Näytetään tekstit, joissa on tunniste silmien rajaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste silmien rajaus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 12. syyskuuta 2015

Vegaanikosmetiikkaviikko: ZAO-meikit

Täytyy tunnustaa, että vegaaniviikon alussa fuskasin yhden asian kanssa: en ollut vielä saanut yhtä meikkilähetystäni, joten maanantain ja tiistain menin tavallisilla silmämeikeillä koulussa. Olin itse niin kiireinen, etten ollut saanut hoidettua tuota ZAO-juttua, maahantuoja kyllä postitti sen heti, kun sai minut kiinni. :) Se nyt vaan ei ollut vaihtoehto mennä ripsivärittömänä kouluun, joten oli pakko vähän joustaa vegaaniviikon alussa. Kun sitten sain pakettini ZAO:lta, pääsin vaihtamaan ne silmämeikitkin vegaanisiin. Ja voi, mikä paketti sieltä tulikaan!

IMG_2135

ZAO on ranskalainen luonnonkosmetiikkasarja, 100% luonnollisista ainesosista ja ekosertifioitu (Ecocert ja Cosmebio). Tiukkojen kriteerien Leaping Bunny -pupumerkki löytyy eläinkokeettomuuden tueksi. Suurin osa tuotteista on ainesosiltaan vegaanisia, vegaanisuus on merkitty kunkin tuotteen kohdalla ZAO:n nettisivuilla. Ja voi kyllä, kumpikin ripsivärikin on vegaaninen! Pakkaukset ovat nopeasti luonnossa uudistuvaa bambua, toki muitakin raaka-aineita on käytetty. Erityistä ekologisuutta tuovat refill-mahdollisuudet: meikkivoide, puuteri, poskipuna, luomivärit ja jopa huulipuna ja peitepuikko ovat uudelleentäytettäviä. Vaikken kodin sisustuksessa olekaan minkään puunvärisen ystävä, nämä bambupakkaukset iskivät minuun ja lujaa. Olen aina ollut kauniiden pakkausten arvostaja. Tuotteet tulevat puuvillaisissa pussukoissa, ei pahveissa, jotka kaikilta muilta kuin kosmetiikkakeräilijöiltä lentävät aina roskiin saman tien.

IMG_2144

Se ripsiväri oli tärkein juttu minulle koko paketissa. Ripsivärit ovat tunnetusti sekä luonnonkosmetiikan käyttäjille että vegaaneille varsin hankala juttu, hyviä ei meinaa löytyä. Olen testannut elämäni aikana varmasti toistasataa ripsiväriä ja olen hyvin nirso. Kun on tottunut löytämään parastakin parempia ja käyttämään niitä, luonnonkosmetiikan ripsivärit eivät ole tulleet kysymykseenkään. Tähän mennessä paras luonnonkosmetiikan ripsivärini on ollut Laveran Butterfly-ripsari, mutta eipä se tietenkään ole vegaaninen. ZAO:lla on myynnissä Suomessa sarjan kummatkin ripsivärit, sekä hellävarainen perusmaskara Structuring Mascara että tuuheuttava Volume and Sheating Mascara, molemmat siis vegaanisia. Minä otin testiin sen jälkimmäisen, mustana (085 Ebony). Saatavilla on myös ruskea 086 Cocoa.

Ripsiväri on aika juoksevaa koostumukseltaan ja sitä saa kerrostaa aika paljon. Se ei tee hämähäkkiripsiefektiä, mikä on hyvä juttu. Lopputulos on luonnollinen, mutta silti selkeästi meikatun näköinen. Rehellisyyden nimissä on todettava, että eihän tämä nyt millään vedä vertoja normaalisti käyttämilleni ripsiväreille, mutta luonnonkosmetiikan ripsiväriksi se on hyvä - ja ennen kaikkea vegaanisen, eläinkokeettoman luonnonkosmetiikan ripsiväriksi ihan uskomattoman hyvä. Pelkäsin pahinta, mutta ihan hyvin tällä on menty työpäivästä toiseen. Luonnonkosmetiikan ripsivärit ovat pahimmillaan sellaisia, että ne eivät tee ripsille mitään muuta kuin värjäävät niitä aavistuksen mustaksi. Onneksi parempiakin on, mutta minulla oli tämän takia paha pelko, että näytän loppuviikon flunssaiselta ilman kunnollista ripsiväriä. Pelko osoittautui turhaksi, kuten kuvista voi päätellä.

Tässä kuvat ripsiväristä in action, ilman muuta silmämeikkiä, jotta huomio ei keskittyisi siihen. Vähän sain näköjään sutattua ja liimattua pari karvaa yhteen, koska kerrostin ripsiväriä kuvaa varten enemmän kuin yleensä. En ole koskaan oppinut ottamaan hyviä kuvia silmämeikistä, kuva syö meikin voimakkuutta aina ihan liikaa.

IMG_2170

IMG_2182

Ripsivärin hinta on maahantuojan nettikaupassa 21,50 euroa. Ei paha, ei ollenkaan paha.

IMG_2155

Eyeliner on ZAO:lla tuollainen perinteinen dipattava. Käytän yleensä tussimallisia, mutta vaikka edellisestä dippilinerin käytöstä onkin jo aikaa, onnistuivat siipirajaukset oikein hyvin tällä. Siveltimeen meinaa jäädä vähän liikaa rajausväriä minun tarpeisiini, mutta pyyhinkin ylimääräisen aina korkin sisäreunaan. Rajaukset ovat kestäneet työpäivät moitteettomana, vaikka tämä eyeliner ei vedenkestävä olekaan. En erottaisi sokkotestattuna tuotetta normaalista eyelinerista, käyttäytyi nätisti ja oli laadultaan hyvä. Siitäkin on saatavilla sekä musta että ruskea versio - mutta lisäksi myös helmiäishopeinen ja helmiäisluumu! Hintaa on 18,50 euroa.

IMG_2191

Meikkipohjista sain testiin sekä nestemäisen että jauhemaisen. Nestemäinen meikkipohja Silk Foundation jännitti. Koostumukseltaan se oli paksua. Mieleen tuli ehkä sellainen kookoskerma. Kokeilin tätä ensimmäisen kerran ihan vain kosteusvoiteen päälle sormin, ilman pohjustajaa. Alku ei näyttänyt hyvältä: sävy näytti liian vaalealta, levittyminen vaikutti epätasaiselta. Mutta jotenkin kuin ihmeen kaupalla se ihooni sulautui ja tasoittui oikein kauniiksi. Toimivinta minusta näyttää olevan se, että meikkivoiteen levittää aika nopeasti. Ei jäädä hinkuttelemaan, vaan levitetään se aika ripeästi ympäri kasvoja. Meikkivoide sulaa siinä iholla ja tasoittuu. Jos kovin kauan hieroo, meikkipohja alkaa kuivua ja työstettävästä kohdasta pikemminkin häviää meikki ja se kohta kaljuuntuu meikkivoiteesta. Suosittelen sellaista tapaa, että ensin levitetään pyyhkivällä liikkeellä, sitten taputellaan viimeistelyksi - ja sama siveltimellä työskennellessä.

Sävy 711 Light Sand näytti olevan saamistani sävyistä (710 Light Peach, 711 Light Sand ja 701 Ivory) minulle tähän hetkeen paras. Ihan aavistuksen kalpea verrattuna rintakehään, mutta taas täydellinen verrattuna kaulan ihoon. Sävyistä löytyy vaaleitakin, hieno homma! 710 oli aavistuksen liian vaalea, 701 taas aivan liian keltainen ja himpun verran tumma.

Meikkivoiteen mukana tulee spaatteli, jolla sitä saa purkista hygieenisemmin kaivettua - kunhan muistaa pestä sitä spaattelia myös!

Meikkivoide maksaa 39 euroa, refill-pakkaus 26,90 euroa.

Meikkivoiteelle on myös pohjuste, Light Complexion Base (35,80 euroa). Kokeilin sen kanssa ja ilman, en oikein huomannut mitään eroa tai itselleni tarvetta sille. Siinä on jonkin verran valoa hohtavaa micaa, joka jää kimmeltelemään iholle. Mielestäni sopiva kosteusvoide ajaa saman asian, en ainakaan huomannut eroa kestossa tai meikkivoiteen levittyvyydessä. En vielä ehtinyt testata tätä puuterimaisen tuotteen alle, se täytyy vielä kokeilla!

IMG_2209

Jos meikkivoide oli ihan jees, jauhemainen meikkipohja Mineral Silk sen sijaan oli puhdasta rakkautta. Se oli juuri oikeassa sävyssä, 501 Clear Beige. Peittävyys oli kevyt, pohjasta tuli juuri sopivan peittävä kabukilla levitettäessä. Puolimatta, läpikuultava, juuri minulle sopiva. Kuten mineraalipohjat yleensäkin, tämä se vain parani oltuaan iholla tovin. Pieni miinus tuossa purkissa on se, että se pitää säilyttää pystyasennossa. Vanha, hyväksi todettu vinkki on tehdä suojamuoviin vain muutamia reikiä sen sijaan, että sen repisi kokonaan pois kuten minä olen tehnyt - mutta sitten taas tuotetta tulee minun makuuni liian vähän kerrallaan. Käytän kaikkia mineraalipohjia aika reilulla kädellä, jotkut käyttävät kevyemmin. Ratkaisen itse kuljetusongelmat niin, että tällaisissa purkeissa leikkaan vanulapusta sopivan palan kannen ja välikannen väliin ja tilkitsen aukot sillä. Samaa olen tehnyt MUFE:n HD-puuterin kanssa, se on yksi niitä harvoja tällaisia pakkauksia, joita usein kuljetan myös mukana.

