Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonnonkosmetiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonnonkosmetiikka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. lokakuuta 2015

Lisää kauneusmessujen satoa

Kolme päivää messuilla taas meni, joskin yötyöläisenä saavuin joka päivä aika myöhään.

IMG_2687
kaulanauha oli lainassa Glitteristä

Bloggaajalipulla pääsi kuitenkin kaikkina päivinä, joten lyhyet pyrähdykseni eivät tulleet kalliiksi. Eivätkä tulleet ostoksetkaan, en oikein mitään ostanut.

IMG_2983

Fudgelta piti ostaa sulfaatiton shampoo, kun varastot alkoivat käydä taas vähiin. Shokkivärin kanssa suosin sulfaatittomia. Tämä on näitä tuotteita, joita olen ensin saanut PR:nä ja sitten ostanut lopulta itsekin, kun olen niin hyväksi todennut. Tuo hoitoaine ei ole mikään maailmaamullistavan erikoinen, ihan jees, tuossa se kylkiäisenä meni.

IMG_2992

Invisibobblelta ostin violetteja johtoponnareita. Olen tykästynyt näihin myös blogin kautta. Sain kauan sitten kopioversioita näistä, mutta ne eivät toimineet. Aidot Invisibobblet sen sijaan on oikein kelpoja. Nämä violetit sopivat kivasti shokkipinkin kanssa.

IMG_3006

Davvi ei sanonut minulle mitään, mutta sain kutsun messuosastolle. Selvisi, että kyseessä on suomalainen yritys, Rovaniemeltä. Sain osastolta testiin Restorative Facial Creamin. Tuote kertoo olevansa 100 % luonnontuote ja hyödyntävänsä lapin luonnon antimia. Kai mun on pakko uskoa, että siellä kasvaa muutakin kuin jäkälää, hyttysiä ja poroja, kun en ole koskaan käynyt. Ymmärtääkseni sarjaan kuuluu toistaiseksi neljä tuotetta, kaksi miehille ja kaksi naisille. Davvin parranajotuotteet sisältävät kuusenkerkkää, katajaa, mustikanlehteä, tyrniä ja pikkukarpaloa (sellainenkin on olemassa, tarkistin!) ja naisten puolen kasvovoide taas kauraa, vadelmanlehteä, tyrniä, mustikkaa ja mesiangervoa, silmänympärysvoide puolukkaa, ruusunjuurta, kauraa ja mesiangervoa. Davvi on muuten saamea ja merkitsee pohjoista. En ole vielä päässyt testaamaan tätä, hyvältä se tuoksui kyllä!

IMG_2869

Japanilainen V10Plus oli minulle ennestään tuttu vain kuorinnan osalta. Siitä on paljon tykätty, mutta parrakkaana naisena minä en innostunut poskihaiveniin jäävistä hitusista. Aika skeptiseen postaukseeni pääsee tästä linkistä. Sarjan seerumit ovat varmasti yhtä tunnettuja jos ei tunnetumpia, niistä voi sekoitella mieleisensä cocktailin. No, V10Plussalla ilmeisesti ymmärretään blogimarkkinoinnin päälle, sillä vaikka hittituote sai minulta aika tylyn tuomion, ehdotettiin minulle silti seerumia testiin. Sekä estenomi-esittelijä että raksi ruutuun -testi ehdottivat molemmat minulle C-vitamiiniseerumia. Minulla on nyt iho todella erilaisessa kunnossa kuin yleennsä, koska A-vitamiinireaktion takia ihoni kukkii - siitä muuten lisää seuraavassa postauksessa. Kuitenkin, vaikka eliminoin raksi ruutuun -testistä hetkellisen ihon kukkimisen, jäi se silti minulle ykkösvaihtoehdoksi. Kakkosvaihtoehtona olisi ollut Pycnogenol-seerumi. C-vitamiiniseerumin kerrotaan kirkastavan ihoa ja supistavan ihohuokosia, parantavan finnejä ja vähentävän talin eritystä. Tähän täytyy ehdottomasti tutustua tarkemmin.

IMG_3016

Näiden messusaaliiden lisäksi ostin siveltimen ja meikkitelineen Dimora Oy:ltä ja vierailin Environin pisteellä huutamassa apua A-vitamiinireaktiooni. Sellainen ehkä löytyi!


Davvin ja V10Plussan tuotteet saatu blogia varten.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Vegaanikosmetiikkaviikko: Patyka (+alekoodi)

IMG_2260

Patyka on Jolien Skandinaviaan maahantuoma ylellinen luonnonkosmetiikkamerkki, jonka kaikki tuotteet ovat vegaanisia. Tuotteilla on luonnonkosmetiikan Ecocert- ja Cosmebio-sertifikaatit sekä tiukkojen kriteerien eläinkokeettomuudesta kertova Leaping Bunny -sertifikaatti. Jolie on tuonut merkkiä Suomeen nyt kahden vuoden ajan.

Minulle merkki tuli tutuksi keväällä blogimiitin kautta, jossa voitin arvonnassa sarjan Huile Absolue -öljyseerumin ja käsivoiteen. Kirjoittelinkin niistä silloin. Patyka herätti minussa innostusta luksusmaisuutensa sekä pakkauksissa ja markkinoinnissa toistuvan pariisilaisen, hillityn tyylikkään estetiikkansa takia. Luonnonkosmetiikan kompastuskivenä on minulla monesti juuri liiallinen ekohenkisyys, tuotteet ovat yleensä ulkoasultaan ennemmin... noh, luonnonkosmetiikkamaisia, luksuksen sijaan. Tästä on poikkeuksia, Patyka yhtenä esimerkkinä. Patyka muistuttaa minua siitä, että luonnonkosmetiikan ei tarvitse olla aina imagoltaan ylitsepursuavan ekohippiä. Vaikka tuoksumaailma on selkeästi sitä tuttua luonnonkosmetiikkaa, joka vie aikansa totutella, pakkaukset ja imago tuovat tuotteiden käyttöön ihan erilaisen fiiliksen. Patykan kansainväliset nettisivut noudattavat samaa linjaa.

Jolie ylipäätään on keskittynyt yrityksenä laadukkaampaan luonnonkosmetiikkaan. Minulla on huomenna meikkausaika siellä, palaan itse yritykseen ja sen konseptiin tarkemmin tuon jälkeen.

IMG_2267

Vegaanikosmetiikkaviikolle sain testiin Patyka Biokaliftin -sarjan puhdistusöljyn sekä puhdistusvaahdon. Patykan tuotteet jakautuvat kahteen linjaan. Biokaliftin on suunnattu erityisesti yli 25-vuotiaille, mutta ikäsuositus on tietysti ohjeellinen. Absolis-linja on suunnattu kaiken ikäisille. Öljyseerumini ja käsivoiteeni kuuluvat siihen Absolis-sarjaan. Biokaliftin on kalliimpi, mutta Patykalla on myös vähän edullisempiakin ihonpuhdistustuotteita. Esimerkiksi Rosewood Velvet Cleansing Milk kuivalle iholle tai Spearmint Purifying Foaming Gel epäpuhtaalle iholle maksavat vain 26 euroa kappaleelta, kun taas Biokaliftin-linjan tuotteeni Remarquable Cleansing Oil maksaa 52 euroa (100 ml) ja Delicate Cleansing Foam 49 euroa (150 ml).

Oli mukavaa, että en vegaanikosmetiikkaviikolla joutunut luopumaan minulle rutiiniksi muodostuneista tavoista. Käytän normaalistikin öljyä tai rasvaista tuotetta meikin irrotukseen, jonka jälkeen pesen kasvoni vaahtoavalla tuotteella Clarisonic-harjan kanssa. Käytin tosin tietoisesti vegaanikosmetiikkaviikolla näitä vähän väärinkin - tai no, toisella tavalla. Patykan tuotteilla kaksoispuhdistus (meikinpoisto öljyllä, vaahtoava tuote sen jälkeen) menee muuten samoin kuin muilla, mutta erona on, että kuivalle iholle levitettyä öljymäistä tuotetta ei pestä pois ennen vaahtoavaa puhdistustuotetta. Testasin molemmat tavat, minusta nämä toimivat ihan yhtä hyvin myös niinkin, että öljyn pesee vedellä ja liinalla pois ennen vaahtopuhdistusta.

IMG_2345

Puhdistusöljyn tuoksu yllätti: sehän tuoksui hyvältä! Puhdistusvaahto taas oli tuoksultaan perinteisempää luonnonkosmetiikan tuoksumaailmaa, mutta loppuviikosta totuin siihen. Sekä öljy että puhdistusvaahto ovat molemmat tarkoitettu kaikille ihotyypeille.

Silmämeikin poistin koko viikon vain vegaanituotteilla. En käyttänyt silmämeikinpoistoainetta, vaikka yleensä käytän. Olen kokenut öljyllä silmämeikin irrottamisen aina vähän työläämmäksi kuin vanulapun ja silmämeikinpoistoaineen, riippumatta siitä, minkälainen poispestävä meikinpoistoaine minulla on käytössä. Saman homman kohtasin Patykan öljyn kanssa. Meikki lähtee kyllä, mutta mielestäni siihen tarvitaan liikaa hieromista, muhittelua ja vaivannäköä - ja lisäksi silmäni aavistuksen ärtyivät tuosta muutoksesta alkuviikosta. Se meni ohi, kun lisäsin öljyn määrän Patykan suositteleman yhden painalluksen sijaan kahteen, muhittelin enemmän ja hieroin kevyemmin. Silti, kyllä mieluummin käytän perinteistä silmämeikinpoistoainetta tämän lisänä jatkossa.

Vaahtopuhdistustuote vaahdottaa pumppumekanismillaan tuotteen itse. Olenkin hyvin laiska vaahdottamaan tuotteita käsin. Clarisonic hoitaa vaahdotuksen yleensä puolestani, tässä sen hoiti pumppu.

