Näytetään tekstit, joissa on tunniste poskipunat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste poskipunat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Guerlain Rose Aux Joues

IMG_0370

Klik. Se ihana metallinen klik tai naps, joka kuuluu magneetista kantta avattaessa ja suljettaessa. Se tekee selektiivisen kosmetiikan tuotteesta vielä vähän laadukkaamman tuntuisen. Guerlainin poskipunaduo sanoo klik.

Olen aika ujo käyttämään poskipunia. Käytän niitä kyllä, mutta en halua voimakasta pigmenttiä vaan ihan vaan hitusen väriä. Tähän asti olen mennyt kesät talvet yhdellä ja samalla, Narsin sävyllä Orgasm. Siinä on keskipaljon pigmenttiä, sanovat enemmän poskipunia kokeilleet blogikollegat. Sävy on kuitenkin helppo, yliannostus ei tapahdu herkästi ja sävy näyttäisi sopivan minulle sekä kesään että talveen.

Repäisin ja ostin uuden, kun Narsista alkaa jo pohja komeasti loistaa. Guerlainia tällä kertaa.

IMG_9588

Guerlainin poskipunat ovat duoja. Niissä on kaksi yhteensopivaa sävyä, joita voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Omani on sävy 02 Chic Pink. Sävyt voi miksata keskenään tai käyttää vaikka niin, että tummempaa levittää alemmaksi ja vaaleampaa korostuksen tavoin sen yläpuolelle. Esimerkiksi 05-sävyssä on selvästi varjostus- ja korostussävy.

Chic Pinkin korallipinkit sävyt ovat helppoja ja noudattavat tuota samaa hyväksi havaitsemaan hyväksi havaittua sävymaailmaa. Molemmat levittyvät kauniisti ja pehmeästi. Pigmenttiä on mielestäni vähemmän kuin Narsin Orgasmissa, tai sitten nämä vaan sävyinä sulautuvat ihooni helpommin. Kyllä väittäisin, että kyse on pigmentin määrästä, sillä itse asiassa näitä saatan jopa vähän kerrostaakin, riippuen meikistä. Minulle tuo kevyt pigmentti on hyvä, voimakkaan pigmenttiset ujostuttaisivat.

Ylempi sävy on hieman korallisempi ja vähemmän pinkki kuin Narsin Orgasm, mutta aika läheltä sitä. Narsissa on pikkuisen enemmän kimallusta, mutta vain vähän. Alempi sävy taas on vaaleampi ja matta, erittäin kevyt ja todella luonnollinen. Ihan häivähdys poskipunaa vain.

Tuoksu on sama kuin meteoriiteissa, hento orvokki. Pakkaus kuulostaa, tuntuu ja näyttää ylelliseltä, vaikka minä en kullasta niin välitäkään. Tässä suhteessa olen poikkeus, rakastan enemmän mustia, hopeisia tai musta-hopeisia pakkauksia. Tai jotain kylmiä sävyjä. Mutta onhan tuo nyt kaunis kuin koru. Mukana tuleva samettipussukka suojaa kaunista rasiaa kolhuilta. Itse harvemmin kannan poskipunaa mukana, joten minulle tuo pussukka on hyvä vain matkustuskäytössä, mutta monelle muulle varmasti hyödyllisempi.

IMG_9574

Jotain negatiivistakin - alemman sävyn koko on vähän turhan pieni. Tekisin tämän paletin uudestaan kahdella samankokoisella sävyllä, sillä alempaa on aavistuksen vaikea käyttää, vaikka poskipunasiveltimeni onkin aika pieni. Tuota pakkauksen omaa en ole edes testannut, koska yleensä en käytä pakkausten omia sivetimiä, vaan pitkävartisia.


