Näytetään tekstit, joissa on tunniste bareMinerals. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste bareMinerals. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Rohkeampaa viiniä: Rouge d'Armani

Tänään ruoditaan, miksi en hankkinut MAC:in Heroinea, miksi kuitenkin koin sen tarvitsevani - ja mitä lopulta ostin.

IMG_9845

Olen seuraillut vierestä, kuinka vähän räväkämmät huulipunat ovat kaikkien blogikollegoiden huulilla. Tokihan minäkin seuraan noita, olen tietoinen esimerkiksi siitä, että MAC:in Heroinelle tuli juuri vähän aikaa sitten sopiva rajauskynäkin MAC:iltä. En ole kuitenkaan katsonut tarvitsevani tuota jokaisen bloggaajan must have -punaa, koska onhan minulla jo mielestäni rohkeita värejä. Kuvissani sävyt eivät ihan pääse täysiin oikeuksiinsa, kaikki violettiin menevä on aina vaikea minulle kuvata todenmukaisena.

IMG_9720

Illamasquan Atomic. Tämä on minulle jo aika rohkea. En pistäisi ikipävänä mihinkään konservatiiviseen työpaikkaan, itse asiassa olen tainnut käyttää tätä kodin ulkopuolella vain kerran. Mutta nyt kun katsoo... Eihän se edes ole kovin räväkkä. Onhan se pinkki, eikä mitenkään hillitty kiva tyttöpinkki, vaan rohkea pinkki, puolimatta, tietyssä valossa upeasti sinertävä. Hei, miksi mä en käytä tätä useammin? Varmaan siksi, että yleensä punani on joku hillitty, koska panostan enemmän silmämeikkiin, ja toisaalta siksi, että kun menen vahvemman iltameikin vaativiin juhiin, etiketti yleensä mielestäni edellyttää ennemmin "konservatiivista" ferrarinpunaista punaa tällaisen sijaan. Hitto, nyt jätetään tämä ikuinen pelkkään silmämeikkiin panostaminen, lupaan käyttää tätä useammin jatkossa. Jättää välillä ulos lähtiessä silmämeikin pelkästään mustiin rajauksiin, vaikkapa. Sopivaa rajauskynää Atomicille en omista, siksi menen ilman.

IMG_9737

Rimmelin Apocalips-huulilakka sävyssä 303 Apocaliptic. Ihastuin tähän Heidin huulilla ja ostin oman. Kesto on uskomaton. Kuvassa huulilakkaa on reippaasti, koska nyt haettiin rohkeutta, mutta tosissaankin se on tuollainen todella kiiltävä, huomiota herättävä, rohkea kirkas pinkki. Normaalilevityksellä toki kuivuu luonnollisemmaksi. Kummallista kyllä, tämä pysyy huulilla ikuisuuden nättinä. Vinyylikiiltoisuus tosin vähenee, ensin kuivumisen ja sitten kulumisen myötä, mutta sävy pysyy kuin tauti. Minulle on jo aika rohkeaa käyttää jotain noin kiiltävää, mutta jotenkin tämä on vaan minusta kiva. Rajauskynän se kyllä tarvitsisi. No en omista sopivaa.

IMG_9708

Ai ei tarpeeksi rohkeita? No miten olisi tämä Milani Haute Flash Full Coverage Shimmer Lipgloss, sävyssä 103 In A Flash? Tämä menee jo minulla niin yli, että tätä voisin käyttää vain jossain teemabileissä tai muuten erikoisessa tilanteessa, kun kahta edellistä voisin käyttää baari-iltana. Valitettavasti tämän laatu ei ole kovin hyvä. Sen omalla applikaattorilla saan epätasaista jälkeä, ellen laita todella paksua kerrosta. Applikaattori annostelee niin vähän tuotetta kerrallaan, että siitä siveltimeen siirtäminen on tuskaa ja käytän sitten sitä applikaattoria ennemmin. Kulumat näyttävät rumilta. Ja jos edellinen vaatisi rajauskynää, niin tämä se vasta sitä ehdottomasti vaatisikin. Apocalipsin reunojen epätasaisuutta ei huomaa normaalikäytössä, ei kukaan katso huuliani noin suurena ja tarkkana kuin nämä blogikuvat. Sen sijaan Milanin levittäminenkin on tuskaa ilman rajauskynää ja korjailu samoin. Tulos myös näyttää epätasaiselta vähän kauempaakin.