Moni pelkää käyttää öljyjä rasvaisella tai sekaiholla, mutta tuo ykkösvaiheen meikinpoistotuotehan pestään pois. Eikä niitä öljyjä tarvitse muutenkaan pelätä. Omalla ihollani olen huomannut, että tarpeeksi rasvaiset kosteusvoiteetkin ovat tarpeen, vaikka minulla sekaiho onkin, sillä rutikuivaksi peseminen pahentaa sekaihoni ajoittaista pintakuivuutta ja ainakin minun lukemieni ihonhoitovinkkien mukaan liian vähäinen kosteutus voi häiritä ihon omaa talineritystä niin, että iho alkaa kuivuuttaan pukkaamaan sitä omaa rasvaa yhä vaan lisää. Makes sense, niinhän se tapahtuu päänahassakin, jos hiuksia pesee kovin usein. Ihoni voi nykyään paljon paremmin, kun olen heittänyt pois liian kevyet, rasvaiselle iholle suunnatut kosteusvoiteet, joita käytin teinistä varhaisaikuisuuteen. Patykan Huile Absolue -öljyseerumi on nyt juuri tällä hetkellä pikkuisen liian tuhti iholleni jatkuvasti käytettynä, mutta alkukesästä käytin sitä joka ilta kosteusvoiteen sijaan ja olin oikein tyytyväinen. Huile Absolue -öljyseerumi on Patykan tunnetuin ja myydyin tuote, josta koko sarja lähti liikkeelle. Se sopii erityisesti yökäyttöön kasvoille, mutta tuote on monikäyttöinen: sitä voi levittää myös muualle vartalon kuiviin kohtiin, kynsinauhoista kyynärpäihin. Lisäksi sitä voi laittaa hiuksiin tehohoidoksi latvoihin ennen pesua, antaa vaikuttaa hetken ja pestä sitten pois. Kuivilla hiuksilla öljyä voi myös sekoittaa hoitoaineen sekaan lisähoidoksi.

Puhdistusöljyllä, puhdistusvaahdolla ja käsivoiteella oli ilahduttavan pitkät säilyvyysajat: 12 kuukautta avaamisesta. Huile Absolue -öljy on superriittoisaa, mutta sillä on vain 6 kuukauden luvattu säilyvyysaika. Viileässä säilytettynä uskoisin sen säilyvän kyllä ihan hyvin pidempäänkin. Ainakin omalla kohdallani olen huomannut, että harvemmin tuotteet oikeasti menevät pilalle, vaikka ne seisoisivat kaapissa vähän kauemminkin kuin sen luvatun säilyvyysajan. Muistakaa kuitenkin, että kosmetiikkatuotteita ei kannata säilyttää esim. kylpyhuoneessa kuumassa ja kosteassa. Purkkimaisia tuotteita kannattaa käyttää puhtaalla spaattelilla eikä survoa sormia purkkiin, meikkituotteiden kanssa taas pitää pitää huolta siitä, että siveltimet sun muut pestään tarpeeksi usein, etteivät ne kuljeta bakteereita tuotteeseen. Luonnonkosmetiikan kohdalla kannattaa olla tarkka, sillä niissä perinteiset säilöntaineet on korvattu muilla ratkaisuilla. Jos jokin tuotteen koostumuksessa muuttuu tai se alkaa tuoksua epäilyttävältä, tuote on roskiskamaa.

IMG_2286

Katsokaa nyt tuotakin pakkausta! Että voi olla kaunis! Creme Absolue -käsivoide maksaa 19 euroa (50 ml). Käsivoide tuoksuu perinteiseltä luonnonkosmetiikalta, mutta kuten jo mainitsin, ainakin minä totun siihen. Muistan kyllä ensireaktioni luonnonkosmetiikan tuoksuista, ne olivat jopa vähän vastenmielisiä kaikessa vehreydessään. Luonnonkosmetiikan yleistyessä ja tuotteita enemmän testattuani tuoksu alkaa olla minulle aika neutraali niissä. Ei se nautintokaan ole, se täytyy myöntää, mutta jos haluaa luonnonkosmetiikkaa, saa luonnonkosmetiikkaa.

Patykaa myydään Jolien kivijalkaliikkeen ja nettikaupan lisäksi myös jälleenmyyjillä. Omat tuotteeni sain postissa todella kauniissa Jolien omassa postipaketissa - oletan, että nettitilaukset tulevat samanlaisissa mintunvihreissä laatikoissa silkkipapereineen.

IMG_2298

Hehkutetaan nyt vielä vähän lisää tätä Patykan pakkausdesignia. Pahvipakkaukset avautuvat tuolla tavalla.


Ja sitten se alennuskoodi! Jolie tarjosi blogini lukijoille alekoodin, jolla saa 15% alennusta Patykan tuotteista Jolien nettikaupassa. Koodi on sonia ja se on voimassa tästä päivästä kaksi viikkoa eteenpäin, 13.9.-27.9. Ja ei, en nimennyt alennuskoodia itse. :D


Tuotteet on saatu testiin blogin kautta, käsivoide ja öljyseerumi blogimiitin arvonnasta ja puhdistustuotteet maahantuojalta suoraan. Kiitokset juuri remontoidulle Hämäläis-Osakunnalle kuvauspaikasta. ;)

lauantai 12. syyskuuta 2015

Vegaanikosmetiikkaviikko: ZAO-meikit

Täytyy tunnustaa, että vegaaniviikon alussa fuskasin yhden asian kanssa: en ollut vielä saanut yhtä meikkilähetystäni, joten maanantain ja tiistain menin tavallisilla silmämeikeillä koulussa. Olin itse niin kiireinen, etten ollut saanut hoidettua tuota ZAO-juttua, maahantuoja kyllä postitti sen heti, kun sai minut kiinni. :) Se nyt vaan ei ollut vaihtoehto mennä ripsivärittömänä kouluun, joten oli pakko vähän joustaa vegaaniviikon alussa. Kun sitten sain pakettini ZAO:lta, pääsin vaihtamaan ne silmämeikitkin vegaanisiin. Ja voi, mikä paketti sieltä tulikaan!

IMG_2135

ZAO on ranskalainen luonnonkosmetiikkasarja, 100% luonnollisista ainesosista ja ekosertifioitu (Ecocert ja Cosmebio). Tiukkojen kriteerien Leaping Bunny -pupumerkki löytyy eläinkokeettomuuden tueksi. Suurin osa tuotteista on ainesosiltaan vegaanisia, vegaanisuus on merkitty kunkin tuotteen kohdalla ZAO:n nettisivuilla. Ja voi kyllä, kumpikin ripsivärikin on vegaaninen! Pakkaukset ovat nopeasti luonnossa uudistuvaa bambua, toki muitakin raaka-aineita on käytetty. Erityistä ekologisuutta tuovat refill-mahdollisuudet: meikkivoide, puuteri, poskipuna, luomivärit ja jopa huulipuna ja peitepuikko ovat uudelleentäytettäviä. Vaikken kodin sisustuksessa olekaan minkään puunvärisen ystävä, nämä bambupakkaukset iskivät minuun ja lujaa. Olen aina ollut kauniiden pakkausten arvostaja. Tuotteet tulevat puuvillaisissa pussukoissa, ei pahveissa, jotka kaikilta muilta kuin kosmetiikkakeräilijöiltä lentävät aina roskiin saman tien.

IMG_2144

Se ripsiväri oli tärkein juttu minulle koko paketissa. Ripsivärit ovat tunnetusti sekä luonnonkosmetiikan käyttäjille että vegaaneille varsin hankala juttu, hyviä ei meinaa löytyä. Olen testannut elämäni aikana varmasti toistasataa ripsiväriä ja olen hyvin nirso. Kun on tottunut löytämään parastakin parempia ja käyttämään niitä, luonnonkosmetiikan ripsivärit eivät ole tulleet kysymykseenkään. Tähän mennessä paras luonnonkosmetiikan ripsivärini on ollut Laveran Butterfly-ripsari, mutta eipä se tietenkään ole vegaaninen. ZAO:lla on myynnissä Suomessa sarjan kummatkin ripsivärit, sekä hellävarainen perusmaskara Structuring Mascara että tuuheuttava Volume and Sheating Mascara, molemmat siis vegaanisia. Minä otin testiin sen jälkimmäisen, mustana (085 Ebony). Saatavilla on myös ruskea 086 Cocoa.

Ripsiväri on aika juoksevaa koostumukseltaan ja sitä saa kerrostaa aika paljon. Se ei tee hämähäkkiripsiefektiä, mikä on hyvä juttu. Lopputulos on luonnollinen, mutta silti selkeästi meikatun näköinen. Rehellisyyden nimissä on todettava, että eihän tämä nyt millään vedä vertoja normaalisti käyttämilleni ripsiväreille, mutta luonnonkosmetiikan ripsiväriksi se on hyvä - ja ennen kaikkea vegaanisen, eläinkokeettoman luonnonkosmetiikan ripsiväriksi ihan uskomattoman hyvä. Pelkäsin pahinta, mutta ihan hyvin tällä on menty työpäivästä toiseen. Luonnonkosmetiikan ripsivärit ovat pahimmillaan sellaisia, että ne eivät tee ripsille mitään muuta kuin värjäävät niitä aavistuksen mustaksi. Onneksi parempiakin on, mutta minulla oli tämän takia paha pelko, että näytän loppuviikon flunssaiselta ilman kunnollista ripsiväriä. Pelko osoittautui turhaksi, kuten kuvista voi päätellä.

Tässä kuvat ripsiväristä in action, ilman muuta silmämeikkiä, jotta huomio ei keskittyisi siihen. Vähän sain näköjään sutattua ja liimattua pari karvaa yhteen, koska kerrostin ripsiväriä kuvaa varten enemmän kuin yleensä. En ole koskaan oppinut ottamaan hyviä kuvia silmämeikistä, kuva syö meikin voimakkuutta aina ihan liikaa.

IMG_2170

IMG_2182

Ripsivärin hinta on maahantuojan nettikaupassa 21,50 euroa. Ei paha, ei ollenkaan paha.

IMG_2155

Eyeliner on ZAO:lla tuollainen perinteinen dipattava. Käytän yleensä tussimallisia, mutta vaikka edellisestä dippilinerin käytöstä onkin jo aikaa, onnistuivat siipirajaukset oikein hyvin tällä. Siveltimeen meinaa jäädä vähän liikaa rajausväriä minun tarpeisiini, mutta pyyhinkin ylimääräisen aina korkin sisäreunaan. Rajaukset ovat kestäneet työpäivät moitteettomana, vaikka tämä eyeliner ei vedenkestävä olekaan. En erottaisi sokkotestattuna tuotetta normaalista eyelinerista, käyttäytyi nätisti ja oli laadultaan hyvä. Siitäkin on saatavilla sekä musta että ruskea versio - mutta lisäksi myös helmiäishopeinen ja helmiäisluumu! Hintaa on 18,50 euroa.