28,40 euroa. Tämä on jo suorastaan halpa, kun miettii jotain bareMineralsien hintoja. Monet muutkin vähänkään nimekkäämmät merkit ovat hirvittävän kalliita, ylipäätään mineraalimeikit ovat minusta Suomessa kalliita. Toisaalta en ole niitä tyyppejä, jotka haluaisivat tilata netistä pienien merkkien pohjia kokeiluun kasakaupalla etsien sitä sopivaa ja halpaa. Tässä on minusta sopivan halpa ja vielä todella kaunis mineraalipohja.

Jos pelottaa, että kannen magneetti pettää, tätähän voi laukussa säilyttää siinä omassa puuvillapussissaan.

IMG_2089

Luomivärejä testasin neljää eri sävyä. Yksittäisenä ne tulevat tuollaisissa yllä olevan kuvan kaltaisissa rasioissa, joihin saa refill-napit. Bambupakkauksen pohjassa on pikkuruinen reikä, josta neulalla työntämällä luomiväripannu lähtee irti. Nappi pysyy rasiassaan pohjan magneetilla.

IMG_2071

Minun luomivärini majailevat kuitenkin magneettirasiassa (18 euroa), johon voi kerätä puuteri-, poskipuna- tai luomivärinappeja. Siihen mahtuu kaksi puuterin kokoista tuotetta tai neljä luomiväriä. Tai vaikkapa puuteri ja kaksi luomiväriä. Tähän kun ostaa tuotteita, voi ostaa suoraan niitä refill-nappeja.

Sävyjen välillä on suuria eroja, kuten kaikilla merkeillä. Laatuja on periaatteessa kaksi, matta ja pearly, sekä lisäksi vielä voidemainen luomiväri. Vaalein sävy tuossa paletissani on 204 Golden Old Pink, joka on matta. Se oli oikein hyvä sävy kulmaluulle häivytyksiin tai silmän sisänurkkaan. Toisena on mattasävy myöskin, 205 Dark Purple. Se on aika harmaa violetilla häivähdyksellä - ja tämän nelikon pigmenttisin. Se ei todellakaan tarvitse alle pohjustajaa sen takia, mutta toisaalta tämä oli myös sävyistä se, joka lähti kulumaan helpoiten. Seuraava sävy on Pearly-laadun 104 Pearly Garnet, joka näyttää aika viininpunaiselta kämmenelle kokeiltuna, mutta on paljon ruskeampi luomella. Sitä, kuten neljättä sävyäkin (Pearly-laadun 118 Plum) saa kerrostaa aika paljon, jotta ne saa toistumaan riittävän upeina, mutta kerrostamalla ei pohjustajaa välttämättä tarvita - ainakaan minä en tarvitse, kun luomivärit minulla yleensäkin pysyvät hyvin. Tuo 118 Plum oli tietysti suosikkini. Plum oli myös pigmenttisempi kuin Pearly Garnet.

Tässä sävyt kämmenselälläni. Alla ei sitten ole minkäänlaista luomivärinpohjustajaa, kun en vegaanisena sellaista omistanut. Aika kivasti sain silti pigmenttiä näistä irti, eikö?

IMG_2224

Luomivärit maksavat 17,60 euroa, täyttöpakkaukset 8,40 euroa. Ei paha tuokaan hinta.

Erittäin mielenkiintoinen merkki, ehdottomasti vegaaniviikon kohokohtia. En yleensä innostu luonnonkosmetiikasta näin paljoa, mutta kun nyt oli kaikki kohdallaan - pakkaukset, vegaanisuus, tiukka eläinkokeettomuus, hinta...

Jälleenmyyjiä ovat maahantuojan nettikaupan lisäksi vain hoitolat, listan löydät maahantuojan sivulta. Googlailin vähän muiden kirjoituksia merkistä, ja kyllä tämä ZAO näyttää lähteneen upeaan nousuun. Ansaitusti. Vanhemmissa, muutaman vuoden takaisissa kirjoituksissa kerrotaan myyntipaikkoja olevan vain yksi tai kaksi, tuosta listasta taas näkee nyt, kuinka jälleenmyyjiä on ympäri Suomea.


Tuotteet on saatu blogiin testiin.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

The Power of Makeup - nosto maaliskuulta

En ole aiemmin nostanut esiin vanhoja postauksia uudelleenjulkaisemalla niitä, mutta nyt kun vähän joka toisessa blogissa tämä vain kasvojen toisen puolen meikkaamisen haaste kiertää, nostetaanpa tästä sellaisenaan maaliskuinen juttuni siitä, mitä meikkaaminen minulle on. Tämä juttu oli aikanaan blogissani vähän monimuotoisena tuote-esittely/kauneuspohdintakombinaationa, mutta se näyttää vastaavan aika pitkälti haastetta. Siispä, kerran vielä, puolinaamameikki.

IMG_9087

Pohdin aika ajoin suhdettani meikkaamiseen. Se on muuttunut vuosi vuodelta ja muuttuu yhä, iän muuttuessa, ihon muuttuessa ja itsetunnon muuttuessa. Nykyään se on - hauskanpidon lisäksi - noita kumpaakin otsikossa mainittua, sekä toisaalta myös häivyttämistä ja uuden luomista.

Yllä oleva kuva ei ole leikattu kahdesta palasta vaan olen meikannut vain toisen puolen, puhdistanut toisen. Ihossani ei tuon kuvan mukaan hirveämmin nyt peitettävää ole, mutta tarkemmasta kuvasta huomaisi, että nenänpielet punottavat hieman ja sävy on muutenkin epätasainen.

Pienimmillään meikkaus voisi minulla olla tällaista virheiden korjaamista:

Blogi 22 vuosi 20151
Älkää hämääntykö sävyerosta, johtuu kameran automatiikasta. Räpsin kuvat automatiikalla pimeässä. Varsinainen pointti kuvassa, ihohuokosten häivyttäminen ja kiillon poistaminen. Kyseessä ei edes ole itse asiassa meikkituote, vaan Samparin Cosmakeup-sarja.

IMG_9091

Sain nämä testiin jo silloin, kun sarja lanseerattiin Viking Linen laivoilla, mutta ei ole tullut aiemmin kirjoitettua. Tähän postaukseen ne sopivat hyvin. Cosmakeup-sarjan tarkoitus on olla tuotteita meikittömiin päiviin, jotain ihonhoidon ja meikin väliltä. Sellaista sinun ihosi mutta parempi -settiä. Glamour Shot Universal Transparent Foundation lupaa tuoda iholle mattapinnan, tasoittaa ihohuokosia ja vähentää punoitusta. Allekirjoitan kaksi ensimmäistä, ihon sävyä se ei mielestäni tasoita ainakaan merkittävästi. Transparent Mattifying Concealer taas on sama, mutta peitevoideversiona, tarkoitettu siis ihon ongelmakohdille (eli yleensä T-alueelle). En oikeastaan käytännössä näe eroa näiden välillä omalla ihollani, valitsisin siksi tuon kätevämpään pumppupulloon pakatun 30 ml:n meikkivoiteen 15 ml:n peitevoiteen sijaan, jos hinnalla ei olisi väliä. Jos taas haluaa vaan pienemmän määrän ja se riittää, onhan 29 euron peitevoide tietty vähemmän lompakkoa kirpaiseva kuin 45 euron meikkivoide, vaikka litrahinta on ensin mainitussa edullisempi. Tämä muuten on tuote, jonka minä lanseeraisin myös miehille. Voisin uskoa tämän kiinnostavan värillisiä meikkivoiteita enemmän. Tuotteen ongelma on kuitenkin se, että en varsinaisesti näe, mikä tässä on ero mattapintaisiin meikinpohjustusvoiteisiin, paitsi hoitavat ainesosat. Lopputulos on mielestäni hyvin samankaltainen. Hoitavuudenhan saa meikkituotteisiin laittamalla alle sen kosteusvoiteen. Rehellisyyden nimissä sanottakoon tätä hieman turhakkeeksi naisilla, mutta, jos joku tällaista pientä korjausta tarvitsee, mikäs siinä. Itse en ole oikein löytänyt käyttöä, samassa ajassa levitän jonkun nopean meikkipohjankin.

Noin pieneen korjailuun en tosiaan lähde meikatessani, tuossa kuvassani minulla on Oriflamen IlluSkin -meikkivoide sävyssä Light Ivory, Make Up Foreverin High Definition -irtopuuteri, Narsin poskipuna sävyssä Orgasm sekä aavistus varjostusta Bobby Brownin Blonde-luomivärillä, jota en kyllä kuvasta erota. Meikkipohja on minulle ensisijaisesti virheiden peittämistä ja häivyttämistä, omien puutteideni korjailua. Jos olisin taitavampi ja viitseliäämpi, muokkaisin kasvojeni muotoa varjostuksin ja korostuksin, mutta niitä en ole vieläkään oppinut. Nykyään iholleni riittää aika kevyt ja kuulas meikkipohja, aiemmin tarvittiin paksumpaa ihon työntäessä epäpuhtauksia enemmän.

Blogi 22 vuosi 20152

Silmämeikissä pääpointti on korostamisessa, mutta tässä tulee sotkettua eri tyylejä. Virheiden peittämistä se ei ole, tosin aavistuksen korjailen silmieni ja kulmieni epäsymmetrisyyttä. Tämä kuvan meikki on perusmeikkini tyyli, olivat värit mitkä tahansa.