Niin. Siis minulla on mielestäni muutama rohkea väri. Mutta, Illamasqua on saisi olla violetimpi, Apocalips on liian pinkki ja saisi olla... helkutisti violetimpi. Ja vähemmän vinyylikiiltoinen. Milani on överidiskopallo, epätasainen, vaikea ylläpitää ja mahdoton ilman rajauskynää. Eli ajattelin, että tarvitsisin sen MAC:in Heroinen rajauskynineen. Hitto.

No, astelin Stockalle. Tutkin huulipunia, ensiksi sitä Heroinea.

IMG_9768

Kuvassa nuo kolme saman sävymaailman punaa ovat vasemmalla rajauskynien alapuolella Rouge Dior 786 Mauve Mystere, oikealla ylhäällä MAC Violetta ja sen alla MAC Heroine. Heroine oli kuin olikin aivan liian pastellinen minulle, ei jatkoon. Sen sijaan tuo Dior oli upea! Epäilen, että se täytyy hankkia vielä.

Siinä punia tutkiessani minulle ehdotettiin kuitenkin jotain aivan muuta enemmän minun näköistä - ja sehän ihastutti. Sitä se teettää, kun sävymaailmasi tunnetaan liikkeessä entuudestaan... ;) Saatava. Ei se nyt ollut Heroinea nähnytkään, eikä edes samaa sävymaailmaa, mutta minun näköinen ja sopivan rohkea!

IMG_9834

IMG_9793

Puikossa Rouge d'Armani Lasting Lip Color sävyssä 604 Plum näyttää tylsältä rusehtavalta viiniltä. Iholla onkin jo toinen totuus:

IMG_9808

Oho, tämähän on kaunis viini! Vieressä myös huultenrajauskynä - pitihän punalle kynäkin etsiä. Kynän löytäminen oli yllättävän vaikeaa, mutta lopulta Forumin Kicksin myyjä keksi sopivan: bareMinerals Marvelous Moxie -automaattikynä sävyssä Electrified. En olisi ihan äkkiseltään lähtenyt tutkimaan bareMineralsin valikoimaa, kun kaikkien muiden merkkien kynät olivat liian ruskeita tai liian punaisia. Electrified on täysi nappi.

IMG_9839

Kynä levittyy oikein pehmeästi ja nätisti, tykkäsin. En pidä liian kovista kynistä. Uskomattoman hyvin löytyi täysin sopiva kynä, yleensä huultenrajauskynät ovat vain vähän sinne päin, jos eivät ole juuri kyseiselle punalle tehtyjä tai ferrarinpunaisia.

IMG_0058

Tämmöinen puna. Ja vieläpä myös harvinainen naamakuva meikäläisestä blogissa. Siinä vaan toistuu sävy ainakin minun näytölläni tasan oikeana, joten pakko oli laittaa, vaikka ujostutti.

IMG_0069

Vähän täytyy valittaakin. Kesto ei ole niin hyvä, kuin tuon hintaluokan punalta odottaisin, ja koostumus on hieman läpikuultava. Ongelma poistuu värittämällä huulet alta pidemmältä matkalta rajauskynällä, mutta hieman kyllä miinusta tulee tästä syystä. Lähikuvasta näkyy tuo epätasaisuus.

IMG_9822

Armanin punat maksavat jonkun vähän reilun 40 euroa, niitä myy Suomessa vain Stockmann ja Stockmanneistakin vain jotkut - viime tsekkauksella Itis, Helsingin keskusta, Tampere ja Oulu. BareMineralsin kynä maksoi Kicksissä vähän yli 20 euroa, myydään niitä Stockallakin.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Erään siveltimen kuolema


Tämä oli aikanaan bareMineralsin Full Flawless Face -sivellin. Sain sen blogin kautta. Nykyään se on roska. Sivellin pääsi siveltimieni historiankirjoihin - ensimmäinen kissani totaalisesti tuhoama sivellin.

Yleensä Sisu jättää siveltimet rauhaan kun ne ovat telineissään, mutta tämä oli tippunut ja hautunut jossain nurkassa sängyn alla varmaan kaksi viikkoa tietämättäni. Sillä välin sille oli tehty noin.