IMG_2191

Meikkipohjista sain testiin sekä nestemäisen että jauhemaisen. Nestemäinen meikkipohja Silk Foundation jännitti. Koostumukseltaan se oli paksua. Mieleen tuli ehkä sellainen kookoskerma. Kokeilin tätä ensimmäisen kerran ihan vain kosteusvoiteen päälle sormin, ilman pohjustajaa. Alku ei näyttänyt hyvältä: sävy näytti liian vaalealta, levittyminen vaikutti epätasaiselta. Mutta jotenkin kuin ihmeen kaupalla se ihooni sulautui ja tasoittui oikein kauniiksi. Toimivinta minusta näyttää olevan se, että meikkivoiteen levittää aika nopeasti. Ei jäädä hinkuttelemaan, vaan levitetään se aika ripeästi ympäri kasvoja. Meikkivoide sulaa siinä iholla ja tasoittuu. Jos kovin kauan hieroo, meikkipohja alkaa kuivua ja työstettävästä kohdasta pikemminkin häviää meikki ja se kohta kaljuuntuu meikkivoiteesta. Suosittelen sellaista tapaa, että ensin levitetään pyyhkivällä liikkeellä, sitten taputellaan viimeistelyksi - ja sama siveltimellä työskennellessä.

Sävy 711 Light Sand näytti olevan saamistani sävyistä (710 Light Peach, 711 Light Sand ja 701 Ivory) minulle tähän hetkeen paras. Ihan aavistuksen kalpea verrattuna rintakehään, mutta taas täydellinen verrattuna kaulan ihoon. Sävyistä löytyy vaaleitakin, hieno homma! 710 oli aavistuksen liian vaalea, 701 taas aivan liian keltainen ja himpun verran tumma.

Meikkivoiteen mukana tulee spaatteli, jolla sitä saa purkista hygieenisemmin kaivettua - kunhan muistaa pestä sitä spaattelia myös!

Meikkivoide maksaa 39 euroa, refill-pakkaus 26,90 euroa.

Meikkivoiteelle on myös pohjuste, Light Complexion Base (35,80 euroa). Kokeilin sen kanssa ja ilman, en oikein huomannut mitään eroa tai itselleni tarvetta sille. Siinä on jonkin verran valoa hohtavaa micaa, joka jää kimmeltelemään iholle. Mielestäni sopiva kosteusvoide ajaa saman asian, en ainakaan huomannut eroa kestossa tai meikkivoiteen levittyvyydessä. En vielä ehtinyt testata tätä puuterimaisen tuotteen alle, se täytyy vielä kokeilla!

IMG_2209

Jos meikkivoide oli ihan jees, jauhemainen meikkipohja Mineral Silk sen sijaan oli puhdasta rakkautta. Se oli juuri oikeassa sävyssä, 501 Clear Beige. Peittävyys oli kevyt, pohjasta tuli juuri sopivan peittävä kabukilla levitettäessä. Puolimatta, läpikuultava, juuri minulle sopiva. Kuten mineraalipohjat yleensäkin, tämä se vain parani oltuaan iholla tovin. Pieni miinus tuossa purkissa on se, että se pitää säilyttää pystyasennossa. Vanha, hyväksi todettu vinkki on tehdä suojamuoviin vain muutamia reikiä sen sijaan, että sen repisi kokonaan pois kuten minä olen tehnyt - mutta sitten taas tuotetta tulee minun makuuni liian vähän kerrallaan. Käytän kaikkia mineraalipohjia aika reilulla kädellä, jotkut käyttävät kevyemmin. Ratkaisen itse kuljetusongelmat niin, että tällaisissa purkeissa leikkaan vanulapusta sopivan palan kannen ja välikannen väliin ja tilkitsen aukot sillä. Samaa olen tehnyt MUFE:n HD-puuterin kanssa, se on yksi niitä harvoja tällaisia pakkauksia, joita usein kuljetan myös mukana.

28,40 euroa. Tämä on jo suorastaan halpa, kun miettii jotain bareMineralsien hintoja. Monet muutkin vähänkään nimekkäämmät merkit ovat hirvittävän kalliita, ylipäätään mineraalimeikit ovat minusta Suomessa kalliita. Toisaalta en ole niitä tyyppejä, jotka haluaisivat tilata netistä pienien merkkien pohjia kokeiluun kasakaupalla etsien sitä sopivaa ja halpaa. Tässä on minusta sopivan halpa ja vielä todella kaunis mineraalipohja.

Jos pelottaa, että kannen magneetti pettää, tätähän voi laukussa säilyttää siinä omassa puuvillapussissaan.

IMG_2089

Luomivärejä testasin neljää eri sävyä. Yksittäisenä ne tulevat tuollaisissa yllä olevan kuvan kaltaisissa rasioissa, joihin saa refill-napit. Bambupakkauksen pohjassa on pikkuruinen reikä, josta neulalla työntämällä luomiväripannu lähtee irti. Nappi pysyy rasiassaan pohjan magneetilla.

IMG_2071

Minun luomivärini majailevat kuitenkin magneettirasiassa (18 euroa), johon voi kerätä puuteri-, poskipuna- tai luomivärinappeja. Siihen mahtuu kaksi puuterin kokoista tuotetta tai neljä luomiväriä. Tai vaikkapa puuteri ja kaksi luomiväriä. Tähän kun ostaa tuotteita, voi ostaa suoraan niitä refill-nappeja.

Sävyjen välillä on suuria eroja, kuten kaikilla merkeillä. Laatuja on periaatteessa kaksi, matta ja pearly, sekä lisäksi vielä voidemainen luomiväri. Vaalein sävy tuossa paletissani on 204 Golden Old Pink, joka on matta. Se oli oikein hyvä sävy kulmaluulle häivytyksiin tai silmän sisänurkkaan. Toisena on mattasävy myöskin, 205 Dark Purple. Se on aika harmaa violetilla häivähdyksellä - ja tämän nelikon pigmenttisin. Se ei todellakaan tarvitse alle pohjustajaa sen takia, mutta toisaalta tämä oli myös sävyistä se, joka lähti kulumaan helpoiten. Seuraava sävy on Pearly-laadun 104 Pearly Garnet, joka näyttää aika viininpunaiselta kämmenelle kokeiltuna, mutta on paljon ruskeampi luomella. Sitä, kuten neljättä sävyäkin (Pearly-laadun 118 Plum) saa kerrostaa aika paljon, jotta ne saa toistumaan riittävän upeina, mutta kerrostamalla ei pohjustajaa välttämättä tarvita - ainakaan minä en tarvitse, kun luomivärit minulla yleensäkin pysyvät hyvin. Tuo 118 Plum oli tietysti suosikkini. Plum oli myös pigmenttisempi kuin Pearly Garnet.

Tässä sävyt kämmenselälläni. Alla ei sitten ole minkäänlaista luomivärinpohjustajaa, kun en vegaanisena sellaista omistanut. Aika kivasti sain silti pigmenttiä näistä irti, eikö?

IMG_2224

Luomivärit maksavat 17,60 euroa, täyttöpakkaukset 8,40 euroa. Ei paha tuokaan hinta.

Erittäin mielenkiintoinen merkki, ehdottomasti vegaaniviikon kohokohtia. En yleensä innostu luonnonkosmetiikasta näin paljoa, mutta kun nyt oli kaikki kohdallaan - pakkaukset, vegaanisuus, tiukka eläinkokeettomuus, hinta...

Jälleenmyyjiä ovat maahantuojan nettikaupan lisäksi vain hoitolat, listan löydät maahantuojan sivulta. Googlailin vähän muiden kirjoituksia merkistä, ja kyllä tämä ZAO näyttää lähteneen upeaan nousuun. Ansaitusti. Vanhemmissa, muutaman vuoden takaisissa kirjoituksissa kerrotaan myyntipaikkoja olevan vain yksi tai kaksi, tuosta listasta taas näkee nyt, kuinka jälleenmyyjiä on ympäri Suomea.


Tuotteet on saatu blogiin testiin.

Vegaanikosmetiikkaviikko: Lushin ja Acorellen tuoksuja

IMG_2015

Rakastan tuoksuja. Minulla on aina jotain tuoksua, oli sitten kiire tai ei. Käytän yleensä tuoksuttomia deodorantteja, koska haluan tuoksua juurikin siltä valitsemaltani hajuvedeltä. Vegaanikosmetiikkaviikollekin löytyi tuoksuja - muutama jo valmiiksi.

IMG_0388

Lushilla on paljon vegaanituotteita, mukaan lukien vegaanisia hajuvesiä, niitä saa myös eri muodoissa. Minulta löytyy vain tällainen puikkomallinen kiinteä parfyymi, Imogen Rose, jonka sain jonkun blogimiitin korruptiokassissa. Lushin liikkeissä vegaaniset tuotteet on merkitty selkeästi. Itse asiassa 80 prosenttia Lushin tuotevalikoimasta on vegaanista.

Imogen Rose on sellainen klassinen, perinteinen ja aistikkaampi ruusutuoksu, ei Dr. Hauschkan ruusutuotteiden kaltainen damaskoksenruusu. En haluaisi tuoksua tältä joka päivä, mutta vaihteluna tämä virkisti.

Lushilla ei ole Leaping Bunny -sertifikaattia, mutta yrityksen eläinkoepolitiikasta voi lukea täältä.

Imogen Rosea saa sekä kiinteänä että normaalina versiona, kiinteän hinta on 15,95 euroa.

IMG_2021

Acorellen tuoksut ovat vegaanisia ja sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Minulta löytyi ennestään tämä julkkiskokki Sara la Fountainin kanssa suunniteltu Delicious. Olin olettanut, että se on aivan liian makea, enkä ollut edes nuuhkaissut sitä ennen vegaaniviikkoa. Vegaaniviikolla kokeilin, mutta ei se ollutkaan liian makea. Makeampi kuin yleensä käyttämäni tuoksut, mutta ei niin makea, etteikö se olisi minulle vegaaniviikolla mennyt. Muutaman käyttökerran jälkeen kuitenkin ihmettelin, mikä tuttu, jotenkin epämiellyttävä tuoksu siinä on. Eilen illalla töissä tajusin - Metacam. Olen työskennellyt löytökissojen parissa, ja kipeillä kissoilla käytetään Metacamia lääkkeenä. Se on myös lasten flunssalääke. Tuoksu on sellainen, joka jää mieleen, ja tässä hajuvedessä oli jotain samaa. Minulle tuli väistämättä jotenkin alitajuisesti huono olo, koska aivoni yhdistivät tuon tuoksun sairasteleviin kissoihin. Mikäli Metacam ei ole tuttu eikä siihen liity mitään huonoja muistikuvia, rohkeasti vaan kokeilemaan, jos makeista tuoksuista pitää.

