Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsivoiteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsivoiteet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. joulukuuta 2015

Luksusta talvikäsille

Jostain ihmeellisestä syystä olen saanut hurjasti energiaa viime aikoina (lue: kävin lomalla). Äitini oli kissavahtina sen aikaa ja oli sitten yllätyksekseni siivonnut koko kämpän (lue: mä arvasin, että se on niin pöhkö). Äidiltä jäi ainoastaan järjestely tekemättä, koska hän ei tietenkään tiedä, missä mikäkin tavara normaalisti majailee (lue: ne majailevat lattialla tai muualla, ei niille ole paikkaa, mistä äiti olisi niiden paikkaa tiennytkään). Minä sitten jatkoin äidin projektia, nyt on jynssätty ties mitä. Siivoamisen inhottava puoli on käsien kuivuminen jatkuvan vedellä lotraamisen vuoksi. Maahantuoja antoi minulle testattavaksi uudistuneen Sensain käsivoiteen - johan kelpaa siivota.

IMG_3525

Tämän tuotteen ydinidea on luksus. Käsivoiteen ei ole pakko olla sellaista peruspirkkaa, käsivoiteen levittämisestä saa tulla hemmottelua. Tuotteessa on miellyttävä tuoksu, sellainen, jonka kuvittelen sopivan juurikin tuotteen kohderyhmälle. Ei mikään nuorekas karkkituoksu, vaan hento ja itämainen. Selektiivisen kosmetiikan tuoksu.

Cellular Performance on Sensain anti-age-sarja, joten käsivoiteeseen on lisätty aurinkosuoja (UVB). En ollut ennen edes ajatellut asiaa, mutta kyllä, käsivoiteessahan on ihan fiksua olla aurinkosuoja. Kädet harvemmin palavat, mutta sen sijaan juuri ihon ikääntymistä ajatellen suoja on hyvä pointti, iän näkee käsistä.

Käsivoidetta kuluu joillain litratolkulla. Joillain yksi tuubi kestää vuoden. Minä kuulun näihin jälkimmäisiin. Minun käsivoiteeni on oltava jotain kiinnostavaa, arkiset tuotteet jäävät pölyttymään. Siksi tästäkin innostuin. Vielä kun olisi samanlainen jalkavoide, johan alkaisi rasvaus muistua mieleen useammin...

Sensain 100 ml:n käsivoide maksaa noin 94 euroa. Uudistunut versio tulee myyntiin helmikuun 2016 puolivälissä. Cellular Performance -linjan vartalonhoitotuotteet Body Firming Emulsion ja Throat and Bust Lifting Effect uudistuvat myös silloin samaan aikaan.


Tuote on saatu testiin maahantuojalta.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Vegaanikosmetiikkaviikko: Patyka (+alekoodi)

IMG_2260

Patyka on Jolien Skandinaviaan maahantuoma ylellinen luonnonkosmetiikkamerkki, jonka kaikki tuotteet ovat vegaanisia. Tuotteilla on luonnonkosmetiikan Ecocert- ja Cosmebio-sertifikaatit sekä tiukkojen kriteerien eläinkokeettomuudesta kertova Leaping Bunny -sertifikaatti. Jolie on tuonut merkkiä Suomeen nyt kahden vuoden ajan.

Minulle merkki tuli tutuksi keväällä blogimiitin kautta, jossa voitin arvonnassa sarjan Huile Absolue -öljyseerumin ja käsivoiteen. Kirjoittelinkin niistä silloin. Patyka herätti minussa innostusta luksusmaisuutensa sekä pakkauksissa ja markkinoinnissa toistuvan pariisilaisen, hillityn tyylikkään estetiikkansa takia. Luonnonkosmetiikan kompastuskivenä on minulla monesti juuri liiallinen ekohenkisyys, tuotteet ovat yleensä ulkoasultaan ennemmin... noh, luonnonkosmetiikkamaisia, luksuksen sijaan. Tästä on poikkeuksia, Patyka yhtenä esimerkkinä. Patyka muistuttaa minua siitä, että luonnonkosmetiikan ei tarvitse olla aina imagoltaan ylitsepursuavan ekohippiä. Vaikka tuoksumaailma on selkeästi sitä tuttua luonnonkosmetiikkaa, joka vie aikansa totutella, pakkaukset ja imago tuovat tuotteiden käyttöön ihan erilaisen fiiliksen. Patykan kansainväliset nettisivut noudattavat samaa linjaa.

Jolie ylipäätään on keskittynyt yrityksenä laadukkaampaan luonnonkosmetiikkaan. Minulla on huomenna meikkausaika siellä, palaan itse yritykseen ja sen konseptiin tarkemmin tuon jälkeen.

IMG_2267

Vegaanikosmetiikkaviikolle sain testiin Patyka Biokaliftin -sarjan puhdistusöljyn sekä puhdistusvaahdon. Patykan tuotteet jakautuvat kahteen linjaan. Biokaliftin on suunnattu erityisesti yli 25-vuotiaille, mutta ikäsuositus on tietysti ohjeellinen. Absolis-linja on suunnattu kaiken ikäisille. Öljyseerumini ja käsivoiteeni kuuluvat siihen Absolis-sarjaan. Biokaliftin on kalliimpi, mutta Patykalla on myös vähän edullisempiakin ihonpuhdistustuotteita. Esimerkiksi Rosewood Velvet Cleansing Milk kuivalle iholle tai Spearmint Purifying Foaming Gel epäpuhtaalle iholle maksavat vain 26 euroa kappaleelta, kun taas Biokaliftin-linjan tuotteeni Remarquable Cleansing Oil maksaa 52 euroa (100 ml) ja Delicate Cleansing Foam 49 euroa (150 ml).

Oli mukavaa, että en vegaanikosmetiikkaviikolla joutunut luopumaan minulle rutiiniksi muodostuneista tavoista. Käytän normaalistikin öljyä tai rasvaista tuotetta meikin irrotukseen, jonka jälkeen pesen kasvoni vaahtoavalla tuotteella Clarisonic-harjan kanssa. Käytin tosin tietoisesti vegaanikosmetiikkaviikolla näitä vähän väärinkin - tai no, toisella tavalla. Patykan tuotteilla kaksoispuhdistus (meikinpoisto öljyllä, vaahtoava tuote sen jälkeen) menee muuten samoin kuin muilla, mutta erona on, että kuivalle iholle levitettyä öljymäistä tuotetta ei pestä pois ennen vaahtoavaa puhdistustuotetta. Testasin molemmat tavat, minusta nämä toimivat ihan yhtä hyvin myös niinkin, että öljyn pesee vedellä ja liinalla pois ennen vaahtopuhdistusta.

IMG_2345

Puhdistusöljyn tuoksu yllätti: sehän tuoksui hyvältä! Puhdistusvaahto taas oli tuoksultaan perinteisempää luonnonkosmetiikan tuoksumaailmaa, mutta loppuviikosta totuin siihen. Sekä öljy että puhdistusvaahto ovat molemmat tarkoitettu kaikille ihotyypeille.

Silmämeikin poistin koko viikon vain vegaanituotteilla. En käyttänyt silmämeikinpoistoainetta, vaikka yleensä käytän. Olen kokenut öljyllä silmämeikin irrottamisen aina vähän työläämmäksi kuin vanulapun ja silmämeikinpoistoaineen, riippumatta siitä, minkälainen poispestävä meikinpoistoaine minulla on käytössä. Saman homman kohtasin Patykan öljyn kanssa. Meikki lähtee kyllä, mutta mielestäni siihen tarvitaan liikaa hieromista, muhittelua ja vaivannäköä - ja lisäksi silmäni aavistuksen ärtyivät tuosta muutoksesta alkuviikosta. Se meni ohi, kun lisäsin öljyn määrän Patykan suositteleman yhden painalluksen sijaan kahteen, muhittelin enemmän ja hieroin kevyemmin. Silti, kyllä mieluummin käytän perinteistä silmämeikinpoistoainetta tämän lisänä jatkossa.

Vaahtopuhdistustuote vaahdottaa pumppumekanismillaan tuotteen itse. Olenkin hyvin laiska vaahdottamaan tuotteita käsin. Clarisonic hoitaa vaahdotuksen yleensä puolestani, tässä sen hoiti pumppu.