Kuvausrekvisiittana käytetty koru on kuvauslainassa Glitteristä.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Jane Iredale Just Kissed Lip & Cheek Stain

IMG_9647

Sain keväällä testiin superpikkuruisen Jane Iredalen huulille ja poskille tarkoitetun Just Kissed Lip & Cheek Stainin. Tämän luvataan olevan universaali, kaikille sopiva sävy, joka kulkee nimellä Forever Pink. Tuote on ollut vaikea arvioida, koska se ei mielestäni ole ollut huulilla yhtään minkään värinen. En rehellisesti sanottuna tietäisi, onko minulla väritöntä huulirasvaa vaiko tätä huulilla.

Olin olettanut, että tämä on niitä ihon pH:n kanssa reagoivia tuotteita. pH:sta ei kyllä suomenkielisillä Iredalen sivuilla sanota mitään, mutta näin näyttää koko Internet käsittäneen, joten sellainenhan tämä oli. Minun on täysin turha ottaa huulistani kuvaa, koska minulla huulten sävy ei muutu niin, että sitä huomaisi kunnolla. Ilonalla muuttuu. Hennalla muuttuu, mutta vähemmän selvästi. Emmin kuvassa hänellä on selkeästi punaa huulissa myös, hän jopa varoitteli poskipunakäytössä voimakkaista rajoista. Jonna rakastaa tätä ja muita kolmea vastaavaa pH-huulipunaansa ja teki niistä vertailupostauksen. Joten ei kun testaamaan lisää ja lisää.

Kokeilin punaa myös niin, että laitoin sitä vain vasemmalle puoliskolle huulia. Näytti pelkältä huulirasvalta.

Monessa paikassa puhuttiin, että väri kehittyy päivän mittaan. Hahaa! Ehkä syy on tässä! Tein pidempikestoisen testin. Punaa huuliin, punaa kämmenselälle, nettiä selaamaan ja odottamaan. Jonkin ajan päästä käden raita näytti aavistuksen tummemmalta kuin laittaessa. Kuvittelinko vain? Ei, laitoin viereen tuoreen raidan ja se oli vaaleampi. Jotain siis tapahtuu. Kolmas raita. Kyllä, tämä tummuu ajan kuluessa. Vilkaisin peiliin ja totesin, että kyllähän niihin kai jotain väriä nyt oli tullut. Tosin tarkkaa tutkimista se vaati, jotta tietäisin, itsesuggestoinko itseni vain uskomaan niin kämmenselkätestin perusteella. Kämmenselällä kun pohja on vaalea, huulilla tietysti - no, huulten värinen.

IMG_9665

Iholla sävy näkyy viitisen minuuttia aiemmin levitettynä aavistuksen pinkkinä. En ole oikein sinut voidemaisten poskituotteiden kanssa, joten poskipunanakaan en löytänyt tälle käyttöä.

Ilmeisesti mä olen vain sitten pH:ltani jotain sellaista, että ero ei minulla ole merkittävä värittömään huulirasvaan. Lisäksi olen kai jotenkin hitaasti syttyvä, koska värin kehittyminen yhtään mihinkään kestää niin kauan, etten ollut sitä aiemmin havainnut, ennen kuin tein pitkäkestoisen testin iholla.

Tietenkin kunnon kosmetiikkabloggaaja käyttää hyväksi myös apulaisia. Äärimmäisen innostunut poikaystävä sai tätä sekä huulilleen että poskipunaksi. Hänelläkään huulissa sävy ei muuttunut hirveästi, mutta kylläkin sen verran, että en ulos päästäisi sen näköisenä. Poskella taas sävy oli selkeä: maalasin häivyttelemättä poskeen kunnon pallon, pääsiäisnoidan puolikkaaltahan se naama näytti. Siispä, poskipunana käytettynä, häivyttäkää kunnolla!


No johan oli ihme tuote!