Kulmieni muotoon tai paksuuteen en juuri koske, annan sen olla juuri sellainen kuin se on. Korostan toki sitä, terävöitän kulmakarvojen kulmaa siinä kohdassa, mihin se luonnostaan tulee. Sävy on minulla entuudestaan tumma, joten arkena en välttämättä tee niille mitään, jos minulla on pelkkä ripsiväri. 99 % meikeistäni teen Diorin Diorcils Poudre -kulmakynällä, se taas tässäkin käytössä.

Luomivärin painopiste on minulla ulkonurkassa. Tämä on vähän väärä tapa minulle, sillä oikeasti haluaisin, että silmäni eivät ainakaan olisi kauempana toisistaan ja painopiste ulkonurkassa tekee juuri sitä. Tässä kohtaankin sen, että tykkään meikata johonkin tiettyyn tyyliin myös ihan siksi, että tykkään siitä tyylistä - vaikkei se välttämättä olisi minulle paras. Voimakkaampi 3D-meikkaus olisi ehkä parempi, siis niin, että varjostus on paksu sekä luomen sisä- että ulkonurkassa, mutta en vaan millään saa rohkeutta tehdä sitä tyyliä voimakkaasti. Olen yrittänyt siirtää painopistettä yhä lähemmäksi sisänurkkaa, tuoden varjostuksen entistä voimakkaampana sisänurkkaan, mutta kunnon 3D-varjostuksen hyväksymiseen menee vielä kauan.

Alaluomen sisärajaus vaalealla (minulla IsaDoran kajal sävyssä Blonde) sekä suurentaa silmää että avaa katsetta. En koe, että silmäni olisivat liian pienet, minusta minulle käy tummakin sisärajaus ihan hyvin. Kuitenkin, tämäkin on ihan passeli, olen tottunut. Aiemmin kartoin tätä juuri siksi, etten kokenut tarvetta suurentaa silmiäni. Kokeiltuani totuin ja aloin pitämään kokonaiskuvasta sitten kuitenkin. Yleensä siis näemmä korostan silmän kokoa vähän tahtomattani sen sijaan, että yrittäisin tietoisesti saada niistä suuremman näköiset.

Ripset ovat minulla niitä asioita, mistä olen ylpeä. Saan hyvin helposti lähes millä vaan ripsivärillä niistä näyttävät, mikään ripsiväri ei varise, ei tarvitse taivuttaa ripsiä. Niitä korostan mielelläni - tai pikemminkin, ylikorostan. Tässä ripsillä Lancômen Grandiôse.

Luomivärin valinta ei minulla todellakaan aina noudata sitä, mikä korostaisi vihreitä silmiä. Tässä meikissä se tosin niin tekee ja aika usein muutenkin, koska violetista tykkään. Valitsen kyllä luomivärini ihan sen perusteella, mikä väri on mielestäni kiva.

IMG_9101

Tässä meikissä luomiväreinä Masters Colorsin duopaletti sävyssä 33, kulmaluulla Lorkun Golden Beige ja rajauksena Jane Iredalen geelirajaus sävyssä Purple. Masters Colors ja Jane Iredale saatu blogin kautta.

Blogi 22 vuosi 20153

Huulteni amorinkaaren muodon pidän aika sellaisenaan. Korjaisin mielelläni ylähuulta ylirajaamalla sen hieman suuremmaksi, mutta toisaalta ylirajaus huulissa näkyy mielestäni vähän liikaa enkä halua, että huulistani suoraan näkee, että muotoa on radikaalisti korjailtu meikillä. Lisäksi huulipunan kuluessa päivän mittaan ylirajaus näkyy vielä ärsyttävämmin. Alahuulen rajaan vähän pienemmäksi kuin mitä se on. Tässä kuvassa ei nyt itse asiassa tullut tehtyä kovin paljoa niin, mutta yleensä rajaan hitusen vielä alahuulta pienemmäksi tasapainottaakseni sitä ylähuulen kanssa. En halua suurempia huulia, pienemmätkin kävisivät, mutta tuosta epätasapainosta en pidä ja sitä haluaisin fiksailla. Olen muuten saanut blogissa kommentin joskus siitä, että rajaan alahuuleni "väärin." No, ei se kyllä väärin ole. Niin kuin ei olisi ylähuulen ylirajaaminenkaan. Mutta näin minä sen kuitenkin kompromissina teen. Huulilla tässä Chanelin Rouge Coco sävyssä Gabrielle. Voisi taas muistaa huulirasvan käytön...

Jos valitsen, kumman teen, näyttävämmän silmämeikin vaiko huulet, valitsen aina silmämeikin. Viime aikoina on tullut asiaan poikkeus: töihin mennessä en ole ehtinyt laittamaan kuin meikkipohjan ja ripsiväriä, mutta olen siti halunnut jotain vähän lisää. Huulikiiltoja ja kevyitä punia on mennyt paljon enemmän kuin ennen.

Niin mikä se meikkaamisen tarkoitus minulle on? Kaikkea tuota. Piilotan ja häivytän virheitä tai asioita, joista en pidä, korostan puolia, joista pidän, sekä meikkaan ihan meikkaamisen itsensä takia. Kivojen luomivärien, hauskan väristen rajausten, nättien punien takia. Minä nyt vaan näytän paremmalta meikissä kuin ilman, ja monesti itsetunto tarvitsee sen, että sille antaa vähän lisäbuustia.

Miksi te meikkaatte?


Jane Iredale, Masters Colors sekä Samparin tuotteet saatu blogiin testiin.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Benecos-meikkejä

Benecos on luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteista minulle on entuudestaan tuttu vain yksi kosteusvoide. Sarjan meikkeihin minulla ei ollut mitään kosketuspintaa kuin muiden blogien kautta, kunnes sain Ekovistan kautta pari tuotetta testiin. Lupaavalta näyttää!

IMG_8712

Natural Highlighting Powder (sävy Stardust) on korostustuote, joka on hurjan kimmeltävä. Kokoa riittää pitkäksi aikaa, sillä näin kimmeltävää tuotetta käytän itse vain siihen poskipunan yläpuolelle.

IMG_8719

Olen aivan untuvikko oikeaoppisessa kasvojen varjostuksessa ja korostuksessa. Onhan noita tutorialeja tullut luettua ja katsottu, mutta ehkä se vaan on se rohkeus, mikä on puuttunut. Valitsin tuotteen tieten tahtoen testiin, sillä tällaista minulla ei toistaiseksi ole. Yksi on ollut, We Care Iconin, mutten kai koskaan muuta kuin kokeillut sitä. Härkää sarvista, kokeilemaan. Tarvitsisin vielä jonkun puuterimaisen, kiillottoman korostusvärin, sillä kaikki omistamani ovat voidemaisia ja koen helpommaksi aloittaa puuterimaisilla.

IMG_8724

Tämä kajalkynä tuli ihan yllätyksenä, mutta tulee kyllä tarpeeseen. Jossain vaiheessa muiden meikkikuvia tarpeeksi katseltuani ja itse kokeiltuani miellyin kovasti siihen, miltä kermanvaalea sisäkajal alaluomella näyttää. Vaikka se suurentaa silmiä enkä koe siihen erityistä tarvetta mielestäni, jotenkin se myös avaa katsetta niin, että IsaDoran Inliner-kajalista sävyssä Blonde on tullut vakiokumppanini aina, kun meikkaan vähänkin huolellisemmin. Benecosin Natural Kajal sävyssä White ei ole valkoinen vaan juurikin vaalea kerma, hyvin samanlainen kuin IsaDoran vastaava, mutta luonnonkosmetiikkaa. Tällaisia meikin kulmakivituotteita mahtuu hyvin kaksikin samaan meikkivarastoon, kun toisen voi pakata mukana kulkeviin meikkeihin. Benecos levittyi sisärajaukseen nätisti, kesto on perinteinen kajal-kesto - kyllä sitä lisätä tarvitsee, jos jaksaa. Näiden kanssa en yleensä jaksa, osittain juuri siksi, että olen omistanut aiemmin vain sen yhden, joka unohtuu aina ottaa mukaan.


Benecosia myyvät ekokaupat, myös verkossa, googlaamalla löytyy helposti useita.


Tuotteet saatu testiin blogin kautta.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Merellisiä värejä kesään

IMG_9054

Kesä on kai tulossa jossain vaiheessa, vaikka vähän kolealta näyttääkin. Kevyeen kesämeikkiin ei välttämättä tarvita erikoisempia silmämeikkiluomuksia, pelkkä rajaus voi olla ihan jees. Kevään mittaan kolmeltakin eri merkiltä on minulle tullut tällaisia merellisiä värejä silmänrajauskyniin. Kuvassa Avonin Kohl Eye Liner sävyssä Turquoise Waters. Ja elämänhistoriani ensimmäinen blogikuva silmälasien kera. Tässä on joku puolitoista kuukautta tullut harjoiteltua elämää lasien kanssa.

IMG_9124

Avonin lisäksi tälle kesälle pirteitä rajauksia löytyy myös esimerkiksi Lumenelta, Natural Code Eye Intensifier sävyssä 4 Intense Turquoise, tai IsaDoralta minttuinen Perfect Contour Kajal Waterproof sävyssä 41 Mint.

IMG_9101

Avon ylimpänä, Lumene keskellä ja IsaDora alimpana. Avon ja IsaDora ovat tuollaisia hohtavia, Lumene täysin matta.

IMG_9129

Ja toki sen lakan pitää sopia sävyyn. Kynsillä Zoyan tämän kesän kokoelman sävy Oceane. Peittää kahdella kerroksella, aika paksu koostumus. Zoyaa voi nyt muuten ostaa myös suoraan maahantuojalta, kunhan rekisteröityy asiakkaaksi.