Moni pelkää käyttää öljyjä rasvaisella tai sekaiholla, mutta tuo ykkösvaiheen meikinpoistotuotehan pestään pois. Eikä niitä öljyjä tarvitse muutenkaan pelätä. Omalla ihollani olen huomannut, että tarpeeksi rasvaiset kosteusvoiteetkin ovat tarpeen, vaikka minulla sekaiho onkin, sillä rutikuivaksi peseminen pahentaa sekaihoni ajoittaista pintakuivuutta ja ainakin minun lukemieni ihonhoitovinkkien mukaan liian vähäinen kosteutus voi häiritä ihon omaa talineritystä niin, että iho alkaa kuivuuttaan pukkaamaan sitä omaa rasvaa yhä vaan lisää. Makes sense, niinhän se tapahtuu päänahassakin, jos hiuksia pesee kovin usein. Ihoni voi nykyään paljon paremmin, kun olen heittänyt pois liian kevyet, rasvaiselle iholle suunnatut kosteusvoiteet, joita käytin teinistä varhaisaikuisuuteen. Patykan Huile Absolue -öljyseerumi on nyt juuri tällä hetkellä pikkuisen liian tuhti iholleni jatkuvasti käytettynä, mutta alkukesästä käytin sitä joka ilta kosteusvoiteen sijaan ja olin oikein tyytyväinen. Huile Absolue -öljyseerumi on Patykan tunnetuin ja myydyin tuote, josta koko sarja lähti liikkeelle. Se sopii erityisesti yökäyttöön kasvoille, mutta tuote on monikäyttöinen: sitä voi levittää myös muualle vartalon kuiviin kohtiin, kynsinauhoista kyynärpäihin. Lisäksi sitä voi laittaa hiuksiin tehohoidoksi latvoihin ennen pesua, antaa vaikuttaa hetken ja pestä sitten pois. Kuivilla hiuksilla öljyä voi myös sekoittaa hoitoaineen sekaan lisähoidoksi.

Puhdistusöljyllä, puhdistusvaahdolla ja käsivoiteella oli ilahduttavan pitkät säilyvyysajat: 12 kuukautta avaamisesta. Huile Absolue -öljy on superriittoisaa, mutta sillä on vain 6 kuukauden luvattu säilyvyysaika. Viileässä säilytettynä uskoisin sen säilyvän kyllä ihan hyvin pidempäänkin. Ainakin omalla kohdallani olen huomannut, että harvemmin tuotteet oikeasti menevät pilalle, vaikka ne seisoisivat kaapissa vähän kauemminkin kuin sen luvatun säilyvyysajan. Muistakaa kuitenkin, että kosmetiikkatuotteita ei kannata säilyttää esim. kylpyhuoneessa kuumassa ja kosteassa. Purkkimaisia tuotteita kannattaa käyttää puhtaalla spaattelilla eikä survoa sormia purkkiin, meikkituotteiden kanssa taas pitää pitää huolta siitä, että siveltimet sun muut pestään tarpeeksi usein, etteivät ne kuljeta bakteereita tuotteeseen. Luonnonkosmetiikan kohdalla kannattaa olla tarkka, sillä niissä perinteiset säilöntaineet on korvattu muilla ratkaisuilla. Jos jokin tuotteen koostumuksessa muuttuu tai se alkaa tuoksua epäilyttävältä, tuote on roskiskamaa.

IMG_2286

Katsokaa nyt tuotakin pakkausta! Että voi olla kaunis! Creme Absolue -käsivoide maksaa 19 euroa (50 ml). Käsivoide tuoksuu perinteiseltä luonnonkosmetiikalta, mutta kuten jo mainitsin, ainakin minä totun siihen. Muistan kyllä ensireaktioni luonnonkosmetiikan tuoksuista, ne olivat jopa vähän vastenmielisiä kaikessa vehreydessään. Luonnonkosmetiikan yleistyessä ja tuotteita enemmän testattuani tuoksu alkaa olla minulle aika neutraali niissä. Ei se nautintokaan ole, se täytyy myöntää, mutta jos haluaa luonnonkosmetiikkaa, saa luonnonkosmetiikkaa.

Patykaa myydään Jolien kivijalkaliikkeen ja nettikaupan lisäksi myös jälleenmyyjillä. Omat tuotteeni sain postissa todella kauniissa Jolien omassa postipaketissa - oletan, että nettitilaukset tulevat samanlaisissa mintunvihreissä laatikoissa silkkipapereineen.

IMG_2298

Hehkutetaan nyt vielä vähän lisää tätä Patykan pakkausdesignia. Pahvipakkaukset avautuvat tuolla tavalla.


Ja sitten se alennuskoodi! Jolie tarjosi blogini lukijoille alekoodin, jolla saa 15% alennusta Patykan tuotteista Jolien nettikaupassa. Koodi on sonia ja se on voimassa tästä päivästä kaksi viikkoa eteenpäin, 13.9.-27.9. Ja ei, en nimennyt alennuskoodia itse. :D


Tuotteet on saatu testiin blogin kautta, käsivoide ja öljyseerumi blogimiitin arvonnasta ja puhdistustuotteet maahantuojalta suoraan. Kiitokset juuri remontoidulle Hämäläis-Osakunnalle kuvauspaikasta. ;)

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Kuolleenmeren kosmetiikkaa

IMG_0888

Ensimmäinen muistikuvani Ahavasta on samalla ensimmäinen muistikuvani siitä, kuinka jokin hoitoaine jo suihkussa tuntui selvittävän hiukset sileiksi. Elettiin 1990-luvun loppua tai vuotta 2000, olin ala-asteella ja äidilläni oli tullut juuri Ahavan tuotteita myyntiin kemikalioon. Ensimmäinen kokemukseni onkin hiustenhoitotuotteista. Näiden 15 vuoden aikana en ole erityisemmin sarjaan perehtynyt, vaikka sinänsä kiinnostusta on ollut. Tuotemeren keskellä vaan eri sarjoja on niin tolkuttoman paljon, ettei Ahavaa ole tullut tutkiskeltua. Sarja pohjautuu Kuolleenmeren mineraaleihin. Onhan tuolla Kuolleellamerelläkin tullut vierailtua, mutta siitä nyt on aikaa vielä enemmän - kävin Israelissa vuonna 1994 ja muistan lähinnä sen, kuinka vesi ei kelluttanut minua niin kuin muita. Johtui varmaan kovasta räpiköinnistäni, muut lukivat lehteä kelluessaan ja minä van ihmettelin, kun en pystynyt samaan.

Ahava ei ole ainoa Kuolleenmeren mineraaleja hyödyntävä kosmetiikkamerkki, itse asiassa minulla on testissä myös kasa muita, pienempiä paikallisia merkkejä, joita sain tuliaisina poikaystävän vanhempien Jordanian matkalta. Kuolleenmeren vesi on erittäin suolaista ja suola mineraalipitoista. Länsirannan alueella tuotettua Kuolleenmeren kosmetiikkaa on boikotoitu poliittisista syistä, mutta kun tämä ei ole poliittinen blogi eikä ota kantaa Palestiinan tilanteeseen, testaan näitä ja niitä jordanialaisiakin nyt ihan sellaisenaan irrotettuna mistään politiikasta. Itse en tuosta Kuolleenmeren tuotteiden boikotista tiedä oikein kunnolla, jokusen artikkelin olen lukenut. Netistä löytyy tietoa sitä kaipaaville. Valmistuspaikka tuotteilla on Mitzpe Shalem, joka kansainvälisen oikeuden mukaan on laiton, kuten muutkin miehitetyt palestiinalaisalueet. No, minulla näkyy nyt sitten olevan Kuolleenmeren tuotteita molemmilta puolilta, Israelin miehitysalueilta ja Jordaniasta.

Mutta, Länsirannan poliittinen tilanne ja lapsuuden lomamatkani sikseen ja asiaan.

Ahava Time to Hydrate Essential Day Moisturizer on Ahavan bestseller-tuotteita. Se on suunnattu normaalille tai kuivalle iholle, mutta minä olen käyttänyt tätä pintakuivalle sekaiholleni kesällä. Kesällä ihoni ei ole erityisen kuiva, yleensä myös paremmassa kunnossa kuin talvisin. Käytän yleensäkin muita kuin sekaihon kosteusvoiteita, ne ovat usein liian kevyitä minulle. Siksi otin rohkeasti myös tämän kokeiluun. Kosteusvoide levittyy nätisti ja kosteuttaa oikein sopivasti, mutta epäilen, että kuivalle iholle tämä ei sellaisenaan riittäisi. Yhdistäisin jonkun öljyseerumin tai muun mukaan, jos iho on varsinaisesti kuiva. Hintaa näyttäisi täysikokoisella (50 ml, purkki) olevan Sokoksella 41,90 euroa, omani on 15 ml:n matkakoko.

Mineral Hand Cream kuuluu myös sarjan bestsellereihin. Täysikokoinen (100 ml tuubi) on Sokoksella normaalisti 17,90 euroa, kirjoitushetkellä oli tarjouksessa 13,90 euroa. Tuoksu on aika voimakas mutta ei minua häiritsevä, ihan kiva. Hetken aikaa voidetta hierottuani se sulaa, muuttuu liukuvammaksi käsillä. Itse asiassa tuntuma on jopa niin liukuva, että olisin ajatellut silikonien olevan aivan raaka-ainelistan alkupäässä, mutta dimethicone löytyykin vasta jonkun kymmenen ensimmäisen jälkeen. INCI-listassahan nuo ovat pitoisuusjärjestyksessä, paitsi raaka-aineet, joita on alle 1% - ne saavat olla sekalaisessa järjestyksessä. Tuon liukuvan tunteen tuonee palmuöljystä johdettu ethylhexyl palmitate, jonka suomennosta ei minulla ole. Se on raaka-ainelistassa ensimmäisenä veden jälkeen. Kosteutusteho pohjaa glyseriiniin.