Kiitos paljon, Sisu... No, ei se mitään, materiaa se vain on.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Never say never

Aina välillä sitä on pyörrettävä puheensa. Blogin aikana on tullut muutama ihan räikeä suunnanmuutos kosmetiikkamieltymyksissäni.


"Mineraalimeikkihössötystä en ymmärrä."

Jaa. No nyttemmin todettakoon, että mineraalimeikkipohja (bareMinerals) on ihan ehdottomasti yksi suosikkejani meikkipohjaratkaisuissa. Olen saanut jokusen ja ostanut jokusen. En vieläkään ole mineraalihifistelijä, minulle riittää yksi toimiva tuote enkä ole erityisen innostunut ostamaan uusia. Kokeilla tietysti voisin, mutta kun jo tuo bareMineralsin Original on minulle hyvä, en viitsi sijoittaa rahojani tuhanteen muuhun. Sampleja saa halvalla indiemerkeiltä, mutta niitä on ihan erilaista käyttää - pitäisi purkittaa samplea ensin vaikka johonkin vanhaan bareMineralsin purkkiin ja kokeilla sitten.



"Silmämeikissä käytän pääasiassa vaahtomuoviapplikaattoria ja vain vaaleisiin sävyihin ja häivytykseen sivellintä."

Käytän edelleenkin vaahtomuoviapplikaattoria paljon, lähes joka meikissä. Kuitenkin se on pääasiassa käytössä sellaisissa väreissä, joita pitää pakata luomelle reippaasti varjostukseen. Siveltimellä saan luonnollisempaa jälkeä, joten oikeastaan vähän tuskaa tekee tehdä silmämeikkiä pelkällä applikaattorilla ilman vähintään paria erilaista sivellintä.



"Tykkään valkoisesta kajalista sekä ylä- että alarajauksissa yhtä aikaa käytettynä, siitä tulee jännä efekti. Silmää suurentavan kermanvaaleaa kajalin käytön pointin ymmärrän myös, mutta itse en siitä tykkää."

Opin tykkäämään kermanvaaleastakin. Aiemmin minulla oli aina tumma sisärajaus. Jossain vaiheessa kokeilin sitten vaaleaa kermaa ja yllätyksekseni muutaman kerran jälkeen opin pitämään siitä. Aiemmin se vain tuntui jotenkin tarpeettomalta feikkaukselta, kun silmäni eivät ole mielestäni liian pienet vaan juuri sopivan kokoiset. Jotenkin kuitenkin totuin tuohon ja mielestäni se toimii monessa meikissä. Samoin huolet alakajalin leviämisestä tai jatkuvasta lisäystarpeesta hälvenevät. Nykyään kermanvaalea IsaDoran Blonde on lähes joka toisessa sellaisessa silmämeikissä käytössä, johon teen myös alarajaukset.

Tykkään yhä tuosta valkoisella kajalilla koko silmän rajaamisesta, siitä tulee mielestäni yhä jännä efekti.


Mitä seuraavaksi? Tällä hetkellä sanon kuten aina ennenkin, että en halua tilata Ebaystä mitään. En uskalla, en viitsi vaivautua etsimään luotettavia myyjiä. Koen Ebayn liian epäluotettavana ja hankalakäyttöisenä.


Olen saanut nyt muutaman BB-näytteen laajentamaan Millalta ja Duvessalta (kuva Millan kortista). Ilmeisesti juuri Ebay on hyvä paikka tilata aasialaisia BB-voiteita. Olen tykännyt tähän mennessä kaikista kokeilemistani ja joudun varmaan tilaamaan jonkin sellaisen jossain vaiheessa. Voi olla, että tuohon katkeaa Ebay-vastustukseni. Saa nähdä.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Valinnan paikka

Ryssin html-koodin, julkaisin vahingossa, poistin tekstin ja nyt laitetaan paremmalla onnella.

Sensaisti kirjoitti postauksen tuotteista, jotka valitsisi loppuelämäkseen jos tärkeistä ryhmistä saisi valita vain yhden. Terhen kannusti kopioimaan idean, joten listaanpa minäkin omia.