Alkutuoksu: ruusu ja hunaja
Sydäntuoksu: manteli ja tonkapapu
Lopputuoksu: vanilja ja praliini

Mielestäni hunaja pysyy tuoksussa koko sen kehittymisen kaaren ajan, vaikka se on laitettu kuvaukseen vain alkutuoksuun. Täysikokoinen tuoksu maksaa noin 45 euroa (50 ml). Tämä 15 ml:n pullo on hinnaltaan 15 euroa.


Loppuviikosta sain valikoimaani pari Les Sensorielles-sarjan tuoksua lisää Biodellyltä, Absolu Tiarén ja Lotus Dreamin. Molemmat ovat roll-on-versioita.

IMG_2026

Absolu Tiaré olikin aika tapaus! Se on Fragrantican mukaan White Floral -kukkaistuoksu. White Floral -tuoksut yleensä iskevät, joten tältä odotin paljon. Tuoksussa on Fragrantican mukaan tiarea (oletan, että se suomentuu tahitingardeniaksi, mutta en ole varma), kookosta, vaniljaa ja temppelipuun kukkaa. Maahantuojan mukaan siinä on kuitenkin alkutuoksussa appelsiinia ja mandariinia, sydäntuoksusssa tiaré-kukkaa, jasmiinia ja ylangia sekä jälkituoksussa vaniljaa. Sama tuoksukuvaus löytyy Acorellen omilta sivuilta. Acorellen sivuilta luin, että he ryhmittelevät tuoksun Gourmet Oriental -perheeseen.

Olisin itse vahvasti sitä mieltä, että Fragrantican kuvaus on osittain väärä, valmistajan kuvaus on minusta enemmän kohdilleen. En tiedä, mistä Fragranticaan on nuo aivan eri nuotit laitettu - on sinne joku kommentoinutkin, että ne ovat väärin. Yleensä Fragranticaan voi luottaa, nyt ei tässä tapauksessa. Voisin kuvitella, että syynä Fragrantican vääriin tietoihin on Acorellen tuoksu-uudistus. Joskus 2014 Les Sensorielles -sarjan tuoksuja uudistettiin ja pullon lisäksi myös koostumuksia muutettiin.

Tästä tuoksusta pidin paljon enemmän kuin kahdesta edellisestä. Siellä on mukana alussa sitä sitruksista kirpeyttä, tuoksu makeutuu todella paljon sydäntuoksuun päästyään. Aistin selvästi sen Fragrantican mainitseman kookoksen kuitenkin, vaikka sitä valmistajan sivuilla ei mainita. Johan on hämmentävää! Kukkaistuoksuksi en tätä sanoisi. Makea, todella makea, jälkiruokamainen. Valkokukkaisuus ei ainakaan tule mieleeni.

Täysikokoinen EdP-versio maksaa noin 37 euroa (50 ml).

IMG_2033

Lotus Dreamin tuoksuperhe on Woody Hesperidium, joka oli aivan tuntematon minulle. Puutuoksut ovat tuttuja kyllä, mutta tällaisesta alakategoriasta en ollut kuullut. Googlaukseni perusteella se liittyy sitruksisuuteen.

Alkutuoksu: sitruuna, bergamotti, minttu
Sydäntuoksu: tee, iiris, laventeli
Pohjatuoksu: seetri, patsuli, nahka

Lotus Dreamin alku selkeän sitruksinen, todella kirpsakka. Hetken odottelun jälkeen sieltä tulee se tee esille myös. Sitrus kuitenkin pysyy läsnä pidempäänkin kuin vain hetken, joka oli yllättävää. Yleensä sitrus on nuotti, joka hälvenee hyvin nopeasti, ihan minuuteissa, mutta tässä sitruksisuus pysyi paljon pidempään, sydäntuoksun rinnallakin. Tuoksu on kevyt, ilmava ja raikas. Sitrus ja tee, ei niinkään kukkainen nenääni. Lotus Dream olikin lopulta ehdoton suosikkini vegaaniviikon tuoksuista, vaikka etukäteen ajattelin Absolu Tiarén olevan se minun juttuni. Tuoksu tosin keveydessään haihtuu aika nopeasti, nopeammin kuin muut kokeilemani Acorellet.

Lotus Dream on tällä hetkellä tarjouksessa Biodellyllä, 50 ml:n EdP-vahvuuden tuoksu on 27,90 euroa. Kevyempi Eau Fraiche -versio on 22 euroa / 30 ml.

Acorellella Les Sensorielles-sarjan tuoksuja luokitellaan myös aromaterapeuttisin perustein. Absolu Tiaré on tasapainottava, balancing. Lotus Dream on rentouttava, relaxing.

IMG_8760

Lisäksi jo aiemmin olen kirjoittanut Acorellen auringonottoonkin sopivasta Beach Water Body Mististä (noin 20 euroa / 100 ml). Se oli kuitenkin vähän liian kesäinen tähän vuodenaikaan, joten sitä en ole vegaanikosmetiikkaviikolla käyttänyt.

Näiden kaikkien neljän perusteella voisin väittää, että Acorellen tuoksumaailma on usein makea, jälkiruokamainenkin välillä. Kolmessa neljästä tuoksusta oli vähän samaa, Lotus Dream poikkesi joukosta. Voisin uskoa, että jos tykkää yhdestä, tykkää helposti useammastakin Acorellen tuoksusta. Tai sitten minulle vain sattui kolme samankaltaista tuoksua. Toisaalta Lotus Dream poikkesi joukosta niin vahvasti, että sitä en olisi mieltänyt samaan porukkaan - valinnanvaraa löytyy, eivät ne kaikki ole jälkiruokamakeita.

Lush ja Acorellen Delicious kestävät iholla pitkään, mutta nuo kaksi roll-on-tuoksua eivät kestä yhtä kauaa. Ymmärtääkseni tämä liittyy juurikin siihen, että kyseessä on luonnonkosmetiikka, jossa kestoa ei oikein helposti saada yhtä pysyväksi. No, mikäs sitä estää tuoksua lisäämästä päivän mittaan, etenkin, kun nykyään on keksitty kaiken maailman Travalot. 10 ml:n Roll-on-tuoksut nyt kulkevat tuollaisenaankin laukussa, kunhan varoo rikkomasta lasista pulloa. Isommasta suihkepullosta pullottaisin tuoksua Travaloon tai tyhjään tuoksunäytepulloon.

Acorellen tuoksujen eläinkokeettomuudesta minulla ei ole antaa sen kummempaa tarkempaa selvitystä. Huomasin vain, että vegaanit näitä käyttävät ihan yleisesti, joten antaa sen olla se vegaaniviikon tuotteiden eläinkokeettomuudelle vaatimani lisäselvitys - vegaanit kun tuppaavat olemaan niitä tarkimpia eläinkokeettomuuden vaatimuksissaan.


Kaikki postauksen tuotteet on saatu blogiin testiin maahantuojilta.

torstai 10. syyskuuta 2015

Vegaanikosmetiikkaviikko: Logona Harmony Quitte & Vanilla

IMG_1925

Logona on saksalainen, sertifioitu luonnonkosmetiikkamerkki, jonka valikoimista löytyi vegaanisia tuotteita enemmänkin. Kvittenin ja vaniljan tuoksuiset Harmony-vartalotuotteet ovat minusta kirpsakan piristäviä tuoksultaan. Suihkugeeli on helmiäisvalkoista, koostumukseltaan ihan tavallista, ei mitään lirua muttei maitomaistakaan. Geeliä. Vartalovoiteen levittyvyys ja imeytyvyys ei ole sellaista, mihin olen tavallisessa kosmetiikassa tottunut - jos tuotetta laittaa vähänkin liikaa, se muuttuu hieroessa iholla valkoiseksi. Jos sen liiallisen hieromisen kuitenkin jättää pois ja antaa tuotteen vaan olla iholla kevyen hieronnan jälkeen, se imeytyy itsestään pian.

IMG_1770

Itse asiassa ihan samalla tavalla käyttäytyi myös vegaaninen Laveran Orange Feeling Revitalising Body Lotion. Sekin jäi valkoiseksi, mutta hävisi itsestään nopeasti. Käytin myös tämän näytepussin Laveraa tällä viikolla.

Logonan vartalovoiteella on PETA:n Cruelty Free & Vegan -merkki. Suihkugeelissä ei ole PETA:n merkkiä, mutta toinen pupumerkki (Logonan oma?). Lisää Logonan eläinkokeettomuudesta ja sertifikaateista tämän linkin takaa.

Suihkugeelit maksavat maahantuoja The Natural Goods Companyn verkkokaupassa 9,90 euroa (200 ml) ja vartaloemulsiot 13,90 euroa (200 ml).

No eipä ole näidenkään tuotteiden osalta vaikeuksia valita vegaanista. Pystyisin hyvin pärjäämään vegaanina suihkugeelien ja vartalovoiteiden osalta, vaihtelua ja valinnanvaraakin olisi. Aiemmin olen vegaanisista vartalovoiteista kokeillut myös mm. Urtekramia, se oli oikein hyvä ja vieläpä edullinen markettimerkki - joskin yhdestä omasta testikappaleestani oli pumppumekanismi rikki jo minulle tullessaan.


Tuotteet on saatu testiin maahantuojalta blogia varten.

Vegaanikosmetiikkaviikko: huulivoiteet

Huulirasvojen suhteen vegaaneilla on helppoa. Parikin vegaanista huulirasvamerkkiä on viime aikoina noussut huippusuosioon sosiaalisessa mediassa, ihan muidenkin kuin vegaanien keskuudessa: Hurraw ja Crazy Rumors ovat molemmat kokonaan vegaanisia, kummatkin merkit ovat saaneet myös Leaping Bunny -sertifikaatin eläinkokeettomuudesta. Saatavuus on hyvä, tuoksuvaihtoehtoja ja myös sävyvaihtoehtoja on paljon. Hintakaan ei päätä huimaa.