Tuote on saatu testiin blogiin. Kuvan korvakorut kuvauslainassa Glitteristä, kolmen parin setti maksaa 5,90 euroa.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Lisää juttuja Clarins Opalescense -kokoelmasta


Clarinsin kevätlookin testaus jatkuu! Jos kissat kiinnostavat enemmän kuin meikit, rullaa postauksen loppuun, siellä on superhassu Sisu. Viimeksi esittelin kokoelman luomiväripaletin. Yllä olevasta kuvasta puuttuvan kasvopaletin lähetin ennen kuvan ottamista sijaistestattavaksi Eikolle, sillä itse en olisi siitä osannut sanoa juuta enkä jaata ja tiesin hänen ymmärtävän sekä Clarinsin että kasvopalettien päälle. Eiko kirjoittelikin siitä jo tässä ja postailee muitakin juttuja kyseisen paletin tiimoilta, kuten sieltä tuoreemmista jutuista jo näkeekin. Paletti itse on nätti, miten näitä raaskii käyttää?

Opalescense Face & Blush -puuteripaletti

Nyt tässä postauksessa jatketaan poskipunasta ja soololuomivärinapista. Olen hakannut Javaa ohjelmoinnin peruskurssilla niin tehokasta tahtia kahden duunin ohella, että kevätlook tulee vähän tällä tavalla osissa. Tänne tekstin väliin on mukava puolihuomaamattomasti upottaa pieni info siitä, mitä tulevaisuudessa on edessä elämässäni uuden kissan kuvausassistentin lisäksi: jätän oikeustieteellisen tiedekunnan sivuun ainakin toistaiseksi ja aloitan näillä näkymin syksyllä Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteellä. Samalla olen siis siirtymässä takaisin päiväopiskelijaksi, jonka takia hankin tuon uuden duunin (yötyö) ja jätän 8-16-virastoduunini. Vielä hetken pusken päälle molempia töitä samaan aikaan, bloggaus on tästä kiireestä vähän kärsinyt.

Mutta asiaan! Otetaan ensin sen poskipuna.


Clarins Multi-Blush Cream Blush sävyssä 02 Candy on elämäni ensimmäinen voidemainen poskipuna. Olen vierastanut näitä, sillä olen pelännyt jäljen olevan liian voimakas ja vaikeasti häivytettävä. En pyytänyt tätä sen takia testiin, tämä tuli testattavaksi pyytämättä ja yllättäen. Kokemusta minulla on nyt siis ainoastaan tästä yhdestä, mutta tämän perusteella pelkoni voidemaisia kohtaan on syytä heittää romukoppaan.

En lukenut minkäänlaisia käyttöohjeita tai vinkkejä, päättelin itse käyttötavan. Levitin punaa voidemaisen meikkipohjan päälle, ennen puuteria, osittain sormilla taputellen ja osittain kevyesti sivellen. Kova hierominenhan irrottaisi meikkipohjaa sieltä alta. Pakkauksessa lukee takana "cream-to-powder blush" mutta enhän minä sitäkään ollut lukenut ja yllätyinkin, kun aluksi voidemainen tunne muuttuu iholla samettiseksi. Oih, tämähän oli oikein mukava kokeilu! Sävykin oli sopiva minulle. Yleensä poskipunanani on aavistuksen kultashimmerinen korallipinkki Narsin Orgasm, joka jättää kevyen jäljen. Vierastan överipunattuja poskia. Candy oli sävyltään kevyt (jes!) ja samanhenkinen kuin Orgasm pinkki-korallisuudessaan (jes!). Candy on tosin shimmeritön ja mielestäni aavistuksen vähemmän pastellipinkkiin ja enemmän oranssiin taittava eli lämpimämpi, mutta hyvin samaa maailmaa.

Tätähän voisi käyttää huulillekin, siitä nimi Multi-Blush, mutta sitä en ole kokeillut.

Koen perinteisen poskipunan yhä helpommaksi käyttää ja tartun siihen herkemmin kuin tähän, mutta helppo oli tämäkin. Nyt en edes googlaa vaan kysyn teiltä: kertokaa, miten voidemaista poskipunaa kuuluisi käyttää? Noin miten minä tein vai jotenkin muuten? Miten itse teette?


Sitten kokoelman helmeen. Tämä luomivärinappi osoittautui minulle sellaiseksi. Sen ei ole tarkoitus olla kokoelman valokeilassa tähtituotteena, mutta minulle se oli täydellinen.