Oikein mukavia tuotteita minun testailujeni perusteella. Molemmat tulen käyttämään loppuunkin.


Tuotteet on saatu testiin blogitapaamisen goodiebagistä.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Patyka - pariisilaista luonnonkosmetiikkaa

IMG_9305

Pakkaus on puoli ruokaa, sanotaan kosmetiikkapiireissä. No ei ees sanota, mut sopi tähän, joten sovitaan, että niin sanotaan. Vaikken edes heti tiennyt, mitä sain, jo pakkaus aiheutti wow-efektin saadessani tämän Patykan lahjapakkauksen Hannan miitistä.

IMG_9282

No onpa nätti. Tykkään pakkauksista, jotka voi säilyttää. Mustavalkoinen pakkaus sopii makuuhuoneeseeni, se jää sinne sisustuselementiksi.

IMG_9274

Mutta oli siellä koreassa pakkauksessa miellyttävää sisältöäkin! Lahjapakkaus sisälsi Huile Absolue -öljyn ja käsivoiteen.

Huile Absolue on öljymäinen seerumi, kasvoille, vartalolle ja hiuksille. Tuote lupaa paljon, 11 eteeristä öljyä ja kasviöljyä lupaavat lisätä ihon hehkua, ravita, kiinteyttää, uudistaa ja suojata ihoa antioksidanteilla. Patykan koko tuotesarja sai alkunsa tästä monikäyttö-öljystä. Tuoksu on luonnonkosmetiikkamainen. Jos olet perehtynyt vähääkään luonnonkosmetiikkaan, tunnistat sen tuoksun helposti.

Ohjeen mukaan öljyä levitettäsiin yksi painallus kasvoille, mutta minä olen käyttänyt kaksi - ihan siksi, että olen käyttänyt iltaisin pelkkää tätä nyt kesällä, ilman kosteusvoidetta. Kolmas painallus menee jo överiksi, sitten sitä saa levitellä jo kynsinauhoillekin. Hiuksilla tämä toimii samoin kuin Moroccanoil, silottaa pörröä. Tuote on vegaaninen, siitä plussaa tältä bloggaajalta.

Yhdellä painalluksella öljystä saa kevyemmän kerroksen, mutta oma kahden painalluksen tekniikkani on ollut oikein hyvä toimimaan myös kosteusvoiteen tehtävässä. Mikään ei tietenkään estä, etteikö tätä voisi lisätä kosteusvoiteeseen, levittäen seerumin sen mukana kosteusvoiteen tehoa lisäten. Nautin vain itse jostain syystä siitä, että läträän paljon eri purkeilla. :) Päivisin en tätä käyttäisi, koska ihoni ei ime öljyä edes sitä yhtä painallusta jäämättä selkeästi öljyisen tuntuiseksi. Yöksi laitettavaksi hoitotuotteeksi Patykan öljy sen sijaan sopii loistavasti. Ihoni on pysynyt siinä kunnossa, missä se hoidettuna ja huollettuna yleensä onkin.

Käsivoide tuoksuu myös luonnonkosmetiikalle. Sen koostumus, imeytyvyys ja kosteutusteho on perinteistä luonnonkosmetiikkaa - perushyvää. Pakkaus vaan on niin paljon kauniimpi kuin monet muut luonnonkosmetiikan vaihtoehdot.

Kokonaisarvio? Erittäin mukavaa, että sinänsä simppelit tuotteet tuodaan kuluttajille upeissa, ylellisissä pakkauksissa. Molemmat tuotteet ovat hyviä ja toimivia, mutta luulen, etten käyttäisi kosmetiikkaviidakossani juuri näitä, elleivät pakkaukset olisi näin kauniita. Luonnonkosmetiikka tuli rytinällä, nyt materiatulvassa lienee aika pakkauskilpailun.

Hinta onkin sitten aika huh-huh. Pelkästään tuon öljyn hinta on Joliessa 49 euroa. Luonnonkosmetiikalla on myös high-end - ja niin saa ollakin. Luksustuotteista nauttivana sydämeeni pääsee helpommin tällaisella profiililla.


Tuotteet on saatu blogin kautta.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Lisää Urtekramia

IMG_9369

Postauksessa vähän aikaa sitten esittelin ensimmäisen satsin vegaanisia, eläinkokeettomia ja ekosertifioituja Urtekramin tuotteita, tässä vielä loppuja.

Ruusupalasaippua vaahtoaa palmuöljyn avulla. Se on kosteuttava, glyseriinipitoinen ja edullinen (1,90 euroa). Eihän tämä ole yhtään samalla tavalla jytyä kuin normaali käsisaippua, tarkoitus on ollakin hellävarainen eikä tavallisen saippuan tapaan kuivattava. Tuntuma on selvästi rasvaisempi ja pehmeämpi kuin normaalisaippuassa. Voisikohan tällä pestä siveltimiä? Voisin uskaltaa kokeilla siihenkin tassujen lisäksi, en kuitenkaan kalliimmille siveltimilleni, kun ei ole erikseen tätä suositeltu. Osaisiko joku sivellintietäjä sanoa? Kävisikö tämä siihen? Yleensähän ainakin luonnonkarvaiset siveltimet tykkäävät rasvaisista saippuoista ja Marseillen suosintahan perustuu ymmärtääkseni juuri sen rasvaisuuteen. Ei Marseille tosin näin rasvaiselta tunnu. Tuoksu on saippuassa sitä samaa Dr. Hauschkan ruusuvoiteen kaltaista, kuten muissakin damaskoksenruusua sisältävissä Urtekramin ruususarjan tuotteissa. Käy minulle nykyisin luonnonkosmetiikan tuoksuihin enemmän totuttuani, jakaa kyllä mielipiteitä.

Aloe Vera -vartalovoiteen hintaa minulla ei tässä juuri nyt ole, mutta lienee jotain 6-8 euron luokkaa. Nämähän ovat kaikki tosiaan halpoja, markettihintaisia. Sopivat vähän vähänvaraisemmallekin ekoilijalle. Oman vartalovoiteeni pumppupullo ei koskaan toiminutkaan, sen kierteet olivat jotenkin hajonneet, mutta eipä tuo testaamista haitannut. Tokihan tällaisessa tapauksessa normaalikuluttaja saisi vaihdettua tuotteensa toimivaan, mutta PR-tuotteissa en lähde tällaisesta valittamaan, vaan testaan tämmöisen sitten pumputta. Tuoksu on hyvä, sitruksinen, parempi kuin ruusutuotteissa. Vartalovoiteet ovat luonnonkosmetiikassa se tuoteryhmä, joka minulla yleensä toimii oikein kivasti, toisin kuin meikit. Tämä hieman vaati hieromista, että imeytyi. Ensin jätti vähän valkoista iholle. Sitä kyllä tekevät monet normikosmetiikankin vartalovoiteet. Kosteusteho oli minun normaalille iholleni riittävä. Koostumus oli paksumpi kuin oletin, oletin vähän lirumpaa ja ehkä öljyisempää, mutta ihan normaalin vartalovoiteen paksuutta tämä oli. Tämä oli testaamistani Urtekrameista kivoin tuote, miinusta toki siitä, että omani oli pumppumekanismiltaan rikki.

INCI näyttää hyvältä silmääni, siellä on oikeasti kosteuttavia ainesosia eikä silikonia, joka vain saisi kosteutuksen tunnun (välihuomautus: mä kyllä tykkään silikoneista noin yleensä, koska levittäessä tuotetta ne tuovat miellyttävämmän kokemuksen, hiuksissani ne ovat parhaita ja melkein ehdottomia siloitukseen ja meikkipohjassa taas liukuminen, joka monesti toteutuu silikonilla, on erittäin tärkeä minulle):
Aqua, olea europaea oil*, butyrospermum parkii butter*, aloe barbadensis leaf extract*, polyglyceryl-3 dicitrate/stearate, glycerin**, cetyl alcohol, coco-caprylate, zea mays starch*, glyceryl stearate se, punus armeniaca kernel oil*, glyceryl caprylate, oenothera biennis oil*, simmondsia chinensis seed oil*, Citrus aurantium dulcis peel oil*, cymbopogon schoenanthus oil*, bisabolol, magnolia officinalis bark extract, xanthan gum, citric acid, tocopherol, beta-sitosterol, squalene, citral, limonene, linalol. * = luomu ** = valmistettu luomuraaka-aineista

Silmääni pisti tuo loppupään skvalaani, mutta vegaanisessa tuotteessa kyseessä ei varmasti ole eläinperäinen sellainen. Eteeriset öljyt luonnonkosmetiikassa nyt sinänsä voivat joitain allergisoida, mutta minun ihoni sietää kyllä hyvin.

