner Effet Faux Cils Shocking. Tussirajauksiin rakastumisen jälkeen dipattavat sivellinlinerit ovat jääneet minulla historiaan, tussi on parasta! Tussia tulee vain tuo yksi perusmusta, mutta se jää kokoelmaan pysyvästi, eikä ole one shot. Siveltimellä käytettäviä purkkimaisia cremerajauksia ja ripsivärejä tulee myös mustan eri sävyissä. Kuulostaako jotenkin tutulta? Niin minustakin. Lancôme ehti ensin, Hypnôseahan myytiin vähän aikaa sitten erilaisina mustan sävyinä, ja muistaakseni luomiväritkin tuohon kuuluivat. No, mutta YSL otti tähän mukaan myös kynsilakat, sävy Black Bronze (kuvassa vikana) näyttää mielenkiintoiselta. Tuo mieleen China Glazen Wagon Trail -sävyn.



YSL:n varsinainen syyskokoelma on Midnight Garden.





Inspiroiduin tuosta luomiväripaletista, ja tein oman versioni samankaltaisilla sävyillä.

Hämmästyneen näköinen silmäni hämmästelee siinä, että minulla ei ole paletin tummanvihreää vastaavaa sävyä kokoelmissani, joten korvasin sen Estée Lauderin Pure Color -luomivärillä, sävyllä 31 Ivy. Muut käyttämäni luomivärit mintunvihreä Inglot Matte 345, vaaleanlila DS 493, tummempi violetti Pearl 439 sekä Grimasin pearl-koostumuksen omaava munakoiso sävynumerolla 761. Pohjusteena Gosh Love That Cool Mint ja Love That Violet. Alarajauksessa luomivärin lisäksi myös Lancôme Crayon Khôl vihreänä.

Lookin paletti on oikein toimiva kokonaisuus värejä, violetilla ja vihreällä saa minun silmääni miellyttäviä yhdistelmiä ja viidellä eri luomivärillä aika reippaasti erilaisia meikkejä.

Pumpulipupulta tulossa myös tuosta YSL:n kausilookista, odotamme innolla.

(Edit: kuvat olivat vähän aikaa rikki ja tämä postaus poissa näkyvissä, sillä koska kyseessä ei ole omat kuvani vaan viralliset mainoskuvat, en voinut lisätä niitä Flickrin kautta kuten yleensä. Lisäsin kuvat ensin avopuolison nettisivujen kautta, mutta siellä kaatui hostserveri, ja vahingosta viisastuneena laitoin nämä nyt Dropboxiini ja julkaisin sitä kautta. En viitsinyt käyttää Bloggerin omaa kuvanlatausta, sille se pilaa hienot ja terävät kuvat pakkaamalla ne sumuiseksi mössöksi.)

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Suuri samplepläjäys

Erilaisia kertakäyttösampleja on päässyt kertymään, ja kokosin tähän väliin tällaisen isomman yhteenvedon kerran kokeilemistani tuotteista. Joissain tuotteissa tuo kerta riittää mielipiteen pohjaksi, joissain taas vaadittaisiin pidempää käyttöä.

YSL:n Rouge Pur Couture saa kymmenen pistettä ja neitokakadumerkin samplen käytännön toteuttamisesta. Kukaan (tai ainakaan minä) ei halua yleensä sutia suoraan testeripuikosta muualle kun kädelle. Kädelle testattuna huulipuna taas on jotain ihan muuta kuin huulilla. Tässä samplepaketissa oli kolme punaa ja sivellin (!!!) ja huulipunia pääsee kokeilemaan rauhassa kotona. Lisää näitä! Loistava sample!


Kaiken lisäksi, kaikkia kolmea sävyä ei tarvitse kokeilla kerralla. Kortin sisältä paljastuu varsinainen neliosainen samplepakkaus, josta pystyy kokeilemaan vaikka yhtä kerrallaan. Neliosainen, kun sivellinkin on omassa osiossaan.

Minähän sitten testasin nämä, sävyt tässä samassa järjestyksessä kuin samplessa. Testasin autenttisesti ilman rajauskynää tuolla samplen omalla minisiveltimellä.

Sävyistä ensimmäinen, 1 Le Rouge on ihana, tavallinen klassinen punainen, huippukiiltävä. Toinen, 9 Rose Stiletto on tuollainen vanha roosa, jota voisi kuvitella joskus jossain käyttävänsäkin. Paljon nätimpi huulilla kuin mitä punan sävy muuten antaisi ymmärtää. Kolmas, 10 Beige Tribute on kummallinen asteen kellertävä nude, joka ei levity nätisti ja josta en pitänyt lainkaan.