Mä vedän niukalla linjalla. Ihan välttämättömiä tuotteita ei ole kuin seuraavat:

1. meikkivoide
2. irtopuuteri
3. ripsiväri
4. luomiväripaletti
5. kulmakynä

Mä pärjäisin hyvin pitkälle noilla, mun elämäni ei kaatuisi vaikka mitään muuta ei enää valmistettaisi ikinä. Blogi tosin kaatuisi. :D Mutta rehellisesti sanottuna aika ankeaa olisi elämä vain noiden kanssa, ja välillä varmasti tuskastuttavaa. Siksi lista jatkuu...

6. meikinpohjuste
7. mineraalimeikkipohja
8. eyeliner
9. kajal


Koska rakastan Polyvorea (ja näemmä noita Polyvoren sulkia...) vähään liikaakin, tein Polyvorella kollaasin näistä mun ehdottomista tuotteista.

valinnan paikka


1. meikkivoide - Lancôme Teint Miracle. Olen postannut tästä tuhannesti, mm. tässä, tässä ja tässä.

2. irtopuuteri - tämä ei ollutkaan niin helppo valinta. Olen tykännyt oikeastaan aika lailla kaikista, mitään HG-tuotetta ei ole vielä muodostunut. Siksipä arvioin tätä paremmuutta nyt ihan pakkauksen helppouden kannalta. Lancômen irtopuuteri veisi voiton annostelijasihtinsä takia, mutta siitä ei ole minulle talvisävyä Suomen markkinoilla, joten voittoa ei tipu. Siksi tässä nyt YSL:n Semi-Loose Powder vie voiton, löytyy mulle hyvä sävy ja annostelija on aika kätevä. Tuosta tuotteesta lisää tässä postauksessa.

3. ripsiväri - Lancôme L'Extrême. Olen huono kuvaamaan ripsivärejä - esim. vertaillessa kahta ripsiväriä tulos näyttää kuvissa samalta vaikka itse (ja jopa avomies) näkee selvästi, kummassa on parempaa. En voi kuvin tätä oikein kehua, mutta sanallisesti olen tätä ylistänyt useasti.

4. luomiväripaletti - Kuten Sensaisti, valitsen minäkin Inglotin Freedom-paletin. Minimalistisuutta hain tälle postaukselle, joten pidän sävyvalikoiman minimissään. Josko minulle riittäisi kymmenen sävyn paletti, sillä pärjäisin oikeasti loppuelämän. Valitsin sävyt sellaisista, mitä minulla on - olen swatchannut kaikki ja tämän linkin takaa pääsee katsomaan, miltä swatchini näyttävät.

-AMC Shine 46 - pinkihtävä, mutta käy hyvin minulla kulmaluulle häivytykseen ja korostukseen
-Matte 373 - mattavalkoinen
-Pearl 447 - hopea
-Pearl 420 - samettinen harmaa, joka taittaa violettiin olematta silti violetti
-AMC 65 - musta
-Pearl 446 - violetti (luumuinen)
-Pearl 439 - violetti
-Matte 384 - vihreä
-DS 477 - vaaleanvihreä lime
-AMC Shine 17 - minttuinen, veden värinen vihreä

See, ei yhtään ruskeaa? Mä en käytä ruskeaa. Jos vain rajallisen määrän valitsen, ei ruskeaa.

5. kulmakynä - Dior Sourcils Poudre sävy Sable. MUS:in Tri-Browlla saa myös toivomaani jälkeä, mutta jos koko loppuelämä pitäisi mennä samalla, valitsen mieluummin nopeamman ja helpomman kynän. Sourcils Poudre on puuterimainen eli ihanan pehmeä kynä, siitä olen kirjoittanut mm. tässä.


Näillä pärjäisin, mutta otetaan se muutama ekstratuotekin tähän.

6. meikinpohjuste - Lancôme La Base Pro. Hehkutusta minulta saanut mm. tässä.

7. mineraalimeikkipohja - mulla ei ole kokemusta kuin bareMineralsin Original-pohjasta, mutta se on täyttänyt toiveeni joten en ole lähtenyt eksperimentoimaan muilla - bareMinerals Original -mineraalipohja olkoon siis suosikkini. bareMineralsista ja alkuun vastahakoisesta suhteestani mineraalipohjiin mm. näissä postauksissa: tämä, tämä ja tämä.