Clarins Ombre Minérale Mineral Eyeshadow sävyssä 17 Smoky Plum näyttää napissa tylsältä väriltä, mutta sen sävy on minulle täydellinen neutraali. Muiden neutraalit meikit ovat yleensä ruskeita tai harmaita tai harmaanruskeita, mutta minun neutraaliin meikkiini vaaditaan aavistus violettia, jotta se ei mielestäni näytä tunkkaiselta. Esimerkiksi blogiklassikkoa Urban Decayn Naked-palettia ei minulta löydy, koska tuo monille muille niin täydellinen paletti eri versioineen on minulle vaikea ruskeiden ja useiden lämpimien sävyjen takia.


Mutta kas tässä. Smoky Plum on murrettu violetti, vähän sinne taupeen päin. Koostumus on loistava, samettisen pehmeä ja varisematon. Kerrostamalla saa iltameikkivahvuuden, ohuelti arkimeikkivahvuuden. Yläpuolen kuvassa ei ole käytetty minkäänlaista luomivärinpohjustajaa sävyn intensiteetin lisäämiseen. Tätäkin voisi käyttää kosteana halutessaan, jolloin tulos on vielä tummempi, mutta en ole kokenut tarvetta kun tähän en tarvitse edes pohjustajaa.

Suosittelen Smoky Plumia erittäin lämpimästi kaikille sellaisille, joilla minun tapaani oli hakusessa tällainen hillitty, ei-räikeä varjostusväri, joka violettisuutensa takia ei näytä yhtä tunkkaiselta kuin ruskeat tai harmaat.

Kirjoitukseni Smoky Plumista kuulostaa nyt ihan maksetulta mainokselta tai maahantuojan mielistelyltä kaikkine hehkutuksineen, mutta sitä se ei ole. Tämä vaan oikeasti osui ja upposi ja vahvasti. Smoky Plum jää ilmeisesti kevätlookin jälkeen vakiovalikoimaan, hyvä juttu!

Tapanani on kuitenkin etsiä täydellisen upeistakin tuotteista joku puute näissä blogiin testattavaksi saaduissa tuotteissa. Hakemalla haetaan sitten! Clarinsin kultaiset pakkaukset ovat tyylikkäitä, mutta tykkään enemmän hopeasta. Mukana tuleva applikaattori on turha minulle, en käytä koskaan noin lyhytvartisia applikaattoreita jos applikaattoria käytän.


Multi-Blushilla on hintaa noin 29 euroa (4 grammaa), luomivärillä 22,90 euroa (2 grammaa) ja kasvopaletilla 46,90 euroa (10 grammaa).


Loppuun vielä kevennykseksi Sisun mielipide kuvausjärjestelyistäni ikkunalaudalla:


On se rankkaa olla bloggaajan kissa. Joutuu seisomaan mangustiasennossa, jos ulkona näkyy jotain erityisen jännää silloin, kun meikäläisen kuvaustaustapaperit ovat tiellä.


Postauksessa esitellyt Clarinsin tuotteet saatu testiin blogin kautta maahantuojalta. Gerbera on ostettu ihan itse itselleni naistenpäiväkukaksi sekä kuvausrekvisiitaksi ruokakauppareissulta. :D

torstai 3. lokakuuta 2013

Youngblood Mineral Radiance Riviera


Youngbloodia ei ole tässä blogissa vielä kovin paljoa näkynyt. Nyt sain testiin Mineral Radiancen sävyssä Riviera.


Youngbloodin pakkaukset ovat mieleeni, simppelin tyylikkäitä. Musta pakkaus ja teksti hopealla.


Riviera on sekä puuteri että korostusväri samassa paketissa. Poskipunasävy on täysin matta, highlighter tietysti shimmerinen.