Kaikki kolme tuntuivat huulilla kosteuttavilta. Heikoin pysyvyys oli nudesävyssä, paras tuossa peruspunaisessa, joka pysyi oikein loistavasti. Tämä ei kylläkään ole ensimmäinen merkki, jossa huomaan peruspunaisten ja ylipäätään punaisten pysyvän paremmin kuin muut sävyt.

Laadun puolesta ei valittamista, jos olisin huulipunaa vailla voisin hyvinkin ostaa sellaisen tuosta sarjasta.

Seuraavaksi pari tuotetta Ziajalta. Ziajaan tutustuin viime syksyn Kauneus 2010 -messuilla. Lisää merkistä suomenkielisillä sivuilla täällä.

Oliivisarjan kerrotaan sivustolla suojaavan ja pehmentävän ihoa. Olen ehkä huonoin mahdollinen ihminen arvioimaan vartalovoiteita, minulla ei juuri kuivia kohtia ole kuin kantapäissä joten käytin tämän tatuointeihin ja sääriin. Ei tuoksunut mitenkään pahalta, kosteutti sopivasti muttei ollut mitenkään liian rasvainen. Imeytyi nopeasti.

Orange Butter -suihkusaippuan voi kuvitella tuoksuvan virkistävältä. Siltähän se tuoksui. Miinusta hieman vetisestä koostumuksesta. Pussista ei riittänyt koko vartalon pesuun.

Pari juttua Dermalogicalta:

Barrier Repair on kosteusvoide herkistyneelle iholle. Tätä haluaisin ehdottomasti kokeilla enemmän, tästä yhdestä kerrasta jäi ihan hyvä fiilis. Voide on hyytelömäistä, joka hieman epäilyttää koostumuksena, mutta iho jäi hyvin kosteutetun tuntuiseksi.

Clean Start -sarja on suunnattu teini-ikäiselle tai nuorelle aikuiselle, ennemmin hahmotan tämän markkinointinsa puolesta teini-ikäisille suunnatuksi, etenkin kun sarjan tuotteet ovat lähinnä vain rasvoittuvalle/epäpuhtaalle näppyläiselle iholle. Ready, set, scrub! on kuorinta/naamio, joka käskettiin jättää 5-7 minuutiksi kasvoille ennen varsinaista kuorinta-hieromista. Tuo aika on hirveän pitkä. Itse pesin tämän pois jo ehkä kolmen tai neljän minuutin jälkeen, sillä pistely iholla alkoi tuntua epämiellyttävältä. Hyvin voimakkaan tuntuinen kuorinta, ehkä ihan jees sinne teini-ikään satunnaiseen käyttöön. Ihan mutulla sanoisin kyllä, että ei missään nimessä kahta kertaa enempää viikossa, kertakin varmaan riittää - Dermalogican sivuilla tosin sanotaan käyttöväliksi 3-5 kertaa viikossa mutta minä suosittelisin muille päiville vaikka jotain kevyempää entsyymikuorintaa.

Hassustipa sattui, viimeksi postasin kuorinnasta, joka oli nimetty naamioksi, ja nyt tämä yhdistetty naamio-kuorinta. :)

Sitten yksi tuote Lumenelta:

C-vitamiini Kirkastava Tehohoito on todella riittoisaa. Annostelin ensin määrän, jonka piti riittää poskille, mutta siitä riittikin koko kasvoille ihan kevyesti ja vähän piti käydä vielä talouspaperillakin läpi. Annostelumäärän olisi pitänyt olla sellainen seerumityyppinen muutama tippa, näin tässä käy kun kokeilee vaan näytepussista sen kummempia mitään ohjeita tms. netistä kaivelematta. Tästä en yhden kerran perusteella osaa sanoa juuta enkä jaata, tarkoituksena tällä olisi mm. poistaa kuollutta ihosolukkoa ja pienentää ihohuokosia. Joka tapauksessa, nenänpieliä tämä hiukan pisteli, ei mitenkään epämiellyttävästi, mutta niin tuppaa minulla näköjään pistelemään kaikki uudet ihonhoitotuotteet ylipäätänsä.