IMG_0088

Hurraw!-huulivoiteet ovat vegaanisen lisäksi mahdollisimman pitkälti luomua, luonnonkosmetiikkaa ja lisäksi raakoja, gluteenittomia ja soijattomia. Olen kirjoittanut näistä aiemmin ja tarkemmin täällä.

IMG_8770

Crazy Rumorsit eivät ole soijattomia ja näissä on karitevoita, toisin kuin Hurraw-voiteissa. Näistä olen kirjoittanut aiemmin ja tarkemmin tässä postauksessa. Käytännössä tuotteet ovat hyvin samankaltaisia - jos karitevoilla tai soijalla ei ole väliä, suosittelen ihan kumpaakin. Niissähän ei ole mitään pahaa, on vain huomioitu allergiat eri tavalla.


Huulirasvat saatu blogiin testiin.

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Vegaanikosmetiikkaviikko: kasvojen kosteutus

Kosteusvoiteena kasvoilla olen tällä viikolla käyttänyt tähän mennessä vain ja ainoastaan jo edellisessä postauksessa esitellyn sertifioidun luonnonkosmetiikkamerkin Green Peoplen Vita Min Fix 24-Hour Creamiä. Valitsimme tämän testiin yhdessä maahantuojan ja PR-toimiston edustajan kanssa ja hyvän valinnan minulle teimmekin. Se on toiminut hyvin sekä aamulla että illalla. Se on toiminut sekä nestemäisen että puuterimaisen meikkipohjan kanssa, joten se sopii päivävoiteeksikin.

IMG_1794

Tämä meni onneksi kerralla nappiin. Green Peoplen kasvovoide on tarkoitettu normaalista kuivalle iholle ja pintakuivan sekaihon kanssa käytän mieluusti aika tehokkaita kosteusvoiteita. Tuotteessa onkin INCI-listalla heti kärjessä tehokkaita, toimivia kosteuttajia: karitevoita, auringonkukka- ja oliiviöljyä, glyseriiniä ja skvalaania... Ja skvalaanin lähde on todellakin tässä kasvipohjainen, ei siis hai.
Sori, oli ihan pakko käyttää tilaisuus tuohon ikivanhaan vitsiin. :D Skvalaani kun voi olla myös hain maksasta valmistettua.
Tehokkaasti kosteuttavat ainesosat, ihan ok imeytyvyys, liukuikin kasvoilla kivasti. Tästä tykkäsin paljon. Jos nyt jotain negatiivistakin pitäisi keksiä, voiteen tuoksu ei ole kauhean houkutteleva (sellainen perinteinen luonnonkosmetiikkatuoksu) ja voidetta tulee aika reippaasti pullosta yhdellä painalluksella, jos painaa kovaa. Hinta on jotain 25 euron luokkaa.

IMG_6797

Minulla olikin varastoissa myös toinen vegaaninen aika mukava kosteusvoide. Benecos Day Cream for Lucky Days on pakattu aivan ihanaan pakkaukseen, joka iski minuun kuin häkä. Vanhaan arvosteluuni tuotteesta pääset tästä. Luonnonkosmetiikkaa kun on, se ei säily yhtä hyvin kuin perinteisin säilöntäainein valmistettu kosmetiikka. Tuote onkin ihan näillä hetkillä menossa minulla vanhaksi - olipa hyvä, että tuli kaivettua esiin ennen sitä. Benecos on tarkoitettu normaalille ja nuorelle iholle eikä ole ihan niin tehokkaasti kosteuttava kuin tuo Green People. Hintaa on vähemmän, alle kympin.

Jos nämä eivät olisi riittäneet, minulla olisi ollut vielä kolmaskin vaihtoehto - taannoin blogimiitistä arvontapalkintona saatu Patykan Huile Absolue -öljy. Patykan koko sarja on vegaaninen, merkistä tulee lisää juttua sunnuntaina - ja luvassa on myös alekoodi lukijoilleni mm. sitä ja muuta luonnonkosmetiikkaa myyvään Jolie-verkkokauppaan. ;)

Kosteusvoiteissa voisin helposti kuvitella vaihtavani vegaaniseen kosmetiikkaan, se ei olisi vaikeaa. Näissä kolmessa oli jo riittävästi hyviä!


Green Peoplen voide ja Patyka saatu blogin kautta, Benecos ostettu itse.

Vegaanikosmetiikkaviikko: deopohdintaa

IMG_1774

Deodorantti. Se nyt vaan on oltava. Hankin kaksi eri deodoranttia vegaaniviikolle. Luonnonkosmetiikkamerkki Green Peoplen Scent Free Deodorantin pyysin blogiin testiin, Marks & Spencerin Aloe Vera & Mint -antiperspirantin ostin kaupasta itse. Varauduin heti kahdella deolla, sillä luonnonkosmetiikan deot ovat yleisesti vähän heikkotehoisia, eiväthän ne ole antiperspirantteja.

Alkuviikosta minulla oli koulua. Kokeilin koulussa Marks & Spenceriä. Toisen päivän se piti oikein hyvin, toisena päivänä taas se ei ollut kyllä yhtä tehokas kuin normaalisti käyttämäni ei-vegaaninen Clarins. Tuohon päivään kuuluikin vähän juoksentelua ympäri kaupunkia ja pakkautumista 10 ihmisen kesken pieneen asuntoon, joten siinä se olikin aika kovilla. Siihen nähden se pärjäsi hyvin. Marks & Spencerin deossa on kuitenkin yksi minulle erittäin suuri ongelma: valkoiset jäljet paidoissa olivat hirveät. Jouduin aamulla vahtamaan paitaa, koska en saanut jälkiä kunnolla hinkattua pois. M&S pääsee tosikoetukselle loppuviikosta, kun minulla on erittäin hiostavat työvuorot. Työpaita ei ole onneksi musta.

Green Peoplen deoa käytin alkuviikosta kotona. Kotioloissa syyskuun alussa se piti ihan hyvin kainalot raikkaina, mutta jatkotestausta tarvitaan, koska en tehnyt kotona juuri mitään liikkumista vaativaa. Katsotaan loppuviikosta vielä uudestaan, mitä mieltä olen.

Näiden kahden lisäksi olen jo aiemmin testannut Urtekramin dödöä, mutta se ei pitänyt edes kotioloissa, joten jätin sen suosiolla pois testiviikolta.

Näiden kolmen perusteella täytyy sanoa, että tarpeitani vastaavan vegaanisen deon löytäminen voisi olla aikamoinen kompastuskivi, jos vegaanikosmetiikalla pidempään eläisi. Ihmiset Facebookissa kehuivat tuota M&S:ää, mutta ei se kyllä vedä vertoja normaalisti käyttämilleni tuotteille millään. Kun pitäisi saada deo, joka on antiperspirantti, vegaaninen, eläinkokeeton, pitää hyvin ja EI jätä valkoisia jälkiä ainakaan tuossa määrin. En muistanutkaan, kuinka ikäviä valkoiset deojäljet olivat, kun Clarinsin vakiodeoni ei niitä jätä yhtään.

Green Peoplen Suomessa myytävistä tuotteista Age Defy Cleanse & Soothe Balm sekä aurinkosuojavoiteet sisältävät mehiläisvahaa, mutta muut Suomesta saatavat tuotteet ovat vegaanisia. Vegaaniset on merkitty Vegan Societyn auringonkukalla. Eläinkokeettomuudesta (ja muustakin eettisyydestä) merkillä on The Ethical Company Organisationin tunnustus, jonka tarkempi sisältö selviää nettisivuilta. Animal Welfare -osiossa he pääsevät vain keskiluokkaan, sillä korkein luokitus vaatii Leaping Bunny -sertifikaatin. Mutta silti, saman luokituksen ovat saaneet myös vegaanien ja eläinten ystävien käyttämät Lush, Weleda ja Dr. Hauschka, joten sallittakoon tässä nyt pupumerkin puuttuminen.

Marks & Spencerin Essentials-tuotteet kuuluvat Animalian eläinkokeettomien listalle. Vegaanisia deoja heillä on tietojeni mukaan kaksi, joku mansikka ja tämä. Minun shoppaillessani Helsingistä löytyi vain tämä minttu-aloe.

Luonnonkosmetiikan tuotteena Green Peoplen deo (noin vajaat 20 euroa) maksaa toki enemmän kuin Marks & Spencer (3,45 euroa, huippuhalpa). Green Peoplena myi ainakin ennen Sokos, mutta laajin valikoima löytyy aina tietysti maahantuojalta Fabianinkadulta (Norris Cosmetics). Marks & Spencerillä on liikkeitä Sokosten yhteydessä.

lauantai 22. elokuuta 2015

Tarvitsenko näitä?

Joskus tulee vastaan sellaisia erikoistuotteita, että testaaminen venyy ja venyy. Nämä pari Dr. Hauschkan tuotetta ovat jääneet odottamaan testaamista, koska olen kokenut ne vähän turhiksi itselleni tai liian erikoisiksi. En ole silti halunnut niitä suoralta kädeltä testaamatta tyrmätä tarpeettomiksi.

IMG_1268

Dr. Hauschkan Rosemary Leg and Arm Toner lojui odottamassa vuoroaan, sillä sen kummemmin tutkimatta pakettia luulin sen olevan selluliittituote. Niitä on jonossa useampi, enkä oikein koskaan keksi niistä sanottavaa, kun en tiedä, voiko selluliittituote toimia minkään muun kautta kuin sen inspiroiman ihon hieronnan takia. Toivon joskus saavani selville, onko käsitykseni oikea - olen ymmärtänyt, että kosmetiikka ei sinne asti pääse, missä selluliitti on.

No mutta kun tämä ei olekaan selluliittituote! Silmä käteen, nainen! Dr. Hauschkan tapahtumassa selvisi, että kyseessä onkin tuote, jota voisi vaikka laittaa jalkoihin puuduttavan työpäivän jälkeen. Tuote lupaa elvyttää pintaverenkiertoa ja helpottaa turvotusta. Olettaisin, että sillä hieronnalla on tuo vaikutus, ja oikeastaan väittäisin, että jos tuotteella on luvattu vaikutus, hieronta tekee sen jo itsessään eikä tuotteen ainesosilla välttämättä ole merkitystä tässä. En tiedä, mutta suhtaudun skeptisesti. Toisaalta mikäs siinä, jos tuote motivoi hieromaan. Jalkavirkiste lupaa myös hoitaa ihoa ja siihen kasviöljyt voivat pystyä helpostikin. Virkistävä vaikutus on varmasti myös alkoholilla, joka on tuotteen ainesosalistan ensimmäisenä. Toisaalta alkoholi kuivattaa ihoa. Monet eteeriset öljyt nyt virkistävät ihan aromaterapeuttisesti, mutta saman ajaa sitrustuoksuinen jalkavoide.