8. eyeliner - Ylivoimainen voittaja on Sensain Liquid Eyeliner. Siitä olen kirjoittanut vertailupostauksen mm. tässä.

9. kajal - Lancôme Le Crayon Khôl (ei vedenkestävänä versiona), suosikki jo teinivuosista. Siitä lisää tässä tekstissä.


Jaan haastetta eteenpäin, muutkin tekemään!

maanantai 19. syyskuuta 2011

Loppuneita tuotteita

Tällä kertaa mukana ei ole yhtään tuotetta, josta en olisi kertonut jo aiemmin, blogissani, joten jätän kommentoinnin hyvin lyhyeksi.

Dr. Hauschka on voittanut kärkipalkinnon inhokkimerkeissäni. Syitä voi hakea Dr. Hauschka -tagin alta. Kosteusvoide oli ihan ok. Näiden minikokojenkin loppuunkuluttaminen oli yhtä tuskaa.

Avon Planet Spa Thailand Lotus Flower -hiusnaamio. Ylistän kaikkea muuta paitsi sitä, että Avon lopetti tämän.

Ralph Lauren Rocks -suihkugeeli. Tästä en ole tainnut kirjoittaa. Kiva tuote, rakastan tuoksujen suihkugeliversioita kun niitä ostaa hurjalla alennuksella. Tuoksu on niin Soniaa.

Clarinsin deo, maailman paras.

Biotherm Biocils -silmämeikinpoistoaine. Limainen koostumus alkoi loppua kohden inhottaa, vaikkei tämä kirvellytkään.

The Body Shopin minttujalkakuorinta. Tykkäsin, vaikkakin näissä on se huono puoli, että tulee samalla kuorittua kädet, ja käsien kuorintaan tämä on vähän liian karkeaa.

BareMineralsin Original-mineraalimeikkipohja kesäsävyssäni, Medium Beige. Tämä 2 gramman minikoko on saatu ilmaiseksi blogissa arvosteltavaksi, nyt on töissä käytössä ostamani vastaava täysikokoisena.

Lancômen Liner Design, pettymyksen aiheuttanut tussirajaus. Tussirajauspostauksessa parin päivän takaa lisää tästä.

Kasa ripsivärejä. Käytin loppuun purkinjämiä ja puoliksi loppuneita. Tuossa meni muuten ainoa vedenkestäväni, Hypnôse Waterproof Lancômelta. Kahta ylimmäistä en osta enää ikinä.

In short: A bunch of empty products. I liked all the others except Dr. Hauschka products, Biotherm Biocils, Lancôme Liner Design and two of the mascaras, Maybelline The Colossal and Artdeco.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Kivuttomat kulmat

En tykkää kulmien nyppimisestä sitten lainkaan. Nenän puoleisesta reunasta kulmien nyppiminen on kohtuullisen kivutonta, mutta muualta nyppiminen sattuu - vaikka mulla on korkea kipukynnys. En usko, että olen ongelmani kanssa yksin, joten jaanpa teillekin vinkkini, vaikken mikään kulmaekspertti olekaan. Päin vastoin, vihaan silmämeikkikuvissani kulmiani aina, en vaan millään saa niistä tarpeeksi nättejä.


Mutta se vinkkini, se on kivuton härveli. Kulmakarvaterä, jollaisia myy mm. Make Up Store ja Duroy. MUS:in terä ei ollut edes aluksi tarpeeksi terävä, jotenkin se tuntuin nyhtävän karvoja ikävästi. Duroyn myymä terä sen sijaan on oikein passeli vehje, vaikka halvan ja kiinalaisvalmisteisen näköinen onkin (ja ihan salettiin valmistettu siellä päin). Se huono puoli terällä työskentelyssä on, että karvat kasvavat nopeasti takaisin. Duroyn terä on tuollainen taitettava, joten sen voi ottaa helposti mukaan, jotta kulmia voi siistiä reissun päälläkin.

Vuoden verran rohkeutta kerättyäni uskaltaudun nyt näyttämään vähän kuviakin siitä, mitä kulmilleni teen. On aika tylsä postata kulmakarvaterästä ilman kuvia kulmakarvoista...


Lähtötilanne. Lyhyitä ja vähän pidempiäkin karvoja kasvaa siellä sun täällä.