Sitten The Body Shopia:


The Body Shop Tea Tree Facial Wash on tarkoitettu epäpuhtaalle iholle. Minun pintakuivalle sekaiholleni tämä ehkä vielä menisi, mikäli muut tuotteet olisivat kosteuttavia - muuten tämä kuivattaa liikaa. Tea treen tuoksu ei ole mikään maailman ihanin, ja tässä se tuoksuu voimakkaasti. Mentholin tunne jää iholle pesun jälkeen. Vasta pidemmän aikaa tätä käyttäessä osaisin sanoa, onko tämä liian kuivattava minulle, mutta nyt ainakin näin kerran jälkeen jäi sellainen olo, että en todellakaan halunnut käyttää jytymyrkkykasvovettäni Cliniquen Clarifying Lotion 2:ta tämän jälkeen, pesun aikana nenänpieliäkin vähän nipisteli. Minä olen pärjännyt tällä metodilla, jossa yksi puhdistustuotteista (kasvovesi) on voimakas, mutta muilta pesuaineiltani en kyllä näin voimakasta kuivattavuutta kaipaa. Suosittelisin vain todella rasvaiselle iholle tai sitten sekaiholle tuolla yksi tehokas - muut kosteuttavia -metodilla.

The Body Shopilla jatketaan. Seaweed Mattifying Day Cream (rasvainen/sekaiho) ei ainakaan todellakaan sopinut tuon edellisen tea tree -tuotteen kanssa minulle, ihoa jäi kiristämään. Mattaefektiä en kyllä huomannut, mutta eipä tämä silti rasvaisen näköiseksi kasvoja ainakaan jättänyt. Tämän kanssa en uskaltaisi käyttää juuri mitään vähänkään rasvaisemmalle iholle tarkoitettua putsaria, koska pelkäänpä, että tämä voide ei riittäisi silloin sekaiholle vaan sekaihon pintakuivuus tulisi näkyvästi esiin (kuten minulla teini-iässä, kun pelkäsin syyttä kaikkia tehokkaampia kosteusvoiteita).

L'Oréalin meikinpohjuste Studio Secrets Professional yllätti positiivisesti. Koostumus on inhottavaa mattatahnaa, mutta kyllähän tämä kieltämättä ihohuokosia tasoitti ja pinnan mattasi. Studio Secretsin tarkoitus on selvästi luoda hyvä ja tasainen tarttumapohja meikkivoiteelle, joten tähän saa kasattua aika paksun kerroksen meikkivoidetta päälle. Meikkivoide pysyi myös kiiltävässä nenäpäässäni tämän avulla. Saattaisin ehkä ostaa tätä sellaisen tarkoitukseen, kun haluaisin paksun meikkipohjan vaikkapa iltajuhlaan. Muutoin tykkään ennemmin siitä, että pohjustaja auttaa meikkivoidetta liukumaan sulavasti samalla kuitenkin antaen hieman tartuntapintaa, ja siinä ei ole Lancômen La Base Pro:n voittanutta.

Inglot YSM Cream Foundation oli minulla näytteenä sävyssä 41, joka oli ainakin pari-kolme astetta liian tumma minulle, mutta pääsinpä kokeilemaan. Lorkun meikinpohjusteen kanssa tällä tuli pohjasta todella paksu, mutta nätin tasainen ja kuultava silti. Oikein kiva, mikäli tykkää paksusta pohjasta. Paksumman pohjan kanssa kuitenkin sävyn pitää olla todella nappi. Mitenköhän kuvailisin tätä koostumusta oikein... Tämä siis jättää tasaisen ja kauniin, yllättävän luonnollisen pinnan, mutta on silti hyvin peittävä. Saa käyttää aika reilulla kädellä, kerroksesta tulee paksu mutta hehkuva. Ehkä parhaimmillaan tällainen meikkivoide olisi aknesta kärsivällä tai muuten paksua peittämistä kaipaavalla iholla.

Mites te muut, käytättekö te ylipäätään lehtien välissä ja ostosten kylkiäisenä tulevia kertakäyttösampleja?

Ai niin, ja pieni vinkki: samplepussit ovat monesti niin riittoisia, että kannattaa tehdä niihin vain neulalla reikä, käyttää osa ja säästää loput seuraavalle päivälle. Neulanreikä on niin pieni, että sisältö ei pääse pilaantumaan ja kuivumaan, vaikka pussi olisi avattu jo parikin päivää sitten.