Lakka ja rajauskynät saatu blogin kautta testiin.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Lookfantastic Beauty Box huhtikuu

Kolmas LF Beauty Boxini, aion jatkaa tilausta tämänkin jälkeen. Joka boxissa on ollut sekä iloa että pettymyksiä, mutta sehän näissä bokseissa on välttämätöntä.

IMG_0562

Huhtikuun Lookfantasticin Beauty Box näytti tältä. Vähän mentiin kauaksi kosmetiikasta parin tuotteen osalta, mutta eipä tässä mitään.

Okei, yhdyn niihin valituksiin, että boksissa on liikaa silmänrajauskyniä. Jokaisessa kolmesta boksistani on ollut yksi musta kajal. Mutta kuitenkin, kuten viime boksista kommentoin, musta kajal on tuote, jota en ostaisi kokeilumielessä muuten, joten tätä kautta tulee testattua muitakin. Viime kuun Lord & Berry oli erinomainen. Tässä kuussa tuli Inika Eye Pencil, luonnonkosmetiikkaa. Jokin sertifikaatti sillä on, en ottanut sen enempää selvää. Luonnollisuus, joko mahdollisimman sertifioituna tai edes mainoslauseena on pop. Tässä kuitenkin on yksi tuttukin sertifikaatti: Vegan Societyn auringonkukka. Vegaaninen, minä annan siitä pisteitä aina. Kokeiltaessa kädelle kajal tuntui upean pehmeältä, mutta waterlinella (/sisärajauksessa) se ei liu'u eikä pysy yhtään niin hyvin kuin viime boksin loistava Lord & Berry. Samoin yläluomelle tehty rajaus ei tule yhtä tummana kuin Lord & Berryssä. Terottelin tuosta päällikerrokset pois testaukseni jälkeen ja pistän kiertoon, jos joku haluaisi.

Korresin tuotteista tykkään, joten minua ei yhtään haittaa, että sitä tuli boksissa taas. Vaihtoehtoina oli kaksi eri palasaippuaa ja matkakokoinen shampoo, minulle tuli palasaippua, kuten olin toivonutkin. Korres Milk Soap for Stressed Skin lupaa olla hellävarainen sekä kasvoille että vartalolle. Tulee käyttöön. Uskallan kokeilla kasvoillekin, etenkin, kun näytin wannabe-kemisti-kihlatulleni INCI-listaa: "No eihän täs oo niinku mitään normaalisaippuan ainesosia." Tällä hetkellä Clarisonic estää minulla kaikkien tällaisten testailun, sillä haluan ainakin puolitoista kuukautta mennä pelkällä Clarisonicilla. Sen jälkeen tämä pääsee kuitenkin jonoon. Jos ei kasvoille, niin sitten vartalolle.

Tulevaisuuden kemistin käyttöön päätyi myös minikokoinen Tigin Bed Head Manipulator. Hänellä on aiemmin ollut käytössä Bed Headin Manipulator Matte, josta tämä eroaa paljon. Ensireaktio oli jotain puklun kaltaista: Manipulator ei avopuolison mielestä ollut vaha eikä geeli, vaan jotain siltä väliltä, liisterimäistä. Kutsui minut oikein vessaan katsomaan peilikaapin eteen. :D Kuitenkin, kuivuttuaan pitää erinomaisesti, hiuksia ei enää sen jälkeen siitä muokkailla mihinkään toiseen asentoon vaan siinä ne pysyvät. "Käyttömukavuudeltaan kuitenkin epämiellyttävä?" tiedustelin minä. "No en mä nyt sanois. Erikoinen." Jää kuulemma käyttöön. Tiedustelin vielä epäuskoisena, eikö hedelmäinen Tigi-tuoksu haittaa. "Jaa, en mä oo mitään haistanut." Tungin purkkia nokan alle ja käskin haistamaan. "No kaikkihan ne tuolta haisee." Ok, eli uskottakoon, että minusta kovin kiva hedelmätuoksu, jonka uskoisin olevan miehelle vieras, ei sitten kuitenkaan haittaa. Ei tässä eikä Manipulator Matte -versiossa.

Seuraava tuote olikin sitten minulle erittäin suuri pettymys. Forza Multivitamin for Dieters. Miksi pettymys? Koska a) se ei ole kosmetiikkaa, b) se ei edes liity mitenkään kosmetiikkaan kuten esimerkiksi hiuksille tai kynsille suunnatut ravintolisät voisivat enemmän liittyä, ja c) en pysty nielemään kapseleita. Siispä, poikaystävälle syötän nämäkin. Sisältö sinänsä on ihan jees, tämä on ihan vitamiinivalmiste eikä mikään höpötuote. Pitoisuuksista voidaan olla montaa eri mieltä, sehän nyt riippuu ihan siitä, minkälainen ravinto on pohjalla. Kapselit ovat söpön värisiä, helmiäisvärisiä lohenpunaisia - ja ihan järjettömän isoja minulle. En saisi noin isoa kapselia nieltyä millään. Duactin kapselit ovat aika pieniä, saan ne alas mehukeiton tai jogurtin kanssa, kerran sain historiallisesti yhden nieltyä ilman mitään. Yleensä kuitenkin joudun avaamaan ne ja kaatamaan sisällön kurkkuuni veden kera. Nämä ovat Duactia paljon isompia. Tuollaista kahden sentin kapselia en saa alas millään. Tämä ei ole pelkästään halusta kiinni, vaan pillerit oikeasti juuttuvat kiinni kurkkuuni. Jokin saa minut tahdosta riippumatta pistämään niellessä vastaan alitajuisesti niin, että kaikki e-pilleriä isompi saattaa jäädä ikävästi puolitiehen ja aiheuttaa tukehtumisfiiliksen tai oksennusrefleksin. Minäpä sitten syötän nämä ihan suosiolla tuolle kihlatulle. Yksi kiva lohenpinkki vitamiini- ja hivenainekapseli silloin tällöin, kaipa siitä voi olla vain hyötyä.

CB12-suuvesi ei myöskään ole mielestäni kosmetiikkaa, mutta tästä tuotteesta olin iloinen. Taas jotain, jota en olisi vaivautunut ostamaan ja kokeilemaan muuten. Mainoksia tästä olen kyllä nähnyt. Tästä erinomaisen teki se, että tämä on käsilaukkukoko. Tämä menikin ensitestauksen jälkeen käsilaukkuun, sinne kivasti kätevän Insjö-sisälaukkuni taskuun. Välihuomiona, olen yhä erittäin iloinen tuosta Insjö-ostoksestani. Mutta niin, suuvettä! En ollutkaan tajunnut, kuinka matkakokoinen suuvesi kaiken mahdollisen sisältävästä laukustani vielä puuttuikin. Purukumit ja kurkkupastillit kun tulee mässyteltyä johonkin makeannälkään, eikä niitä silloin ole kun niitä tarvitsisi.

Viimeisenä vielä boksista löytyi Balance Me Revitalising Hand & Body Wash. Sitruksinen tuoksu, sulfaatiton. En ole vielä päättänyt, menisikö tämä käsi- vai vartalokäyttöön - todennäköisesti nestemäinen käsisaippua loppuu ensin, joten pistän tämän täyttöpullooni siinä vaiheessa, käyttäen ensin testissä suihkun kautta.

Että semmoinen paketti. Erityinen vahvuus LF Beauty Boxilla on kyllä se, että tuotteet eivät välttämättä ole niitä samoja, joita tulee blogiini testiin muutenkin PR-tarkoituksessa, vaan merkkejä, joita ei Suomessa myydä.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Meikkaus - korostamista vai piilottamista?

IMG_9087

Pohdin aika ajoin suhdettani meikkaamiseen. Se on muuttunut vuosi vuodelta ja muuttuu yhä, iän muuttuessa, ihon muuttuessa ja itsetunnon muuttuessa. Nykyään se on - hauskanpidon lisäksi - noita kumpaakin otsikossa mainittua, sekä toisaalta myös häivyttämistä ja uuden luomista.

Yllä oleva kuva ei ole leikattu kahdesta palasta vaan olen meikannut vain toisen puolen, puhdistanut toisen. Ihossani ei tuon kuvan mukaan hirveämmin nyt peitettävää ole, mutta tarkemmasta kuvasta huomaisi, että nenänpielet punottavat hieman ja sävy on muutenkin epätasainen.

Pienimmillään meikkaus voisi minulla olla tällaista virheiden korjaamista:

Blogi 22 vuosi 20151

Älkää hämääntykö sävyerosta, johtuu kameran automatiikasta. Räpsin kuvat automatiikalla pimeässä. Varsinainen pointti kuvassa, ihohuokosten häivyttäminen ja kiillon poistaminen. Kyseessä ei edes ole itse asiassa meikkituote, vaan Samparin Cosmakeup-sarja.