"Nypityt" eli siis terällä siistityt kulmat muotoonsa harjattuna, ilman mitään meikkiä missään.

Minulla on luonnostaan tummat kulmat, ja vielä ihan viime vuosiin asti vierastin niiden meikkaamista - oli meikkaajana sitten minä tai kuka tahansa muu. En ollut tottunut lainkaan siihen, että kulmiani meikataan, ja hillitystikin meikatut kulmat pomppasivat ikävästi silmille peilistä kurkistaessa. Lopulta uskaltauduin totuttamaan itseni kulmien meikkaamiseen, ja nykyään tuo meikkaamaton kulma näyttää aika alastomalta. Tuon näköiset ne kulmani tosin ovat yleensä työpäivinä, useimmiten en jaksa laittaa muuta silmämeikkiä kuin ripsiväriä.


Meikatut kulmat, Diorin kynällä. Kulmakarvageelin ei tietenkään voi antaa kuivua ennen kuvan ottamista... Kuvassa myös ripsiväri yläripsissä (bareMinerals Flawless Definition) ja pikainen huitaus meikkipuuteria ihoni kosteusvoidekiillon häivyttämiseksi.


Vertailun vuoksi tein toiselle puolelle kulmakarvan meikkauksen Make Up Storen Tri-Brow-paletilla, eli siis siveltimellä ilman kyniä. Kestää kauemmin, mutta välttyy ylimeikkaamiselta helpommin.

Kovin suurta muutosta en kulmien laittamisella hae, kulman muodon annan esimerkiksi olla ihan oma luonnollinen muotoni. Ei se ero kuitenkaan ihan huomaamaton ole, kuten seuraava ennen-jälkeen-yhteenvetokuva osoittaa:


Kulmakarvojen ehostamisesta tutorialeja ovat parempia tekemään muut kuin minä, siispä suunnatkaa esim. Minnan tai Terhenin tutorialeihin.


Tässä kimppakuvassa vielä muut tässä postauksessa käytetyt kulmatuotteet: Tweezerman Brow Mousse, Duroyn kulmakarvasivellin, Dior Sourcils Poudre sävy Sable/Sand ja MUS:n Tri-Brow.

tiistai 9. elokuuta 2011

Meikkisiveltimistä

Tänään kurkistetaan meikkisiveltimieni joukkoon. Olen vältellyt tätä aihetta pitkään, monestakin syystä. Ensinnäkin kaikkien erityyppisten meikkisiveltimien pesu kuvaamista varten on vaan jäänyt, en yleensä pese kaikkia kerralla vaan vain osan. Toisekseen en katso, ettäkö olisin kovin hyvä arvioimaan etenkään luomivärisiveltimiä, sillä minun suosikkini niistä on hyvin epäammattimainen. Lisäksi olen siveltimien väärinkäyttäjä, enkä välttämättä käytä tiettyyn tarkoitukseen tehtyä sivellintä juuri siihen, mihin se on tehty. Mutta, valotetaan nyt sitten kummallisia mieltymyksiäni.

Luomiväreille ei tietenkään ole yhtä oikeaa tapaa. Kukin tekee, niin kuin parhaaksi katsoo. Voi sitä ilman mitään välineitäkin tehdä hyvää jälkeä, esimerkkinä Sensaisti sormilla levittämällä. Minulle kuitenkin se suosikki on tämä:


Tavallinen vaahtomuoviapplikaattori. Näissäkin on kuitenkin eroja. Varren pitää olla pitkä, jotta saan tarpeeksi tukevan otteen. Vaahtomuovin laadulla on suurta merkitystä, hyvästä esimerkkinä tuo Make Up Store 101 ja huonosta applikaattorista Duroyn punavartinen (kuvassa ylempänä Duroy, alempana MUS 101):



Duroylla on myös hyviä applikaattoreita, mutta tämä on niin turha, että käytän sitä lähinnä luomivärien kädelle swatchaamiseen. Materiaali on liian kovaa ja huokoisuus on tuollaista reikämäistä. Pinta on kiiltävä ja tuntuu karhealta. Make Up Storen applikaattorit taas ovat mukavan pehmeitä, jolloin väri nappaa hyvin kiinni.