Nyt puuttui enää halu ja tarve tällaiselle. Ei minusta koskaan tunnu siltä, että raskaan päivän jälkeen haluaisin hieroa jalkoihini jotain. Saati käsivarsiin. Minun tekee mieleni vain mennä silloin makaamaan. Eivätkä ne jalat tai kädet koskaan tunnu turvonneilta. Miten minä tämän toimivuutta testaan? No, en oikein mitenkään.

Siksipä minä nyt sitten vain otin pitkän valvomisen päätteeksi tuotteen käteeni, avasin sen ja kokeilin. Valvomista oli takana liikaakin, mutta en kyllä mitään turvotusta nähnyt. Tuote tuoksui vähän erikoiselle, mutta niinhän nuo luonnonkosmetiikan tuotteet tuoksuvat. Vähän vehreää ja yrttistä. Jalka käsittelyyn. Hieroin tuotetta toiseen jalkaan vaivihkaa, salaa vastapäätä toisessa tietokonepöydän nurkassa istuvalta poikaystävältäni. En haluaisi vastata kysymykseen siitä, mitä juuri teen. "Öö no tota laitan tällasta jalkavettä..." Puolessa välissä ensimmäistä jalkaa kyllästyin. Tässä ei ollut sitten mitään järkeä, tuotteen tuoksu oli liian voimakkaan yrttinen ja minua väsytti sen verran, että hierominen tuntui turhan työläältä. Lopetin siihen paikkaan, toinen jalka jäi käsittelemättä. Niissä ei tuntunut tai näkynyt mitään eroa, mutta mitä olin odottanutkaan? En mitään. Eihän minulla ollut edes sitä turvotusta.

Ei, tätä minä en tarvitse.


IMG_0026

Dr. Hauschkan Body Silk -vartalopuuteri on toinen pitkään testausta odottanut. Sen luvataan suojaavan, hoitavan ja tekevän ihosta pehmeän. Samalla kerrotaan, että se muun muassa estää hiertymiä, lievittää ihon kutinaa, balansoi pH:n ja deodoroi kevyesti. Tuotetta voisi käyttää myös hiuspuuterina.

Tässä törmäämme taas tietämykseni vähäisyyteen. Mitä näillä tällaisilla tehdään? Mitä vauvatalkilla tehdään, muuta kuin estetään vaipan hiertymiä? Tuntuu siltä, että ihon kuivana ja puuteroituna pitävä tuote olisi oivallinen kevyt deodorantti kuumiin kesäpäiviin tai pitkiin työvuoroihin, mikäli tuo deodoroiva vaikutus pitää myös ihon vähän kuivempana. Toisaalta taas ihmetyttää, eikö tuollainen tuote kuivata ihoa, kun olettaisin, että ihosta imeytyy kosteutta jauheeseen.

Minulla ei ole kutinaa. Hiertymät eivät vaivaa. Kuivashampoita on jo tarpeeksi, myös puuterimaisia. Käytän mieluiten ponnekaasullista. Jos haluan pehmentää ihoani, levitän mieluummin ihan kosteusvoidetta. Ainoaksi tarkoitukseksi tälle minun käytössäni voisin ajatella juuri tuon kevyen deodoroivan vaikutuksen.

Siksi olinkin odotellut päivää, jolloin voisin kokeilla tätä tuossa tarkoituksessa. Ei kuitenkaan tunnu mielekkäältä tunkea puuteria suihkun jälkeen rasvattuun ihoon ja käyttöohjeissa sanotaankin, että tuotetta käytetään suihkun jälkeen puhtaalle ja kuivalle iholle. Kosteusvoide piti siis jättää välistä. Vähän oli myös pelottanut, että tuote jättäisi vaatteisiin jälkiä - en halua mitään valkoista mustiin vaatteisiin. Lisäksi yleensä töihin lähtiessä on kiire, eikä puuteroinnille jää aikaa.

Löysin kuitenkin aikaa tälle kerran ennen töitä. Pakkaus oli aika vaikea avata, huomasin olevani blondi. Siitä pitikin vain repiä sinettitarra päältä, ei yrittää irrottaa koko kultaista korkkiosaa. Pöhkö minä. Tarran kanssa tappelin aikani, mutta sitten pullo sesamaukesi. Puuteroidessani itseäni totesin, että Body Silk jää iholle näkymään, vaikka sitä ei levittäisi kovin paljoa. Istuin tietokonetuolille kirjoittamaan muistiin kokemuksia tuotteesta, tuoliin jäi puuterointi. Vedin töitä varten sukkahousut jalkaan, tarttui niihinkin. Muutamaan kohtaan ihoa jäi selvät laikut puuterista - niihin oli selkeästi valunut kasvoille levittämistäni tuotteista jotain suihkun jälkeen. Okei, ei voi käyttää töissä, koska sukkahousut. Menin sitten kuitenkin puuterisena töihin, mutta en huomannut mitään eroa normaaliin nihkeännahkeaan työiltaan. Ei deodoroi minua siinä määrin, ettäkö jaksaisin vaivautua.

Ei, tätä minä en tarvitse.


Te, jotka käytätte näitä kahta tuotetta, mihin ihmeeseen te niitä käytätte? Miten? Näitä myydään yhä, vaikka omanikin odottivat testausta kaapissa varmaan... puolitoista vuotta, heittäisin. Joku jossain käyttää näitä ja joku näitä tarvitsee. Kertokaa, mikä on se superkätevä käyttötarkoitus, joka minulta jäi tajuamatta!


TL;DR: Näitä minä en vaan tarvitse.


Tuotteet on saatu blogiin testiin jostain bloggaajatapahtumista vuosien varrelta.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Pakkausviikko: Lavera All-Round Cream

IMG_0075

Pakkausviikko jatkuu vielä Laveran tuotteella. Lavera on luonnonkosmetiikkamerkki, ja luonnonkosmetiikassa säilyvyyttä luodaan itse pakkauksen valinnalla säilöntäaineiden sijaan. Siksi onkin erittäin ihmeellistä, että Laveran All-Round Cream näyttää tulevan epätasalaatuisissa pakkauksissa - ainakin, mitä tulee noihin meille bloggaajille jaettuihin minikokoihin. Minulla ei täysikokoisesta ole kokemusta, omani on 25 ml:n pikkupurkki. Täysikokoinen on 150 ml.

All-Round Cream on voide kaikkialle, erityisesti kuivalle ja herkälle iholle. Se kuuluu Basis Sensitiv -sarjaan. Vegaaninen tuote, kaiken lisäksi. Laitoin tätä uuteen tatuointiini siinä vaiheessa, kun ensimmäinen paraneminen alkoi olla loppusuoralla. Tatuointini tehtiin kahdessa osassa, koska yhteensä aikaa meni 7,5 tuntia. Niin pitkään ei kykene meikäläinen olemaan tatuointipenkissä - kolmen tunnin jälkeen loppuu adrenaliini minulta ja kaikki sattuu ja paljon. Alle kolmen tunnin tatuointisessio taas ei satu kuin sopivasti. Koska tatuointini on aika iso (korsettinyöritys selässä), voidetta kului erittäin paljon ja erittäin nopeasti. Puhutaan päivistä, ihan jo parissa päivässä kulutin koko purkin. Tykkäsin kyllä tuotteesta. Se ei ole varsinainen lääkevoide, hajustettakin löytyy ja sitrusöljyjä. Se ei ole myöskään tatuojien suosittelema tuote, yleensä suositellaan apteekkivoiteita. En kuitenkaan ole hysteerinen noiden mahdollisesti ihoa ärsyttävien ainesosien suhteen - jos sitrusöljyt aiheuttavatkin joillekin mahdollisesti jotain tai luonnollisetkin hajusteet voivat olla niille herkälle ihmiselle liikaa, minulla taas ei ole mitään allergioita, ihoni ei ole erityisen herkkä. Tärkeämpää minulle oli, että tässä on tehokkaasti kosteuttavia ainesosia ja voide ei ole kuitenkaan mikään parfyymimerkin body lotion, vaan INCI:n alkupään perusteella näyttäisi hyvältä. Tatuointini oli jo sen tärkeimmän paranemisensa tuossa vaiheessa ohittanut, iho ei ollut mitenkään kipeä. Uskaltauduin laittamaan tätä tatuointiin ihan surutta, kun kerran tällainenkin purnukka kotona oli. Kosteutusteho oli hyvä. Tatuointini parani erittäin nopeasti ja helposti tämän ja muiden voiteiden avulla.

Mutta se pakkaus! Minun purkkini oli erittäin löysä kanneltaan. Jo ensimmäistä kertaa tuotetta avatessa ihmettelin oudon löysää kantta. Se oli niin löysä, että kannesta nostamalla ja ihan vähän heiluttamalla pohja putosi käteen. Ajattelin mielessäni, että kansi on kummallisen löysä ottaen huomioon, että luonnonkosmetiikassa pakkaus on erityisen tärkeä. Ilmatiiviiltä pakkaus ei todellakaan vaikuttanut. Eihän tuota olisi voinut ottaa mihinkään mukaankaan, kun kansi olisi auennut laukussa. Noh, käytin tuotteen nopeasti pois, joten minulle liian löysästä kannesta ei ollut haittaa. Luin kuitenkin ihmeissäni muiden, samassa blogitapahtumassa olleiden ja samanlaisen 25 ml:n voiteen saaneiden kokemuksia purkista - osa oli joutunut käyttämään erilaisia työkaluja saadakseen purkin auki! Minun purkkini oli liian löysä, toisten taas liian kireä.

Basis Sensitiv -sarja uudistui keväällä, mukaan tuli uusia tuotteita ja pakkaukset uudistuivat. Tämän pakkaus on yhä metallirasia, isompi tietenkin kuin tuo minun, mutta samanlainen metallirasia kuitenkin. Toivon, että tätä samaa ongelmaa ei ole myynnissä olevissa täysikokoisissa pakkauksissa. Menee muuten hyvä rasva pilalle. Sillä hyvä voidehan tämä muuten oli, hintaakin vain 8-9 euroa nettikaupoissa. Tasalaatuisuus tuotteita purkittavassa tehtaassa on myös tärkeää, oli se sitten näytekoko tai isompi koko. Näytekoon perusteellahan moni sen ostopäätöksen tekee.