IMG_9091

Sain nämä testiin jo silloin, kun sarja lanseerattiin Viking Linen laivoilla, mutta ei ole tullut aiemmin kirjoitettua. Tähän postaukseen ne sopivat hyvin. Cosmakeup-sarjan tarkoitus on olla tuotteita meikittömiin päiviin, jotain ihonhoidon ja meikin väliltä. Sellaista sinun ihosi mutta parempi -settiä. Glamour Shot Universal Transparent Foundation lupaa tuoda iholle mattapinnan, tasoittaa ihohuokosia ja vähentää punoitusta. Allekirjoitan kaksi ensimmäistä, ihon sävyä se ei mielestäni tasoita ainakaan merkittävästi. Transparent Mattifying Concealer taas on sama, mutta peitevoideversiona, tarkoitettu siis ihon ongelmakohdille (eli yleensä T-alueelle). En oikeastaan käytännössä näe eroa näiden välillä omalla ihollani, valitsisin siksi tuon kätevämpään pumppupulloon pakatun 30 ml:n meikkivoiteen 15 ml:n peitevoiteen sijaan, jos hinnalla ei olisi väliä. Jos taas haluaa vaan pienemmän määrän ja se riittää, onhan 29 euron peitevoide tietty vähemmän lompakkoa kirpaiseva kuin 45 euron meikkivoide, vaikka litrahinta on ensin mainitussa edullisempi. Tämä muuten on tuote, jonka minä lanseeraisin myös miehille. Voisin uskoa tämän kiinnostavan värillisiä meikkivoiteita enemmän. Tuotteen ongelma on kuitenkin se, että en varsinaisesti näe, mikä tässä on ero mattapintaisiin meikinpohjustusvoiteisiin, paitsi hoitavat ainesosat. Lopputulos on mielestäni hyvin samankaltainen. Hoitavuudenhan saa meikkituotteisiin laittamalla alle sen kosteusvoiteen. Rehellisyyden nimissä sanottakoon tätä hieman turhakkeeksi naisilla, mutta, jos joku tällaista pientä korjausta tarvitsee, mikäs siinä. Itse en ole oikein löytänyt käyttöä, samassa ajassa levitän jonkun nopean meikkipohjankin.

Noin pieneen korjailuun en tosiaan lähde meikatessani, tuossa kuvassani minulla on Oriflamen IlluSkin -meikkivoide sävyssä Light Ivory, Make Up Foreverin High Definition -irtopuuteri, Narsin poskipuna sävyssä Orgasm sekä aavistus varjostusta Bobby Brownin Blonde-luomivärillä, jota en kyllä kuvasta erota. Meikkipohja on minulle ensisijaisesti virheiden peittämistä ja häivyttämistä, omien puutteideni korjailua. Jos olisin taitavampi ja viitseliäämpi, muokkaisin kasvojeni muotoa varjostuksin ja korostuksin, mutta niitä en ole vieläkään oppinut. Nykyään iholleni riittää aika kevyt ja kuulas meikkipohja, aiemmin tarvittiin paksumpaa ihon työntäessä epäpuhtauksia enemmän.

Blogi 22 vuosi 20152

Silmämeikissä pääpointti on korostamisessa, mutta tässä tulee sotkettua eri tyylejä. Virheiden peittämistä se ei ole, tosin aavistuksen korjailen silmieni ja kulmieni epäsymmetrisyyttä. Tämä kuvan meikki on perusmeikkini tyyli, olivat värit mitkä tahansa.

Kulmieni muotoon tai paksuuteen en juuri koske, annan sen olla juuri sellainen kuin se on. Korostan toki sitä, terävöitän kulmakarvojen kulmaa siinä kohdassa, mihin se luonnostaan tulee. Sävy on minulla entuudestaan tumma, joten arkena en välttämättä tee niille mitään, jos minulla on pelkkä ripsiväri. 99 % meikeistäni teen Diorin Diorcils Poudre -kulmakynällä, se taas tässäkin käytössä.

Luomivärin painopiste on minulla ulkonurkassa. Tämä on vähän väärä tapa minulle, sillä oikeasti haluaisin, että silmäni eivät ainakaan olisi kauempana toisistaan ja painopiste ulkonurkassa tekee juuri sitä. Tässä kohtaankin sen, että tykkään meikata johonkin tiettyyn tyyliin myös ihan siksi, että tykkään siitä tyylistä - vaikkei se välttämättä olisi minulle paras. Voimakkaampi 3D-meikkaus olisi ehkä parempi, siis niin, että varjostus on paksu sekä luomen sisä- että ulkonurkassa, mutta en vaan millään saa rohkeutta tehdä sitä tyyliä voimakkaasti. Olen yrittänyt siirtää painopistettä yhä lähemmäksi sisänurkkaa, tuoden varjostuksen entistä voimakkaampana sisänurkkaan, mutta kunnon 3D-varjostuksen hyväksymiseen menee vielä kauan.

Alaluomen sisärajaus vaalealla (minulla IsaDoran kajal sävyssä Blonde) sekä suurentaa silmää että avaa katsetta. En koe, että silmäni olisivat liian pienet, minusta minulle käy tummakin sisärajaus ihan hyvin. Kuitenkin, tämäkin on ihan passeli, olen tottunut. Aiemmin kartoin tätä juuri siksi, etten kokenut tarvetta suurentaa silmiäni. Kokeiltuani totuin ja aloin pitämään kokonaiskuvasta sitten kuitenkin. Yleensä siis näemmä korostan silmän kokoa vähän tahtomattani sen sijaan, että yrittäisin tietoisesti saada niistä suuremman näköiset.

Ripset ovat minulla niitä asioita, mistä olen ylpeä. Saan hyvin helposti lähes millä vaan ripsivärillä niistä näyttävät, mikään ripsiväri ei varise, ei tarvitse taivuttaa ripsiä. Niitä korostan mielelläni - tai pikemminkin, ylikorostan. Tässä ripsillä Lancômen Grandiôse.

Luomivärin valinta ei minulla todellakaan aina noudata sitä, mikä korostaisi vihreitä silmiä. Tässä meikissä se tosin niin tekee ja aika usein muutenkin, koska violetista tykkään. Valitsen kyllä luomivärini ihan sen perusteella, mikä väri on mielestäni kiva.

IMG_9101

Tässä meikissä luomiväreinä Masters Colorsin duopaletti sävyssä 33, kulmaluulla Lorkun Golden Beige ja rajauksena Jane Iredalen geelirajaus sävyssä Purple. Masters Colors ja Jane Iredale saatu blogin kautta.

Blogi 22 vuosi 20153

Huulteni amorinkaaren muodon pidän aika sellaisenaan. Korjaisin mielelläni ylähuulta ylirajaamalla sen hieman suuremmaksi, mutta toisaalta ylirajaus huulissa näkyy mielestäni vähän liikaa enkä halua, että huulistani suoraan näkee, että muotoa on radikaalisti korjailtu meikillä. Lisäksi huulipunan kuluessa päivän mittaan ylirajaus näkyy vielä ärsyttävämmin. Alahuulen rajaan vähän pienemmäksi kuin mitä se on. Tässä kuvassa ei nyt itse asiassa tullut tehtyä kovin paljoa niin, mutta yleensä rajaan hitusen vielä alahuulta pienemmäksi tasapainottaakseni sitä ylähuulen kanssa. En halua suurempia huulia, pienemmätkin kävisivät, mutta tuosta epätasapainosta en pidä ja sitä haluaisin fiksailla. Olen muuten saanut blogissa kommentin joskus siitä, että rajaan alahuuleni "väärin." No, ei se kyllä väärin ole. Niin kuin ei olisi ylähuulen ylirajaaminenkaan. Mutta näin minä sen kuitenkin kompromissina teen. Huulilla tässä Chanelin Rouge Coco sävyssä Gabrielle. Voisi taas muistaa huulirasvan käytön...

Jos valitsen, kumman teen, näyttävämmän silmämeikin vaiko huulet, valitsen aina silmämeikin. Viime aikoina on tullut asiaan poikkeus: töihin mennessä en ole ehtinyt laittamaan kuin meikkipohjan ja ripsiväriä, mutta olen siti halunnut jotain vähän lisää. Huulikiiltoja ja kevyitä punia on mennyt paljon enemmän kuin ennen.

Niin mikä se meikkaamisen tarkoitus minulle on? Kaikkea tuota. Piilotan ja häivytän virheitä tai asioita, joista en pidä, korostan puolia, joista pidän, sekä meikkaan ihan meikkaamisen itsensä takia. Kivojen luomivärien, hauskan väristen rajausten, nättien punien takia. Minä nyt vaan näytän paremmalta meikissä kuin ilman, ja monesti itsetunto tarvitsee sen, että sille antaa vähän lisäbuustia.

Miksi te meikkaatte?


Jane Iredale, Masters Colors sekä Samparin tuotteet saatu blogiin testiin.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Lookfantastic Beauty Box maaliskuu

IMG_8975

Kuten uhkailinkin edellisen boksin saatuani, tilasin myös seuraavan LF Beauty Boxin. Omani tuli taas vähän myöhässä - tilasin sen myöhässä ja lisäksi taas Lookfantastic oli jättänyt osoitelapusta katuni pois. No, löysi perille lähes samaan aikaan kuin muillakin, vaikka osoite oli pelkkä 41 C 62, 00180 Helsinki. Taitavat postissa osata toimittaa seuraavankin oikealle kadulle... No, eipä tässä mitään, tykkään muutenkin tehdä mieluummin postaukset niin, että olen testannut tuotteita.

Sisältö oli taas kiva. Kaikki tuotteet olivat minulle uusia tuttavuuksia.

Muistan Sannin kirjoittaneen joskus Lord & Berryn kajalista. Minulla on jo unelmakajal, eli en varsinaisesti tarvinnut uutta kajalia, mutta oli kiva päästä testaamaan. En nimittäin ostaisi blogia varten mustia kajaleita yhtä ainutta, ellei niissä olisi joku megahypersuperpakkaus ja megahyperkehuttu laatu. Mutta Lord & Berryn kajal oli kyllä löytö! Herranenaika, tämä haastaa Lancômen suosikkikajalini! Voi oikeasti olla, että törmäsin uuteen Holy Grail -tuotteeseen. Kajal on pehmeä, sillä onnistuu vahva ja tumma ylärajaus mutta myös waterlinen rajaus menee täydellisesti. Se tarttuu kuin unelma. Huh! Suosittelen! Käytän tätä nyt jatkossa vähän enemmänkin, jotta pidemmällä käyttöajalla saan todettua, pitäisikö tämä nostaa tosiaan sinne Lancômen tasolle vaiko jopa sen yläpuolelle. Hyväksi havaittu -tägi ehdottomasti.