Sävyt sopivat mielestäni paremmin jonkin verran ruskettuneelle iholle tai iholle, joka on lämminsävyinen. Kuvassa minulla on vielä reippaasti rusketusta jäljellä. Sävyt eivät ole liian pigmenttisiä, mikä on hyvä asia, sillä poskipuna- tai highlighteryliannostus on ihan kamalaa katsottavaa. Mikäli ihon sävy on oikea tähän, tuote on oikein hyvä. Korostusväri on tosiaan shimmerisen hohtava eikä hileisen kimalteinen - mineraalimeikin ollessa kyseessä, hohde on micaa.

Mineral Radiancen paletit ovat kaikki vähän erilaisia, niitä on neljä. Youngblood on aika tyyris merkki, tavallaan mineraalimaailman selektiivisempää laitaa.


Tuote on saatu testiin Kauneushoitola Inkeri Valtoselta.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Klassikkoposkipunaa ja vanhaksi menneitä tuotteita

NARS on tehnyt poskipunia, joista erityisesti yksi sävy on noussut kulttimaineeseen niin suomalaisissa ja ulkomaisissa blogeissa kuin lehdissäkin. Sävy Orgasm oli pakkohankinta, jonka veljeni vaimo diilasi minulle Jenkkilän Sephorasta. Jos sävy sopii miljoonalle muulle, on sen pakko sopia minullekin - näin ainakin päätin. Eikä tuo hassummalta näytäkään. Olen aivan amatööri poskipunien ja varjostusvärien kanssa, joten on hyvä luottaa monen suosittelemaan, universaalisti suosittuun sävyyn.

Iholla Orgasm on minulla hieman pinkimpi, kun taas rasiassa se näyttää persikkaisemmalta. Yliannostuksen vaara on hyvin minimaalinen, sillä sävy on loppujen lopuksi aika kevyt. Kimalteisuudestaan huolimatta Orgasm ei varise, toisin kuin lievän pettymyksen aiheuttaneet viimeisimmät poskipunani (Gosh ja Inglot), ja tätä käyttää varsin näppärästi siveltimellä.

Nämä kaksi eri valaistuksessa otettua kuvaa antavat jonkinsorttisen kuvan todellisesta sävystä:

Tämä kylmässä ikkunanvalossa otettu kuva vastaa aika hyvin sitä, miltä puna näyttää poskilla...


...kun taas tämä sisävaloissa otettu kuva vastaa enemmän sitä, miltä puna näyttää rasiassa. En ole säätänyt värejä, vaan valaistus on siis eri.


No, NARS:in oma kuvaus sävystä ("peachy pink with shimmer") osuu kyllä aika nappiin.

Mattapintainen musta rasia on tyylikäs, mutta syö ikävästi törkyä pintaansa. Tykkään silti. Poskipuna oli pienempi kuin mitä luulin, ainakin silmämääräisesti. 4,8 grammaa tässä ilmoitetaan kooksi. Yleensä puutereissa, luomiväreissä, poskipunissa sun muissa tulee aina mukana jotain rimpulavälineitä, joilla ei tee mitään. Tässä kompaktissa rasiassa ei ollut muuta kuin puna ja peili. En minä muuta tarvitsekaan, enkä edes välttämättä sitä peiliä.


Tämä onkin toistaiseksi ainoa tuote NARS:ilta, joka minulla on. Violetti luomiväri Daphne houkuttaisi myös, mutta en tee sillä mitään, kun omistan jo sen täydellisen mattavioletin Make Up Foreveriltä.

Muutama tuote tuli tiensä päähän, vaikka purkissa olisi ollut tavaraa vaikka kuinka.


Gwen Stefanin L.A.M.B.-suihkugeelin avasin pahvipakkauksestaan juuri, mutta tämä haisee hyvin kummalliselle. Onhan tuoksun lanseeraamisesta jo aikaa, mutta en olisi uskonut, että tämä menee näin äkkiä suljetussa pakkauksessa pilalle. Tuoksu minulta löytyy myös, se tuoksuu vielä siltä, miltä pitääkin.

The Body Shopin Bilberry Leave-In Detangler -selvityssuihke on majaillut poikaystävän luona ja viettänyt aikaa siellä kuumassa kylpyhuoneen kaapissa. Nyt tuotuani sen kotiin totesin, että tuoksu on muuttunut hajuksi. Roskiin vaan suosiolla. Tämä oli kyllä ihan hyvä, kevyt selvityssuihke, josta onnistuin käyttämään jonkun 80% joka tapauksessa.