Ruusukäsivoide (noin 4 euroa) on myöskin samaan tapaan INCI-listalta vakuuttava: on sheavoita, aloe veraa, kasviöljyjä... Peruskäsivoide minusta, hieman tahmaisen tunteen jättävä mutta kyllä sen kanssa elää. Tahmaisuus häviää ja pehmenee kyllä, mutta johonkin työkäyttöön ei kyllä olisi optimaalisin. Voisin hyvin siirtyä sekä käsivoiteissa että vartalovoiteissa luonnonkosmetiikkaan, jos ekovihertyä päättäisin.


Yhteenvetona testaamistani Urtekramin tuotteista: vartalovoide oli paras, shampoot ihan ok jos kevyt pesu riittää ja ohut koostumus ja tuplavaahdotus ei haittaa, käsivoide ihan perusjees joskin heti levityksen jälkeen vähän tahmainen, ruusupalasaippua passeli usein toistuvaan käsienpesuun (ja ehkä muuhunkin, jos olisin ehtinyt kokeilla kunnolla). Deodorantti ei toiminut, hoitoaineista ainakaan nämä normaalien hiusten tuotteet eivät minun hiuksilleni riitä missään nimessä.


Kaikki Urtekramin tuotteet tässä ja edellisessä Urtekram-postauksessa saatu blogiin testiin.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Philosophy Suomeen, vihdoin!

Vähän aikaa sitten sain kuulla, että jenkkimerkki Philosophy tulee Suomeen ihan mantereellekin myyntiin ja merkin fanina olin ja olen aivan innoissani. Vuoden ajan näitä on saanut Viking Linelta, sitä ennen vain ulkomailta. Nyt tuotteet tulevat myyntiin Bernerin maahantuomana Sokoksille ja Sokos Emotioneihin viikolla 11. Tarkempi julkaisupäivä on Helsingin Sokoksella 13.3.2014.

Olin eilen Paloma Communicationsin järjestämässä Kauneus- ja hyvinvointiaamussa, jossa myös Philosophya esiteltiin ennakkoon bloggaajille, toimittajille ja muille median edustajille.

Olen kirjoittanut Philosophysta aiemminkin useaan kertaan, tässä linkki kaikkiin aiempiin kirjoituksiin. Linkitän myös kyseisten tuotteiden kohdalla vanhempiin kirjoituksiini. En siis kertaa uudestaan tässä kaikkea, paljon on jo mainittu sarjan historiasta, mietelauseista, pullodesignista, pienellä alkavista nimistä sun muusta.


Kaksi Philosophyn tuotetta on päässyt Holy Grail -listallenikin, jossa on ylivertaisen hyväksi havaitsemiani tuotteita, joita en ole toistaiseksi vaihtamassa. Ne kaksi ovat nuo kuvassa esiintyvät: The Microdelivery Exfoliating Facial Wash ja Pure Grace -tuoksu. Jälkimmäisen valitsin itselleni vuoden 2013 parhaaksi tuoksuksi. Ensimmäinen taas paikkasi kipeää aukkoa Chanelin lempikuorintani valmistuksen lopettamisen jälkeen ja osoittautui oikein mainioksi. Toinen pullo kumpaakin menossa.


Philosophy on pääasiassa ihonhoitomerkki höystettynä tuoksuilla ja suihkugeeleillä ja muutamalla meikkituotteella. Purity Made Simple on merkin suosittu puhdistustuotelinja. Minulla on ollut testissä One-Step Cleanser ja pieni pulloni on itse asiassa parhaillaankin aktiivikäytössä. Koen sen hyvin perusputsarina. Tuosta lyhyehköön juttuuni aiheesta. En ole ihan varma, onko oma One-Step Cleanserini täysin sama tuote kuin tuo kuvan 3-in-1 Cleanser, mutta oletan niin. Todennäköisesti minipullooni on nimeä vain lyhennetty, kuten tuota tuotteen mietelausettakin.



Microdelivery-sarjasta olen kokeillut tuota mikrorakeista, "perinteisempää" Exfoliating Facial Washia ja kuten sanottua, rakastunut siihen. Minulle on suositeltu lukijoidenkin toimesta myös tuota toista tehokkaampaa Peel-kuorintaa, katsotaan, josko se päätyisi testiin vielä. Se on nimittäin myös Philosophyn suosituimpia tuotteita.


Hope-sarjasta olen testannut Hands of Hope -käsivoiteen (tykkäsin) ja alkuperäisen koostumuksen Hope in a Jar -päivävoiteen. Jälkimmäinen aiheutti pettymyksen, sillä odotukseni olivat suuret hypetyksen vuoksi ja lopulta tuote kirveli silmiäni - se on nimittäin aavistuksen kuoriva. Nyt sain PR-tilaisuudesta testiin voiteen yöversion, se menee kokeiluun seuraavaksi, kunhan testailen yhden Clarinsin minikokoni loppuun. Myös yövoiteessa on AHA-kuorinta, katsotaan, opinko käyttämään sitä niin, etten tuhri naamaan koskemalla sormilla silmiäni kuten päivävoiteen kanssa kävi.


Tuoksuista tulee Suomeen rakastamani Pure Gracen lisäksi suosituin Amazing Grace sekä Living Grace. Amazing Gracestä tulee myös suihkugeeli- ja kosteusvoideversiot. Olisin kovasti toivonut oman tuoksuni suihkugeeliversiota Suomeen, mutta toistaiseksi ei ole tulossa.




Sokerina pohjalla, Philosophyn suihkugeelit. Nämä ovat aivan ihania! Jokaisessa on resepti joko juomaan tai jälkiruokaan. Minulla on ollut Senorita Margarita ja Melon Daiquiri. Ensimmäisen pullon ohjeen mukaan tein drinkinkin silloiseen postaukseen. Nämä käyvät myös kylpyvaahtona ja valmistajan mukaan myös shampoona, mutta itse käytän shampoona mieluummin jotain täsmällisemmin hiuslaadulleni tarkoitettua tuotetta.


Philosophy myy myös lahjapakkauksia, näistä tulee Suomeen Thank You ja Birthday Girl. Lahjapakkauksissa on mukana huulikiilto ja suihkugeeli. Huulikiiltoja en ole testannut, mutta suihkugeelit ovat niin ihania, että todellakin uskallan suositella näitä. Thank Youssa tulee mukana Raspberry Sorbet -suihkugeeli (240 ml) ja -kiilto, Birthday Girlissä Vanilla Birthday Caken vastaavat.


Kämp Spassa ja hotelli Glossa järjestetyssä tilaisuudessa ihastuin kovasti tuotteiden esillepanoon Glon sviitissä. Kuvissa olevat lapset ovat Bernerin työntekijöitä, kuvia heidän omista arkistoistaan. Philosophyn kuvituksissa on usein lapsi, joista ainakin yksi on muistaakseni sarjan perustajan oma lapsuudenkuva. Lehdistötiedote tiesi kertoa seuraavaa: "Sarjan materiaaleissa näkyvät lasten kuvat ovat philosophyn tapa tuoda esiin ja korostaa rakkautta perheeseen ja ystäviin. Lapset kannustavat luovuuteen, iloisuuteen ja hetkessä elämiseen. He auttavat meitä uskomaan taikuuteen, olemaan välittämättä vaikka värit värittäessä menisivätkin hieman yli rajojen ja uskomaan ihmeisiin."


Postauksessa mainittujen lisäksi olen testannut myös Be Your Best -BB:n, Kiss Me -huultenkuorinnan ja testauksen alla (yhä) on Keep the Peace -seerumi. Nämä eivät ole toistaiseksi saatavilla Suomesta ainakaan alkuun.


Tässä vielä muutaman erityisesti mainitsemani tuotteen suositushinnat Suomessa. Hinnat eivät yllätyksekseni ihan hirveästi Viking Linen hinnoista nähdäkseni eroa:

purity one step cleanser 240 ml - 21,40 euroa
purity one step cleanser 90 ml - 10,70 euroa
microdelivery exfoliating facial wash 240 ml - 26,70 euroa
microdelivery exfoliating facial wash 120 ml - 18,45 euroa
hope in a jar 60 ml - 42,80 euroa
hands of hope 120 ml - 18,45 euroa
hands of hope 30 ml - 10,70 euroa
suihkugeelit 480 ml (siis megapulloja!) - 18,15 euroa
lahjapakkaukset - 32,10 euroa
pure grace edt (samoin kuin muut tuoksut) 60 ml - 42,80 euroa


Kaikki postauksessa mainitut jo testaamani tuotteet olen ostanut omilla rahoillani.

lauantai 23. marraskuuta 2013

Candy Shop ja stressikäsirasva

Kävin keskiviikkona Candy Shopin pikkujouluissa. Candy Shopin liike sijaitsee omalla kotikadullani Lönnrotinkadulla, tarkemmin sanottuna Lönnrotinkatu 9:ssä. Liike on pieni mutta kiva, sen ideana on maahantuoda tuotteita, joita ei muutoin täältä oikein saa. Liikkeen lisäksi nettikauppa palvelee.