Huulirasvoja nyt en ainakaan tarvitsisi, mutta Cowshed Lippy Cow Natural Lip Balm oli silti mielenkiintoinen. Tuubimalli on jees käytössä, pakkausdesign on nätti. Koostumus on aika liukas, ehkä vähän liiankin liukas. Tuoksu on ok. Mielestäni näin Cowshediä Tukholmassa, mutta Suomesta sitä ei taida saada.

Nuxe Nuxellence Detoxifying And Youth Revealing Anti-Aging Care on yövoide, joka lähtee äidille. Jakoon vaan, mä näytän jo valmiiksi ikäistäni 5-7 vuotta nuoremmalta. Joillakin oli boksissa Caudalien seerumi tämän tilalla, sekin anti-age-tuote.

Nudestix oli vieras merkki. Magnetic Colour Gift on luomivärikynä, joka on tarkoitettu highlight-sävyksi, luomiväriksi tai vaikka pohjusteeksi. Sille luvataan pitkä kesto. Oikeassa versiossa tulisi paketti peilillä ja terotin. Omassani ei ole terotinta tai pakettia, tai jos terotin onkin, en kyllä saa sitä irti väkivalloinkaan. Millähän minä tämän terottaisin? En omista tuon kokoista terotinta. :( Kesto vaikuttaa oikeasti hyvältä, sävy on kullanvärinen Gilt ja aika intensiivinen. Pinta ei jää tahmaiseksi, väri jumahtaa luomelle hyvin kiinni. Tämä jää käyttöön harvinaisia kultaisia silmämeikkitarpeitani varten. Noh, toivotaan, että tälle olisi niin vähän käyttöä, että terottimen puute ei haittaa seuraaviin vuosiin. Aika harvoin kultaista meikkiä käytän.

Blissin Fatgirlslim on kiinteyttävä vartalovoide. En yhä edelleenkään ole kuullut oikein luotettavia selityksiä kiinteyttäville vartalovoiteille ja niiden teholle, joskin selluliittiin ilmeisesti kai hierominen voi auttaa. Tekisi mieli joskus lukea enemmän näistä kiinteyttävistä, onko se mahdollista, miten se olisi mahdollista, onko käsitykseni selluliittihieronnan tehokkuudesta väärä? Käyttöön menee, anyway, mutta mulla nyt on muutenkin tässä ruokavalion tarkkailu menossa, eli kiinteytymistä on ihan jo muutenkin tapahtunut ja tapahtumassa. Voide on todella löysää! Siis aivan vesimäistä! Luontevampi pakkaus sille olisi pumppupullo, jollei tuo omani ole jotenkin pilaantunut.

The Wet Brush on sinänsä kuin minulle tehty ajatuksena, koska harjaan hiukset aina kosteina kaikkien ohjeiden vastaisesti. Tämä harja on tarkoitettu juuri siihen. En saa hiuksiani selvitettyä enää millään, jos annan niiden kuivahtaa. Omani sain pinkkinä. Violetti olisi ollut kivempi, mutta samapa tuo. Toimii oikein hyvin latvojen selvittelyyn märkänä, mutta joustaa liikaa, ettäkö sitä voisi käyttää tuossa tyvessä ja siitä 10 senttiä eteenpäin. Tarvitaan toinen kampa siihen. Mutta tuota noin... tuo teksti... The Wet Brush Squirts? En kommentoi.


Oliko teidän Fatgirlslimminne vesimäistä? Saatteko oman Nudestixinne auki, onko siinä terotin?

tiistai 7. tammikuuta 2014

Gaya geelirajaus


Marraskuussa Gayalle tuli valikoimiin geelimäinen eyeliner. Sain testiin metallisinisen sävyn - pisteet Gayalle sävyvalinnasta, on muuten upea ja meikäläisen näköinen vaikken edes itse valinnut sävyä. :D

Dis is mah happy face.

Geeliliner on yleensä aina järjettömän kestävä. Geeli on hyvä valinta niille, joilla rajaukset tuppaavat tuhriintumaan. Kestävä oli tämäkin rajaus. Tihkusateisen päivän se ainakin kesti täysin suttaantumatta, kaatosadetta en jäänyt odottelemaan. Vaikka vähän sekopää meikkijuttuineni olenkin, niin hullu en ole, ettäkö testaisin huvikseni meikkejä seisomalla vesisateessa ilman sateenvarjoa. Ainakaan vielä. Rajaus ei lähde pois nätisti muilla kuin Helena Rubinsteinin silmämeikinpoistoaineellani, muilla saa jynssätä.


Ilahduin siitä, että rajausväri oli lasipurkissa, sillä toivon sen olevan tiiviimpi kuin nämä:


Toivon suuresti, että Gayalleni ei käy samoin kuin Ingloteilleni. Koko viiden geelilinerini kokoelma lentää roskiin, sillä ne ovat kuivuneet. Inglotin geelirajaukset ovat loistavia, toimivat minulla myös sisärajauksessa. Niissä on kuitenkin pakkausvika. Rajaus kuivuu pakkaukseensa, sulki korkin miten hyvin tahansa. Inglotin geelipurkit ovat muovisia. Gayan purkki on lasinen, samoin kuin MAC:in Fluidlinen purkki - ja tuo Fluidline on säilynyt kuivumattomana, vaikka olen jo sen toinen omistaja. Toivottavasti Inglot uudistaa pakkauksiaan jotenkin. Tuollaisina ne eivät käy kuin päivittäisille käyttäjille, joilla ne eivät ehdi kuivumaan. Uusimmat näistä Ingloteista ovat alle vuoden vanhoja.


Gayan geeliliner ja kolme viidestä Inglotin geelirajauksesta saatu blogin kautta.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

15 sekuntia julkisuutta


Maanantaina ilmestyneessä Oliviassa oli jo kolmantena vuotena peräkkäin ilmestynyt Olivian Parhaat -juttu, jossa oli haastateltu sekä lukijoita että kauneuden asiantuntijoita parhaiden kosmetiikkatuotteiden löytämiseksi. Minä en itse vieläkään katso jälkimmäinen olevani, mutta kun nyt kolmatta kertaa minua siteerataan tuohon juttuun, kaipa se on bloggaajanakin todettava olevani jonkinlainen vihkiytynyt harrastaja sitten. Kannen "Kauneusgurujen luottotuotteet" sai vähän punastumaan, tai oikeastaan itseasiassa hörähdin nauruun lehtihyllyllä. Kiikutin lehden kotiin ja tutkailin tämän vuoden tarjontaa.

Minun lisäkseni jutussa siteerattiin muun muassa Nekkua, Virveä ja Maria. Kyselyyn vastanneista löytyi muitakin tuttuja kosmetiikkablogeja, One of Beauty's Daughters, Meikkileikkejä, Nude, Polishaholic, Pumpulipupu ja Karkkipäivä. Lisäksi pari vähän aihepiiriltään laajemmin suuntautunutta blogia oli mukana, Moumou ja Jonnamaista.

Hyviä tuotteita siellä kieltämättä oli. Urban Decay Eyeshadow Primer Potion, tuttavallisemmin UDPP tai minun blogissani UDEPP on mainio ja oli minullakin vastauksissani. Lukijoiden meikkipuuterisuosikki Clinique Almost Powder Makeup on minunkin suosikkini parhaillaan. Muita minunkin arvostamiani olivat valokynä YSL:ltä, Sensain Liquid Eyeliner, KMS California Free Shape Hot Flex Spray, GHD-rauta, MAC:in luomivärit, Lancômen Teint Miracle... Kyllä tuolla oli tosiaan kokeilemisen arvoisia tuotteita lukijoille ja muutama tuntematon omalle kokeilulistallekin.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Kuukauden yllättäjä: Inglot Khol Pencil

Alkuun ilmoitusluontoista asiaa. Blogin osoite on vaihtunut. Väsäsin tuossa viime yönä itselleni .com-osoitteen, kun tuo tyttoilmanhelmikorvakorua.com on ehkä vähän helpompi kirjoittaa. Tämä ei edellytä mitään toimenpiteitä lukijoilta, vanha osoite johtaa yhä tänne nyt ja jatkossa eikä kirjanmerkkejä tai RSS-feedejä tarvitse päivittää. Otin nimen aluksi englanninkielisenä sekaantumisvaaraa välttääkseni ja siksi, että pelkäsin, ettei se ole tarpeeksi originelli, ettei joku muukin keksisi samaa nimeä blogilleen. Tumbleristakin löytyy joku samaa nimeä kantava, joka en ole minä - eikä englanninkielinen gmail-osoitekaan ole vapaana.

Mutta tosiaan, tänään palataan korujen harhapolulta takaisin kosmetiikan maailmaan.



Uusien silmänrajauskynien testaaminen on usein aika tylsää, sillä ne pääsääntöisesti eivät tee sitä, mitä kajalilta haluan: sen pitää olla tarpeeksi pehmeä tarttuakseen waterlinelle, siis tuohon silmäripsien ja itse silmän väliselle alueelle. Se on minulle kaikista tärkeintä kajalkynässä. Kestävyyskään ei ole niin tärkeä asia, normaali, ei-vedenkestävä koostumus riittää. Yleensä vedenkestävät ovatkin liian kovia, niitä on hankalampi saada tarttumaan waterlinelle. Kajalia saa mielestäni joutua lisäämään päivän mittaan, ennemmin otan pehmeän ja unelmaisesti levittyvän kuin kovan mutta superpysyvän. Pysyvä sen silti pitää olla.