H&M:n huulipuna kuivui mahdottomaksi liisteriksi. Tässä huomaa taas laatueron: tämä on ostettu 10 vuotta sitten, ja on mennyt vanhaksi. Minulla on yhä muita huulituotteita, jotka ovat suunnilleen samoilta ajoilta, eivätkä laadukkaat ole yleensä menneet miksikään. Herkimmät lukijat voivat nyt saada oksennusrefleksin, mutta kyllä, käytän ikivanhojakin huulipunia, vaikka huulipunat ja muut ei-jauhemaiset tuotteet ovatkin niitä, jotka vanhenevat helpoiten. 10 vuotta vanhaa ripsaria en sentään käyttäisi. :)

Vaikka viittaan kintaalla kosmetiikkateollisuuden ohjeistuksille siitä, kuinka kauan tuotetta voi säilyttää, joskus siinä käy näinkin, että näitä ihan oikeasti menee vanhaksi. Höh. En pääse kirjaamaan näitä loppuun kulutettujen listaan!

maanantai 17. tammikuuta 2011

Inglot viimein myös Helsinkiin!

Sellon Inglotin myyjä tiesi kertoa, että helmikuussa Inglot avataan myös Itäkeskukseen. Suunnitteilla olisi saada liike auki 11.2. Hyvä homma helsinkiläisille, tätä olikin jo odotettu. Itselläni tosin alkaa olla kyllä jo Inglotista aika hyvät varastot...

Täydensin luomivärikokoelmiani tällaisella satsilla:

...nyt alkaa olla Inglotin luomiväritarjonta minun osaltani käyty läpi. Ruskeita erityisesti on tullut hasmtrattua Inglotista sekä muita sävyjä, joista en niin paljon pidä ja joita ei siksi ole tullut ostettua. Nyt on niitäkin, hulluja kokeiluja varten. Toki joukossa on monia sellaisiakin, jotka olen ostanut vain upea sävyn takia (esim. Pearl 413, yläkuvassa alarivin toiseksi vika) ja neljä nättiä violettia. Tässä uudelleenjärjesteltynä kaikki kolme palettiani, vanhoista swatcheja löytyy tästä postauksesta.



Geelirajauksia tuli ostettua pari lisää. Alkuun sisärajauksena nämä kirvelivät, eivätkä nämä vieläkään ihan hirvittävän hyviltä tunnu ellei laita sisärajausta tarkasti mahdollisimman lähelle ripsen tyveä kauas itse silmästä. Mutta pysyy kuin synti!

EDIT 16.3.2012: Inglotin rajaukset kuivuvat purkkiinsa jonkun verran, vaikka sen sulkisi hyvin. Mielestäni tämä vaikuttaa levittyvyyteen, ja enää tuo vihreä ei ainakaan tartu alapuolelle waterlinelle niin hyvin kuin ennen. Ylärajauksessa toimii yhä kuten ennenkin.


Sävyt 74, 82 ja 86, tässä vielä swatcheinä.


En ole kovinkaan hifistelijä siveltimien suhteen, näissä siveltimissä houkutti halpa hinta. 30 T rajauksiin sekä pallopäinen 80HP luomivakoon. Molemmat tulivat tarpeeseen, kaikissa rajaussiveltimissäni on liian lyhyt varsi, ja tuollaista pyöröpäätä en omistanutkaan.



Poskipunia/varjostusvärejä. Näiden koostumuksesta täytyy hieman valittaa, liian varisevia. Hinta on kuitenkin kohtuullinen, kun näitä saa ostettua useamman itse valitun värin kimpassa. Siinä koko Inglotin liikeidean paras puoli, Freedom Palettet. Kuin irtokarkkikaupassa olisi.

No, onko Inglot jo vanha juttu vai vieläkö ihmisiä jaksaa innostaa?