Miksi applikaattori on suosikkini? Applikaattori ei pöllytä väriä ympäriinsä, ja sillä saa helposti voimakkaan meikin. Kuvittelin pitkään, että siveltimien käytössä minulla tökkii tottumuksen puutteen lisäksi huonolaatuiset siveltimet, mutta enpä minä näköjään esimerkiksi MAC:in kehuttujen siveltimienkään kanssa saa yhtä helposti meikkiä aikaan kuin applikaattoreilla.

Applikaattori ei kuitenkaan koskaan ole oikein riittänyt minulle ainoaksi välineeksi, vaikka se suosikki onkin. Suuremmille pinta-aloille vaalean sävyn levittämiseen tarvitaan vähän isompi väline. Värin intensiivisyys ei ole silloin se tavoite, vaan kevyt jälki. Tähän taas sivellin on parempi. Myös luomivärien häivyttäminen applikaattorilla on aika onnetonta, joskin mahdollista.


Tämä MAC 217 -sivellin on oivallinen häivytykseen, mutta muuten taas niin suuri mötkö, että sillä ei voi tehdä muuta kuin häivytystä ja vaaleiden värien levitystä. Hyvin usein teen niin, että aloitan levittämällä kulmaluulle jo pohjalle häivytysväriä (esim. Make Up Store Microshadow Muffin tai MAC Shroom), jotta tummempi, häivytettävä väri ei tarraa yhtä hyvin iholle kiinni ja on siten helpompi häivyttää. Meikin viimeistelyyn kaivan tämän siveltimen uudestaan esille ja häivytän, mahdollisesti lisää häivytysluomiväriä käyttäen.

Jos levitän jotain muuta kuin vaaleaa luomiväriä siveltimellä, siveltimen on oltava pienempi ja tarkka:



Inglot 80HP on hyvä luomivakoon, banaanivarjostuksen kohdalle. Pyöreä muoto mukautuu sopivasti hakien melkein itse itsensä oikeaan paikkaan. Tämä sivellin nappaa aika paljon väriä ja pystyy intensiivisempäänkin meikkiin.




Nämä kolme (Duroy, MAC 228 ja Inglot 13P) ovat sopivan pieniä perusluomivärisiveltimiä minulle. En käsitä, miten ihmiset kykenevät tekemään suuremmilla siveltimillä mitään tummien värien kanssa - etenkään, kun minun silmäni eivät edes ole mitenkään pienet! Vertailun vuoksi havainnollistan siveltimien kokoa vielä toisella kuvalla, harvemmin nimittäin sivellinpostauksista saa oikeaa käsitystä siveltimen koosta. Vertailuksi myös tuo suuri MAC 217 alapuolella.


Korostan vielä, että tässä poikkean suuresti kanssasisaristani ja ammattimeikkaajista. Nuo minun siveltimeni ovat liian pieniä monille, kun taas 217 on monikäyttösivellin jolla pystyy mukamas myös tekemään koko silmämeikin. En minä pysty! :(

Rajauksia teen useimmiten tusseilla ja kajaleilla, mutta välillä myös luomivärillä. Luomivärirajauksessa tykkään varsinaisen rajaussiveltimen sijaan käyttää litteää mutta tarkkaa sivellintä:


Epämääräisestä muovimateriaalistaan huolimatta tykkään kovasti juuri tästä Make Up Storen 204-siveltimestä rajauskäytössä.




Tämäkin on yllättävä kätevä. Hassu pikkusivellin, Make Up Store 103, toimii myös rajauksiin sekä muuhun pikkunäpertämiseen.




Inglotin 30T on ihan rajaussiveltimeksi tarkoitettukin, ja tätä käytän geelirajausten kanssa.



Tämän Duroyn kulmakarvasiveltimen olen pyhittänyt - ylläri ylläri - kulmakarvakäyttöön. Harvemmin kuitenkaan jaksan vääntää puuterimaisilla tuotteilla kuten Make Up Storen Tri-Brow'lla, sillä tykkään hieman graafisemman jäljen aikaansaavasta Diorin kulmakynästä, joka kuitenkin eroaa normaaleista kynistä ollen puuterimaisempi ja pehmeämpi. Kynällä kulmia piirrettäessä ripsiväriharjan näköinen kulmakarvaharja on hyvä, onneksi sellainen löytyy tuon Diorin kynän päästä valmiiksi.