En odottanut hirmuisia tältä tuotteelta, kun sen testiin blogin kautta sain. Heti ensimmäinen kokeilu sitten kuitenkin aiheutti "Oho!"-äänen - ja jos puhun yksinäni vessassa jotain tuotetta testatessani, se on merkki siitä, että tuote on todella hyvä ja yllättäjä. Inglotin kajalkynä levittyy pehmeästi, unelmanpehmeästi ja on oikeasti todella musta ja pigmenttinen. Pysyvyys on riittävän hyvä, ei valu heti ripsirajaan mutta ei tietenkään ei-vedenkestävänä ihan koko päivää pysy.

Holy Grail -listallani oleva Lancômen Le Crayon Khôl (huom, ei se vedenkestävä vaan tavallinen versio) ei levity yhtä pehmeästi kuin tämä, vaikka onkin lempparini. Lancôme voittaa tämän Inglotin kuitenkin kahden ominaisuutensa ansiosta. Koska Lancôme on aavistuksen kovempi, sillä saa tehtyä myös ylärajaukset tarkemmin. Mustan kanssa tosin ylhäällä minulla on joku muu rajauksena kuin kajal, yleensä Sensain Liquid Eyeliner, joten mustassa värissä tuo ei ole ongelma. Haasteellisempi olisi jokin muu väri, josta minulla ei löydy samansävyistä eyelineria yläluomelle käytettäväksi.



Toinen Lancômessa parempi puoli on puinen kynä. Näitä muovisekoitemassaa (?) olevia pystyy kyllä terottamaan ihan hyvin, mutta minulla on huonoja kokemuksia siitä, että joidenkin tällaisten kanssa itse kajal kuivuessaan kutistuu kynän sisällä ja lopulta joskus putoaa jopa pois. Toivottavasti näin ei käy tämän Inglotin kanssa. Ei se kuitenkaan sekunnissa tapahdu, eli huolta ei sinänsä ole, jos kajal on aktiivikäytössä.

Kahdessa asiassa Lancôme voittaa, mutta ei ole mikään häpeä jäädä kakkoseksi all-time-favouriteni rinnalla ja pärjätä siinä näin hyvin. Suosittelen lämpimästi etenkin kaikille niille, jotka käyttävät kajalia sisärajauksessa tai jotka haluavat kajalin olevan todella pehmeä.

Inglotin nettisivuilla tätä ei ole vielä myynnissä. Suomen liikkeisiinkin näitä saatiin vasta ihan helmikuun lopulla. Hinnasta minulla ei siis ole hajua, mutta olettaisin tämän olevan samaa luokkaa muiden Inglotin rajauskynien kanssa (14-15 euroa).

Jos olisin vielä yläasteikäinen, hehkuttaisin tätä vielä vähän lisää ylisanoilla. Silloin nimittäin minulla oli mustaa kajalia sisärajauksessakin joka kerta, kun meikkasin. Nyttemmin aika usein waterlinella on kerma tai ei mitään. Toivon kovasti, että tätä tulee myyntiin myös kermanvärisenä, jotta saataisiin IsaDoran Inlinerin Blonde-sävylle haastaja! Tykkään Inglotista merkkinä enemmän ja pakkauskin on tyylikäs, vähäeleinen musta.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Never say never

Aina välillä sitä on pyörrettävä puheensa. Blogin aikana on tullut muutama ihan räikeä suunnanmuutos kosmetiikkamieltymyksissäni.


"Mineraalimeikkihössötystä en ymmärrä."

Jaa. No nyttemmin todettakoon, että mineraalimeikkipohja (bareMinerals) on ihan ehdottomasti yksi suosikkejani meikkipohjaratkaisuissa. Olen saanut jokusen ja ostanut jokusen. En vieläkään ole mineraalihifistelijä, minulle riittää yksi toimiva tuote enkä ole erityisen innostunut ostamaan uusia. Kokeilla tietysti voisin, mutta kun jo tuo bareMineralsin Original on minulle hyvä, en viitsi sijoittaa rahojani tuhanteen muuhun. Sampleja saa halvalla indiemerkeiltä, mutta niitä on ihan erilaista käyttää - pitäisi purkittaa samplea ensin vaikka johonkin vanhaan bareMineralsin purkkiin ja kokeilla sitten.



"Silmämeikissä käytän pääasiassa vaahtomuoviapplikaattoria ja vain vaaleisiin sävyihin ja häivytykseen sivellintä."

Käytän edelleenkin vaahtomuoviapplikaattoria paljon, lähes joka meikissä. Kuitenkin se on pääasiassa käytössä sellaisissa väreissä, joita pitää pakata luomelle reippaasti varjostukseen. Siveltimellä saan luonnollisempaa jälkeä, joten oikeastaan vähän tuskaa tekee tehdä silmämeikkiä pelkällä applikaattorilla ilman vähintään paria erilaista sivellintä.



"Tykkään valkoisesta kajalista sekä ylä- että alarajauksissa yhtä aikaa käytettynä, siitä tulee jännä efekti. Silmää suurentavan kermanvaaleaa kajalin käytön pointin ymmärrän myös, mutta itse en siitä tykkää."

Opin tykkäämään kermanvaaleastakin. Aiemmin minulla oli aina tumma sisärajaus. Jossain vaiheessa kokeilin sitten vaaleaa kermaa ja yllätyksekseni muutaman kerran jälkeen opin pitämään siitä. Aiemmin se vain tuntui jotenkin tarpeettomalta feikkaukselta, kun silmäni eivät ole mielestäni liian pienet vaan juuri sopivan kokoiset. Jotenkin kuitenkin totuin tuohon ja mielestäni se toimii monessa meikissä. Samoin huolet alakajalin leviämisestä tai jatkuvasta lisäystarpeesta hälvenevät. Nykyään kermanvaalea IsaDoran Blonde on lähes joka toisessa sellaisessa silmämeikissä käytössä, johon teen myös alarajaukset.

Tykkään yhä tuosta valkoisella kajalilla koko silmän rajaamisesta, siitä tulee mielestäni yhä jännä efekti.


Mitä seuraavaksi? Tällä hetkellä sanon kuten aina ennenkin, että en halua tilata Ebaystä mitään. En uskalla, en viitsi vaivautua etsimään luotettavia myyjiä. Koen Ebayn liian epäluotettavana ja hankalakäyttöisenä.


Olen saanut nyt muutaman BB-näytteen laajentamaan Millalta ja Duvessalta (kuva Millan kortista). Ilmeisesti juuri Ebay on hyvä paikka tilata aasialaisia BB-voiteita. Olen tykännyt tähän mennessä kaikista kokeilemistani ja joudun varmaan tilaamaan jonkin sellaisen jossain vaiheessa. Voi olla, että tuohon katkeaa Ebay-vastustukseni. Saa nähdä.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Kosmetiikan käyttöpakko

Selailin läpi kosmetiikkavarastojani tulevien pikkujoulujen kosmetiikanvaihtotoria silmällä pitäen. Siinä samassa tuli löydettyä aarteita, ihasteltua, mitä kaikkea sitä onkaan kerännyt. Samalla löysin kasan tavaraa, joka on menossa vanhaksi tai muuten jäänyt unholaan.

Monissa blogeissa ja Youtubessa on ollut erilaisia kosmetiikan tehokulutusprojekteja, ja nyt olisi aika minullakin yhdelle. Project 10 Pan esimerkiksi - saat ostaa uuden tuotteen vasta, kun olet käyttänyt kymmenen loppuun. No, minulla ei ole tällä hetkellä intressejä ostaa mitään uutta. Rahatilanteeni on aika heikko, ylimääräiseen tuhlailuun ei ole nyt varaa. Ostolakko on ollut vähän pakotettu, enkä olekaan ostanut pariin kuukauteen muuta kuin kolme kynsilakkaa (koska osallistuin kimppatilaukseen), hiusvärejä (pakollinen kulu) ja Kauneusmessuilta jonkun verran sälää (tälle en keksi tekosyytä, mutta messut on vain kerran vuodessa). En tarvitse erillisiä ostokieltoja nyt, ostokielto tulee ihan luonnostaan. Jos jotain tarvitsen, sen tietysti joudun ostamaan. Kynsilakkaa kun ei poisteta, jos ei ole kynsilakanpoistoainetta.

Mutta kuitenkin haluan päästä jotenkin sinuiksi tuon kosmetiikkapaljouteni kanssa. Lisäsyynä todettakoon, että olen kokenut kosmetiikka-anemiaa alkukesästä ja erostani lähtien - en ole juuri jaksanut ihoani hoitaa, olen laiminlyönyt sitä, lisäksi meikkaaminen on ollut lähes olematonta. Blogin postaustahtikin kertonee jotain kosmetiikka-anemiastani, vaikkakin johtuu enimmäkseen järjettömästä stressistä. Nyt tuntuu siltä, että olisi aika herätä henkiin taas.

Tässä olisi nyt kasa, jolle on tehtävä jotain. Määrään itselleni kosmetiikan käyttöpakon, joka kestää vuoden loppuun asti.


Nuo kaksi Lumenen meikkipuuteria on käytettävä loppuun. Ei liene suuri homma, eihän noista ole kuin pohjat jäljellä. Diorin voidemainen meikkipohja Diorskin Nude Natural Glow Creme-Gel Makeup on myös aika lopuillaan, joskaan ei ihan noin lopuillaan kuin nuo puuterit. Sekin on käytettävä loppuun. Epämääräinen ikivanha Maybellinen (?) peitepuikko on myös ihan kohta finaalissa, loppuun sekin. Kasasta löytyy myös Cliniquen valokynä, joka tosin sopii tummuusasteeltaan peitevoiteeksikin. Siitä ei näe, paljonko siellä on jäljellä. Käytetään mahdollisimman aktiivisesti. Näillä keinoin saisin järjettömän kattavaa meikkipohjavalikoimaani vähän suppeammaksi ja lähes loppuneet vihdoin kulutettua ihan loppuun.