Minulla ei tietenkään ollut mukana kuin kännykkäkamera, joten luokattoman huonojen kuvieni sijaan päätin ohjata teidät vaikkapa Kissaämmän postaukseen tilaisuudesta. Kissaämmän postauksesta näkee mm. Heidin itse tekemät joulupiparin makuiset cupcaket kaneli-tuorejuustokuorrutuksella. Piparikuppikakut ovat tämän joulun ehdoton trendi, voittaa jopa hakaristitortut. Minulla on ollut ilo tänä talvena syksynä syödä sellaisia jo kahdesti, opinpa jopa muffinin ja cupcaken eron! Minulle ne ovat kaikki muffineita, mutta cupcakessa on kuulemma höhhöä päällä. Sorry, kutsuin niitä muffineiksi edellisen kerran. Mä haluan lisää tuollaisia. Opettelen kohta leipomaan, jos ei näitä tule yleiseen jakeluun!


Percy & Reed on kahden hiustaiteilijan Paul Percivalin ja Adam Reedin perustama brändi, jonka pakkaukset vetoavat minuun ihan kympillä. Tästä niiden pakkauksia on turha tihrustaa, mutta ostin tuossa jokin aika sitten minikokoisia tuotteita näistä testiin, joten tulossa blogiin on.


Pain ihonhoitotuotteet ovat toistaiseksi itselleni vain nimeltä tuttuja, brittiläisiä luomutuotteita. Niitä onkin näkynyt lehdissä, Chamomile & Rosehip -kosteusvoide voitti Trendin palkinnon tänä vuonna.


Rococon kynsilakkoja liike myy myös. Saimme tällaiset myös lahjakassista mukaamme. Jokainen lakka tulee tukevassa pahvirasiassa, hintaa perussävyillä on 16 euroa. Itselleni merkki on jäänyt mieleen pahvirasiansa takia, on niin meikäläisen näköinen ettei tosikaan.


Saimme valita useammasta sävystä. Otin tavoistani poiketen vähän vieraamman värin, pronssisen Nissi-sävyn. Tai no, miten niin tavoistani poiketen, tätä kirjoittaessanikin minulla on minulle "vieras" lämmin kullansekainen sävy kynsillä... Rococolla kynsilakkoja on eri koostumuksissa, koostumus lukee aina nimen perässä.


Myös Burt's Bees kuuluu Candy Shopin maahantuomiin merkkeihin. Shoppailin itselleni täysikokoisen purkin Hand Salvea.


Testailin tätä aiemmin pienikokoisen purkin saatuani sellaisen Livboxissa. Ristin tämän stressikäsirasvaksi, sillä tässä oli jotenkin terapeuttinen vaikutus. Hieroin voidetta iltaisin viimeisenä sänkyyn mennessä kynsinauhoihin antaumuksella, pieni purkki loppui yllättävän nopeasti jopa tällaisella laiskalla rasvaajalla. 85 grammaa kestänee useamman tovin.


Hand Salven koostumus on vähän huulirasvatyyppinen, lohkeileva ennemmin kuin perinteinen voide. Se sulaa iholle, vaikka onkin purkissa kiinteämpää. Minulle voide on todella öljyinen, eli juurikin sinne kynsinauhoille mielestäni sopiva. Nyt kun tätä on isompi purkki, raaskin käyttää myös jalkoihin, joihin tämä sopii myös. Hintaa purkilla on 11,90 euroa. Tuote on 100 % kasviperäinen, tosin osa siitä on mehiläisen kautta tuotettu.

Öljyjä on paljon. INCI näyttää tältä:

prunus amygdalus dulcis (sweet almond) oil, olea europaea (olive) fruit oil, cera alba (beeswax, cire d'abeille), helianthus annuus (sunflower) seed oil, lavendula hybrida (lavandin) oil, rosmarinus officinalis (rosemary) leaf oil, eucalyptus globulus oil, lavandula angustifolia (lavender) flower oil, tocopherol, rosmarinus officinalis (rosemary) leaf extract, glycine soja (soybean) oil, canola oil (huile de culza), linalool, limonene

Tuoksu on voimakas ja sitruunainen, mutta tuolta paistaa läpi myös jokin, joka on varmastikin rosmariini. Livboxin kommenteissa osa sanoi, ettei tätä tykkää tuoksun takia käyttää, mutta osa taas tykkäsi. Kuulun niihin jälkimmäisiin.


Kynsilakka saatu blogiin Candy Shopista, käsivoide ostettu itse.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Lemon Juice & Glycerine


Lemon Juice & Glycerine on kaikille tuttu merkki, mutta enpä itse asiassa tiennyt sen olevan kotimainen. Olen joskus jossain löytöeläinkodilla tai muualla lainannut merkin käsivoidetta, muuten sarja olikin minulle vieras. Koska ihmiset haluavat lukea muustakin kuin selektiivisestä kosmetiikasta, tällaisia markettituotteitakin tykkään ottaa testiin.

Tuoksun tuntevat varmaan kaikki, joten siitä ei sen enempää. Jos tykkää sitruunasta kuten minä, tuoksu on kiva. Mielestäni nämä eivät olleet erityisen voimakkaasti hajustettuja, minulle kelpaisi voimakkaampikin tuoksu.


Kevyt käsivoide valikoitui testattavakseni juuri siksi, että tuhteja purkkeja kyllä löytyy jo. Lemon Juice & Glycerinellä on valikoimissaan perinteinen, täyteläisempikin versio. Tämä on ennemmin sopiva käytettäväksi keskellä päivää töissä tai muualla, kulkemaan mukana. Vaikkakin tämä oli tosiaan kevyt, minun käsilleni se riitti, sillä niiden suhteen minulla ei ole erityisiä kuivuusongelmia.


Hoitava jalkavoide on niin ikään kevyt. Testasin tätä viikon kuurina, jalat pehmenivät kyllä selkeästi mutta ei tarpeeksi. Tämän juttu onkin se nopea imeytyvyys, ei niinkään korppujalkojen muhittelu yön yli pellavasukissa. Kokeilin perään viikon verran Dermosilin jalkavoidettani vertailun vuoksi, se tuotti tuloksia nopeammin ja paremmin. Toivoisin hieman tuhdimpaa koostumusta, ennemmin sen nopean imeytymisen kustannuksella. Tämä oli sarjan ensimmäinen jalkavoide ja kevään uutuus.


Vaahtosaippua vaahdottaa itse itsensä pumpusta painaessa. Tätä käyttäessä tuli väkisinkin mieleen, että taidan yleensä käyttää käsisaippuaa liikaa kerrallaan - en nimittäin juuri vaahdota sitä. Oikein sopiva tuote normaaliin käsipesuun, meikkivoiteita sormista pestessä tämä on aika kevyt ja vaatii useamman painalluksen. Tämän avokado-sitruunan lisäksi saatavilla on myös rosmariini-sitruuna ja puuvilla-sitruuna.

Hintaahan näillä ei ole juuri mitään. Käsivoiteen hinta on noin 3,20 euroa, jalkavoide 4,50 euroa ja vaahtosaippua 2,50 euroa.

Olinko minä ainoa, joka ei tiennyt merkin olevan kotimainen? Onhan tuossa tuo avainlippu aivan selkeästi, mutta en ollut koskaan kiinnittänyt siihen huomiota.


Tuotteet on saatu testiin blogin kautta.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Kaakao- ja oliivijuttuja Ziajalta

Ziaja on suhteellisen edullinen puolalainen merkki, jota maahantuo Suomessa Face Helsinki. Tällä kertaa testailin merkin hiustuotteita ja yhtä mukaan sopivaa käsivoidetta.


Oliivishampoo oli erittäin perus. Minusta tämä on sellainen koko perheen tuote. Ei erityistä silottavaa vaikutusta. Tuote on tarkoitettu ohuille/katkeileville hiuksille, mutta minusta tämä oli vähän joka hiustyypin perusshampoo. Tuoksu ja pullon ulkoasu samoin: ei mitenkään naisellinen, ihan perus. Ainakin minun nenääni tuote tuoksuu siltä, että sitä voisi käyttää sekä naiset että miehet. Oliivisarjaa Ziajalta löytyy myös ihonhoidon puolelta.


Kaakaosarja sen sijaan ei ollutkaan mikään perus vaan paljon mielenkiintoisempi. Tuoksu jakaa varmasti kahtia väkeä, enkä minäkään koko aikaa suklaatuoksua halua, mutta hyvältä nämä tuoksuivat joka tapauksessa. Pakkaukset ovat jänniä, ruskean ja turkoosin yhdistelmä toimii. Ruskeasta pullosta on saatu raikkaan näköinen. Kaakaosarjasta löytyy myös ihonhoitotuotteita kasvoille ja vartalolle.


Kaakaosarjan hoitoaine on silottava. Koostumus ei ole hirveän silikonisen tuntuinen, mutta siloittavuutta siinä jonkin verran kyllä on. Minun hiuslaatuni vaati kuitenkin toisen tuotteen rinnalle:


Kookossarjan hiusnaamio tuokin sitten jo sitä kaipaamaani sileyttä enemmän. Ehdottaisin karhealle hiuslaadulle näiden molempien kombinaatiota. Silloin alkaakin jo toimimaan, pelkkä hoitoaine ei välttämättä riitä. Tuoksu jää hiuksiin, mutta ei häiritsevän voimakkaana.