Meikkipohjan teossa siveltimen valinta riippuu ihan ensimmäiseksi tietenkin siitä, käytänkö mineraalipohjaa vai meikkivoidetta. Viimeisimmän bareMinerals-postauksen yhteydessä kerroin mineraalipohjamieltymyksistäni, joten en toista niitä tässä.

Meikkivoiteen levitän joko sormin tai siveltimellä. Saan molemmilla suunnilleen yhtä hyvää jälkeä, joten useimmiten valintani on sormet. Käsien pesu on helpompaa kuin siveltimen pesu, eikä meikkivoidetta mene hukkaan. Meikkisienet taas imevät niin paljon meikkivoidetta itseensä, että niitä en ole tykännyt koskaan käyttää muuta kuin meikkipuuterin kanssa. Ne tuntuvatkin jotenkin epähygieenisiltä. Mikäli käytän meikkivoiteelle sivellintä, käytän tätä:


The Body Shopin meikkivoidesivellin on ajanut asiansa, toista vaihtoehtoa en edes etsi, koska tämä riittää ainoakseni. Hassusti tässä on teksti varressa eri päin kuin missään muussa siveltimessäni.



Puuterin, varjostustuotteiden ja poskipunan levitykseen valitsen jonkun yllä olevista.

En tykkää mistään sienen tyyppisestä puuterivipasta, tykkään pöllytellä ympäriinsä isolla siveltimellä. Make Up Storen 340-sivellin (ylin) on onnetonta laatua, mutta hyvän mallinen TÖPTÖPTÖPTÖP-tekniikkaan (= puuteria levitetään tupsuttamalla, sivellin suorassa 90 asteen kulmassa kasvoja kohti, ei sivellinmäisesti pyyhkien tai sivellintä vinosti pitäen). Toiseksi alin Duroy on myös ihan ok puuterille, aika iso poskipunalle. Oikeasti hyvät poskipunasiveltimet ovat niin kalliita, että olen tyytynyt varjostuksissa ja poskipunissa aiemmin tuohon alimmaiseen halpaan ja onnettomaan Duroyn sutiin, jota en erityisemmin voi suositella. Karhea laatu ja karvat hapsottavat. Mukana kuvassa vain esimerkkinä huonosta siveltimestä. Onneksi asiaan on saatu muutos. Sain bareMineralsilta kokeiluun aloituspakkauksen ja sen mukana Flawless Face Brushin (ei kuvassa) ja Full Flawless Face Brushin (kuvassa tokaylin), ja ne ovatkin unelmanpehmeitä verrattuna tuohon edelliseeni. Niistä poskipunalle käytän mieluusti kumpaakin - samoin puuterille.


Puhdistus? En omista monia kovin kalliita siveltimiä, joten en suuremmin stressaa puhdistukseen käyttämästäni aineesta. Eri koulukunnat käskevät toimimaan eri tavalla, ja olisinkin ihan hukassa, mikäli yrittäisin etsiä superkalliille sivellinvalikoimalle oikeaa pesutapaa. Osa vannoo Marseille-saippuan nimeen, osa shampoon, osa Fairyn (tehokkain pöpöjen tappaja, joten paras valinta meikkisienille). Minä käytän ristiin käsisaippuaa tai Fairyä (applikaattorit ja meikkisienet), shampoota ja/tai hoitoainetta (karvasiveltimet) ja pikapesuun MAC:in siveltimienpuhdistusainetta. Kuivatan siveltimet yleensä talouspaperin päällä, vaihdan talouspaperin alta sen kostuttua.



Huomasiko kukaan, mikä oleellinen puuttuu? Se on tällä hetkellä etsinnässä, yhtään oikeasti hyvää ja mieltymysteni mukaista minulla ei tällä hetkellä ole, vaan käytän epämääräisiä rimpuloita. Yksi rimpuloistakin hajosi juuri. Huulipunasivellin, se puuttuu. Otetaan siis vastaan hyviä vinkkejä tarkoista huulipunasiveltimistä, joissa on mielellään pitkä varsi mutta jotka ovat sillä tavalla suljettavassa hylsyssä, että siveltimen voi laittaa laukkuun ilman mitään Minigrip-viritelmiä.