Kaksi naamiota (Avonin Planet Spa ja Ole Henriksen) kuluvat varmasti myös loppuun, kunhan niitä muistaisi käyttää. Mikähän ongelma minulla on naamioiden kanssa? Todella monesti epäpuhtaalle/rasvoittuvalle/sekaiholle tarkoitetut naamiot toimivat minulla niin hyvin, että tuloksen näkee saman tien. Käytänkö naamioita kerran viikossa? En. Kerran kahdessa viikossa? En. No nytpä käytän. Ole Henriksen menee vanhaksikin tässä kuussa päiväyksen mukaan, tosin varmasti se vielä pari kuukautta olisi hyvänä säilynyt, koska en säilytä näitä kylpyhuoneen kuumuudessa. Mutta mitä sitä säilömään, on noita naamioita tuolla jonossa odottamassa muitakin.

Kasassa on myös neljä matkakokoista kosteusvoidetta. Säästän matkakokoisia tuotteita matkoja varten. Lopputulos: mulla on kasapäin matkakokoisia kosteusvoiteita. Olen niin harvoin matkalla, että eiväthän nämä kulu. Mitä minä niitä säästän? Käyttämään vaan! Nämä kaikki ovat avattuja, eli suomennettuna menevät ajan myötä huonoksi. Cliniquen Redness Relief on ihan loistava, olen säästänyt rakasta pikkupurkkiani jo kauan käytettyäni ison tuollaisen loppuun. Mutta mitä teen matkalla? Otan mukaan aina ehdottoman suosikkini, matkakoon Elizabeth Ardenin Eight Hour Cream Intensive Daily Moisturizerista. Ja siispä tämä, kuten nuo kolme muutakin (Dermalogica Active Moist, Decleor Aroma Night ja Korres Wild Rose) jäävät kotiin odottamaan seuraavaa matkaa. Nyt eivät odota enää. Nyt käytän ne pois. Ennen vuotta 2013.

Petteri Kaniini -aiheinen jalkavoide on niin söpö, etten raaskisi käyttää sitä. Mutta eihän sekään säily ikuisuuksia. Lisäksi se ei ole erityisen hyvä. Ja - mikä tärkeintä - en muista käyttää jalkavoiteita juuri ollenkaan. Kiroan korppujalkojani, mutten tee niille mitään. Siispä, pupua jalkaan.

Tigin suoristava Control Freak ja Lumenen kosteuttava kasvovesi ovat isoja pulloja ja molemmat lähes täynnä. En edes oleta käyttäväni näitä loppuun, mutta jos edes aktiivisesti saisi vähennettyä. Mulla on kolme kosteuttavaa kasvovettä tällä hetkellä, tuo lähtisi niistä ensimmäisenä tehokäyttöön. Hiusten suoristamiseen liittyviä mömmöjä on läjä. Tigin ei ole erityisen hyvä, mutta kun mulla nyt sellainenkin on, loppuun vaan ja muita mömmöjä lisäksi tehoa tukemaan.

Huulipunat ovat tuossa siksi, että ne ovat arkipunia. Eivät tarvitse rajausta, voi huitoa vähän sinne päin, ovat sävyltään haaleita ja kuluvat pois nätisti toisin kuin tummat punat. Käytänkö punia arkena? No en. Miksi minulla on arkipunia, jos en muista käyttää niitä? Kivoja ne ovat meikkipöydälläkin, mutta nyt siirtyvät laukkuun. Lisäksi monet noista ovat kosteuttavia, ja minä laiskana huulirasvaajana kärsin myös kuivista huulista nyt ilmojen yhä kylmetessä. Kaksi kärpästä ja niin edelleen.

Meikkikyniä ei ole tarkoitus käyttää loppuun tai mitään, ne kaivoin tuohon vain siksi, että muistaisin välillä vähän leikkiä silmämeikeilläkin. Tavoite olisi käyttää jokaista näistä vähintään yhdessä meikissä ennen vuodenvaihdetta. Ja se on paljon se, kun katsoo, kuinka laiskasti olen meikkaillut viimeisen puolen vuoden sisään...

Ja sitten tuo Lancômen Hydra Zen -silmänympärysvoide. Jos yritän luistaa kaikesta muustakin ihonhoidossa, arvatkaapa, mistä on kaikista helpoin luistaa? No juuri niin. Ja sitten mietitään viiden vuoden päästä peilin edessä, mahtaako tuo tuossa olla ryppy ja olisiko sitä voinut jotenkin ehkäistä kosteuttamalla ihoa...

Projektiin kuuluu tämän lisäksi vähintään kuuden sellaisen kynsilakan käyttäminen, jota en ole kuin korkeintaan avannut swatchatakseni kynsikiekolle. Näitä en viitsi määritellä etukäteen, valinnanvaraa on. Mennään fiilispohjalla. Kuusi kuulostaa joillekin pieneltä määrältä vähän reiluun kuukauteen, mutta rakennekynsille se on paljon. Lakat kun säilyvät hyvinä kynsissä kaksikin viikkoa rakennekynsillä.

Tässä. Olen luvannut nyt julkisesti, joten minun on myös tehtävä tämä. Katsotaan, miten etenee, ja sen mukaan nostetaan rimaa. ;)

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Lush-uutuuksia

Lush kutsui bloggaajat Asematunnelin liikkeeseen torstaina tutustumaan ennakolta kesän uutuuksiin. Kävimme kohtuullisen vahvalla kosmetiikkabloggaajaedustuksella paikan päällä. Nämä tuotteet tulevat myyntiin lauantaina, eli juuri silloin, kun tämä ajastettu postaus ilmestyy.

Lush on tehnyt värikosmetiikkaa jo hitusen, tulee mieleeni ainakin sävyttävät voiteet kasvoille ja sävytetyt huulivoiteet. Ilmeisesti myös jotain meikkituotteita on muutama vuosi sitten ollut rajatun ajan myynnissä. Nyt otetaan taas askel kohti ihan meikkituotteita Tunteiden Loisto -kokoelmalla (Emotional Brilliance). Pipettipullon näköisissä lasipakkauksissa tulevissa väreissä on huulille, luomiväriksi tai rajaukseksi tarkoitettuja tuotteita. Sekaisinkin eri tarkoituksiin näitä voi käyttää, vaikkakin pullossa tulee eri levitin riippuen siitä, mihin tarkoitukseen tuote varsinaisesti on. Irtonaisia, pidempivartisia levittimiä saa myös halutessaan mukaan, jos pullon oma ei nappaa.



Ihana Mirssiina pääsi demonstroimaan meille sarjaan liittyvää väripeliä. Tunteiden Loisto -kokoelmassa sävyt on nimetty fiilisten ja adjektiivien pohjalta.


Minä valitsin testattavakseni Kuvitteellinen-nimisen kultaisen eyeliner-sävyn.


Kun kosmetiikkaa pursuaa joka paikasta, alkaa vihdoin tajuta, ettei aina ole pakko ottaa niitä samoja lempivärejä, joita löytyy jo kotoa kymmenen. Otin siksi askeleen mukavuusalueelta ja päädyin kultaiseen - ehdottomasti kauneimman Motivoitunut-sävyn otti HeidiB, sinne vaan tutkimaan kunhan juttua tulee ulos. Tässä kullanvärisessä oli myös mielestäni parempi pigmentti kuin monissa muissa kivoissa liner-sävyissä. Ihan selväksi ei minulle tullut, oliko se ihan tarkoituksellisestikin niin, että mustassa ja kultaisessa oli eri koostumus kuin muissa, mutta jotain tällaista olin kuulevinani esittelystä.


Ollakseen sarja, joka ei nyt yleensä niin hirveästi värikosmetiikkaan keskity, sarjan tuotteissa oli yllätyksellisen paljon pigmenttiä. Osa jymähti käteen kiinni kuin liimattu, osa lähti ihan vedellä pois. Nämä eivät mielestäni ole kaikki rinnasteisia vaan sävyjen välillä näkyi eroja, vaikka kyse olisikin kahdesta saman tarkoituksen (huuli/luomi/rajaus) tuotteesta.


Tuossa muuten ripsissä edellisen postauksen Hypnôse Star.


Tykkäsin tuotteesta muuten, mutta tuo sivellinosa oli hirvittävän hankala käyttää. Ratkaisin asian käyttämällä erillistä, pitkävartista sivellintä. Tuolla pullon omalla siveltimellä sain väriä lähinnä ripsiin. Kuivumisaika linerilla oli mielestäni normaalin nestemäisen eyelinerin luokkaa.

Sarjaan kuului myös ripsiväri, joka sekin oli hinnaltaan 17,95, kuten nämä muutkin väripullot. Myös kaksi värivoidetta oli tarjolla, jokusen euron edullisempaan hintaan. Kokoelman parasta antia voi Internetin huhupuheiden mukaan hyvinkin olla tuo huuliväri, jota en tietenkään päässyt huulille testaamaan, kun valitsin eyelinerin. Nestemäiset luomivärit eivät oikein ole minun juttuni, mutta tuo huulipuna jäi sarjasta kiinnostamaan - odotankin kokemuksia muilta kanssabloggaajilta. :)





Yllätyksekseni sain tietää, että Asematunnelin Lush on nykyään ainoa Lushin liike Suomessa. Postimyyntinähän tuotteita saa muuallekin. Lushin tuotteet ovat suurelta osin vegaanisia, joka tällaisen ex-vegaaniruokailijan, nykyisen lakto-ovon sydäntä lämmittää tietysti.