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Cattier Masque Argile

IMG_0278

Hannan blogimiitin korruptiokassista löytyi minulle ennestään vain nimeltä tutun ranskalaisen luonnonkosmetiikkamerkin Cattierin tuotteita. Tartuin niistä ensimmäisenä Masque Argileen, aloe veraa sisältävään savinaamioon. Kaoliinisavinaamiot toimivat minulla aina, en ole muistaakseni törmännyt sellaiseen naamioon, joka ei toimisi. Ihohuokoset puhdistuvat - en tiedä, kuinka syvältä, mutta puhdistuivat näkyvästi. Nykyisin suosin poispestäviä naamioita peel-off-tyyppisten sijaan, joten ei ihmekään, että Cattierin naamio pääsi aika pian testiin. Eihän se pettymystä tuottanutkaan, iho puhdistui erityisesti poskilta nenän sivuilta näkyvästi, vaikkei minulla testauksen aikaan ollutkaan kovin epäpuhdas iho. Ei se kylläkään tehokkain kokeilemani naamio ollut, mutta tämä olikin herkän ihon versio.

Kaoliinisaven lisäksi naamio sisältää mm. karitevoita ja sitä aloe veraa. Tuotteen INCI näyttää silmääni hyvältä, joskin viileyden tunteen aiheuttava piparminttu herkälle iholle suunnatussa naamiossa on mielestäni turha, koska se joillain saattaa ärsyttää ihoa.

Cattierilla on omat naamionsa kuivalle, herkälle ja rasvoittuvalle iholle. Kaikissa on tuo piparminttu.

Naamiot ovat näköjään myös sellainen tuoteryhmä, jossa minulle olisi helppoa siirtyä luonnonkosmetiikkaan, jos niin haluaisin. Tämä ei edes maksa paljoa. Omani on 40 ml:n minikoko, täysikokoiset 100 ml:n naamiot näyttäisivät maksavan ekokaupoissa alle 10 euroa.


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Mitä kauemmin bloggaan, sitä vähemmän tiedän

IMG_8760

Kun aloitin oikeustieteellisessä, luulin tietäväni paljonkin laista jo alkuopintojen perusteella. Mitä pidemmälle mentiin, sitä vähemmän tajusin tietäväni. Sama se on kaikkialla elämässä - ja myös kosmetiikan kanssa. Olen varmasti puhunut miljoona kertaa jotain aivan höpöä, kun olen luullut tietäväni.

Minulla on onneksi ollut turvanani se, että en ole asiantuntija. Se lukee tuossa blogin sivupalkissa. En ole kosmetologi, en ole kampaaja, en ole kemisti, en lääkäri. Syksystä lähtien olen kuitenkin estenomiopiskelija. Kyllä, harrastuneisuutta on pohjalla jo vaikka kuinka, mutta kuinka vähän lopulta tiedänkään!

Viimeisin tällainen "luulin tietäväni"-case tuli vastaan luonnonkosmetiikkamerkki Acorellen tuoksun kanssa. Olen elänyt siinä uskossa, että tuoksuja ei tule käyttää auringossa, koska ne sisältävät alkoholia ja reippaasti, ja jotenkin sitä kautta saattavat aiheuttaa läikkiä rusketukseen tai jotain muuta ikävää. Sitten saan käteeni ylläritestattavan Ekovistalta, Acorellen tuoksun, jossa erikseen mainitaan, että se sopii käytettäväksi auringossa. "Sopii käytettäväksi auringossa, sillä se ei sisällä fotosensitiivisiä hajusteita." INCI-listan kärjessä ensimmäisenä jopa ennen vettä on alkoholi, jonka luulin olevan se juttu, jonka takia aurinkoa ei mennä ottamaan parfymoituna.

Luen tekstiä uudelleen ja uudelleen. Mietin, voinko sanoa tämän olevan varmasti turvallinen auringossa käytettäväksi. Mietin, kuinka suuri vastuu minulla kuitenkin on siitä, että en halua johtaa lukijoitani harhaan. Hämmennyn, pohdin, kuinka paljon minun pitäisi googlata asiasta, ennen kuin tiedän tarpeeksi. Fotosensitiiviset hajusteet... Enhän minä muista kuulleenikaan tuollaisesta, vaikka satavarmasti olen kuullut ja lukenut, ettei parfyymeitä kuulu laittaa rannalle mennessä. Alkoholihan haihtuu iholta, ehkä se ei sittenkään ole se syy. Onhan alkoholia ties vaikka missä tuotteissa, mutta juurikin parfyymeistä on varoiteltu. Mutta vaikka kuinka googlaisin, tiedänkö sittenkään tarpeeksi mistään? Löydänkö oikeat lähteet? Onko lähteeni kirjoittajalla yhtään sen parempaa tietämystä? Onko hän oikeassa? Minkälainen lähde pitää olla, että se on ammattimainen? Ja kuinka tarkkaa tietoa minulla pitää bloggaajana olla, kuinka tarkkaa selvitystyötä minun pitäisi tehdä? Kirjoittaminen jäisi siihen kertaan kuukaudessa, jos selvittäisin faktoja niin tarkkaan kuin haluaisin.

Googlasin sitten tästä asiasta. Pikaisesti löysin jo Daily Mailin jutun hajuvesistä, tässä ote siitä:

Q: Can I wear my perfume in the sun? 
A: Definitely not! With the exception of fragrances that advertise that they’re ‘safe’ for sun exposure (some of the leading beauty brands occasionally bring these out), there are good reasons not to wear your perfume in the sun. Certain widely used fragrance ingredients contain psoralens, components that over-stimulate the pigment-producing cells, producing localised brown patches (which have the official medical name berloque dermatitis), a streak of brown pigment akin to a raindrop running down a window pane. 

Daily Mailin jutun lähteenä ovat Josephine Fairley ja Lorna McKay. Samat nimet löytyvät vähän aikaa sitten ostamani Parfyymien salat -kirjan kannesta. Keitä he ovat? Kirjani kertoo, että he ovat asiantuntijoita The Perfume Societyssä, hajuvesimaailman ammattilaisille perustetussa yhteisössä. Koulutuksista ei puhuta mitään. Mutta kaipa lähteeni Daily Mailissa ovat kuitenkin enemmän ammattilaistasoa kuin minä.

Jutun mukaan siis olin väärässä ja uskaltaisin sanoa, että valmistaja tietänee kyllä, mistä puhuu. Onneksi minulla alkaa koulu. Enhän minä tule tietämään kaikkea kosmetiikka-alalta. Mutta tulen tietämään enemmän, ymmärtämään enemmän sekä saamaan selville, mihin lähteisiin on uskominen, mistä löydän oikeat lähteet tutkitulle tiedolle. En tule varmasti vielä pitkään aikaan muuttamaan tätä blogia kovin vakavamieliseksi, jos koskaan. Tästä ei ole tulossa tiedejulkaisu, tämä on harrastus ja hauskaa, yleensä kevyehköä asiaa, koska kosmetiikka saa olla kivaa. Silti, mitä pidempään bloggaan, sitä enemmän haluaisin oikeasti tietää varmaksi sen, minkä sanon ja osata perustella sen. Erityisesti, koska mitä pidemmälle estenomiopinnoissani tulevaisuudessa menen, sitä enemmän koen vastuuta sanomastani. Nyt voin sanoa tästä tuoksusta vain niin, että valmistajan mukaan se sopii auringossa käytettäväksi, ja minä olen ilmeisesti ollut aivan väärässä tuon alkoholiasian kanssa.

Acorellen Beach Water -vartalotuoksu tuoksuu pinacoladamaisen kesäiseltä, kookos tuoksuu nenääni selvästi. Hintaa on jotain parikymppiä. Tämä on ainoa omistamani tuoksu, jossa lukee, että se sopii aurinkoon. Se sopii aurinkoon koostumuksen lisäksi myös kesäisen tuoksunsa puolesta. Minusta tuntuu usein kovin paljaalta, jos lähden ilman tuoksua jonnekin. Tämä on nyt sitten sellainen, jota voisin käyttää vaikka rantalomallakin, kun tähän asti olen jättänyt kaikki tuoksut laittamatta aurinkoon mennessä.


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Patyka - pariisilaista luonnonkosmetiikkaa

IMG_9305

Pakkaus on puoli ruokaa, sanotaan kosmetiikkapiireissä. No ei ees sanota, mut sopi tähän, joten sovitaan, että niin sanotaan. Vaikken edes heti tiennyt, mitä sain, jo pakkaus aiheutti wow-efektin saadessani tämän Patykan lahjapakkauksen Hannan miitistä.

IMG_9282

No onpa nätti. Tykkään pakkauksista, jotka voi säilyttää. Mustavalkoinen pakkaus sopii makuuhuoneeseeni, se jää sinne sisustuselementiksi.

IMG_9274

Mutta oli siellä koreassa pakkauksessa miellyttävää sisältöäkin! Lahjapakkaus sisälsi Huile Absolue -öljyn ja käsivoiteen.

Huile Absolue on öljymäinen seerumi, kasvoille, vartalolle ja hiuksille. Tuote lupaa paljon, 11 eteeristä öljyä ja kasviöljyä lupaavat lisätä ihon hehkua, ravita, kiinteyttää, uudistaa ja suojata ihoa antioksidanteilla. Patykan koko tuotesarja sai alkunsa tästä monikäyttö-öljystä. Tuoksu on luonnonkosmetiikkamainen. Jos olet perehtynyt vähääkään luonnonkosmetiikkaan, tunnistat sen tuoksun helposti.

Ohjeen mukaan öljyä levitettäsiin yksi painallus kasvoille, mutta minä olen käyttänyt kaksi - ihan siksi, että olen käyttänyt iltaisin pelkkää tätä nyt kesällä, ilman kosteusvoidetta. Kolmas painallus menee jo överiksi, sitten sitä saa levitellä jo kynsinauhoillekin. Hiuksilla tämä toimii samoin kuin Moroccanoil, silottaa pörröä. Tuote on vegaaninen, siitä plussaa tältä bloggaajalta.