Otin samalla testiin jo aiemmin saamani sarjan käsivoiteen. Tuoksu on sama kuin muissakin. Olen käyttänyt tätä nyt pääasiassa töissä. Koostumus on kevyehkö, nopeasti imeytyvä eikä rasvaisen tai öljyisen tuntuinen. Suosittelen ennemmin päiväkäyttöön. Yöksi voin laittaa mieluummin jotain rasvaisempaa ja heikommin imeytyvää, päiväksi tällainen silikoninen, liukuva ja nopea tuote taas on passeli. Tämän hinta on jotain vitosen luokkaa.


Ziaja merkkinä on minusta jotenkin helposti lähestyttävä, edullinen ja selkeä. Näissä ei haeta luksusta tai selektiivisyyttä, ennemminkin tarjotaan kuluttajille edulliseen hintaan jotain muutakin kuin markettien tuttuja merkkejä. Perustuotteita, mutta kuitenkin jotain muuta kuin niitä samoja vanhoja. Bongasin näistä opinnäytetyönkin, mutta työ oli vuodelta 2010 ja perustui kauppakeskuskyselyihin Espoon Sellossa. Tutkimuksen mukaan Ziajaa ostava asiakas on keski-ikäinen nainen, joka haluaa tehokasta, hinta-laatusuhteeltaan hyvää kosmetiikkaa. Väittäisin, että Ziajan tunnettuus on kasvanut noista ajoista ainakin nuorempien aikuisten kohdalla ja käyttäjien ikäjakauma ehkä myös vähän nuorentunut blogimarkkinoinnin tuloksena. Minulle Ziaja on eniten tuttu juuri blogeista ja kauneusmessuilta.


Maahantuojalla on liike Kalliossa, mutta sen lisäksi Face Helsingillä on tänäkin vuonna piste I love me -messuilla. Tuotteissa on yleensä ollut siellä hyviä tarjouksia ja messuosasto on ollut aika iso. Muista maahantuojan tuotteista ehdotan tsekkaamaan ainakin edulliset Paesen meikkituotteet. Mielipiteitä tuoksunsa takia jakanut Livboxissa tullut luomiväritrio on ollut minulla yhä säännöllisessä käytössä. Samassa postauksessa pari muutakin Paesen luomiväriä. Vähän nuorempia saattaa kiinnostaa pisteellä meikkimerkki MIYO, jota myydään myös Seppälässä.


Tuotteet saatu testiin blogin kautta, Livbox tullut arvonnassa.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Uniikki-kanta-asiakas tässä moi!

Olen kunnostautunut tänä vuonna apteekkiasiakkaana. Olen kuljettanut eri apteekkeihin rahaa ihan hirveät määrät. Toisin kuin yleensä, aloitan apteekkituotepostauksen nyt niistä tuotteista, jotka minun vaan on ollut pakko hankkia. Suurimman osan laatikot on heitetty mäkeen ja kaiken maailman antibiootitkin kiskottu viimeiseen pilleriin, joten tässä ei nyt ole päästy kuvaamaan kuin tuosta kädenulottuvilta kerätyt kevään ja kesän hittituotteet.

Kyllä. Arvioin nyt apteekkituotteita. Olen nalkuttanut eri vaivoistani jo kuukausia, kai tässä on pakko sitten antaa myös apteekkituotearvioita. Jos teitä jostain syystä ei nyt kiinnostaisikaan jotkut ihmeen tukisukkahärvelit ja särkylääkkeet, voitte myös siirtyä postauksen loppupäähän. Suosittelen myös farmaseutteja siirtymään postauksen loppupäähän suorilta, jollei huumorintaju riitä. Ei se teidän vikanne ole, että mulla on pieni vihasuhde näihin. Ei, eikä se ole lääkäreidenkään vika.

Huomatkaa helkutin hienosti tuhritut supersalaiset toinen nimeni ja sukunimeni
Aloitetaan tuoreimmasta hankinnastani. Futuro-nilkkatukisysteemi. Joku vähän yli 20 euroa. Ruma, keltainen pakkaus, joka on pakko säästää, koska sisällä ei ole käyttö-/pesuohjetta. Itse tuki on kermanvärinen. Kermanvärinen. Mä oon 26 ja mulla on kriisi iästä. Kroppa pettää, koska mä olen vanha. Mutta ihan niin vanha mä en ole, ettäkö mun pitäisi siirtyä mummokalsariväreihin. Ja muutenkin, tohon tarttuu lika niin, että sitä ei varmasti saa uudenveroiseksi viidelläkään peräjälkeisellä pesulla. Hienoa, nyt mulla on kermanvärinen kohta likaisenharmaankermainen systeemi, jonka pitäisi estää, ettei nilkka nyrjähtelisi enää ennen peroneushermon parantumista/leikkaamista/kuolemaani. Toinen vaihtoehto olisi pitkävartiset Converset, mutta niihin mulla ei ainakaan ole varaa. Saatikka ei kai niitäkään voi joka asun kanssa pitää päivästä toiseen.

Heinix. Kallista, reseptivapaata allergialääkettä. Toimii mulla hyttysenpuremiin. Kaipa se vähän kevätkesän heinänuhaakin auttoi, mutta aika vähän. Söin sitä lähinnä siksi, että mua peloteltiin astmalla, jos ei ota allergialääkkeitä. Nih, reseptivapaata. Miksiköhän mulle ei annettu edullisempaa reseptillistä? Todennäköisesti asia liittyy jotenkin siihen, että sitä ei tiedetä, mille mä olin allerginen. Voishan niitä testata joo. En halua maksaa moisesta. Ehkä ens vuonna. Ruma pakkaus. Plussaa koosta, saan nielaistua tälläisen pikkupillerin yleensä ongelmitta.

Duact. 10 pistettä ja papukaijamerkki siitä, että tämä todellakin saa valuvat nenät ja tukkoisen pään auki. Miinusta siitä, että se on kapseli. Joudun avaamaan sen ja kaatamaan jauheet suoraan kurkusta, koska en saa nieltyä kapseleita. En ole näitä aiemmin juuri koittanut tuon takia, olen aina flunssassakin kieltäytynyt tarjotusta reseptistä. Nyt allergiaoireiden takia oli vaan pakko hakea näitä. Miinusta hinnasta. Miinusta siitä, että näitä joutui oikein säästelemään, sillä tiesin, että ainakaan samasta paikasta en tule saamaan näitä lisää. Lääkärin mukaan aiheuttavat riippuvuutta. Pakkausseloste ei tuntenut tuollaista haittavaikutusta. Reseptissä lukee isolla "NON ITER," jonka varmaan jokainen potilashistoriastani tämän reseptin löytävä lääkäri päättelee tarkoittavan "ETTE ANNA SILLE LISÄÄ TOTA FLUNSSALÄÄKETTÄ SE TEKEE SIITÄ PIRIÄ." Lääkäri ilmeisesti päätteli, että mulla on kotona joku labra, missä valmistan pseudoefedriinistä jotain pirin kaltaista tavaraa. Juu, heti. Oottakaas kun mä heitän siihen Seche Viten pikakuivattajaa (haisee niin pahalta että on pakko olla joku liuotin), ykskakkaakakskakkaa-lannoitetta (no eiks niistä tehdä kotilabrassa vaikka mitä?) ja angostuuraa (en koskaan baarissa oppinut tekemään siitä mitään, sen on pakko kelvata tohon). Eiköhän siitä sillä tule toimivaa. Ai niin, mutta jotta mä pääsisin työntämään sen suoneen, tarvitsen ruiskun apteekista. Mä en halua maksaa enää apteekille mistään. Damn, hyvä idea meni hukkaan. Sori, lääkäri.

On teoriassa mahdollista, että koska tämä ei ollut kyseisen lääkärin ominta alaa, se ei vaan tiennyt Duactista tarpeeksi eikä sittenkään kuvitellut, että olen joku narkkari, koska tulen pyytämään Duact-reseptiä, vaan kuvitteli tosissaan sen olevan riippuvuutta aiheuttava, supervaarallinen lääke, jota vain suuren tappelun jälkeen uskaltaa kirjoittaa pienimmän mahdollisen paketin. Mut kiukuttaa silti.

Panacod. Tylsä pakkaus. Hirveä hinta. Maistuu paskalta. Tai vähintään edes siltä pienemmältä hädältä. Vaikka olen aika lääketolerantti, tämä on yksi niistä harvoista lääkkeistä, joista sain kaikkia kivoja sivuoireita unettomuudesta yleiseen vitutukseen ja naaman punoitukseen. Onneksi toleranssi mulla kasvaa nopeasti, sillä tämä on myös elämäni ensimmäinen kipuun määrätty lääke, joka auttaa. Jos uskoisin siihen puljuun, missä mut pakotettiin olemaan 15 vuotta lakiemme ansiosta, sanoisin, että tämä on taivaan lahja maailmalle. Kuitenkaan, en suosittele tätä kenellekään, sillä kuulemani mukaan ihmiset reagoivat juuri kodeiiniin todella yksilökohtaisesti. Mä olisin kuitenkin hypännyt kivuissani Heurekan sillalta tai jostain käsivarren Lapin nyppylältä, jos en olisi päässyt näillä niistä hammas- ja naamasäryistä. Tai rännittänyt sitä Duact-kynsilakka-Biolan-angostuuraa.

Joo, Panacod auttaa. Mutta siinä on parasetamoli, joka tuhoaa maksan. Siksi sen kanssa piti kiskoa jotain muuta silloin, kuin vuorokautinen parasetamolin turvaraja alkoi lähestyä ja kodeiinin vaikutus oli häviämässä. Alkuun sain Para-Tabseja. A) ei auta juuri nimeksikään. B) Siinä on myös se parasetamoli. Jouduin käyttämään jotain randomeita kotoa löytyviä lääkkeitä noiden sijasta. Seuraavaa reseptiä kirjoittaessa lääkäri tajusi, että nämä kaksi eivät nyt oikein toimi yhteen. Mitäs sitten? Kas, ystävämme kuussatanen Burana! Auttaa? Ei juuri nimeksikään. Vältän turhien lääkkeiden syömistä, joten yleensä en suostu ottamaan juuri mitään näitä tällaisia höpöhöpönappeja, jos vain pystyn mitenkään olemaan ilman. Burana ei tuhoa maksaa - se tuhoaa vatsan. Jee. Para-Tabsit ja Burana maistuvat muuten molemmat myös ihan jäätävän pahalta pureskeltuna. Ei mene alas muulla tavalla, kun ovat niin isoja.


Että sellasta. Onneksi tässä oli kaikki, jotka nopeasti löysin. Kuvan otettuani tajusin, että mulla olisi ollut myös vielä jäätävän kalliita Sorbac-laastareita, mutta niistä olisi tullut ihan yhtä kiukkuista tekstiä. Ehkä on parempi siirtyä mukavampiin apteekkituotteisiin.

En olisi apteekkiangsteissani suostunut ihan periaatteesta ostamaan kevään ja kesän aikana apteekista yhtään mitään ylimääräistä, mutta onneksi blogin kautta tuli testattavaksi kosmetiikkapuoltakin. Mitäs mä sitten haluaisin ostaa apteekista, jos voisin ostaa jotain muuta kuin mummokalsarinilkkatukia ja pahanmakuisia lääkkeitä? Arvioidaanpa.



Vichy Normaderm Hyaluspot. Tämä on täsmähoito näpyille. Mulla oli tupakan lopettamisen takia järjetön finniongelma, siitä varmaan lisää tarinaa jatkossa. Puolitoista kuukautta se oli pahimmillaan. Näpyt olivat inhottavia ihonalaisia paukamia, pahempia kuin teini-iässä. Muun muassa tätä tuotetta tuli testattua.


Ainoa hyvä asia tuotteessa oli se, että se luo näpyn päälle kalvon, joka estää minua näpräämästä paukuroita. Noin muuten, alkavat näpyt eivät parantuneet yhtään tällä, pahenivat vaan. Myöskään jo pahoille näpyille tästä ei ollut minulla apua. Lisäksi, ainetta ei voinut oikein käyttää päivisin, koska se näkyy iholla - ellei sitä laita nuppineulan terävän kärjen kokoista nokaretta ja hiero ihoon. Siltikin, se jättää tahallaan ihon päälle kerroksen, joka rullautuu pois siihen koskiessa. Öisin se hieroutuu lakanaan. Pieni tai iso määrä, ei nyt vaan auttanut. Teoriassa kyllä aineen sisältämä salisyylihappo on ainakin todistetusti näppyihin auttavaa, mutta eipä tämä nyt kyllä auttanut. Lainkaan. Alkoholia tässä on myös paljon, heti toisena aineena veden jälkeen. Olen mä tästä hyvääkin kuullut, mutta mä en kokenut tätä suosittelemisen arvoiseksi ainakaan oman kokemukseni perusteella.

Ei jatkoon.



Vichy Idéalia BB Crème. Mielestäni ihan mukavan peittävä (siis länsimaiseksi BB-voiteeksi) ja vaaleampi light-sävy meni minulle ennen ruskettumistani. Nyt alan olla lähempänä tuota mediumia. Sävyjen ei tarvitse olla niin justiinsa, tämä ei kuitenkaan mitään meikkivoidejankkia ole. Puuteria tykkään käyttää päällä, jos jaksan/ehdin/muistan.


Alkuun luulin, että saan tästä jotain silmäoireita hieroessani vahingossa silmiä sormilla, jotka ovat koskeneet meikkipohjaan, mutta tuo allergia selvisikin yleiseksi heinänuhaksi. Sain allergisia oireita mm. toisen ihmisen hiusten leikkaamisesta... Vichyn BB:ssä on suojakerroin 25, kesällä kyllä todella tarpeen eikä haitaksi talvellakaan. Kosteuttaa kuten lupaa. Ryppyjen tasoittamisesta ei mitään havaintoa, ei mulla sentään niitä vielä ole... kai... ainakaan tänään ei ollut aamulla. Onneksi mulla on aamuisin niin kiire, että en ehdi kovasti analysoimaan ryppyyntymisastettani. Vichyn BB lupaa myös vaalentaa pigmenttimuutoksia, ei ole minulla niitäkään. Tuote on suunnattu yli 25-vuotiaan iholle. Hintaa on noin 29 euroa (40 ml).

Jatkoon. Mieluummin mä tämän ostaisin kuin lähes yhtä kalliin mummoalkkarisukan. Ketään tuskin yllätti, sillä mä rakastan länsimaisiakin BB-voiteita kuin hullu puuroa. Niin paljon, että mut tunnetaan varmaan pian BB-Soniana.



Natuviven käsivoiteista Papaya on paremman tuoksuinen. Se on tarkoitettu käsille ilman erityisiä kuivuusongelmia. Avocado & Shea taas on aavistuksen tuhdimpi, täyteläisempi ja ei niin herkullisen tuoksuinen. Minulla on kyllä käyttöä useammankin eri tuhtiusasteen voiteille, vaikkakin pärjään kevyemmälläkin. Todennäköisesti papaija tulee kulumaan loppuun nopeammin, ihan tuoksunsa takia. Molemmissa on aika samanlaiset INCI-listat, veden ja kolmen muun ensimmäisen raaka-aineen osalta identtiset. Myös papaijassa on sheavoita, sitä vaan on vähemmän. Papaijavoiteessa on muuten propyleeniglykolia, jota käytetään ihan kaikkialla ruuasta savukoneisiin, samoin myös sähkötupakassani. :)

Tykkään Natuviven pakkauksista, ne ovat kovin piristäviä apteekkikosmetiikaksi. Lisäksi niiden tuoksut näyttävät olevan makuuni. Auki klikattava korkki on plussaa käsivoiteissa.

Jatkoon ehkä, ainakin papaija. Voisin ostaa tarjouksesta jonkun tällaisen toisella tuoksulla, sillä kokeilunhaluisuuteni takia vaihtelen käsivoidetta mieluusti usein. Ei nämä kalliita ole normaalihinnallakaan, jonkun 7 euroa.



Saman sarjan suihkuvoiteet noudattavat samaa linjaa - papaija kevyempi, avokado kuivemmalle iholle. Suihkugeelissä minulle on tärkeintä se, että se on osa pientä ylellisyyttä suihkuhetkessä, hemmottelua. Sen pitää tuoksua hyvältä. Voitte arvata, kumpi noista on jo tyhjä. Jep, se papaija. INCI-listat ovat taas alkupäästä yhtenevät, identtiset veden ja ensimmäisen kolmen muun raaka-aineen osalta. Avokadoversiossa on sheavoita kuten luvattu, mutta papaijassa sitä ei ole - eikä minun puolestani tarvitsekaan olla. Vaikka nämä ovatkin suihkuvoiteita, ei vesimäisempiä geelejä, tykkäsin kyllä koostumuksesta. Jotkut voidemaiset kun tuntuvat siltä, että niitä saa hinkata pois puoli vuotta, mutta hermo ei mennyt kyllä näiden kanssa. Hintaa näillä on joku alle kymppi per puteli.

Hmm. Papaija jatkoon, mutta koska tykkään hifistellä suihkugeelien kanssa, ostaisin ennemmin jonkun erikoisen. Seuraavana ostoslistalla on joku uusi philosophyn nami tai sitten jonkun tuoksun suihkugeeliversio. Oikeastaan vastaan tähän vähän samalla tavalla kuin edelliseen - hyvästä tarjouksesta ottaisin kotiini ihan omin rahoin ostettunakin, jollei olisi tiedossa tilauksia ulkomaille tai laivan taxfreetä odottamassa rahojani.