Yhdellä painalluksella öljystä saa kevyemmän kerroksen, mutta oma kahden painalluksen tekniikkani on ollut oikein hyvä toimimaan myös kosteusvoiteen tehtävässä. Mikään ei tietenkään estä, etteikö tätä voisi lisätä kosteusvoiteeseen, levittäen seerumin sen mukana kosteusvoiteen tehoa lisäten. Nautin vain itse jostain syystä siitä, että läträän paljon eri purkeilla. :) Päivisin en tätä käyttäisi, koska ihoni ei ime öljyä edes sitä yhtä painallusta jäämättä selkeästi öljyisen tuntuiseksi. Yöksi laitettavaksi hoitotuotteeksi Patykan öljy sen sijaan sopii loistavasti. Ihoni on pysynyt siinä kunnossa, missä se hoidettuna ja huollettuna yleensä onkin.

Käsivoide tuoksuu myös luonnonkosmetiikalle. Sen koostumus, imeytyvyys ja kosteutusteho on perinteistä luonnonkosmetiikkaa - perushyvää. Pakkaus vaan on niin paljon kauniimpi kuin monet muut luonnonkosmetiikan vaihtoehdot.

Kokonaisarvio? Erittäin mukavaa, että sinänsä simppelit tuotteet tuodaan kuluttajille upeissa, ylellisissä pakkauksissa. Molemmat tuotteet ovat hyviä ja toimivia, mutta luulen, etten käyttäisi kosmetiikkaviidakossani juuri näitä, elleivät pakkaukset olisi näin kauniita. Luonnonkosmetiikka tuli rytinällä, nyt materiatulvassa lienee aika pakkauskilpailun.

Hinta onkin sitten aika huh-huh. Pelkästään tuon öljyn hinta on Joliessa 49 euroa. Luonnonkosmetiikalla on myös high-end - ja niin saa ollakin. Luksustuotteista nauttivana sydämeeni pääsee helpommin tällaisella profiililla.


Tuotteet on saatu blogin kautta.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Benecos-meikkejä

Benecos on luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteista minulle on entuudestaan tuttu vain yksi kosteusvoide. Sarjan meikkeihin minulla ei ollut mitään kosketuspintaa kuin muiden blogien kautta, kunnes sain Ekovistan kautta pari tuotetta testiin. Lupaavalta näyttää!

IMG_8712

Natural Highlighting Powder (sävy Stardust) on korostustuote, joka on hurjan kimmeltävä. Kokoa riittää pitkäksi aikaa, sillä näin kimmeltävää tuotetta käytän itse vain siihen poskipunan yläpuolelle.

IMG_8719

Olen aivan untuvikko oikeaoppisessa kasvojen varjostuksessa ja korostuksessa. Onhan noita tutorialeja tullut luettua ja katsottu, mutta ehkä se vaan on se rohkeus, mikä on puuttunut. Valitsin tuotteen tieten tahtoen testiin, sillä tällaista minulla ei toistaiseksi ole. Yksi on ollut, We Care Iconin, mutten kai koskaan muuta kuin kokeillut sitä. Härkää sarvista, kokeilemaan. Tarvitsisin vielä jonkun puuterimaisen, kiillottoman korostusvärin, sillä kaikki omistamani ovat voidemaisia ja koen helpommaksi aloittaa puuterimaisilla.

IMG_8724

Tämä kajalkynä tuli ihan yllätyksenä, mutta tulee kyllä tarpeeseen. Jossain vaiheessa muiden meikkikuvia tarpeeksi katseltuani ja itse kokeiltuani miellyin kovasti siihen, miltä kermanvaalea sisäkajal alaluomella näyttää. Vaikka se suurentaa silmiä enkä koe siihen erityistä tarvetta mielestäni, jotenkin se myös avaa katsetta niin, että IsaDoran Inliner-kajalista sävyssä Blonde on tullut vakiokumppanini aina, kun meikkaan vähänkin huolellisemmin. Benecosin Natural Kajal sävyssä White ei ole valkoinen vaan juurikin vaalea kerma, hyvin samanlainen kuin IsaDoran vastaava, mutta luonnonkosmetiikkaa. Tällaisia meikin kulmakivituotteita mahtuu hyvin kaksikin samaan meikkivarastoon, kun toisen voi pakata mukana kulkeviin meikkeihin. Benecos levittyi sisärajaukseen nätisti, kesto on perinteinen kajal-kesto - kyllä sitä lisätä tarvitsee, jos jaksaa. Näiden kanssa en yleensä jaksa, osittain juuri siksi, että olen omistanut aiemmin vain sen yhden, joka unohtuu aina ottaa mukaan.


Benecosia myyvät ekokaupat, myös verkossa, googlaamalla löytyy helposti useita.


Tuotteet saatu testiin blogin kautta.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Kevyt arkimeikki kokonaan Dr. Hauschkalla

Kävin toukokuussa Annalassa bloggaajille järjestetyssä tapahtumassa, jossa oli esillä koko Dr. Hauschkan valikoima. Vuonna 1967 Dr. Hauschka julkaisi ensimmäiset tuotteensa - ruusuvoiteen, puhdistusvoiteen ja puhdistusmaidon sekä kasvoveden. 80-luvulla sarja tuli Suomeen. Päivämme oli mukava, teimme erilaisia rastitehtäviä ja söimme kasvisruokaa. Aloitimme kasvojen puhdistuksella ja kosteutuksella, kävimme hemmottelemassa käsiä ja jalkoja, tutustuimme koko ihonhoidon sarjaan ja lopuksi vielä pääsimme kokeilemaan meikkejä itse. Hauschkan ihonhoito on tuttua, mutta meikit olivat minulle vieraita, ja tuo oli reissun paras anti: yllätyin erityisesti silmämeikkien laadusta, vaikken niiltä kovin paljoa odottanut. Kerta toisensa jälkeen olen pettynyt luonnonkosmetiikan meikkeihin, mutta näissä oli ihan oikeasti potentiaalia. Kun minulta kysyttiin, kiinnostaisiko testata jotain kotioloissakin, vastaus oli selvä - silmämeikit. Uusi meikkipohja ei oikein sytyttänyt, en saanut sitä levittymään nätisti. Usittu meikkivoidekoostumus liittyy itse asiassa salvian määrään vanhassa reseptissä. Se luokiteltaisiin jatkossa lääkeaineeksi salvian määrän perusteella, joten koostumusta oli pakko muuttaa. Noh, se uusi koostumus ei ainakaan napannut. Sen sijaan muut meikkituotteet olivat yllättävän hyviä. Jopa se luonnonkosmetiikan suurin kompastuskivi, ripsiväri.

IMG_9029

Tässä tämän aamun väkerrelmässäni ei ole pohjustetta lainkaan. Luomivärit ovat siis ihan normaalin meikkipohjan päällä, demotakseni sitä, miten yllättävän paljon sain näistä pigmenttiä irti. Kulmissa on myös luomiväriä, sillä kulmatuotteita ei sarjaan erikseen kuulu. Rajauskynää ei testiin saamiini tuotteisiin kuulunut, joten rajasin kevyesti luomivärillä ulkonurkan. En ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, siitä lisää kohta, mutta ehdottomasti tämä on paras ja ainoa meikki, jonka olen vääntänyt pelkällä luonnonkosmetiikalla. Katsotaanpa tuotteita lähemmin.

IMG_8755

IMG_8732

Kulmakarvoihin käytin ruskeasävyisen luomiväripaletin toiseksi tumminta väriä. Se oli vähän haastavaa, kauempaa katsoessa kulmat ovat ok mutta lähikuvassa näkee, miten kerrostaminen oli vähän hankalaa. Alempi kerros lähti vähän karkuun kun uutta laittoi päälle, ja siksi tuo meikkikuvani kulman angle-kohta on aivan liian vaalea. En saanut sitä enää korjattua. Normaalikäyttöön kuitenkin jees, ei kukaan muu kuin bloggaaja tutki omia kulmiaan näin suurista kuvista. Kulmaluulle ja häivyttelyyn käytin tuota paletin vaaleinta väriä.

IMG_8741

IMG_8750

Silmämeikissä minulla oli Hauschkan violeteimmat vaihtoehdot, vaalea 08 ja tummempi 07. Molemmissa reippaasti pigmenttiä. Hieman variseva koostumus kuten nelikkopaletissakin, mutta tämä ongelma hoituu näpäyttämällä liian luomivärit siveltimestä pois ennen luomelle vientiä. Sen jälkeen luomiväri levittyy pehmeänä, mutta jotenkin häivyttelyssä ja kerrostamisessa epäonnistuin. Pistän enemmänkin väsymyksen ja kiireen piikkiin, tai sitten tällä luomivärilaadulla on tapana kasaantua helposti vähänkin märempään kohtaan luomella erityisen tiukkaan. Totta kai olin puuteroinut luomet ennen luomiväriä, mutta ilmeisesti jossain oli kuitenkin vähän kosteampia kohtia, joiden kanssa oli ongelmia. Silti, pigmenttisyys hyvä, koostumus ei yhtään niin jauhoinen kuin joissain kokeilemissani luonnonkosmetiikan luomiväreissä.

IMG_8795

Ja sitten tämä ripsiväri! Tämähän oli yllättäjä kanssa! Ei se missään nimessä pääse normaalin kosmetiikan ripsivärien tasolle, mutta tämä on nyt Laveran Butterfly-ripsarin lisäksi ainoa, joka on saanut aikaan selkeästi jotain muutakin kuin vain ripsieni värjäämisen. Volume Mascara on kokeilemisen arvoinen, jos haluaa pitäytyä luonnonkosmetiikassa. Harja oli makuuni vähän iso, mutta tottumiskysymys.


All in all, tyylikkäitä pakkauksia, yllättävän hyvä laatu. Vaikka tässä rutisenkin siitä, että nämä eivät vedä vertoja tavallisen kosmetiikan tuotteille, nämä ovat jo oikein hyviä luonnonkosmetiikan meikkituotteita. Siitä napsahtaa hyväksi havaitut -tunniste postaukselle. Alan uskoa, että luonnonkosmetiikalla on oikeasti tulevaisuutta perinteisen haastajana myös meikkipuolella, vaikka juuri tuossa on ollut mielestäni luonnonkosmetiikan yksi heikoimpia alueita. Ei vielä, mutta pikku hiljaa.


Tuotteet saatu testiin blogia varten maahantuojalta.