Paras vikana. ACO:n tämän kesän limited edition -vartalokuorinta, Sense & Care Summer Breeze Body Scrub raparperin ja vadelman tuoksuisena. Todellakin jatkoon. Tätä voisin ostaa kakkoskuorinnakseni, sillä lempparikuorintani maksaa hunajaa. Olen käyttänyt tätä itse asiassa aika paljon tänä kesänä, lemppariani Clarinsia säästelläkseni. Kuorinta tuoksuu hyvältä, siinä on kiva pakkaus. Tärkeintä on kuitenkin se, että koostumus on juuri minun makuuni. Mikrorakeita tarpeeksi tiheässä, voide pohjalla on kevyt eikä mitään jankkia. Aikanaan käytin TBS:n kuorintoja, mutta paluuta niihin ei ole (elleivät ole muuttaneet koostumusta), sillä niissä oli liian isoja rakeita liian harvassa. Tämä tuote sai minut lisäämään postaukseen hyväksi havaitut -tunnisteen, jota yleensä käytän aika säästeliäästi. Tänä kesänä en enää tarvitse uusia kuorintoja, mutta toivottavasti ACO tekee jotain vastaavaa ensi kesällekin. Alle kymmentä euroa näyttää maksavan, eli ei todellakaan paha. Näitä saa vielä toistaiseksi näitä kesäversioitakin apteekeista.



Ai niin, siitä savuttomuudesta. Maistoin tuossa iltana eräänä parit henkoset vain todetakseni, että tupakka on jäätävän pahaa enkä ymmärrä, miten olen sitä pystynyt polttamaan. Tiesin jo silloin, että niin varmasti käy - kaikki sähköröökiin siirtyneet sanovat samaa. Siispä uskalsin maistaa ja todeta, että pahaahan se oli. Eipä enää kutkuta takaraivossa, miltä se maistuikaan. Noita paria henkosta lukuunottamatta statsit näyttää tällä hetkellä tältä:



Postauksen apteekkikosmetiikkatuotteet on saatu testiin blogin kautta maahantuojilta.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Aivan uudessa maailmassa

Talvella innostuin käyttämään avattuja käsivoiteitani loppuun. Samalla tuli testattua, miten säännöllinen rasvaaminen vaikuttaa rakennekynsiin. Olin aiemmin hieman pidättyvä käsivoiteiden käytössä - ensinnäkin siksi, että akryylikynsien kanssa suositellaan öljytöntä kynsilakanpoistoainetta ja toisekseen siksi, että kynsinauhani tai käteni eivät niitä erityisemmin näytä tarvitsevan. Kynsien nopeampi kasvu on vain huono asia akryylikynsillä, kun hoitoväli lyhenee. Kuitenkaan en havainnut lopulta aktiivikäytössäkään käsivoiteella mitään vaikutusta omien rakennekynsieni pysymiseen, joten käyttelenkin nyttemmin näitä ihan huoleti.

Aiemmin rasvasin käsiäni lähinnä silloin, kun ne liian vedellä lutraamisen kanssa kuivuivat, sekä kynsinauhoja taaksepäin työnnellessäni ja joskus lakan vaihdon yhteydessä. Nyt rasvaan päivittäin, yleensä monta kertaa päivässä.


Talvella valittelin, kuinka aktiivinen rasvaaminen sai yhdessä vaiheessa käteni kuivumaan yhä lisää ja vaatimaan rasvaamista. Pahimmassa vaiheessa sormista oikein halkeili ihoa, jota ei ole tapahtunut minulle koskaan aiemmin. Kuitenkin sittemmin tuo vaikutus lähti pois ja nyt näistä onkin auennut minulle aivan uusi maailma.



Maaliskuun LivBoxissa tullut 8,5 gramman näyte Burt's Beesin käsisalvasta kului loppuun jo ennen maaliskuun loppua. Alkuun koin tämän aavistuksen hankalana, sillä se vaati spaattelia, jotta siitä saisi suuremman nokareen. Kynsinauhat sen sijaan rasvasin ihan ilman spaatteelia jo alkuun. Loppujen lopuksi huomasin, että jokailtainen Burt's Bees -sessio oli itse asiassa jopa terapeuttista. Rasvasin ensin kynsinauhat huolella, hidastahan se oli voiteen koostumuksen takia mutta jotenkin äärimmäisen rentouttavaa. Sen jälkeen laitoin voidetta muualle käsiin, aluksi spaattelin kera mutta lopulta ilman, kun huomasin tuotteen kuluvan nopeasti loppuun eikä bakteerien välttäminen purkissa ollut muutenkaan erityisen tärkeänä asialistalla käsivoiteessa. Tykkäsin kovasti juurikin iltakäytössä. Tuoksukin oli minulle mieleen, vaikka monet ovatkin sanoneet sitä epämiellyttäväksi.



Philosophyn hands of hope on ollut myös oikein kiva. Olen käyttänyt tämänkin jo lähes loppuun. Voide on silikoninen ja levittyy siksi mukavasti ilman tahmeutta. Se ei ole ihan niin silikonisen tuntuinen kuin seuraava, mutta silikoninen kuitenkin.



Eight Hour Creamillä on käsivoideversionakin tietysti se ominaistuoksunsa. Siitä en voi sanoa pitäväni, mutta kun tuote on niin loistava muuten, se ei haittaa. Siihen myös tottuu. Ardenin voide tuntuu selkeästi silikonisimmalta näistä. Kun käteni halkeilivat pahimmin, tämä oli se, joka niitä pelasti. Se myös ikään kuin meikkasi kuivuuden piiloon. Käsille muodostui suojaava kalvo. Kas vain, silikonifani tykkäsi siitä myös käsivoiteessa. Ei yllättänyt, silikoni saa voiteen kuin voiteen tuntumaan mielestäni paremmalta. Ei tahmeutta, nopea imeytyvyys, kosteuttaa, pelastaa lohkeilevan ihon - ei puutu enää muuta kuin miellyttävä tuoksu.



Mitä enemmän käytin Marilou Bion käsivoidetta, sitä vähemmän siitä pidin. Alkuun haistoin tässä marsipaania, nyt en enää. Tuoksu ei vieläkään nappaa, muttei ole ihan hirveän häiritsevä. Häiritsevää on kuitenkin se, että iho jää tahmaiseksi. Jos rasvaan tällä aamulla ja myöhemmin Eight Hourilla, Eight Houria levittäessä huomaan tämän rullautuvan alta pois, jos käsiä ei ole pessyt välissä tarpeeksi hyvin. Tahmainen tunne oli lopulta niin epämukava, että tämä siirtyi jalkavoidekäyttöön. 3 kuukauden säilyvyysaika varmisti sen, että jouduin vaihtamaan sen jalkavoiteeksi, koska tällä koostumuksella käsivoidetta en ikinä saisi kulumaan 3 kuukaudessa. Nyt se on loppunut hieman yli tuossa ajassa, tuubissa on vielä yhteen tai kahteen jalkojen rasvaukseen tavaraa. Pettymys tämä kyllä oli, mitä enemmän sitä käytti. Höh. Mä ihan oikeasti yritän kovasti pitää luonnonkosmetiikasta tai löytää sieltä hyviä tuotteita.



Dr. R.A. Ecksteinin Beautipharm Hand Cream on uusin avaamani ja siitä ei ole vielä hirveän monen käyttökerran kokemusta. Uskalsin avata sen nyt, kun muut alkavat olla hyvin jo loppumassa. Tämän tuoksusta eivät myöskään kaikki tykkää, mutta minusta se oli aika kiva, itse asiassa voide tuoksui kurkulta minun nenääni ja tykkään kurkun tuoksusta kosmetiikassa ja parfyymeissä. Ei tahmannut, ei kuitenkaan ollut samalla tavalla silikonisen tuntuinen kuin philosophy tai 8 Hour. Voide on tosiaan hajustettu, hajuste oli aika korkealla INCI-listassa. Jakaa mielipiteet varmasti juuri hajusteensa takia, muuten tuntuu koostumukseltaan aika perinteiseltä. Tämä sanoo olevansa jossain määrin luonnonkosmetiikkaa (Biokosmetik firman nimessä), mutta sertifikaatteja en löydä. Pääsen tuossa keskiviikkona kuulemaan merkistä vähän lisää, varmaankin.


Olen oppinut, että minun kannattaa ostaa käsivoiteet pienissä tuubeissa. 30 ml:n tuubit ovat loistavia, ne mahtuvat käsilaukkuun enkä ehdi kyllästymään tuotteeseen millään. Philosophyyn ja Ardeniin en varmasti kyllästykään, mutta kumpikaan niistä ei ollut minulle vielä se oikea. Varmasti uskaltaisin ostaa molempia täydet tuubitkin, mutta nyt kun on kokeilujen makuun päästy, vaihtelu virkistää. :) Ardenia on kyllä pakko olla kaiken varalta muiden voiteiden lisäksi kotona, sillä se on kuitenkin sen verran ylivoimainen.

Dr. R.A. Eckstein ja Marilou Bio saatu blogin kautta.